Omistajastrategia perheyrityksessä by Perheyritysten liitto

Omistajastrategia perheyrityksessä

Sisällys Alkusanat............................................................. 3 1 Perhe omistajana................................................4 2 Omistajastrategia prosessina............................. 6 Tavoitteena yhteisen tahtotilan kirkastaminen................................................... 6 Menestymisen eväinä avoimuus ja osallistaminen............................................... 9 3 Omistajastrategian sisältö.................................10 Miksi haluamme omistaa?................................. 11 Mitä haluamme omistaa?.................................. 11 Miten omistamme?...........................................13 Kuka saa omistaa?...........................................15 4 Osakassopimus ja perheen pelisäännöt..............16 Onko osakassopimus omistajastrategia?..........16 Tarvitaanko vielä perheen pelisäännötkin?........17 Miten valmentaa omistajia?..............................18 5 Omistajastrategiat käytännössä........................20 Yhteenveto..........................................................21 Kirjallisuutta....................................................... 22 Esimerkkejä omistajastratategioista................... 23

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

Alkusanat Yritys on olemassa sidosryhmiään varten. Sidosryhmistä tärkeimmät ovat asiakkaat ja henkilöstö. Omistaja on yksi sidosryhmistä. Miten perhe yrityksen omistajana voi luoda arvoa muille sidosryhmille? Perhe omistajana tuo yritystoimintaan erityispiirteitä, joista voi muodostua yritykselle kilpailuetua. Omistajan tehtävä perheyrityksessä on ajatella yritystoimintaa pitkällä aikavälillä, jopa seuraavaan sukupolveen.

”Omistaja miettii, mitä arvoa hän tuottaa yritykselle. Sijoittaja miettii, mitä arvoa yritys tuottaa hänelle.” ville voipio Omistajastrategiasta puhutaan yhä enemmän, mutta siitä on ehkä vaikea saada otetta. Tämän julkaisun tavoitteena on auttaa perheyrityksiä hahmottamaan paremmin omistajastrategian tarkoitusta ja sisältöä sekä herätellä sen tekemiseen. Tässä julkaisussa omistajastrategia käsitetään perheyrityksen omistajien yhteisenä näkemyksenä: • Miksi haluamme omistaa yhdessä? • Mitä haluamme omistaa yhdessä? • Miten haluamme omistaa yhdessä? • Kuka saa omistaa? Omistajien keskustelu omistamisen tarkoituksesta, tavoitteista ja visiosta sekä omistajien eri rooleista lisää luottamusta omistajien kesken. Omistajastrategia on omistajien yhteinen tahtotila, joka mahdollistaa omistajien yhteisen äänen. Omistaminen ilman strategiaa kasvattaa omistamisen riskiä: omistaja ei pysty luomaan arvoa yritykselle. Omistajastrategia on tärkeä ohjenuora hallitukselle. Se ohjaa ja raamittaa hallituksen työtä. Kun hallitus tietää, mitä omistajat haluavat, se voi tehdä työnsä paremmin. Omistajastrategia on eri kuin yrityksen strategia, mutta näiden pitää olla yhdensuuntaisia. Selkeä omistajastrategia edesauttaa omistajia valitsemaan oikeita hallituksen jäseniä ja sopivan johdon toteuttamaan strategiaa. Se myös houkuttelee perheyritykseen osaavia hallituksen jäseniä ja kyvykästä johtoa. Tässä julkaisussa on omistajille kysymyksiä, jotka auttavat miettimään ja kirkastamaan omistajastrategiaa. Vastaukset kysymyksiin voidaan kirjata myös osakassopimukseen tai perheen pelisääntöihin. Keskustelu teemoista on kuitenkin

tärkeämpää kuin se, mihin dokumenttiin keskustelun johtopäätökset kirjataan. Kaikki julkaisun ehdotukset eivät ole sovellettavissa kaikkiin perheyrityksiin. Jos perheyrityksessä on myös perheen ulkopuolisia omistajia, heidän etunsa ja tasavertainen kohtelu tulee varmistaa. Listatussa perheyrityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon niitä koskeva sääntely ja hyvä hallintotapa. Julkaisun sitaatit ovat vuoden 2020 Omistamisen taito -valmennuksen alustajilta. Kiitos Philip Aminoff (Helvar Merca), Miia Porkkala (Aho Group), Peter Therman (Hartwall Capital), Tomi Lantto (Antell Group), Pär-Gustaf Relander (Polttimo Group), Eeva Kovanen (Kovanen Capital), Tero Luoma (Taaleri Pääomarahastot) ja Kari Stenqvist (PwC) viisaista sanoistanne! PL teki kesällä 2020 jäsenyrityksilleen omistajastrategiakyselyn, jonka tuloksia on hyödynnetty myös tässä julkaisussa. Suurin osa liitteenä olevista perheyritysten omistajastrategioiden sisällysluetteloista on saatu tämän kyselyn kautta. Kiitos kaikille, jotka jaoitte omaa tekemistänne muiden perheyritysten käyttöön! Julkaisun ohjausryhmänä on toiminut PL:n OPI-työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Aleksi Arpiainen (TT Gaskets). Työryhmään kuuluivat Anne Ekberg (Fiblon), Jenni von Veh (KMT Invest), Lauri Voipio (Vaisala), Pekka Laitinen (Varova) ja Auli Hänninen (PL). Kiitos sparrauksestanne, kyseenalaistamisestanne ja ideoistanne! PL:n listayhtiötyöryhmän jäsenet ovat kommentoineet julkaisua erityisesti listayhtiön näkökulmasta. Toivon, että perheyrityksen omistajat ja muut sidosryhmät saavat julkaisusta uusia oivalluksia ja näkökulmia omistajastrategian luomiseen ja kehittämiseen. Omistajaosaamistasi pääset syventämään Perheyritysten liiton kaikille avoimissa Osaava omistaja -valmennuksissa ja yksittäiselle perheyritykselle räätälöidyissä Omistaja-akatemioissa. Onnea omistajastrategiamatkallesi! Helsingissä huhtikuussa 2021

Krista Elo-Pärssinen KTT, Johtava asiantuntija Perheyritysten liitto ry

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

1 Perhe omistajana

Miten perhe omistajana luo lisäarvoa perheyritykseemme? Miten perhemäisyys ilmenee perheyrityksessämme? Miten hyödynnämme vahvuuksiamme omistajana? Millainen on perheyritysidentiteettimme? Miten varmistamme, ettei omistajaperheestä tule taakkaa yritystoiminnallemme?

Perheyrityksissä korostuu omistamisen ja yritystoiminnan jatkuvuus. Tämä tuo perheyritysten omistajuuteen erityispiirteitä, joita voidaan kutsua perhemäisyydeksi. Perhemäisyydessä on kyse siitä, miten perhe vaikuttaa ja tuo kädenjälkensä perheyrityksen toimintaan. Perhemäisyyden tunnistaminen on verrattain yksinkertaista tarkasteltaessa, mikä on perheen omistuksen tai päätäntävallan osuus yrityksessä. Vastaavasti on helppoa tunnistaa perheyrityksessä erilaisissa tehtävissä toimivat perheenjäsenet ja heidän roolinsa. Näiden perusteella voidaan arvioida, mitkä ovat perheen mahdollisuudet käyttää valtaansa perheyrityksen päätöksenteossa. Nämä rakenteeseen liittyvät tekijät eivät kuitenkaan kerro sitä, miten perhe valtaansa todellisuudessa käyttää. Perheen todellinen vaikutus ja kädenjälki näkyvät yleensä perheyrityksen visioissa, päämäärissä ja käyttäytymisessä. Yrityksessä aktiivisesti toimivien perheenjäsenten pätevyys verrattuna muiden pätevyyteen kertoo siitä, ovatko perheenjäsenet kyvykkäitä ja halukkaita suoriutumaan työstään vähintään yhtä hyvin kuin muut työntekijät. On myös hyvä ymmärtää, millä kriteereillä perhe päättää esimerkiksi rekrytoinnista, jos sekä perheenjäsen että perheen ulkopuolinen työntekijä tavoittelevat samaa työtehtävää. Tiedon jakaminen perheyritykseen liittyvistä asioista perheenjäsenten välillä kertoo sekin yrityksen perhemäisyydestä. Tietoa yrityksen asioista perheenjäsenten välillä välittyy usein epävirallisestikin. Oleellista on, että tätä tietoa myös käytetään perheyrityksen johtamisessa ja toiminnassa perheyritystä hyödyntävällä tavalla. Listatuissa ja yleensä perheyrityksissä, joissa on muitakin kuin perheenjäseniä omistajina, epävirallinen tiedon välittyminen yrityksen asioista on kuitenkin ongelmallista.

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

Perheyrityksen erityispiirre on tavoite siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle. Tämä edellyttää yrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Yrityksen perhemäisyys ilmenee myös siinä, miten perheenjäsenet suhtautuvat yrityksen jatkuvuuden tavoitteluun ja miten yritys pyritään siirtämään sukupolvelta toiselle.

”Haluamme pysyä perheyrityksenä - haluamme tehdä töitä ja omistaa yhdessä.” miia porkkala Perhemäisyyttä ilmentää myös se, miten perhe suhtautuu henkilöstöön ja miten se rakentaa luottamusta. Perhe voi luoda hyvinkin perheenomaisen yrityskulttuurin ja kohdella henkilöstöä perheenjäseninä. Tavoitteena ei tällöin ole ainoastaan perheen ja yrityksen hyvinvoinnin edistäminen, vaan myös henkilöstön tulevaisuuden turvaaminen heikompinakin aikoina. Luonteva kanssakäyminen perheenjäsenten ja henkilöstön välillä kertoo perheyrityksen perhemäisyydestä.

”Välittäminen on meidän keinomme tehdä tulosta.” tomi lantto Perheyritysidentiteetti kuvastaa perheyrityksen suhtautumista itseensä ja sidosryhmiinsä. Perhemäisessä perheyrityksessä perhe antaa kasvonsa yritykselle ja vaalii yrityksensä historiaa ja perinteitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vahva perheyritysidentiteetti estäisi yrityksen uudistamisen ja kehittämisen. Pikemminkin yrityksen pitkän aikavälin menestys usein raken-

tuu perheen kasvollisuuden ja vahvan yhteisen perheyritysidentiteetin varaan. Perheyrityksissä tehdään aktiivista strategiatyötä, mutta harvoissa yrityksissä strateginen suunnittelu ulotetaan perheeseen ja perhemäisyyteen. Sekä yrityksen että perheen samanaikainen ja samaan suuntaan tähtäävä strategiatyö luovat paremmat edellytykset perheyrityksen menestymiselle.

”Joka vuosi teemme pitkän vuosikertomuksen, joka sisältää myös perheen tapahtumat.” pär-gustaf relander Omistajastrategiassa ja perheen pelisäännöissä jokainen perheyritys ottaa kantaa perhemäisyyden eri ulottuvuuksiin. Tilanteet ja käytännöt muuttuvat ajan ja sukupolvien myötä – varmaa on vain se, että yksi malli ei sovi kaikille. Perhemäisyyden eri ulottuvuudet painottuvat eri aikoina riippuen muun muassa perheyrityksen koosta, omistajuuden vaiheesta ja omistajien lukumäärästä.

”Jos omistajat eivät pysty tuomaan lisäarvoa, ei kannata omistaa.” peter therman Omistajat tuovat perheyritykselle erityistä lisäarvoa, kun he ovat löytäneet yhteisen omistajatahdon ja kaikilla on halu viedä yritystä samaan suuntaan. Tällöin perhe ja yritys kummatkin hyötyvät.

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

2 Omistajastrategia prosessina

Miksi meidän pitäisi tehdä omistajastrategia tai uudistaa sitä? Keiden pitäisi osallistua prosessiin ja miten? Millä aikataululla prosessi toteutetaan? Mitä prosessin onnistuminen edellyttää? Mitkä tekijät mahdollisesti hidastavat prosessia?

PL kysyi kesäkuussa 2020 jäsenyrityksiensä yhteyshenkilöiltä heidän ajatuksiaan omistajastrategiasta. Kyselyyn vastasi 87 perheyritystä, joista 60 % oli tehnyt omistajastrategian. 37 jäsenyritystä oli tehnyt ensimmäisen omistajastrategiansa jo yli 5 vuotta sitten. Kolmasosa perheyrityksistä päivittää omistajastrategiaansa vuosittain.

Melkein 60 % perheyrityksistä, joilla ei vielä ollut omistajastrategiaa, oli kuitenkin suunnitellut sen tekemistä. Omistajastrategian tekeminen tuntuu tulevan ajankohtaiseksi sukupolvenvaihdoksessa, kun seuraava sukupolvi on ottamassa vastuuta, omistajuus hajaantuu ja kaikki omistajat eivät enää ole operatiivisessa toiminnassa mukana. Toisaalta omistaminen ja liiketoiminta voivat eriytyä eri yhtiöihin tai passiivinen holding-yhtiö muuttua aktiiviseksi sijoitusyhtiöksi ja perheyhtiöksi.

”Sukupolvenvaihdoksessa omistajastrategia nousee usein esille.” kari stenqvist Tavoitteena yhteisen tahtotilan kirkastaminen Omistajastrategia on yksi tapa vahvistaa perhemäisyyden tuomia kilpailuetuja ja toisaalta hallita sen aiheuttamia haasteita perheyrityksen omistamiselle ja johtamiselle. Kyselyn mukaan perheyritysten tärkeimmät syyt omistajastrategian tekemiseen liittyivät omistajaperheen ja yrityksen väliseen suhteeseen. Ne olivat: 1. Omistajien yhteisen tahtotilan kirkastaminen 2. Omistajuuden jatkuvuuden turvaaminen 3. Omistajaperheen ja yritystoiminnan suhteen selkeyttäminen Liiketoiminnan menestymisen kannalta on tärkeää, että omistajien pitkän tähtäimen tavoitteet ovat yhdenmukaiset. Hallituksella ja johdolla on oltava myös mahdollisimman selkeä kuva omistajien odotuksista ja tahtotilasta. Tämä korostuu erityisesti, jos perheellä on useampia liiketoimintoja, joissa on aktiiviset hallitukset.

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

Miksi teitte omistajastrategian?

3 Omistajaperheen ja yritystoimin-

nan suhteen selkeyttäminen

4 Konfliktien välttäminen

48,1

5 Omistajaperheen yhtenäisyyden

34,6

edistäminen

6 Omistamme useampia yrityksiä,

30,8

jolloin tarvitsemme omistajastrategian

21,2

7 Hallitus halusi omistajan tahto-

tilan kirjallisena

15,4

7 8

9,6

8 Omistuspohjan laajentuessa se

tuli tarpeelliseksi

9 Jokin muu, mikä 10 Muut sidosryhmät kaipasivat/

suosittelivat omistajan tahtotilan kirkastamista

1,9 0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

”Se ryhti, jonka omistajina otamme, vaikuttaa kaikkeen muuhunkin.” tomi lantto Seuraavaksi tärkeimmät syyt liittyivät omistajaperheeseen: konfliktien välttämiseen ja yhtenäisyyden edistämiseen. Tämä liittyy erityisesti suurempiin omistajaperheisiin, joissa todennäköisyys erilaisiin mielipiteisiin ja tahtotiloihin on suurempi. Ne perheyritykset, joilla ei ollut omistajastrategiaa, eivätkä vielä olleet suunnitelleet sen tekemistä olivat tyypillisesti yhden henkilön tai ydinperheen omistuksessa tai yritys oli pieni. Omistajat olivat aktiivisesti mukana päivittäisessä toiminnassa, jolloin omistajan tavoitteet näkyivät yrityksen strategiassa. Painopiste oli enemmän hallitustyön tehostamisessa. Näissä perheyrityksissä seuraava polvi oli vielä alaikäisiä. Toisaalta omistajastrategian voi myös kirjoittaa tuleville sukupolville, jotta he pääsevät tutustumaan edellisten sukupolvien ajatteluun. Yhtä tärkeää kuin omistajastrategian sisältö on prosessi, jolla se saadaan aikaan. Prosessin aikana perhe kehittää keskinäistä viestintäänsä sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyky-

turvaaminen

51,9

2 Omistamisen jatkuvuuden

78,8

Yhteisen tahtotilan kirkastaminen

80,0 %

100,0 %

ään. Prosessi tutustuttaa perheenjäseniä lähemmin toisiinsa, yrityksen historiaan ja nykypäivään, mikä antaa paremmat edellytykset tulevaisuuden rakentamiseen. PL:n kyselyn mukaan yleisimmin aloitteen omistajastrategian tekemisestä on tehnyt omistaja. Jatkajapolven aloitteesta omistajastrategia on tehty joka kolmannessa perheyrityksessä. Vain joissakin perheyrityksissä omistajastrategia on tehty hallituksen, johdon tai ulkopuolisen konsultin aloitteesta. Vaikka aloitteentekijänä omistajaprosessissa olisikin vain yksi omistaja, niin prosessiin on hyvä saada mukaan useampi, eri roolissa oleva perheenjäsen. Pienemmissä perheissä tämä tarkoittaa koko perhettä, suuremmissa suvuissa kootaan työryhmä tai se on omistajaneuvoston tehtävä. Omistajastrategiaa voidaan työstää myös osissa eri kokoonpanoilla. Tällöin koko omistajaperhe sitoutuu paremmin prosessiin ja perheyrityksen jatkuvuuden edistämiseen. PL:n kyselyn mukaan perheyrityksissä yleisintä on, että kaikki omistajat osallistuvat omistajastrategiaprosessiin. Kahdessa kolmasosassa vastanneista perheyrityksistä kaikki omistajat osallistuivat omistajastrategiaprosessiin. Vain viidesosa perheyrityksistä käytti ulkopuolista asiantuntijaa omistajastrategia-

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

prosessissa. Perheen ulkopuoliset hallituksen jäsenet ja johto osallistuivat prosessiin noin 10 % vastanneista perheyrityksistä. Omistajastrategiaprosessiin kannattaa varata aikaa. Puolet vastanneista perheyrityksistä saivat omistajastrategiaprosessin päätökseen alle vuodessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kerran tehty omistajastrategia olisi staattinen. Kolmasosalla perheyrityksistä prosessi on käynnissä koko ajan.

kannattaa myös viestiä eri sidosryhmille, erityisesti hallitukselle ja johdolle, jotta he voivat tehdä omistajatahdon kanssa yhteneviä päätöksiä. Jos yrityksellä on perheen ulkopuolisia omistajia, omistajastrategia on hyvä soveltuvin osin viestiä heillekin.

”Kun omistajia on vähän ja omistajat ovat lisäksi mukana yrityksessä eri rooleissa, on riski, että ns. viralliset keskustelufoorumit puuttuvat, kun asioista puhutaan koko ajan muutenkin. Ilman foorumeita tärkeiden asioiden tarkka sopiminen voi vaarantua, vaikka muutoin keskustelu olisikin aktiivista.” eeva kovanen

Menestymisen eväinä avoimuus ja osallistaminen Omistajastrategianprosessin menestymisen kannalta tärkeimpänä asiana pidetään avoimia keskusteluja ja mahdollisimman monen omistajan osallistumisesta prosessiin. Avoimet keskustelut ja osallistaminen ilman omistajastrategiaprosessin selkeää vetäjää eivät välttämättä vie prosessia eteenpäin. Prosessin menestyminen vaatii selkeää päätöksentekoa. Oikea keskustelufoorumi, esimerkiksi omistajaneuvosto, koettiin tärkeämmäksi perheyrityksissä, joissa omistajia on enemmän ja kaikki eivät mahdu ”keittiön pöydän” ympärille. Viimeistään prosessin loppuvaiheessa omistajastrategia

Ulkopuolinen asiantuntemus ja apu (muiden perheyritysten kokemuksien kuuleminen, kirjallisuuteen tutustuminen, valmennus ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen) koettiin tärkeäksi, mutta ehkä enemmänkin taustoittajana. Ilman omistajaperheen omaa aktiivista tekemistä omistajastrategia ei synny.

Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita omistajastrategiaprosessin onnistumisen kannalta? 4,84

1 2

4,58

3,85

3,84

3,67

3,64

minen prosessiin

3 Selkeä päätöksenteko 4 Prosessilla on sitoutunut vetäjä 5 Muistioiden tekeminen kaikista keskute-

luista

6 Riittävän pitkän ajan varaaminen prosessille 7 Viestintä eri sidosryhmille 8 Oikea keskustelufoorumi, esim. omistaja-

3,53

neuvosto

3,41

10 11

3,12

3,08 0

0,5

1,5

2,5

3,5

Avoimet keskustelut

2 Mahdollisimman monen omistajan osallistu-

4,44

9 Muiden perheyritysten kokemuksien

kuuleminen

10 Teemaan liittyvän kirjallisuuden lukeminen 11 Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen

4,5

prosessissa

12 Osallistuminen teemaan liittyviin valmen-

nuksiin

1 Ei yhtään tärkeä – 5 Erittäin tärkeä

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

3 Omistajastrategian sisältö

Omistajastrategia on omistajien yhteinen tahtotila. Omistajastrategia voidaan jakaa kahteen osaan: mikä on omistajien yhteinen tahtotila eli omistajastrategian sisältö ja miten omistajat vievät tätä tahtotilaa perheyrityksessä eteenpäin eli omistajastrategian toteutus.

Omistajien selkeä strategia on vahva selkänoja hallituksen työlle. Se auttaa hallitusta kehittämään ja uudistamaan yritystä omistajaperheen haluamaan suuntaan sekä antaa reunaehdot tämän suunnan toteuttamiselle.

Omistajastrategian osa-alueet MIKSI?

1. Omistajastrategiaprosessi

• Millaiset ovat yhteiset arvomme? • Miksi haluamme omistaa yhdessä?

2. Arvot ja tarkoitus

• Mikä on yhteinen unelmamme? ∙ Mitä haluamme yhdessä omistaa ja saavuttaa?

3. Visio ja tavoitteet

Sisältö

Miksi? Ketkä mukana? Milloin ja miten tehdään?

Toteutus 5. Roolit ja osaaminen

KETKÄ?

MITÄ?

• Missä roolissa omistajat toimivat? • Mitkä ovat rooleihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet?

4. Omistajaohjaus

• Miten viemme omistajastrategian käytäntöön?

MITEN?

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

Työnjaon selkeyttämiseksi perheyrityksessä on hyvä erottaa toisistaan yrityksen strategia ja omistajastrategia. Omistajastrategia on laajempi kuin yrityksen strategia. Se ottaa kantaa liiketoiminnan lisäksi myös perheen rooliin omistajana. Sitä tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa perhe omistaa useamman kuin yhden yrityksen. Omistajat vastaavat omistajastrategiasta ja hallitus yrityksen strategiasta.

”Jokainen omistus on arvovalinta.” tero luoma Omistajastrategia tekee omistamisen konkreettiseksi. Se antaa sisältöä omistajuudelle ja kertoo, miksi juuri tämä perhe on paras omistaja tälle yritykselle tänään. Siinä kannattaa myös pohtia, mitä lisäarvoa perhe tuo yritykselle. Perheen tuomat resurssit voivat olla osaamispääomaa, taloudellista tai sosioemotionaalisista pääomaa.

Miksi haluamme omistaa? Omistajastrategian miettinen kannattaa aloittaa kysymyksellä: haluammeko myös tulevaisuudessa olla perheyritys ja omistaa yhdessä? Seuraavaksi kannattaa pohtia omistajaperheen omistamisen yhteistä arvopohjaa: miksi haluamme omistaa, mitä arvoja haluamme omistamisellamme edistää ja mistä haluamme olla tunnettuja? Vastaukset näihin kysymyksiin luovat perustan omistamiselle. Omistajaperheen yhteiset toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat arvot lisäävät yhteenkuuluvuutta ja psykologista omistajuutta sekä sitoutumista yhteiseen omistamiseen.

”Jos perheen arvot eivät näy yrityksen kulttuurissa, niin on ongelma.” peter therman Perheyrityksessä omistajalla on kasvot. Omistaja on sitoutunut yritykseen myös henkisesti, ei vain omistamalla osakkeita. Perheyrityksen omistamisella on usein muukin tarkoitus kuin vain omistajien taloudellisen vaurauden lisääminen. Kasvollisuus merkitsee, että omistaja tuntee henkilökohtaista vastuuta palveluiden ja tuotteiden laadusta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Tämä on omiaan lisäämään omistajan kiinnostusta yrityksen uudistamiseen ja kehittämiseen. Yrityksen maine on sama kuin omistajan maine, erityisesti jos yritys voidaan yhdistää omistajaan esimerkiksi saman nimen kautta. Varsinkin nuorempi sukupolvi perään kuuluttaa omistajuuden merkityksellisyyttä: miten voimme perheyrityksen omistajina parantaa maailmaa. Toisaalta myös operatiivisesta toiminnasta luopunut omistajaperhe usein miettii olemassaolonsa tarkoitusta, koska sijoitustoiminta ei toimi perheen liimana samalla

tavalla kuin liiketoiminta. Omistajien tulee kokea liiketoiminta omakseen ja olla siitä kiinnostunut, jotta syntyy motivaatiota omistamiseen.

Mitä haluamme omistaa? Omistajavisio kertoo, mikä on omistajaperheen yhteinen unelma. Mitä haluamme omistajaperheenä yhdessä saavuttaa? Millainen on perheyrityksemme 100 vuoden päästä? Omistajaperheen rooli on vähentää monimutkaisuutta ja kirkastaa yhtiön visiota. Omistajilla voi olla erilaisia taloudellisia tavoitteita omistamiselleen. Omistajastrategiassa voidaan asettaa taloudellisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi yritystoiminnan liikevaihdon kasvuun, arvonnousuun, kannattavuuteen, vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen. Tavoitteet voivat liittyä myös strategisiin sijoituksiin.

”Tase kuuluu omistajalle, tuloslaskelma johdolle.” tero luoma Taloudellisten tavoitteiden lisäksi omistajilla voi olla emotionaalisia tavoitteita. Emotionaalinen tavoite voi liittyä perheyritykseen kuulumisen ja vaikuttamisen tunteeseen. Kuulumiseen liittyy ylpeyttä yrityksen edustamista arvoista, tuotteista ja asemasta yhteisössä. Perheyrityksen omistaja on osa suurempaa kokonaisuutta.

”Joku bisnes voi olla paljon enemmän kuin pelkkä liiketoiminta.” miia porkkala Eri omistajien sitoutuminen yritykseen ja odotukset yrityksen ja omistuksen osalta voivat vaihdella. Tämä voi konkretisoitua osinkopolitiikassa. Toiset omistajat odottavat ehkä tasaista, hyvää osinkoa ja toiset omistajat haluavat panostaa enemmän yrityksen kehittämiseen.

”Vain omistaja pystyy määrittelemään, millaista tuottoa toivoo pääomalleen.” philip aminoff Yleensä myös omistajien kasvu- ja riskinottokyky sekä -halu vaihtelevat. Riskitaso konkretisoituu velkaantumisasteessa, toimialavalinnoissa, investoinneissa, uusissa liiketoiminnoissa ja se voi vaihdella esimerkiksi liiketoiminta-alueittain. Toisinaan omistamisen aikajänne voi vaihdella. Osa omistajista haluaa ehkä myydä osakkeet ja osa pitää ne ”ikuisesti”. Ennen pitkää omistajien eri tavoitteet vahingoittavat yritystä.

1 1

Miksi omistamme? Mitä haluamme omistaa? Mitkä ovat omistamisemme tavoitteet? Miten omistamme? Kuka saa/ketkä saavat omistaa?

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

”Tahdotteko omistaa myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema teidät erottaa?” tero luoma Perheyrityksessä riskienhallinta korostuu. Riskienhallintaan kuuluu perheyrityksissä myös omistajien riskiposition hallinta. Keskeinen osa heidän varallisuuttaan on usein perheyrityksen osakkeissa. Riskienhallinta ei välttämättä tapahdu omistajan eri omaisuusluokkien kesken, vaan pikemminkin perheyrityksen sisällä. Perheyrityksen hajauttaessa liiketoimintaansa omistajuuden riski vähenee.

Miten omistamme? Omistajaohjaus tarkoittaa sitä, miten edellä kuvattu omistajastrategian sisältö välittyy hallituksen kautta toimitusjohtajalle ja muulle johdolle. Omistajaohjaus ei tarkoita sitä, että kaikista hallituksen päätettävistä asioista tulisi etukäteen kysyä omistajien suostumus tai että omistajilla pitäisi olla rooli kaikissa hallintaketjun osissa. Omistajaohjausta toteutetaan kunnioittaen osakeyhtiön hallintaketjua: yhtiökokous (omistajat), hallitus (strateginen johto), toimitusjohtaja (operatiivinen johto) ja tilintarkastaja. Erityisesti listayhtiössä korostuu hallintaketjun selkeys. Hallintaketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Omistajien pitää olla organisoituja ja selkeitä tavoitteissaan, jotta he saavat houkuteltua osaavia jäseniä hallitukseen. Kyvykäs toimitusjohtaja taas haluaa sparraajakseen vahvan ja osaavan hallituksen. Hallintaketjun alkulähde ovat omistajat. Omistajat käyttävät valtaansa ja tekevät sitovia päätöksiä varsinaisissa tai ylimääräisissä yhtiökokouksissa. Yhtiökokous valitsee yritykselle hallituksen ja tilintarkastajan. Yhtiökokous tai useimmiten hallitus itse valitsee hallituksen puheenjohtajan. Hallitus päättää yrityksen strategiasta sekä ottaa ja erottaa yrityksen toimitusjohtajan sekä päättää toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja puolestaan hoitaa päivittäisiä asioita eli johtaa yritystä operatiivisesti hallituksen määrittämällä tavalla ja raportoi hallitukselle.

”Jos käyttäydyn toimitusjohtajana kuin omistaja, niin minulla ei ole hyvää hallitusta.” tomi lantto Perheyrityksessä omistaja on hallintaketjussa usein useassa roolissa, jolloin omistajatahto välittyy ehkä selkeämmin yrityksen johtoon. Toisaalta se voi myös hämärtyä, jos eri rooleissa toimivien omistajien ääni ei ole yhteneväinen.

Tilintarkastaja toimii omistajien edustajana perheyritystä tarkastaessaan. Tilintarkastaja on kaikkien omistajien luottohenkilö. Käytännössä tilintarkastaja tekee yhteistyötä johdon kanssa siten, että asiat sujuvat hyvin ja yritykselle voidaan laatia puhdas tilintarkastuskertomus. Perheyrityksissä tilintarkastajakuulemiseen hallituksen lisäksi otetaan toisinaan mukaan myös omistajat, jolloin tietoa omistajastrategian toteutumisesta voidaan jakaa omistajille. Näin ei kuitenkaan voida toimia listatussa perheyrityksessä, mutta vastuullisten listayhtiöiden tilintarkastaja ja hallituksen jäsenet ovat yhtiökokouksissa läsnä vastaamassa omistajien kysymyksiin. Perheen ja omistajasuvun hallintaan kuuluvat perhekokous, perhe- ja/tai omistajaneuvosto. Perheneuvoston toiminnan tavoitteena on yleensä perheen yhtenäisyyden säilyttäminen, arvojen määrittäminen ja jatkajapolven koulutuksen suunnittelu. Perheneuvosto miettii perheen toimintaperiaatteita ja omistajaneuvosto keskittyy omistajuuden tavoitteiden ja omistajastrategian määrittelyyn. Jos suku ei ole kovin laaja, niin yleensä näitä asioita käsitellään yhdessä neuvostossa. Jos neuvostoja ei ole, niin omistajastrategiaan liittyvät keskustelut voidaan käydä omistajakokouksissa.

”Viimeinen asia, jota halutaan, on se, että omistajat riitelevät hallituksessa. Keskustellaan oikeista asioista oikeilla foorumeilla.” peter therman Omistaja- ja perheneuvosto toimivat omistajaperheen ja hallituksen välimaastossa. Niiden tehtävänä on huolehtia, että tieto kulkee kumpaankin suuntaan. Niiden sijaan voi olla myös osakeyhtiölaissa määritelty hallintoneuvosto. Neuvostot voivat myös ehdottaa yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa. Listatussa perheyrityksessä ehdotuksen tekee yleensä nimitysvaliokunta. Omistajastrategian toteuttamisessa rakenteen merkitys kasvaa, mitä enemmän perhe, omistajuus ja yritystoiminta eriytyvät toisistaan. Kun esimerkiksi kaikki omistajat työskentelevät yrityksessä, erillistä omistajaneuvostoa ei välttämättä tarvita miettimään omistajastrategiaa. Joissakin perheyrityksissä neuvosto on perustettu jo aikaisemmassa vaiheessa, jotta omistajuuteen ja yritykseen liittyvät keskustelut voidaan eriyttää. Muodollisuus tuo keskusteluihin tavoitteellisuutta ja vankempaa sisältöä. Omistajaohjaus vaatii muutakin kuin rakenteiden olemassaolon. Selkeät rakenteet lisäävät läpinäkyvyyttä ja päätöksenteko-

1 3

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

Perheyrityksen hallintarakenteet

Yhtiökokous

Omistajaneuvosto

omistajuus

perhe

Perheneuvosto Perhekokous

kykyä. Omistajaohjauksen toimivuuden edellytyksenä on, että määritetään rakenteiden rooli, tehtävä, oikeudet ja velvollisuudet päätöksenteossa ja valvonnassa sekä viestitään niistä eri sidosryhmille. Lisäksi pitää toimia niin kuin on yhdessä sovittu. Esimerkiksi perheneuvoston tehtävä ei ole sekaantua yrityksen toimintaan. Yrityksen toiminnan johtaminen puolestaan kuuluu johtoryhmälle ja hallitukselle.

”Hyvät hallintarakenteet mahdollistavat keskittymisen liiketoiminnan kehittämiseen.” philip aminoff Ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia perheyrityksen hallintarakenteelle tai sille, kuinka hallintarakenteessa eri tehtävät vastuutetaan. Oikea ja toimiva rakenne edistää omistajastrategian toteutumista, kun huolehditaan kolmesta asiasta:

Hallitus

yritys

Johtoryhmä

1. Osaaminen Hallinnassa toimivilla ihmisillä, perheenjäsenillä ja perheen ulkopuolisilla on tarvittavaa osaamista, motivaatiota ja kykyä toimia yhdessä. 2. Yhdenmukaisuus Hallinnan eri rakenteiden tavoitteet ja toiminta ovat yhdenmukaisia ja tukevat toisiaan. 3. Valvonta Valvonta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti niin, että se edistää yrityksen etua. Omistajaperhe voi delegoida päätöksenteon, mutta ei valvontaa. Rakenteita mietittäessä olennaista on myös keskustella siitä, mikä on perheenjäsenten rooli ja asema näissä rakenteissa nyt ja tulevaisuudessa: miten perhe parhaalla mahdollisella tavalla edistää omistajastrategian toteutumista.

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

”Kehittyvätkö omistajat, hallitus ja johto samassa tahdissa yhtiön kanssa?” tero luoma Jos pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ovat sama henkilö, niin päätökset syntyvät nopeasti. Toisaalta joustava ja nopea päätöksenteko voi olla myös yksinvaltiutta, jossa yksi perheenjäsen voi johtaa jopa pelolla tai päätökset eivät ehkä ole parhaita mahdollisia. On tärkeää, että erityisesti ne perheenjäsenet, jotka eivät ole mukana yrityksen hallinnossa, johdossa tai operatiivisissa tehtävissä, tietävät, miten he voivat omistajina vaikuttaa omistajastrategian muodostumiseen ja edistää sen toteuttamista. Heillä pitää olla riittävästi tietoa saatavilla yrityksen liiketoiminnasta omistajastrategisten päätösten tueksi.

Kuka saa omistaa? Ensisijaisesti omistajaperheen pitää miettiä, voiko perheyritystä omistaa muutkin kuin vain perustajan jälkeläiset alenevassa polvessa. Joissakin perheyrityksissä omistajina saavat olla vain perheenjäsenet, jotka työskentelevät perheyrityksessä. Toisissa perheyrityksissä myös puolisot tai avainhenkilöt saavat omistaa yrityksen osakkeita. Joissakin perheyrityksissä jatkajapolvi saa perheyrityksen osakkeita, kun he täyttävät 18 vuotta, toisissa taas lapsi saa osakkeita jo syntyessään. Perheyrityksen omistus jakautuu helposti enemmistö- ja vähemmistöomistajiin tai äänivaltaisiin ja äänivallattomiin omistajiin. Perheenjäsenet voivat toimia perheyrityksessä omistajina erilaisissa rooleissa. Omistajan eri roolit vaikuttavat siihen, mitkä hänen tavoitteensa ovat, millainen hänen sitoutumisensa yritykseen on, miten hän toimii ja vaikuttaa yrityksessä sekä mitä lisäarvoa hän tuo yritykselle.

”Yhtiö näyttää erilaiselta eri roolissa toimiville omistajille.” philip aminoff Perheyrityksen jatkuvuudelle on tärkeää, että omistajaperheestä joillakin on vähintään hallitseva rooli. Mitä enemmän omistajaperheessä on erilaisia omistajarooleja, sitä enemmän omistajien tavoitteet hajaantuvat. On olennaista, että yksi perheenjäsen huolehtii näiden tavoitteiden selvittämisestä ja omistajastrategian kokoamisesta. Häntä voidaan kutsua ”omistuskäytäntöjen omistajaksi”.

”Emme puhu omistajastrategiaprosessissa henkilöistä, vaan rooleista.” kari stenqvist Eri omistajaroolit vaativat erilaista osaamista. Hallituksen jäseneltä vaaditaan enemmän strategista ja yritystoiminnan osaamista kuin omistajalta, jolla ei ole roolia yrityksen hallinnossa. On tärkeää, että omistajat tunnistavat oman omistajaroolinsa ja siihen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset. Henkilöllä voi olla samaan tai eri aikaan useita eri omistajarooleja, jolloin voi syntyä rooliristiriitoja. Perheyritys on pulassa, jos omistajat puhuvat mieluummin oikeuksistaan kuin velvollisuuksistaan. Omistajien velvollisuuksiin kuuluu käyttäytyä omistajaroolin mukaisesti. Passiivisen omistajan ei ole sopivaa olla suoraan yhteydessä toimitusjohtajaan. Omistajien odotukset perheyritykseltä ovat osa omistajatahdon määrittelyä. Kaikkien omistajien pitää ymmärtää vastuunsa yrityksen toiminnan kehittämisestä ja uudistamisesta.

”Se päivä, kun menee huonosti, niin omistaja jää paikalle.” peter therman Perheyritys ansaitsee omistajat, jotka haluavat olla sen omistajia. Perheyrityksen omistajuudesta ei saa muodostua vankilaa. Tämän varmistamiseksi on hyvä luoda säännöt ja toimintatavat, joilla perheyrityksen osakkeista pääsee halutessaan eroon. Osakkeiden myyminen ei kuitenkaan saisi johtaa perhesiteiden katkeamiseen. Toisaalta omistajaperheessä on hyvä myös keskustella siitä, mitkä ovat hyviä syitä luopua yritystoiminnasta kokonaan.

”On hyviä ja huonoja syitä myydä: Jos sydän ei syki tai uskotaan, ettei pärjätä tai toimiala ei ole arvojemme mukaista tai seuraava sukupolvi ei ole kiinnostunut. Raha ei ole syy yrityksen myyntiin.” miia porkkala Perheyrityksissä omistusrakenteen hallintaan on kiinnitettävä huomiota, jotta omistus on halutuissa käsissä myös tulevaisuudessa.

1 5

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

4 Osakassopimus ja perheen pelisäännöt

Omistajastrategian sijaan tai lisäksi perheyrityksissä on usein tehty myös osakassopimus tai määritelty perheen pelisäännöt tai toimintatavat.

Onko osakassopimus omistajastrategia? Omistajastrategia ei ole oikeudellinen sopimus. Oikeudellisesti velvoittavat asiat kannattaa kirjata osakassopimukseen. Siihen ei kuitenkaan kannata kirjata asioita, joita ehkä halutaan tarkastella vuosittain. Listatussa perheyrityksessä kannattaa keskustella pörssisääntöjen asiantuntijan kanssa, ja jo hyvissä

ajoin ennen listautumista, kannattaako osakassopimusta tehdä ja millaisista asioista voisi ja kannattaisi sopia. Osakassopimus voidaan siten nähdä yhtenä omistajastrategian osana tai sitä täydentävänä laillisena sopimuksena. Nämä kummatkin vahvistavat omistajien keskinäistä luottamusta. Jos sopimuksia noudatetaan, ne myös ennalta ehkäisevät konflikteja. PL:n kyselyn mukaan melkein kaikilla (88 %) omistajastrategian tehneillä perheyrityksillä oli myös osakassopimukset. Joskus osakassopimus myös korvaa omistajastrategian. 61 %:lla kyselyyn vastanneilla perheyrityksillä, jotka eivät olleet tehneet omistajastrategiaa, oli osakassopimus.

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

Osakassopimuksen tarkoituksena on sopia omistajien keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan perheyritykseen nähden. Osakassopimus ei ole julkinen asiakirja. Osakassopimuksessa sovitaan usein seuraavista asioista: 1. Omistajien tavoitteet ja yhtiön liiketoiminta 2. Omistuspohja (kuka saa omistaa) 3. Omistajien velvollisuudet (työnteko, rahoitus, salassapito, kilpailukielto jne.) 4. Omistajien oikeudet (palkka/palkkio, tiedonsaanti). 5. Päätöksenteko (enemmistöpäätökset, määräenemmistöpäätökset, veto-oikeudet, yksimieliset päätökset) 6. Osakkeisiin liittyvät asiat (luovutusrajoitukset ja -velvollisuudet, etuosto-oikeudet, lunastushinta) 7. Sanktiot eli sopimussakot ja vahingonkorvaukset sekä osakkeiden myyntivelvollisuus, jos sopimusta on rikottu 8. Erimielisyyksien ratkaiseminen ja muut oikeudelliset asiat Omistajien olisi hyvä myös laatia avioehtosopimus, joka koskee vähintäänkin perheyrityksen osakkeita. Lisäksi monissa perheyrityksissä opastetaan omistajia tai tulevia omistajia laatimaan testamentti heti, kun he tulevat täysi-ikäisiksi.

”On helpompaa, jos luopuja vaatii lapsilta avioehtoja kuin, että poika vaatii sitä tulevalta vaimolta.” kari stenqvist

Omistajilla voi olla ehtona, että osakkeiden myynnit ja lahjat sekä perinnöt eivät ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Samoin ehtona voi olla että, jos alaikäinen omistaja kuolee, osakkeet siirtyvät sisaruksille. Lisäksi mukaan otetaan usein ehto, jonka mukaan perheyrityksen osakkeita ei saa antaa vakuudeksi.

Tarvitaanko vielä perheen pelisäännötkin? Perheen kasvaessa, omistajuuden hajaantuessa ja yritystoiminnan monimutkaistuessa omistajaperheissä tulee yleensä tarve luoda perheen pelisäännöt tai toimintaperiaatteet. Nämä täydentävät omistajastrategiaa tai ovat osa sitä. Joissakin perheyrityksissä näitä kutsutaan perheen hyväksi hallintotavaksi. Pelisääntöjen ensisijaisena tavoitteena on edistää perheen yhtenäisyyttä ja keskinäistä luottamusta sekä innostaa tulevia sukupolvia perheyrityksen omistamiseen. Hajanainen perhe ennen pitkää hajottaa myös yrityksen.

”Luottamus syntyy vasta siitä, että voimme olla täysin eri mieltä asioista. Konfliktitilanteita voidaan kohdata turvallisessa ilmapiirissä.” miia porkkala

Pelisääntöjä tarvitaan siihen, miten omistajaperhe toimii yhdessä ja miten omistajaperhe voi osallistua perheyrityksen toimintaan. Vastauksia etsitään esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: • Kuka tekee päätöksiä mistäkin asioista? • Miten päätökset toteutetaan? • Kuinka perhe toimii yhdessä? • Miten jatkajapolvea valmennetaan omistajuuteen? • Miten luopumisprosessi hoidetaan? • Miten perheenjäseniä valitaan eri tehtäviin, miten heitä arvioidaan ja miten heitä palkitaan?

1 7

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

Perheen säännöt ja toimintaperiaatteet kannattaa kirjata ennen kuin asia tulee ajankohtaiseksi jonkin haasteellisen tilanteen johdosta, esimerkiksi palkattaessa perheenjäsen perheyritykseen töihin. Kirjoitetut säännöt eivät anna aihetta turhille odotuksille ja ehkäisevät siten konflikteja.

”Omistajaperheen hyvien käytäntöjen tavoite on antaa johdolle työrauha.” philip aminoff On erilaisia perheitä, joten on myös erilaisia perheen sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Niihin vaikuttavat perheen koko ja tarpeet, yrityksen toimiala ja toimintaympäristö. Toiset säännöt eivät ole toisia parempia, ei ole olemassa oikeita vastauksia. Joskus toisten perheiden toimintaperiaatteista voi saada ideoita, mutta tärkeintä on, että perhe on miettinyt toimintaperiaatteet yhdessä ja nähnyt sopivaksi heidän perheensä tarpeisiin. Toimintaperiaatteita laadittaessa on tasapainoiltava perheen ja yrityksen tarpeiden välillä. Kiusalliset historian tapahtumat eivät saisi vaikuttaa periaatteisiin. Esimerkiksi vuosia sitten perheyritystä johtanut kyvytön perheenjäsen voi saada aikaan sen, että perheenjäsenen työskentelylle asetetaan liian korkeat kriteerit, mikä karkottaa osaavat perheenjäsenet muualle töihin. Tehtyjä päätöksiä pitää kunnioittaa ja toimia niiden mukaisesti. Päätöksiin pitää kuitenkin aika ajoin palata ja tarkistaa, ovatko aikaisemmin tehdyt päätökset vielä tarkoituksenmukaisia. Tärkeintä on päättää siitä, miten omistajaperhe tekee päätöksiä ja miten niitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Perheyrityksen toimintaperiaatteita voi myös lähteä työstämään PL:n määrittelemien Omistajaperheen hyvien käytäntöjen (2020) pohjalta. Käytännöt ovat: 1. Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen. 2. Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle. 3. Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet. 4. Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

5. Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen. 6. Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä. 7. Omistajaperhe huolehtii omasta ja perheyrityksen jatkuvasta uudistumisesta. 8. Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja. 9. Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille. 10. Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt. Jokaisen perheyrityksen kannattaa käyttää aikaa sen miettimiseen, mitkä käytännöt ja dokumentit ovat ajankohtaisia ja tuntuvat oikeilta juuri tänään. Niitä pitää olla valmiita muuttamaan myös ajassa.

Miten valmentaa omistajia? Vastuulliseen omistajuuteen valmentaminen on järjestelmällistä työtä, jonka perusta on kasvatuksen arkipäiväisissä tilanteissa lapsuudesta alkaen. Perheen arvomaailma ja kulttuuri välittyvät tuleville omistajille puheilla ja teoilla: mikä on arvokasta ja millaista on toivottu käyttäytyminen. Omistajaksi valmentaminen ei voi koskaan alkaa liian aikaisin. Vanhemmat voivat valmentaa lapsiaan perheyrityksen omistajuuteen jo varhain. Hyvällä omistajalla on terve itsetunto, jonka kehittymistä vanhemmat voivat tukea johdonmukaisella palkitsemisella ja palautteen antamisella sekä kuuntelemalla lasta. Jo leikki-iästä lähtien lapselle voi opettaa päätöksentekoa, virheistä oppimista ja luoda onnistumisen kokemuksia.

”Tee matka seuraajapolvelle mielenkiintoiseksi perheyritykseen!” peter therman Omistajaperheen tehtävä on huolehtia, että perheyrityksen tulevat ja nykyiset omistajat ovat motivoituneita ja osaavia toimimaan eri rooleissa. Omistajaosaaminen on taitoja, tietoja ja asennetta. Se karttuu muodollisen ja epämuodollisen koulutuksen sekä perheyrityksessä ja sen ulkopuolella saatujen erilaisten kokemusten kautta. Kokemusta omasta perheyrityksestä kertyy muun muassa kesä- ja projektitöistä. Joissakin perheyrityksissä nuorilla on mahdollisuus tutustua hallitustyöhön tarkkailijana tai varajäsenenä.

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

”Kun hänet valitaan, hän on jo saanut potkut, koska hallituksen tarkkailijan rooli on määräaikainen.” philip aminoff Muodollisen valmennuksen teemat liittyvät perheyrityksen liiketoimintaan, hallitustyöhön ja omistajuuteen. Valmennuksien sisällöt riippuvat omistajien tulevista rooleista. Olisi hyvä miettiä tulevien omistajien polku eri tehtäviin ja niihin tarvittava osaaminen. Hyviä tapoja oppia ovat myös keskustelut toisten perheyritysten omistajaperheiden kanssa, perheyrityskonferenssit Suomessa ja maailmalla. Ei kannata myöskään unohtaa omistajien keskusteluja ja yhteisiä tapaamisia oman perheyrityksen tilintarkastajan, johdon ja hallituksen jäsenten kanssa. Myös Perheyritysten liiton valmennukset ja omistaja-akatemia on hyvä tapa valmentaa tulevia omistajia.

Omistajaperheellä olisi hyvä olla suunnitelma, miten eri rooleihin omistajia valmennetaan. Tämä vaatii aikaa ja rahaa. Keskustelua eri omistajien toiveista, kiinnostuksen kohteista ja kehittymismahdollisuuksista olisi hyvä käydä säännöllisesti.

”Jos lapsessa on yrittäjyyttä, anna yritys johdettavaksi. Jos omistajuutta, anna hallituspaikka. Jos ei kumpaakaan, myy yritys ajoissa.” tomi lantto Perheyrityksissä keskitytään useammin tulevien omistajien valmentamiseen kuin luopumisen valmentamiseen. Tätäkin olisi hyvä miettiä yhdessä: milloin ja miten luopuminen omistajuudesta ja johtajuudesta tapahtuu, jotta perheyrityksen jatkuvuus turvataan sekä miten muu perhe voi tukea luopujaa uudessa roolissa.

1 9

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

5 Omistajastrategiat käytännössä

PL:n kyselyn mukaan eniten omistajastrategioissa otetaan kantaa omistamisen yhteisiin arvoihin ja omistamisen tavoitteisiin. Omistamisen tarkoitus ja osinkopolitiikka liittyvät omistamisen tavoitteisiin: miksi haluamme omistaa ja mitä haluamme yritystoiminnan tuottavan omistajille. Yli puolet vastanneista perheyrityksistä myös määrittää omistajastrategiassaan, kuka saa omistaa. Joissakin perheyrityksissä vain yrityksessä työssä olevat perheenjäsenet voivat olla myös omistajia. Suuremmissa perheyrityksissä ehkä enemminkin halutaan eriyttää yrityksen omistajuus ja työssäkäynti. Puolet perheyrityksistä määrittävät jollain tasolla omistajastrategiassa omistajan rooleja, esimerkiksi missä eri rooleissa

omistaja voi toimia, kuinka monta eri roolia omistajalla voi olla, kenelle omistaja raportoi työskennellessään perheyrityksessä jne. Vähiten omistajastrategiat sisältävät kannanottoja omistajuudesta luopumiseen tai tulevien omistajien valmentamiseen. Nämä kummatkin ovat asioita, joista omistajaperheen kannattaa kuitenkin keskustella. Julkaisun lopussa on esimerkkejä eri vaiheissa olevien perheyritysten omistajastrategioiden sisällysluetteloista. Esimerkit kertovat, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa omistajastrategiaa, vaan jokainen omistajaperhe tekee omistajastrategiansa omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Silloin omistajastrategiasta tulee aito ja omistajaperheen näköinen.

Mihin kokonaisuuksiin omistajastrategianne ottaa kantaa?

3 Omistamisen tarkoitus

57,7 57,7 55,8 55,8 50,0 46,2 44,2

3 4 5 6 7 8 9

4 Osinkopolitiikka 5 Omistusrakenne 6 Omistamisen tulevaisuus 7 Omistajan roolit 8 Riskipolitiikka 9 Omistajan oikeudet ja velvollisuudet

36,5 34,6

10 11

10 Hallintaperiaatteet 11 Omistajuudesta luopuminen

26,9

12 Omistajien valmentaminen

7,7

0,0 %

Omistamisen yhteiset arvot

2 Omistamisen tavoitteet

67,3 65,4

13 Muita asioita, mitä

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

PERHEYRITYSTEN LIITTO • OMISTA JASTR ATEG IA

Yhteenveto

Perheyrityksen hallintaketju

Perhe

Omistajat

Perheen pelisäännöt ja muut sopimukset.

Hallitus

Omistajastrategia

Perheen tehtävä omistajana on luoda arvoa. Edeltävä sukupolvi haluaa antaa yrityksen seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä se oli, kun he sen saivat. Omistajastrategia auttaa perhettä kehittämään omistamaansa yritystoimintaa.

Johtoryhmä

Yrityksen strategia

”Hallintaketjussa ei ole tyhjiötä. Jos omistajat eivät päätä, joku muu päättää heidän puolestaan.” peter therman

Omistajastrategia sisältää perheen yhteisen ymmärryksen omistamisen arvoista ja tarkoituksesta. Omistaja katsoo yritystä helikopterinäkökulmasta ja hänen on nähtävä kauas: mihin suuntaan haluamme yritystämme viedä. Omistajaperhe antaa yritystoiminnalle juuret ja siivet.

Omistajaperhe ei luo arvoa yksin, vaan yhdessä hallituksen, johtoryhmän ja henkilöstön kanssa. Perheen pelisääntöjen, omistajastrategian ja yrityksen strategian yhdensuuntaisuus edesauttaa arvon luontia asiakkaalle.

Omistajan roolissa perhe ei tee monia päätöksiä, mutta nämä päätökset ovat sitäkin isompia ja kauaskantoisempia: missä bisneksessä olemme parhaimpia omistajia, mitä haluamme tai emme halua omistaa ja miten parhaiten hallinnoimme omistuksiamme. Joskus perhe ei ole paras mahdollinen omistaja yritykselle. Omistajan oikeuteen kuuluu myös oikeus luopua omistuksestaan.

Nykyisten omistajien kannattaa aloittaa keskustelut omistajastrategiasta ajoissa – myös tulevien omistajien kanssa. Omistajien on tärkeää keskustella omistajuudesta, vaikka omistajaperhe olisikin vielä pieni. Keskustelu ei myöskään pääty omistajastrategian luomiseen, vaan siihen on hyvä palata aika ajoin. Omistajastrategian tulee elää ajassa. Liiketoiminnat muuttuvat, säädökset muuttuvat, omistajaperhe ja sen jäsenet muuttuvat.

O M I STA JAST R AT E G I A • P E R HE Y R ITYSTE N L IITTO

Kirjallisuutta

Aronoff, C. E & Ward, J. L. Family Business Ownership How to Be an Effective Shareholder. Palgrave MacMillan, New York 2011.

Pendercast, J. M., Ward, J. L. & Brun de Pontet, S. Building a Successful Family Business Board. Palgrave MacMillan, New York 2011.

Baron, J. & Lachenauer, R. Family Business Handbook: How to Build and Sustain a Successful, Enduring Enterprise. Harvard Business Review Press, Boston 2021.

Zellweger, T. Managing the Family Business – Theory and Practise. Edward Elgar, Cheltenham, UK 2017.

Carlock, R. S. & Loh, K-F. A Family Business on the Moon. Global Family Enterprise Advisors, 2018. Craig, J. Leading a Family Business: Best Practices for Long Term Stewardship. Praegar Publishing, 2017. Davis. J. Enduring Advantage: Collected Essays on Family Enterprise Success. Cambridge Family Enterprise Press, 2018. Elo-Pärssinen, K. & Talvitie, E. Perheyritys on enemmän. WSOYPro, 2010. Elo-Pärssinen, K. & Heinonen, J. Uudistuva perheyritys. Alma Talent, 2019. Koeberle-Schmid, A., Kenyon-Rouvinez, D. & Poza, E. J. Governance in Family Enterprises, Maximizing economic and Emotional Success. Palgrave MacMillan, New York 2014. May, P. The Owner Strategy in a Family Business. Murmann Publishers GmbH, Hamburg 2017. Luoma, T. Osaava omistaja – Hyvän omistamisen käsikirja. Alma Talent 2018.

ESIMERKKEJÄ OMISTA JASTR ATEG IOISTA

Esimerkkejä omistajastrategioista Suuret yritykset Liikevaihto yli 50 milj. €

2. polvi, alle 10 omistajaa

5. polvi, alle 10 omistajaa

2. polvi, alle 10 omistajaa

Omistajastrategia: • Päämäärä, toiminta-ajatus, arvot • Osakassopimus • Taloudelliset tavoitteet • Osinkopolitiikka • Yritysten ja suvun hyvät hallintotavat • 3. polven ohjelma

1. Owner will • Vision and values of the owners • Goals for the company

Perheyrityksen kollegiot

Suvun hyvät hallintotavat: • Yrityksen esittely • Arvot ja pelisäännöt • Yrityksen toimielimet • Osakkaiden sopimukset • Osakkaiden työnteko ja palkkiot • Osakkaiden yritysomistukset ja hallitusjäsenyydet • Seuraajasukupolven sitouttaminen omistajuuteen • Suvun jäsenyys ja työskentely yrityksessä • Suvun hallinnan kulut • Sukupolvenvaihdokset • Sitoutuminen perheyrityksen omistamiseen

2. Family and company • Dividends • Company loans • Family rights • Ethics of ownership • Family and board • Family and management 3. Transition of generations • Guidelines for family employment • Succession in the company • Board membership of the family • Retirement 4. Generation thoughts • Generation 1 and 2 • Generation 3 • Generation 4 • Generation 5

Hallituksen rooli yhtiön johtamisessa Omistajien rooli yhtiön liiketoiminnassa Yhtiön omistamisen merkitys ja tavoitteet Toimintaa ohjaavat arvot Omistajien visio konsernista vuonna 2025 • Toimiala ja liiketoiminta • Markkina-alueet • Vastuullisuus • Brändi • Henkilöstö • Talous ja riskienhallinta • Konsernitilinpäätös (taloudellisia tavoitteita ja reunaehtoja seurattavia tunnuslukuja) Muita linjauksia hallituksen ja johdon työskentelyn lähtökohdaksi • Kannattavuus, kasvu ja muut taloudelliset linjaukset • Riskienhallinta • Henkilöstö

ES I ME RK K E JÄ O M I STA JASTR ATE GIOISTA

Keskisuuret yritykset Liikevaihto 10-50 milj. €

3. polvi, alle 10 omistajaa

2.-3. polvi, 10-20 omistajaa Omistajastrategia: • Roolit ja ihmiset • Olemme perheyritys, missä juuret • Tavoitteet omistamiselle, miksi ja miten omistamme (mitä omistamme ei määritelty, koska ei koettu tarpeelliseksi) • Arvot & työkulttuuri • Palkitseminen • Omistamisen malli, linjaukset omistusyhtiöille • Päätöksentekoketju • Tulevaisuus, ajatukset kohti 2050 • Rekrytointi & HR (sitouttaminen, yhdessä tekeminen, jne) • Rahoitus • Riskinottopolitiikka • Viestintä konsernissa • Verkostoitumisstrategia • Innovointi ja uudistuminen Perheen pelisäännöt: • Omistajaviestintä yrityksistä ja omistajien kesken • Kasvupolut • Perheen aktiviteetit: Perhepäivä, omistajafoorumi, yhtiökokoukset • Yhteiskuntavastuu • Omistajien puolisot, perheenjäsenet • Sitoutuminen perheyrityksenä pysymiseen • Omistajuuden siirtäminen • Perheyrityksessä työskentely (osakassopimuksen lisäksi)

• Omistajan oikeudet ja velvollisuudet (osakassopimuksen lisäksi) • Kertyneitä oppeja Osakassopimus: • Hallinto, esim. hallituspaikkojen määräytyminen • Omistajan työskentely yrityksessä • Salassapito, rekrytointi- ja kilpailukielto • Osingonjakopolitiikka • Yrityksen jatkorahoitus • Riitatilanteiden käsittely ja menettelytavat • SPV, tiedotusvelvollisuus muille osakkaille • Osakkaan päätösvalta ja tiedonsaantioikeus • Yrityksen arvon määrittely • Exit, esim voiko luopua koko omistuksesta kerralla • Lunastuslauseke, sukuyhtiö ja yhtiön toiminnan estäminen

Tahtotila toiminnalle Osakkaiden oikeudet Omistajien resurssit Omistajien tuottotavoite Riskien hallinta Omistajien odotukset hallitukselle

ESIMERKKEJÄ OMISTA JASTR ATEG IOISTA

4. polvi, alle 10 omistajaa

2. polvi, alle 10 omistajaa

Toiminnan kulmakivet

1. Perheen omistukset

Omistusrakenne

2. Omistajaperheen strategia • Perheen arvot • Perheen tavoitteet • Miksi perheyritys? eli positiiviset seikat perheyrittämisessä • Perheyrityksen huonoja puolia

Toimiala Liiketoiminnan tavoitteet Talous Osingonjako ja kassavarojen hallinta

3. Omistaminen • Kuka voi omistaa? • Omistajan oikeudet • Omistajan velvollisuudet • ketkä kuuluvat omistajaperheeseen 4. Omistajastrategiat / kummallekin yritykselle omat • Omistus • Toimiala • Markkina-alue • Rahoitus • Riskinotto: Osinko (sisältää myös maininnan siitä mikä osuus tuloksesta ohjataan hyväntekeväisyyteen) • Toimintaperiaatteet • Odotukset johdolle • Kasvutavoite • Muut tavoitteet

ES I ME RK K E JÄ O M I STA JASTR ATE GIOISTA

Pienet yritykset Liikevaihto alle 10 milj. €

2. polvi, alle 10 omistajaa

4. polvi, alle 10 omistajaa

1. polvi, alle 10 0mistajaa

Osakeomistus on sidottu yhtiön hyväksi tapahtuvaan työskentelyyn.

Omistajastrategia • strategian tavoitteet: - yrityksen jatkuvuus - omistamisen pysyminen suvussa - aktiivisten toimijoiden motivointi - jatkamisen kynnyksen madaltaminen • strategian käytännöt: - verot, - osingot, - lunastukset, - sopimukset - sitoutuminen • Jatkotoimenpiteet ja seuranta: - strategian toteutumisen seuranta

Tavoitteena yrittäjävetoinen perheyhtiö

Yrityksen omistaa yrityksessä työsken-televät perheenjäsenet. Perheenjäsenien omistuksen lisäksi yrityksellä voi olla vähemmistöosakkaita, mutta perheen omistus pitää olla yli 50 %:ia

Omavaraisuusaste Osingonjako Liiketoiminta 5 vuoden päästä Yrityksen riskit

ESIMERKKEJÄ OMISTA JASTR ATEG IOISTA

2. polvi, alle 10 0mistajaa

1. Omistus • Perheen omistajuuden jatkuvuus • Missä vaiheessa otetaan seuraava sukupolvi mukaan • Sallitaanko suvun ulkopuolisia omistajia

Johdanto: • 5R-omistajastrategiamalli • Taustaa

2. Omistajien roolit • Millainen on perheen jäsenten oikeus saada työpaikka yrityksestä ja millä edellytyksillä jäsenet voivat edetä yrityksen johtoon • Mikä on perheen jäsenten ja ulkopuolisten jäsenten suhde johdossa ja hallituksessa • Miten yrityksen ulkopuolella olevia omistajia koulutetaan omistajuteen 3. Omistajien odotukset yhtiöltä 4. Yhtiön arvot 5. Perheen yhteinen visio yrityksen kehittämisestä • Kasvuun, kilpailuasemaan, monialaisuuteen, kannattavuuteen liittyvät päämäärät ja tavoitteet • Miten kasvu rahoitetaan • Yrityskauppoihin suhtautuminen • Liiketoiminnalliset riskinoton rajoitukset (millaisessa bisneksessä halutaan olla)

Omistus: • Yhtiö • Yhtiön menestystekijät • Tunnistetut haasteet • Tunnistetut riskit Omistajastrategia: • Omistajien tahto • Omistajastrategiset kulmakivet • Kasvu ja kannattavuus • Omistajastrategia • Käytännön seurauksia omistajastrategiasta • Yhtiön tunnusluvut • Verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien kehitys • Yhtiön arvoon vaikuttaminen Ehdotus yhtiölle jatkotoimenpiteistä: • Arvoa luova johtamisjärjestelmä • Omistajien rooli yhtiössä • Hallitus • Esimerkki omistajastrategian päälle rakentuvasta kasvusuunnitelmasta

6. Osinkopolitiikka

Perheyritysten liitto ry Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki Puh. 050 566 1592 jasenpalvelu@perheyritys.fi perheyritys.fi @perheyritys #perheyritys

Omistajastrategia perheyrityksessä

Articles inside

1 Perhe omistajana

Miten valmentaa omistajia?

Kuka saa omistaa?

Tarvitaanko vielä perheen pelisäännötkin?

Alkusanat