Päätöksenteko perheyrityksessä by Perheyritysten liitto

Päätöksenteko perheyrityksessä

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Sisällys Alkusanat...............................................................

1. Perheyritys kehittyy ajassa ..................................

2. Päätöksenteon rakenteita, prosesseja ja toimintaperiaatteita ...............................................

Perheenjäsenen rooli ....................................

3. Omistajaperheen vuorovaikutus ..........................

4. Perhe- ja omistajaneuvosto ohjaa perhettä .........

4.1 Kokoonpano ..................................................

4.2 Kokoukset ....................................................

Puheenjohtajan ja sihteerin rooli ...................

4.3 Tehtävät........................................................

Omistajastrategia ja perheen pelisäännöt ......

Sitouttaminen ja kiinnostuksen herättäminen ................................................

Yhteenkuuluvuuden edistäminen...................

4.4 Haasteet .......................................................

4.5 Perheneuvostotoiminnan rahoittaminen ........

5. Hallitus ohjaa yritystä..........................................

5.1 Hallituksen tehtävät.......................................

5.2 Hallituksen kokoonpano strategian mukaiseksi..........................................................

5.3 Hallituksen puheenjohtajan rooli ...................

5.4 Osaamista hallitukseen perheen ulkopuolelta .......................................................

Yhteenveto.............................................................

Kirjallisuutta...........................................................

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Alkusanat Yksi pitkäikäisen perheyrityksen salaisuuksista on omistajaperheen yhtenäisyys. Varmistaakseen perheyrityksen jatkuvuuden ja omistajaperheen yhtenäisyyden perheyrityksen pitää miettiä yrityksen hallintarakenteen lisäksi myös perheeseen liittyviä hallintatapoja. Perheyrityksen jatkuvuuden edistämiseksi hallintarakenteita ja -tapoja kannattaa lähteä miettimään jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on omistajaperheen – ei kenenkään muun – vastuu.

”Hyviä käytäntöjä ja rakenteita on rakennettava silloin kun asiat ovat hyvin.” philip aminoff Toimivat rakenteet edistävät: • perheen ja omistajien yhteenkuuluvuutta • omistajien yhteisten tavoitteiden määrittämistä • tehokasta päätöksentekokykyä Näin luodaan parhaat mahdolliset eväät yrityksen hallitukselle ja johdolle menestyksekkään ja perheen tavoitteiden mukaisen liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Päätöksenteko ja hallintarakenteiden kehittäminen perheyrityksessä on prosessi. Se on matka enemminkin kuin päämäärä. Omistajaperheen kasvun, sen jäsenten odotusten, tavoitteiden ja motivaation sekä yrityksen toiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa myös hallintarakenteiden ja -tapojen on muututtava. Viimeistään uusien sukupolvien on tarkasteltava rakenteita ja tapoja uudelleen. Yrityksen hallinnasta ja hallitustyöstä on kirjoitettu monia hyviä käsikirjoja ja oppaita. Tässä julkaisussa tuomme esille vain joitakin näkökohtia, jotka ovat luonteenomaisia perheyrityksille ja jotka edesauttavat perheyrityksen menestymistä. Sen sijaan perheen hallinnasta ja perheneuvostoista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Jokaisen omistajaperheen kannattaa poimia julkaisusta juuri heidän tilanteeseensa sopivia oivalluksia. Perheyrityksen päätöksenteossa on hyvä hyödyntää omistajaperheen omia vahvuuksia tunnistaen jo olemassa olevien muodollisten ja epämuodollisten käytäntöjen toimivuuden. Rakenteita suunniteltaessa on huomioitava perheen tarpeet, toiveet, vahvuudet ja rajoitteet.

PL teki jäsenistölleen syksyllä 2021 kyselyn omistajaperheen yhteistoimintaan liittyen. Julkaisussa on hyödynnetty tämän kyselyn tuloksia. Tekstiä havainnollistavat sitaatit on koottu PL:n vuonna 2021 järjestettyjen Omistamisen taito, Perheneuvosto – mitä, miksi ja miten sekä Perheyritys-HHJ –valmennusten alustajilta. Kiitos Philip Aminoff (Veho), Marjo Miettinen (Ensto), Petra Kiiveri (Arkta), Matti Jaakola (Boardman), Elsi Vatanen (Kalaneuvos), Riikka Sten (Sten & Co), Ville Särmäkari (LSK Group), Anni Hyökyvaara (The Orange Company) ja Peter Therman (Hartwall Capital) näkemystenne jakamisesta! Julkaisun ohjausryhmänä on toiminut PL:n OPI-työryhmän puheenjohtaja Miia Porkkala (Aho Group) ja jäsenet Jenni von Veh (Promeco Group), Eeva Kovanen (Kovanen Capital) ja Minna Andersson (Martela). Kiitos oivaltavista kommenteistanne ja osaamisenne jakamisesta! Tämä julkaisu täydentää Perheyritysten liiton vuonna 2020 julkaisemaa Omistajaperheen hyvät käytännöt – ja vuonna 2021 julkaisemaa Omistajastrategia perheyrityksessä – julkaisua. Julkaisujen kohderyhmänä on erityisesti perheyritysten omistajat, mutta ne ovat hyödyllisiä myös muille omistajille, perheyritysten hallituksen jäsenille ja johdolle sekä kaikille, jotka haluavat oppia lisää perheyritysten omistamisesta. Toivomme, että perheyrityksen omistajat, hallituksen jäsenet ja muut sidosryhmät saavat julkaisusta tukea omalle työlleen perheyrityksen jatkuvuuden edistämiseksi. Omistajuus- ja hallitustyöosaamista pääset syventämään PL:n, Kauppakamareiden ja Hallituspartnerien järjestämissä Perheyritys-HHJ ja Perheyritys-HPJ –valmennuksissa sekä PL:n omissa Omistamisen taito – ja Perheneuvosto-valmennuksissa sekä yksittäiselle perheyritykselle räätälöidyissä Omistaja-akatemioissa. Helsingissä, maaliskuussa 2022

Krista Elo-Pärssinen Johtava asiantuntija Perheyritysten liitto ry

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

1. Perheyritys kehittyy ajassa

Perheyrityksen omistajuus, perheen osallistuminen yrityksen johtamiseen ja yritystoiminta kehittyvät vuosien ja eri sukupolvien aikana. Tämä vaikuttaa myös päätöksentekorakenteisiin. Ajassa kehittyvää perheyritystä ja perheyritysten erilaisuutta voidaan kuvata näiden ulottuvuuksien avulla (kuvio 1): • Kuka omistaa tai ketkä omistavat yrityksen? • Miten perhe käyttää valtaa eli hallitsee ja johtaa yritystä? • Miten liiketoiminta on hajautunut?

Missä vaiheessa perheyritys on tällä hetkellä? Mitkä ovat vahvuudet ja heikkoudet perheyrityksessä tänään? Millainen on perheyrityksen todennäköinen omistus-, liiketoiminta- ja hallintarakenne 10 vuoden päästä?

yritysrakenne

Perheyrityksen omistajuus kehittyy yleensä yhden tai muutaman ihmisen omistamasta yrityksestä ensimmäisen sukupolvenvaihdoksen jälkeen sisarusten omistamaksi. Seuraavassa

en us t a k r S e s ta m o mi

inY ks s ta m a i en u s t a om r a Sis stam o mi nne

sr istu

Sijoitusyhtiö Diversifioitunut yritys Keskittynyt yritys

hallintarakenne Omistajajohtoinen

Perheen johtama

Perheen hallitsema

ake

KUVIO 1 Perheyrityksen kehittyminen ajassa

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

sukupolven- vaihdoksessa yrityksestä tulee serkusten omistama yritys, jos sukupuuta ei karsita. Viimeistään serkkujen omistamassa perheyrityksessä on hyvä käydä omistajuuteen liittyviä keskusteluja omistajafoorumissa tai omistaja- tai perheneuvostossa.

”Neuvoston perustamisen yksi hyöty on ollut, ettei aina tarvitse puhua mökkireissuilla ja ruokapöydässä töistä.” elsi vatanen Omistajien oma foorumi on myös tarpeellinen, kun omistajilla on eri rooleja eli osa omistajista on perheyrityksen operatiivisessa toiminnassa mukana, osa toimii hallituksen jäsenenä ja osalla on ehkä vain omistajan rooli. Eri rooleissa toimivilla omistajilla on yleensä erilaisia mielipiteitä, tavoitteita ja riskinottokykyä, jolloin omistajafoorumissa on hyvä keskustella yhteisestä tahtotilasta. Perustajavaiheessa omistajalla on yleensä kaikki langat käsissä. Ajan myötä perheyrityksen liiketoiminta kehittyy ja sukupolvet vaihtuvat. Perheyritys todennäköisesti kehittyy vuosien saatossa eri akseleilla eteenpäin, mutta se voi pysyä kaikilla tai vain jollakin akselilla samassa vaiheessa tai myös palata edelliseen vaiheeseen. Usein keskustelut omistajafoorumin tarpeellisuudesta tai perheneuvoston perustamisesta liittyvät perheyrityksen murroskohtaan eli sukupolvenvaihdokseen, jolloin uusia omistajia ja perheen jäseniä on tulossa mukaan yrityksen toimintaan tai he haluavat irtaantua yrityksen omistuksesta. Yrityksen liiketoiminnat voidaan myös jakaa sisarusten tai sukuhaarojen kesken. Tällaisia tilanteita varten on arvokasta, jos on olemassa osakassopimus, jossa todetaan, miten tämä tilanne ratkaistaan. Kaikki vaihtoehdot ovat yhtä arvokkaita, kunhan ratkaisuista sovitaan yhdessä.

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

2. Päätöksenteon rakenteita, prosesseja ja toimintaperiaatteita

Perheyrityksen menestyminen ja uudistuminen vaativat tarkoituksenmukaista ja toimivaa hallintaa, mikä mahdollistaa tehokkaan päätöksenteon.

Millainen on päätöksentekoketju?

Perheyrityksen hallinnan tarkoituksena on varmistaa: 1. Läpinäkyvyys 2. Päätöksenteko ja toimintakyky 3. Perheyrityksen jatkuvuus ja perheen yhtenäisyys

Onko osakassopimusta? Miten tämä on yhtenäinen yhtiöjärjestyksen kanssa? Kuka päättää mistä?

Perheyrityksen hallinta muodostuu yrityksen ja perheen muodollisista ja epämuodollisista päätöksenteko- ja keskustelufoorumeista (taulukko 1). Yrityksen hallinnan tavoitteena on luoda tarkoituksenmukaiset rakenteet yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon. Perheen hallinnan tavoitteena on luoda perheenjäsenten kesken yhteiset tavoitteet ja yhteenkuuluvuuden tunne.

Mitkä toimintaperiaatteet ohjaavat päätöksentekoa? Mikä on ketjun vahvin ja heikoin lenkki? Miksi? Missä eri rooleissa perheen jäsenet tekevät päätöksiä? Miten keskustelet perheen jäsenten toiveista ja roolien kehittymisestä?

Epämuodollinen

Omistajaperhe

Perhe- tai omistajafoorumi/kokous Perhe- ja omistajaneuvosto Perheen käsikirja

Tarinat Perhetapaamiset Juhlat Yritysvierailut

Yritys

Osakassopimus Yhtiöjärjestys Yhtiökokous Hallitus Johtoryhmä

Vapaamuotoiset keskustelut

TAULUKKO 1. Perheyrityksen muodollinen ja epämuodollinen hallinta

Viestintä

Miten voi kehittää päätöksentekoketjua?

Muodollinen

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Yrityksen hallinnan rakenteisiin eli päätöksentekoketjuun kuuluvat yhtiökokous, hallitus ja johtoryhmä. Yrityksen päätöksentekovaltaa ohjaavat osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys ja osakassopimus. Osakassopimuksen merkitystä ja sisältöä avataan Omistajastrategia perheyrityksessä -julkaisussa. Osakassopimus on juridinen dokumentti. Perheen ja omistajasuvun päätöksentekoelimiä ovat perhekokous tai omistajafoorumi sekä perhe- ja/tai omistajaneuvosto. Näitä foorumeja ei lainsäädäntö säätele.

Osakassopimus on yksi omistajien kesken tehtävistä tärkeimmistä sopimuksista. Sen tarkoituksena on sopia omistajien keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan perheyritykseen nähden. Osakassopimus ei ole julkinen asiakirja. Osakassopimuksessa sovitaan usein seuraavista asioista: 1. Omistajien tavoitteet ja yhtiön liiketoiminta 2. Omistuspohja (kuka saa omistaa) 3. Omistajien velvollisuudet (työnteko, rahoitus, salassapito, kilpailukielto jne.) 4. Omistajien oikeudet (palkka/palkkio, tiedonsaanti). 5. Päätöksenteko (enemmistöpäätökset, määräenemmistöpäätökset, veto-oikeudet, yksimieliset päätökset) 6. Osakkeisiin liittyvät asiat (luovutusrajoitukset ja -velvollisuudet, etuosto-oikeudet, lunastushinnan määräytymisperuste) 7. Sanktiot eli sopimussakot ja vahingonkorvaukset sekä osakkeiden myyntivelvollisuus, jos sopimusta on rikottu 8. Erimielisyyksien ratkaiseminen ja muut oikeudelliset asiat

Perhe/ omistajaneuvosto

Yhtiökokous

Päätöksentekoketjun rooleissa on kyse vastuun jakamisesta. Matti Jaakola Selkeät rakenteet lisäävät läpinäkyvyyttä ja päätöksentekokykyä (kuvio 2). Hallinnan tavoitteena on yhdenmukaistaa perheyrityssysteemiin kuuluvien toimijoiden tavoitteet ja toiminta sekä mahdollistaa tehokas päätöksenteko. Päätöksentekoketjua luotaessa on hyvä miettiä, miten ne toimivat yhdessä eli mikä on niiden välinen työnjako ja viestintä. Jotta ketjun eri toimijat voivat toimia yhdensuuntaisesti, niiden pitää olla tietoisia muiden foorumeiden toiminnasta ja päätöksistä. Viestinnän rooli on merkittävä päätöksenteon onnistumisessa. Taulukossa 2 on yksinkertaistaen ja esimerkinomaisesti havainnollistettu, mistä ketjun eri toimijat päättävät. Rakenteiden on hyvä muuttua yrityksen ja perheen kehittyessä, jotta ne parhaiten tukevat perheyrityksen menestymistä ja uudistumista. Pienemmässä omistajaperheessä ja perheyrityksessä samat henkilöt usein toimivat päätöksentekoketjussa monessa eri roolissa. Perheyrityksen hallinnan merkitys kasvaa, mitä enemmän perhe, omistajuus ja yritystoiminta eriytyvät toisistaan. Tällöin omistajaperhe ei voi enää itse tehdä kaikkia päätöksiä, vaan se on hajauttanut päätöksentekoa. Tarkoituksenmukainen päätöksentekoketju mahdollistaa vallan ja vastuun jakamisen niin, että päätöksenteko on perusteltua ja oikea-aikaista.

Jos omistajat eivät päätä, niin joku muu päättää heidän puolestaan. peter therman

Hallitus

Johtoryhmä

KUVIO 2 Perheyrityksen päätöksentekoketju

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

Kun esimerkiksi kaikki omistajat työskentelevät yrityksessä, erillistä omistajaneuvostoa ei välttämättä tarvita. Ydinperheen omistamassa perheyrityksessä perhekokoukset pidetään usein epävirallisina keittiönpöydän ääressä. Perheneuvosto tulee ajankohtaiseksi silloin, kun kaikki perheen jäsenet eivät enää mahdu keittiönpöydän ympärille. Joissakin perheyrityksissä neuvosto on perustettu jo aikaisemmassa vaiheessa, jotta omistajuuteen ja yritykseen liittyvät keskustelut voidaan eriyttää. Muodollisuus tuo keskusteluihin tavoitteellisuutta ja vankempaa sisältöä. Tehokas hallinta on muutakin kuin rakenteita. Se on prosesseja, jotka vaativat läpinäkyvyyttä, sekä toimintaperiaatteita ja -tapoja. Läpinäkyvyyden saavuttaminen vaatii viestintää eri sidosryhmille.

Hyvän hallinnan ohjeeseen listataan omistajan, hallituksen, johtoryhmän tehtävät vallasta ja vastuista. Pienessä yrityksessä kaksi sivua on ihan riittävä. Matti Jaakola Yleisiä toimintaperiaatteita, jotka usein määritellään omistajastrategiassa tai perheen käsikirjassa, ovat esimerkiksi omistajien arvojen tai eettisten toimintatapojen määrittäminen. Toimintatavat voivat liittyä esimerkiksi strategiaprosessiin tai osinkopolitiikkaan. Päätöksentekoketjun toimivuuden edellytyksenä on, että määritetään eri toimijoiden rooli, tehtävä, oikeudet ja velvollisuudet päätöksenteossa ja valvonnassa sekä viestitään niistä. Rakenteet, läpinäkyvyys ja toimintaperiaatteet ja -tavat ovat

riippuvaisia toisistaan. Jos jokin näistä kolmesta puuttuu, niin päätöksenteko ei tue perheyrityksen uudistumista ja omistajaperheen yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Tärkeintä ei ole päätöksentekoketjun olemassaolo, vaan sen toimiminen käytännössä. Ei riitä, että määritellään selkeästi roolit ja niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, vaan pitää myös toimia niin kuin on yhdessä sovittu ja varata aikaa tähän työhön. Esimerkiksi perheneuvoston tehtävä ei ole sekaantua yrityksen päätöksentekoon. Yrityksen toiminnan johtaminen kuuluu hallitukselle ja johtoryhmälle. Ketjussa toimivilta ihmisiltä vaaditaan osaamisen lisäksi motivaatiota ja yhteistyökykyä toimia omistajaperheen ja yrityksen hyväksi. Ketjun eri lenkkien pitää toimia yhteistyössä ja tiedonkulun pitää olla tehokasta, jotta rooli- ja tehtäväjako säilyy selkeänä. Jokaisen toimielimen pitää tuoda lisäarvoa perheyrityssysteemin hallintaan. Hyvä hallinta auttaa perheenjäseniä, omistajia ja johtoa tekemään hyviä päätöksiä ja saavuttamaan yhteiset tavoitteet.

Aina tulee vastaan tilanteita, joissa mietitään kuka päättää ja millä foorumeilla. Tässä auttaa avoimuus. Petra Kiiveri Jokaisen omistajaperheen pitää miettiä omista lähtökohdistaan, millainen rakenne ja toimintatapa sopivat heille. Jotta omistajaperheen yhteinen toiminta tuo lisäarvoa perheyritykselle, sen pitää heijastaa omistajaperheen arvoja ja tavoitteita.

Perhe- tai omistajaneuvosto

Yhtiökokous

Hallitus

Johtoryhmä

Omistajastrategia • tarkoitus • visio ja tavoitteet • riskin sietokyky • rahoituksen reunaehdot • palkitsemisen raamit

Tilinpäätöksen vahvistaminen Vastuuvapauden myöntäminen yhtiön johdolle

Strategian hyväksyminen

Strategian ehdottaminen ja toteutukseen liittyvät päätökset sekä toimeenpano

Hallituksen jäsenten valinta ja palkkioista päättäminen

Investointipäätökset

Osakassopimus

Tilintarkastajien valinta Voitonjaosta ja osingoista päättäminen Osakeannista, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta päättäminen Yritysjärjestelyistä (sulautuminen ja jakautuminen) päättäminen

TAULUKKO 2. Päätöksenteko perheyrityksessä

Toimitusjohtajan valinta, erottaminen ja palkitseminen Yrityskauppapäätökset Rahoituspäätökset

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Perheenjäsenen rooli Rakenteita mietittäessä olennaista on myös keskustella siitä, mikä on perheenjäsenten rooli ja asema näissä rakenteissa nyt ja tulevaisuudessa: miten perhe parhaalla mahdollisella tavalla luo edellytykset perheyrityksen menestymiselle. Tämä selkeyttää perheenjäsenten keskinäistä toimintaa. Saman ihmisen toimiessa päätöksentekoketjussa monessa eri roolissa ilmenee usein rooliristiriitoja. Yksi keskeinen toimintaperiaate liittyy perheenjäsenen operatiiviseen työskentelyyn perheyrityksessä: millä kriteereillä, mihin tehtäviin ja millaisella prosessilla perheenjäsen voi tulla perheyritykseen töihin sekä miten hänen työtään arvioidaan ja palkitaan. Omistajaperheen sisäinen viestintä tästä on erityisen tärkeää, jotta oikeudenmukaisuuden tunne säilyy ja jatkajapolvi kiinnostuu perheyrityksestä.

Päätökset perheen roolista on hyvä kertoa myös perheen ulkopuoliselle johdolle ja henkilöstölle, jolloin hekin tietävät perheenjäsenten roolin yrityksessä. Se auttaa myös heitä näkemään omat mahdolliset urapolkunsa ja etenemismahdollisuutensa. Tehtyjä päätöksiä pitää kunnioittaa ja toimia niiden mukaisesti. Päätöksiin pitää kuitenkin aika ajoin palata ja tarkistaa, ovatko aikaisemmin tehdyt päätökset vielä tarkoituksenmukaisia. Tärkeintä on päättää siitä, miten omistajaperhe tekee päätöksiä ja miten niitä voidaan tarvittaessa muuttaa. On tärkeää, että erityisesti ne perheenjäsenet, jotka eivät ole mukana yrityksen hallinnossa, johdossa tai operatiivisissa tehtävissä, tietävät, miten he voivat omistajina osallistua päätöksentekoon ja edistää perheyrityksen uudistumista. Yritystoiminnan pitkäjänteisen toiminnan kannalta ei ole hyvä erottaa omistajaperhettä kokonaan yritystoiminnasta.

1 1

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

3. Omistajaperheen vuorovaikutus

Millainen keskustelukulttuuri perheyrityksessä on? Mistä asioista tiedotetaan kenelle? Miten? Milloin? Onko kaikilla oikea tieto? Kenellä on tai pitäisi olla paras tieto mistäkin? Kenen ääni ei kuulu? Kuka kuulee asioista viimeisenä? Mitä voidaan tehdä (rakenne ja prosessi) viestinnän parantamiseksi? Kuka vastaa omistajaperheen viestinnästä ja sen kehittämisestä? Mistä teemoista keskustelu on vaikeaa tai lakaistaan maton alle?

Perheen yhteinen toiminta näyttäytyy eri perheissä erilaisena: toiset omistajaperheet arvostavat enemmän muodollisia rakenteita ja toimintatapoja, toisissa omistajaperheissä taas toimitaan enemmän epämuodollisesti. Tärkeää on, että omistajaperheessä kuitenkin keskustellaan omistajuuteen liittyvistä asioista säännöllisesti. Perheen vuorovaikutuksen tavoitteet: • perheen yhteenkuuluvuuden lisääminen • tutustuminen perheeseen ja yritykseen • yhteisistä tavoitteista päättäminen • rooleista, roolimuutoksista ja vastuista sopiminen Näiden tavoitteiden saavuttamisessa ensisijaisen tärkeää on avoin vuorovaikutus ja viestintä. Perheen vuorovaikutusta voidaan kuvata kahdella ulottuvuudella: - yhteneväisyys (arvoihin, normeihin ja uskomuksiin liittyvät odotukset) ja - keskustelu (kannustaminen ja sitoutuminen keskusteluun). Näiden perusteella perheessä voidaan erottaa neljä erilaista vuorovaikutustyyliä (kuvio 3): 1) yhteisymmärrykseen perustuva (yhteneväisyyttä ja keskustelua paljon), 2) moniarvoinen (paljon keskustelua, mutta myös eriäviä arvoja), 3) suojaava (vähän keskustelua, mutta arvot yhteiset) ja 4) hällä väliä eli välinpitämätön (molemmat vähäisiä).

Aktiivinen keskustelukulttuuri yhdistettynä vapauteen olla eri mieltä on vankempi pohja perheyrityksen päätöksenteolle ja jatkuvuudelle kuin keskustelemattomuus. Perheyrityksissä konfliktit syntyvät usein puutteellisesta viestinnästä: kaikilla omistajilla ei ole mahdollisuus kertoa omia

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

paljon suojaava

yhteisymmärrykseen perustuva

hällä väliä

moniarvoinen

yhtenäisyys

vähän

keskustelu

paljon

KUVIO 3 Vuorovaikutus perheessä

mielipiteitään sopivan foorumin puuttuessa tai kaikki omistajat eivät saa tietoa samanaikaisesti, jolloin heille syntyy tunne, että päätökset tehdään muualla. Toisaalta konfliktin pelossa ei ehkä uskalleta tuoda eriäviä mielipiteitä esiin. Avoin viestintä ja keskustelukulttuuri ovat perheyrityksen jatkuvuuden edellytyksiä Avoimen ja rakentavan keskustelukulttuurin syntyminen vaatii paljon yhdessä vietettyjä tunteja ja toisiin tutustumista.

järjesti säännöllisesti omistajien kokouksia, ja vajaalla viidesosalla oli omistaja- tai perheneuvosto. Omistajien säännölliset, epäviralliset tai viralliset, kokoukset ja keskustelut ovat tarpeellisia, jotta kaikki omistajat pysyvät ajan tasalla yrityksen toiminnasta ja heillä on yhteinen tahtotila omistamisen tavoitteista. Yhteinen tilannekuva ja visio helpottavat isojen päätösten, esimerkiksi liiketoiminnan myynti, tekemistä.

Pitää olla hyvä keskustelukulttuuri, jotta pystymme punnitsemaan, mikä on oikea päätös.

Yrityskaupan ollessa ajankohtainen omistajien kokouksia ja keskusteluja oli erityisen paljon. Sitouttaminen ja päätöksen ymmärtäminen oli erityisen tärkeää.

philip aminoff Pienessä omistajaperheessä perheeseen, yritykseen ja omistajuuteen liittyvät keskustelut usein lomittuvat keskenään ja niitä käydään epävirallisesti eri yhteyksissä. PL:n kyselyn mukaan kolmasosalla perheyrityksistä ei ollut mitään säännöllisiä kokouksia omistajien kesken. Melkein puolet vastaajayrityksistä

marjo miettinen

48,9

2 Omistaja- tai perheneuvosto

17,4

3 Ei mitään ylläolevista

30,4

Omistamisen säännölliset kokoukset

4 Jokin muu, mikä

20,7

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

Kaikki vastaajat (KA: 2.19, hajonta: 1.16) (Vastauksia: 92)

1 3

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

4. Perhe- ja omistajaneuvosto ohjaa perhettä

Miksi perheneuvoston perustaminen on tarpeellista? Mitkä ovat perheneuvoston tehtävät? Miten perheneuvoston jäsenet valitaan? Miten perheneuvostotoiminnan onnistumista mitataan? Miten rahoittaa perheneuvoston toimintaa?

Yleensä omistajaperheen kasvaessa tulee tarve muodostaa perhe- tai omistajaneuvosto, joka tuo omistajien keskusteluille vankempaa rakennetta ja muodollisuutta. Se myös tehostaa päätöksentekoa. Laajasti omistetuissa ja isommissa perheyrityksissä voi olla sekä perhe- että omistajaneuvosto, jolloin perheneuvosto keskittyy perheen yhtenäisyyteen liittyviin asioihin ja omistajaneuvosto omistajuuteen liittyviin asioihin.

Keskustelua ei saisi häiritä vauvat tai koirat, kun keskitytään omistajuuteen. philip aminoff Perheneuvosto kannattaa perustaa silloin, kun perheenjäsenten välillä ei ole konfliktia. Silloin voidaan keskittyä tulevaisuuteen ja valmistautua mahdollisiin tuleviin konflikteihin. Keskustelua voidaan käydä keskittyen asiaan, eivätkä tunteet tai henkilösuhteet määritä (niin paljon) keskustelun sävyä ja lopputulosta.

4.1 Kokoonpano PL:n kyselyyn vastanneista 75 %:lla perheneuvoston jäsenten lukumäärä oli 4–8 ja neljänneksellä oli yli 8 jäsentä. Pienemmissä perheissä kaikilla halukkailla on mahdollisuus olla perheneuvoston jäsen, mutta suuremmissa suvuissa pitää asettaa kriteerejä perheneuvoston jäsenyydelle, koska muutoin siitä muodostuisi liian suuri. Kyselyn mukaan perheneuvoston tärkein valintakriteeri on sukuhaara (kuvio 4). Tällöin halutaan varmistaa, että kaikilla sukuhaaroilla on edustus neuvostossa. Tämä voi jossain tilanteissa muodostaa haasteita, jos sukuhaarat näkevät toisensa kilpailijoina, eivätkä mietikään koko suvun ja yrityksen kannalta

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Kaikki vastaajat 1

4,43

2 Sukupolvi

4,21

3 Motivaatio

4 Osaaminen

3,62

5 Persoonallisuus

2,83

0,5

1,5

2,5

3,5

Sukuhaara

4,5

1 Ei yhtään tärkeä – 5 Erittäin tärkeä

KUVIO 4 Perheneuvoston jäsenen valintakriteeri

parasta ratkaisua. Toisaalta jossain sukuhaarassa ei ehkä olekaan innokkuutta tai kiinnostusta hoitaa omistajaperheen yhteisiä asioita. Toiseksi tärkein kriteeri on sukupolvi. Tämä varmistaa, että perheneuvoston toiminnassa tulee useamman sukupolven ääni esiin. Perheneuvostossa kannattaa myös olla jäsenenä eri rooleissa (”vain” omistaja, hallituksen jäsen, operatiivinen omistaja) toimivia perheenjäseniä. Jatkajapolven jäsenyys perheneuvostossa on myös heille merkityksellinen tapa osallistua perheyrityksen toimintaan. Toisaalta on myös perheyrityksiä, joissa perheneuvosto nähdään ensisijaisesti jatkajapolven foorumina ja edeltävällä polvella on enemmän mentoroiva rooli.

Olemme pari kertaa tavanneet perheneuvostoasioissa myös vain oman sukupolven kesken. elsi vatanen Kolmanneksi tärkeimmäksi kriteeriksi kyselyssä nousi motivaatio eli jäsenen kiinnostus ja tahto toimia perheen ja perheyrityksen hyväksi. Perheneuvoston aktiivisen toiminnan kannalta olisi toivottavaa, että kaikilla valittavilla jäsenillä olisi aito halu toimia koko perheen ja perheyrityksen hyväksi, vaikka heidät olisikin valittu ensisijaisesti jonkin muun kriteerin mukaan.

Meillä perheneuvoston jäseninä ovat kaikki halukkaat 3. ja 4. polven omistajat. riina sten

Joskus perheneuvoston jäseniä vastuutetaan heidän osaamisensa tai kiinnostuksen kohteensa mukaan. Esimerkiksi viestinnän osaaja vastaa viestinnän toteuttamisesta tai tilaisuuksien järjestämisestä kiinnostunut henkilö vastaa erilaisten juhlien organisoimisesta. Nämä tehtävät voivat olla myös kiertäviä, jolloin taakkaa jaetaan jäsenten välillä vuosittain. Jos omistajaperhe on laaja, on hyvä sopia neuvoston jäsenyyden kestosta. Näin saadaan suvusta uusia jäseniä ja uusia näkökulmia toimintaan.

4.2 Kokoukset Kyselyn vastauksissa perheneuvoston kokousten määrä vaihteli. Jotkut kokoontuivat yli 10 kertaa vuodessa, toiset vain muutaman kerran. Yleisimmin perheneuvosto piti kokouksia 3–5 kertaa vuodessa. Perheneuvoston kokouksia suunnitellessa kannattaa hyödyntää vuosikelloa, jossa on otettu huomioon myös hallituksen ja johtoryhmän vuosikello.

Perheneuvoston kokousten lisäksi meillä on työpajoja, joissa on työstetty muun muassa perheen pelisääntöjä. riina sten Puheenjohtajan ja sihteerin rooli Perheneuvostolle kannattaa valita myös puheenjohtaja ja sihteeri, jotka luomalla selkeät kokouskäytännöt tuovat ryhtiä kokouksiin ja perheneuvoston toimintaan. Puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat perheneuvoston kokouksien esityslistat

1 5

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

4.3 Tehtävät

liitteineen, jotka lähetetään neuvoston jäsenille etukäteen. Asialistan ja ennakkomateriaalin valmistelu vaatii aikaa, mutta siihen kannattaa panostaa. Tällöin kokoukset ovat paljon hedelmällisempiä, koska keskitytään olennaisiin asioihin.

Perheneuvoston tehtävien painotukset vaihtelevat yrityksen ja omistajaperheen mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa halutaan yleensä erottaa yritykseen liittyvät keskustelut joulupöytä- ja syntymäpäiväkeskusteluista. Keskustelut liittyvät usein yrityksen toiminnan kehittämisen lisäksi jatkajien mahdollisuuteen ja kiinnostukseen työskennellä yrityksessä. Sisarusten omistamassa perheyrityksessä keskusteluja käydään yhteisestä tahtotilasta, erilaisista rooleista ja niihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteisen arvopohjan, vision ja erilaisten pelisääntöjen kirjaaminen tulee ajankohtaiseksi.

Jokainen saa tuoda esityslistalle keskusteltavaksi asioita. ville särmäkari Kokouksissa puheenjohtajan tärkeä tehtävä on saada aikaan vilkasta keskustelua, johon kaikki jäsenet osallistuvat ja tuovat avoimesti esiin omia näkökantojaan ja ideoitaan. Vahvat persoonat eivät saa tukahduttaa keskustelua vahvoilla mielipiteillään. Joskus kokouksissa myös tunteet tai jäsenten välillä olevat mahdolliset kiistat vaikuttavat päätöksentekoon. Tällaiset tilanteet vaativat puheenjohtajalta tilanneherkkyyttä ja tunneälykkyyttä. Puheenjohtaja huolehtii myös siitä, että viesti perheneuvoston toiminnasta ja päätöksistä kulkee sekä omistajaperheelle että hallitukselle. Kokouksen keskusteluista ja päätöksistä kannattaa tehdä pöytäkirja, jotta samoista asioista ei keskustella joka kokouksessa uudelleen, vaan asiat etenevät.

Missä näkee itsensä ja perheyrityksen 10 vuoden päästä? Näitä keskusteluja pitää käydä aika ajoin, koska tilanteet muuttuvat. elsi vatanen Laajemmin omistetuissa yrityksissä korostuu perheen yhteenkuuluvuuden ja psykologisen omistajuuden edistäminen. Yhteenkuuluvuuden edistämiseksi järjestetään juhlia ja muita sosiaalisia tapaamisia. Perheenjäsenistä osalla voi olla vain heikko yhteys yritykseen, joten tiedon välittämiseen yrityksen toiminnasta pitää kiinnittää erityistä huomiota. Myöhemmässä vaiheessa perheneuvosto voi organisoitua erillisiin työryhmiin, joiden vastuulla on esimerkiksi valmennus, viestintä, hyväntekeväisyys tai juhlien järjestäminen.

Haluamme pitää kokoukset formaalina, koska meillä on aika paljon höpöttävä suku. ville särmäkari

4,88

2 Sitouttaa ja herättää omistajaperheen

4,56

2 3

4,47

4,44

kiinnostus...

3 Luoda perheen pelisäännöt 4 Informoida omistajia yrityksen toiminnasta

4,31

5 6

4,06

1 Määrittää omistajien tahtotila

5 Edistää omistajaperheen yhteen-

kuuluvuutta

6 Kehittää omistajaperheen omistaja-

osaamista

3,81

7 Vaalia omistajaperheen perintöä

3,80

8 Järjestää perheen yhteisiä tapaamisia

2,67

0,5

1,5

KUVIO 5 Perheneuvoston tehtävät

2,5

9 Ehdottaa hallituksen jäseniä yhtiö-

kokoukselle

3,5

4,5

10 Hyväntekeväisyys

1 Ei yhtään tärkeä – 5 Erittäin tärkeä

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Omistajastrategia ja perheen pelisäännöt PL:n kyselyyn vastanneiden mukaan perheneuvoston tärkein tehtävä on omistajien tahtotilan selvittäminen (kuvio 5). Tahtotila tai omistajastrategia sisältää myös keskustelun arvoista, tarkoituksesta ja visiosta. Joissakin perheyrityksissä on erikseen omistajaneuvosto, jossa käydään keskustelua omistajastrategiasta. Mitalisijoille nousee myös perheen pelisääntöjen luominen. Pelisääntöihin kuuluu muun muassa keskustelut sukupolvenvaihdoksesta, perheenjäsenen työskentelystä yrityksessä, puolisoiden roolista ja päätöksenteosta.

Huonosti toimiva perhe pystyy tehokkaasti tuhoamaan menestyvän yrityksen. philip aminoff Omistajien tahtotilaan, parhaisiin omistajakäytänteisiin ja omistajastrategiaan liittyvistä asioista PL on julkaissut erilliset julkaisut ”Omistajastrategia perheyrityksessä” ja ”Omistajaperheen hyvät käytännöt”. Joskus perheyrityksissä herää kysymys, kumpi kannattaa tehdä ensin: kirjoittaa omistajastrategia tai perustaa perheneuvosto. Omistajastrategian tekeminen voi olla lähtölaukaus perheneuvoston perustamiselle, joka sitten toteuttaa strategiaa. Ehkä perheneuvosto on perustettu vuosia sitten järjestämään perheen juhlia, jolloin sen ensisijainen tehtävä ei olekaan ollut omistajastrategian tekeminen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan jokaisen omistajaperheen pitää miettiä heille ja heidän tilanteeseensa sopiva tapa ja järjestys.

Olemme työstäneet omistajastrategiaa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. anni hyökyvaara Joissakin perheyrityksissä perheneuvoston tehtävänä on myös ehdottaa hallituksen jäseniä yhtiökokoukselle eli toimia yrityksen nimitysvaliokuntana. Tämä edellyttää perheneuvoston jäseniltä yrityksen strategian syvää tuntemista. Yleensä nimitysvaliokunnassa on jäsenenä myös hallituksen puheenjohtaja.

Sitouttaminen ja kiinnostuksen herättäminen Perheneuvoston toiseksi tärkein tehtävä on sitouttaa ja herättää omistajaperheen kiinnostus perheyritykseen. Kiinnostuksen herättäminen ja perheyritykselle ”altistuminen” jo varhain lisäävät sitoutumista omistajuuteen.

Olemme luoneet hauskoja tapoja, jotta opimme tuntemaan toisiamme ja yrityksemme. Teimme muun muassa tietovisan yrityksestä. ville särmäkari Yksi tapa herättää kiinnostusta ja informoida omistajia yrityksen toiminnasta ovat omistajien säännölliset tapaamiset yrityksen hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kanssa. Nämä tapaamiset ovat hyviä keinoja viestiä myös johdolle omistajien tahtotilasta. Omistajaperheen informointi yrityksen toiminnasta pitää olla säännöllistä ja jatkuvaa. Se voi tapahtua esimerkiksi perheen omien nettisivujen, verkossa toimivien ryhmien kautta tai sähköpostikirjein. Jotta viestintä toteutuu, omistajaperheen on hyvä sopia, kuka viestinnästä vastaa. Omistajaperheen omistajaosaamisen kehittäminen ja seuraajapolven valmentaminen omistajuuteen tai heidän oppimispolkunsa suunnittelu voivat myös kuulua perheneuvoston tehtäviin. Jatkajapolven valmennus sitouttaa uutta sukupolvea perheyrittäjyyteen ja -omistajuuteen ja on siten avain perheyrityksen jatkuvuudelle. PL:n tilaisuudet ja valmennukset ovat myös hyvä mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden perheyritysten omistajien kanssa sekä saada uusia ideoita ja oppia uusia tapoja hallita perheyritystä.

Yhteenkuuluvuuden edistäminen Kolmas tehtäväkokonaisuus on yhteenkuuluvuuden edistäminen esimerkiksi vaalimalla omistajaperheen perintöä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi juhlimalla yhdessä perustajan syntymä- tai nimipäivää.On hyvä luoda myös mahdollisuuksia pitää hauskaa yhdessä. Omistajaperheen yhteistä tekemistä voivat olla myös hiihtomatkat, golfkisat, kesä- tai rapujuhlat. Joissakin perheissä yhteenkuuluvuutta edistetään yhteisillä matkoilla muun muuassa yrityksen eri toimipaikkoihin. Perheen yhtenäisyyttä voi myös edistää vaikkapa yhteinen hyväntekeväisyysprojekti.

Yhtiökokousillallisten ja kala- ja kevätretkien järjestelyt kuuluvat perheneuvostolle. riina sten Useat perheyritykset ovat myös tehneet yrityshistoriakirjan, joka sisältää myös omistajaperheen historian tärkeimmät tapahtumat. Yhteistä historiaa voi kertoa myös elokuvalla tai lyhyemmillä videoilla. Perheneuvosto on myös luonteva foorumi keskustella omistajaperheen yhteisistä arvoista: mikä on se liima, joka pitää meidät yhdessä, millaisia arvoja haluamme yritystoiminnalla edistää tai mitkä arvot ohjaavat toimintaamme yhdessä.

1 7

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

1 Tavoitteiden laatiminen

3,79

2 Tehtävän määrittäminen

3,57

3 Viestintä

3,53

4 Sitoutuminen toimintaan

3,36

4 5

3,14

3,07

5 Kokouksien järjestäminen 6 Roolijako 7 Jäsenten valinta

2,5

0,5

1,5

2,5

3,5

4,5

1 Ei yhtään tärkeä – 5 Erittäin tärkeä

KUVIO 6 Perheneuvostotoiminnan haasteet

4.4 Haasteet Lähdettäessä perustamaan perheneuvostoa kannattaa varata aikaa perheneuvoston tehtävien ja tavoitteiden miettimiseen, koska kyselyn mukaan nämä ovat perheneuvostotoiminnan suurimmat haasteet (kuvio 6). Haasteeksi voi myös muodostua, miten motivoida ja herättää perheenjäsenten kiinnostus miettiä näitä asioita. Perheneuvostotoiminnan tavoitteita määritellessä kannattaa samalla miettiä, miten tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata. Jos tavoitteena on esimerkiksi omistajien kiinnostuksen herättäminen, niin mittarina voi olla esimerkiksi osallistumisaktiivisuus neuvoston järjestämiin tilaisuuksiin.

Olemme onnistuneet, kun saamme perheen jäseniä – uusia ja vanhoja - osallistumaan perheneuvoston toimintaan ja yhteisiin tilaisuuksiin. riina sten Viestintä nousee kolmanneksi haasteeksi. Omistajien ajan tasalla pitäminen yrityksen asioista helpottaa vaikeiden päätösten tekemistä ja muutostilanteista selviämistä. Neuvostossa kannattaa selkeästi sopia, kuka vastaa viestinnästä. Viestintä voidaan käsittää myös vuorovaikutukseksi perheneuvoston jäsenten kesken. Tässä voi nousta haasteeksi nuoremman polven uskallus ilmaista omia mielipiteitään ja kyseenalaistaa vanhempaa sukupolvea. Neuvoston puheenjohtajan rooli korostuu tämän haasteen ratkaisemisessa.

Joskus yhteisen ajan löytäminen kokoukselle voi olla haasteellista, jos jäsenet esimerkiksi asuvat eri puolilla maailmaa eri aikavyöhykkeillä.

4.5 Perheneuvostotoiminnan rahoittaminen Perheneuvostotoiminnalle kannattaa varata oma budjetti. PL:n kyselyn mukaan 75 % vastaajien perheyrityksistä rahoittavat perheneuvostotoimintaa. Usein omistajat ja perheen jäsenet kustantavat itse esimerkiksi vapaa-ajalla tehtävät matkat tai illalliset, jotka eivät suoraan liity yrityksen toimintaan. Erityisesti perheneuvoston puheenjohtaja ja sihteeri panostavat paljon aikaansa ja energiaansa perheen yhteisten asioiden edistämiseksi. On aika tyypillistä, että muutamat aktiiviset perheenjäsenet ovat näissä rooleissa pitkään ja monesti ilman palkkiota. Tämä saattaa johtaa kierteeseen, jossa muut eivät halua ottaa itselleen tehtäviä, koska näkevät kuinka paljon aktiivit tekevät. Olisi hyvä yhteisesti sopia heille maksettavasta rahallisesta tai muusta korvauksesta. Henkilöitä, jotka ovat tehneet paljon perheneuvoston eteen, voisi esimerkiksi muistaa aineettomasti suvun yhteisissä tilaisuuksissa. Perheneuvoston jäseniä voidaan rahallisen palkkion sijaan palkita heidän antamastaan panoksesta esimerkiksi kustantamalla heille koulutuksia.

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

TEHTÄVÄ

Tavoite

Toiminta

PERHE JA YRITYS

Määrittää perheen yhteinen tahtotila

Omistajastrategian laadinta Hallituksen jäsenten, osinkopolitiikan ehdottaminen yhtiökokoukselle

YHTEENKUULUVUUS

Edistää omistajaperheen yhteenkuuluvuutta

Yhteiset tapaamiset ja rituaalit Yhteiset matkat

Vaalia omistajaperheen perintöä

Perheen arvojen määrittäminen Yrityksen merkkipäivien juhliminen (historiakirja) Hyväntekeväisyys Säätiö

Hallita konflikteja

Perheen pelisäännöt, esim. perheenjäsenen työskentely yrityksessä

Kehittää omistajaperheen omistajaosaamista

Seuraajapolven valmennus Asiantuntija-alustukset kaikille omistajille

Kartoittaa omistajaperheen jäsenten osaaminen ja motivaatio

Perheenjäsenten ansioluettelo Koulutus- ja uratoiveet

Sitouttaa ja herättää omistajaperheen kiinnostus yrityksen toimintaan

Omistajaperheen informointi yrityksen toiminnasta Tarkoituksenmukaiset viestintäkanavat ja sisällön tuottaminen niihin

VALMENNUS

VIESTINTÄ

TAULUKKO 3. Yhteenveto perheneuvoston tavoitteista ja toiminnasta

1 9

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

5. Hallitus ohjaa yritystä

Millainen on omistajien ja hallituksen välinen yhteistyö? Mitkä ovat hallituksen tärkeimmät tehtävät? Miten hallituksen kokoonpano tukee yrityksen strategiaa? Millaista osaamista yritys tarvitsee perheen ulkopuolelta?

Perheyritysten hallitustyö eroaa usealla tavalla muulla tavoin omistetun yrityksen hallitustyöskentelystä. Hallituksen pitää ymmärtää omistajien rooli. Omistajat ovat lähellä yritystä, toimivat hallituksessa ja usein myös operatiivisessa johdossa. Omistajien ja johdon välissä toimiva hallitus on olennainen linkki omistajien tahtotilan välittämisessä yrityksen operatiiviseen toimintaan ja johdolle. Kun omistajat ovat sopineet omistajastrategiasta ja viestineet sen hallitukselle, hallitus ymmärtää omistajien arvomaailman ja tavoitteet ja sen on helpompi toimia. Omistajastrategia antaa raamit hallituksen strategisille päätöksille.

Hallituksella on tasapainoileva rooli. Se katsoo omistajiin, markkinoihin ja yrityksen sisälle. philip aminoff Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilivelvollisia omistajille. Heidän tulee toimia omistajien arvojen mukaisesti sekä pyrkiä omistajien asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Omistajastrategiassa omistajat ovat voineet myös asettaa johdolle tavoitteita, jotka liittyvät yhteistyöhön henkilöstön tai lähiympäristön kanssa. Hallitustyö yleensä kehittyy yrityksen ja omistajuuden kehittymisen myötä. Perustaja-yrittäjälle hallitus voi olla enemmänkin ”kumileimasin”, jolloin kokoukset ovat lähinnä muodollisia. Perustaja-yrittäjä haluaa usein tehdä kaikki merkittävät päätökset itse. Yrityksen toiminnan alkuvaiheessa hallitustyö voi toisaalta olla hyvin operatiivista. Kun yrityksen toimintaa halutaan kehittää ja nostaa seuraavalle tasolle, aktiivisen hallitustyön tuoma lisäarvo on kiistaton. Samoin omistajien lukumäärän kasvaessa operatiivisen johdon ja hallituksen rooli ja tehtävät on perusteltua eriyttää selkeästi toisistaan. Tällöin omistajastrategian merkitys kasvaa entisestään.

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Hallitustyön kehittyminen ei aina ole sidottu omistajuuden kehittymiseen. Myös perustaja-yrittäjän yrityksessä voi jo olla strateginen hallitus, joka katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Perheyritykset voivat menestyä monella eri tavalla.

5.1 Hallituksen tehtävät Toimitusjohtajan valinnan (ja erottamisen) lisäksi hallituksen päätehtäviä ovat strategiasta päättäminen ja johdon tukeminen, johdon arviointi ja omistajien etujen valvominen sekä johdon auttaminen tarvittavien resurssien hankkimisessa omistajastrategian mukaisesti. Perheyrityksen hallituksen tehtäviin voi lisäksi kuulua sukupolvenvaihdoksen tukeminen. Perheyrityksen hallituksen rooli on hyvin tärkeä perheyrityksen johtamisessa, koska hallitus muun muassa: • valitsee toimitusjohtajan toimii toimitusjohtajan sparraajana ja pallotteluseinänä • määrittelee tavoitteet ja toimintatavat • auttaa johtoa tekemään päätökset • jakaa kokemuksia muilta toimialoilta ja muista yrityksistä • puhuu yrityksen puolesta eri yhteyksissä • raportoi omistajille • toimii sovittelijana. Hallituksen jäsenen rooliin kuuluu esittää oikeat kysymykset sekä omistajille että johdolle. Mitä jos -kysymykset auttavat omistajia ja johtoa varautumaan yllätyksiin. Perhe määrittelee omistamisen tahtotilan laatimalla omistajastrategian. Perheyrityksen omistajastrategiaa toisaalta tarkentavat ja toisaalta kyseenalaistavat seuraavat kysymykset: • Mikä on omistajaperheen omistamisen (purpose) merkitys? • Mitkä ovat omistajaperheen omistamisen arvot? • Miten yrityksen resurssit ja osaaminen vastaavat strategiaa? • Mitkä megatrendit vaikuttavat yrityksen toimintaan ja miten? • Mikä on yrityksen arvo? Miten voimme kasvattaa yrityksen arvoa? • Miksi ja miten perhe on paras omistaja yritykselle? • Mikä estää yritystä hyödyntämästä koko potentiaalinsa? • Mikä on rahoituksen kustannus? • Minkälaista riskiä omistaja on valmis kantamaan? • Miten johdon palkitseminen liittyy strategiaan? • Mitä omistajat odottavat yritykseltä? • Miltä yrityksen omistajakunta näyttää 10 vuoden kuluttua? Mitä tämä tarkoittaa yritykselle?

Joka ikinen kohta hallituksen kokouksessa pitäisi olla strategiaa. marjo miettinen Hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on valita toimitusjohtaja ja valvoa häntä ja yrityksen muuta johtoa. Perheyrityksessä tämä valvontatehtävä voidaan kyseenalaistaa, jos toimitusjohtaja on perheenjäsen–omistaja. Tällöin voidaan ajatella, että johtaja–omistajana hänen etunsa on myös yrityksen etu ja hän toimii omistajastrategian mukaisesti. Toisaalta suvun sisäisten ristiriitojen vuoksi toimitusjohtaja ehkä ajaakin vain omia tai oman sukuhaaransa tavoitteita, jolloin yrityksen edun ja omistajastrategian toteutuksen valvominen taas korostuu. Perheyrityksessä perheenjäsen–toimitusjohtajan erottaminen on erityisen herkkä ja hankala tilanne. Hallituksen on kuitenkin pyrittävä keskittymään yrityksen strategiseen johtamiseen ja tulevaisuuden menestyksen turvaamiseen, johon kuuluu muun muassa kasvun hakeminen. Hallituksen rooli korostuu, jos perheyrityksessä ei ole omistajastrategiaa tai se kohtaa kriisejä. Hallituksen tehokas toiminta vaatii hyviä käytäntöjä ja prosesseja, jotka edesauttavat avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä sekä keskinäistä arvostusta ja kunnioitusta. Tämä sama liittyy myös hallituksen toimintaan omistajien kanssa. Hallitus voi sparrata ja auttaa toimitusjohtajaa vain, jos toimitusjohtaja avoimesti jakaa tietoa yrityksen tilanteesta ja haasteista. Toisaalta myös omistajien pitää avoimesti kertoa tavoitteistaan. Jotta perheen ulkopuolinen hallituksen jäsen menestyisi tehtävässään, hänellä pitää olla sama tieto kuin muilla hallituksen jäsenillä. Luottamus omistajaperheen ja hallituksen välillä on ehdoton edellytys perheyrityksen menestymiselle. Omistajaperheen pitää myös arvostaa kaikkien hallituksen jäsenten osaamista ja antaa heille mahdollisuuksia tuoda tätä osaamista esiin esimerkiksi eri sidosryhmien tapaamisissa tai yrityksen eri projekteissa. Omistajien ja hallituksen yhteiset tapaamiset esimerkiksi vuosittain edistävät molemmin puolista tutustumista ja auttavat luottamuksen rakentamisessa. Kun ajan myötä omistajaperhe ja yrityksen toiminta tulevat tutummaksi, ulkopuolinen hallituksen jäsen pystyy antamaan yritykselle enemmän.

Perheyrityksen hallituksessa helposti jäädään miettimään operatiivisen tason asioita, varsinkin jos toimitusjohtaja on hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen omistajaperheeseen kuuluva jäsen on toiminut tai toimii edelleen yrityksessä operatiivisesti. Toisaalta näillä hallituksen jäsenillä on vahvaa tietämystä historiasta, joka voi olla arvokasta strategiaa mietittäessä.

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

5.2 Hallituksen kokoonpano strategian mukaiseksi Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet, mutta perhe- tai omistajaneuvosto voi ehdottaa perheenjäseniä hallitukseen. Ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta voi tehdä myös nimitysvaliokunta, joka usein koostuu omistajista. Tarvittaessa perheen yhteisiin käytäntöihin voidaan kirjata perheen toive hallituksen kokoonpanon painotuksista esim. enemmistö perheenjäseniä tai ulkopuolisia. Perheyrityksen hallitus voi koostua vain omistajista tai hallituksessa voi olla omistajien lisäksi myös perheeseen kuulumattomia jäseniä. Perheyrityksen johtamisen kannalta on merkittävää, että hallituksen jäsenten osaaminen vastaa perheyrityksen strategiaa, jäsenet täydentävät osaamisellaan toisiaan ja toimivat hyvin yhdessä – olivat he sitten perheenjäseniä tai eivät.

Voimavarahallitus avaa ovia asiakkaisiin, auttaa henkilöstön motivoinnissa ja auttaa viestinnässä.

5.3 Hallituksen puheenjohtajan rooli Hallituksen puheenjohtajan rooli omistajastrategian toteuttamisessa on ratkaiseva. Usein hallituksen puheenjohtajana on perheenjäsen – varsinkin, jos toimitusjohtaja ei kuulu omistajaperheeseen. Toisaalta jos toimitusjohtaja on perheenjäsen, voi olla luontevaa, että hallituksen puheenjohtaja tulee perheen ulkopuolelta. Perheyrityksen menestyksen kannalta hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Puheenjohtaja valmistelee hallituksen kokoukset yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Kokouksen esityslista pitäisi koostua strategisista asioista, jotka on valmisteltu hyvin. Puheenjohtajan tehtävänä on myös varmistaa, että hallituksen jäsenet saavat ennakkomateriaalin ajoissa. Aktiivinen puheenjohtaja keskustelee hallituksen jäsenten, johdon ja muiden sidosryhmien kanssa myös kokouksien välillä, jolloin hän saa useita näkökulmia yrityksen uudistamiseen. Jos hän ei kuulu omistajaperheeseen, vuorovaikutus omistajaperheen tai sen edustajan, esimerkiksi omistajaneuvoston puheenjohtajan, kanssa nousee tärkeäksi.

matti jaakola Omistajaperheen edustajat hallituksessa voivat muodostaa enemmistön tai heillä voi olla pienempi rooli. Joskus voi olla jopa niin, että omistajien rooli on vahvempi, mitä vähemmän heitä on hallituksessa, koska silloin heidän äänensä on yhteneväisempi. Hallituksen jäsenen valintakriteeri voi olla eri perheenjäsenen ollessa kyseessä. Perheenjäsenen tehtävä hallituksessa voi olla esimerkiksi omistajaperheen arvojen ja tavoitteiden mukaisen toiminnan edistäminen tai viestinnän varmistaminen omistajaperheen ja hallituksen välillä. Tämä vaatii hyviä viestinnällisiä taitoja ja kykyä tulla toimeen kaikkien omistajien kanssa. Epäselviä tilanteita voi aiheutua silloin, jos hallituksessa toimiva perheenjäsen myös työskentelee yrityksessä toimitusjohtajan alaisuudessa. Hatun vaihto alaisesta hallituksen jäsenen rooliin toimitusjohtajan esimieheksi voi olla haastavaa. Muut näkevät hänet yleensä aina myös omistajan roolissa. Joissakin perheyrityksissä seuraajapolven edustajat toimivat hallituksessa määräaikaisina tarkkailijajäseninä, jolloin he pääsevät tutustumaan hallitustyöhön ilman hallituksen jäsenen vastuuta. Hallituksessa toimivan perheenjäsenen voi joskus olla vaikea tehdä päätöksiä vain yrityksen näkökulmasta, jos esimerkiksi hallituksen päätös toimitusjohtajaa valittaessa ei osukaan perheenjäseneen tai hallitus päättää lopettaa toiminnan, jonka isä aikoinaan perusti. Omistajastrategian olemassaolo voi auttaa näissä tilanteissa.

Järjestäytymiskokouksessa hallitus määrittelee vuoden ydintavoitteet. Nämä määrittelevät muun muassa kokousten määrän. matti jaakola Harvard Business Review’n artikkeli siteerasi INSEADin tutkimusta, jossa oli tutkittu, millainen on hyvä hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja ei yksin ole toimitusjohtajan esimies. Hän edustaa koko hallitusta ja varmistaa, että hallitus on tietoinen omistajastrategiasta ja toimitusjohtaja on tietoinen hallituksen asettamista tavoitteista. Hänen tehtävänään on myös varmistaa, että hallitus yhdessä motivoi, valvoo ja sparraa toimitusjohtajaa. Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan roolien selkiyttämiseksi on hyvä kirjata hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tehtäväkuvat.

Jos toimitusjohtajalla on enemmän energiaa hallituksen kokouksen jälkeen kuin sitä ennen, niin hallitus toimii oikein. philip aminoff Kokouksissa osaava puheenjohtaja ottaa ennemmin fasilitaattorin kuin aktiivisen keskustelijan roolin. Hänen tehtävänään on luoda edellytykset sille, että kaikki hallituksen jäsenet tuovat aktiivisesti oman panoksensa yrityksen kehittämiseen.

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

Hallituksen kokoonpanossa tulee olla yrityksen johtoa täydentäviä näkökulmia.

Puheenjohtajan rooliin kuuluu vetää yhteen hallituksen jäsenten keskustelu ja varmistaa, että kaikki ymmärtävät päätöksen samalla tavalla.

Hallituksen puheenjohtaja pitää huolta, että yksi ei ole vain äänessä. Tärkeistä asioista keskusteltaessa on hyvä tehdä ”round table”. marjo miettinen Puheenjohtajan vastuulla on myös arvioida hallituksen työtä. Fiksut puheenjohtajat arvioivat hallituksen panosta päätöksien tekemiseen. Silloin arvioidaan muun muassa hallituksen jäsenten osaamista, esityslistoja, ennakkoaineistoa, prosesseja ja pöytäkirjoja.

5.4 Osaamista hallitukseen perheen ulkopuolelta

philip aminoff Perheen ulkopuolisilta hallituksen jäseniltä odotetaan objektiivisuutta. Heidän läsnäolonsa tuo hallituksen kokouksiin neutraliteettia ja saa perheenjäsenet käyttäytymään ”salonkikelpoisesti”. Perheenjäsenten väliset ristiriidat ja tunteenpurkaukset pysyvät todennäköisemmin hallituksen ovien ulkopuolella. Perheyrityksen hallitukseen löydetään perheen ulkopuolisia hallituksen jäseniä lähinnä omien verkostojen kautta. Suorahakua on käyttänyt vain harva. Jotta suorahaku onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, omistajien kannattaa miettiä ja kirjata yhteen dokumenttiin omistukseen, yrityksen strategiaan ja hallitukseen liittyvät tärkeimmät asiat. Tämä helpottaa suorahaun onnistumista. Dokumentti on hyvä olla olemassa, vaikka suorahakua ei käyttäisikään. Se antaa kaikille valittaville hallituksen jäsenille kokonaiskuvan hallituksen roolista yrityksen johtamisessa. Kannattaa myös sopia etukäteen, miten paljon hallituksen jäsenyys vaatii aikaa ja mikä on hallituksen jäsenen palkkio.

Rekrytoitaessa perheyrityksen hallitukseen osaamista perheen ulkopuolelta osaamisen ja kokemuksen lisäksi kannattaa ottaa huomioon uuden hallituksen jäsenen arvomaailma, asenne ja persoonallisuus. Henkilökemioiden toimiminen omistajien ja muiden hallituksen jäsenten kanssa on rekrytoinnin onnistumisen kannalta ensisijaista.

Kannattaa kirjoittaa auki haettavan hallituksen jäsenen profiili. matti jaakola Kun hallitukseen valitaan perheen ulkopuolisia jäseniä, olisi hyvä, että heitä olisi ainakin kaksi. Jos hallituksessa on vain yksi perheen ulkopuolinen jäsen, hän jää helposti yksin. Kahdesta ulkopuoli- sesta on tukea toisilleen.PL:n ja Mercuri Urvalin selvityksen (2016) perusteella suurin osa perheyrityksen omistajista on tyytyväisiä perheeseen kuulumattoman hallituksen jäsenen valintaan. Melkein kaikki myös suosittelevat perheeseen kuulumattoman hallituksen jäsenen valintaa, koska se on auttanut perheyritystä uudistumaan. Perheyritykset toivovat, että ulkopuolinen hallituksen jäsen on liiketoiminnan jonkin osa-alueen osaaja tai toimialan asiantuntija. Hänen toivotaan ottavan hallituksessa neuvonantajan ja kyseenalaistajan roolin. Nyökyttelevät jees-miehet ja -naiset eivät vie perheyritystä eteenpäin.

Hallitustyön ei tarvitse aina olla vakavaa. Hallituksen kokouksessa saa välillä nauraa. marjo miettinen Rooli He tuovat objektiivisuutta johdossa toimivien perheenjäsenten toiminnan arviointiin ja palkitsemiseen. He myös toimivat tunteiden katalysaattorina ja parhaimmassa tapauksessa estävät perheenjäsenten välisten konfliktien vaikutuksen yrityksen päätöksiin. Heidän on myös helpompi nostaa esille vaikeita kysymyksiä. Jos toimitusjohtaja kuuluu perheeseen, häntä voi myös joutua muistuttamaan eri roolien (esimerkiksi isä, poika, omistaja tai toimitusjohtaja) tuomien näkökulmien ristiriitaisuuksista ja auttaa häntä tekemään yrityksen kannalta parhaita päätöksiä. Sukupolvenvaihdosprosessissa ulkopuolisilla jäsenillä on usein merkittävä rooli. He voivat herättää omistajaperheen miettimään sukupolvenvaihdosta ajoissa. He tuovat objektiivisuutta jatkajan valintaprosessiin. He voivat myös toimia jatkajapolven mentorina, sparraajina ja perehdyttäjänä. Ulkopuolinen hallituksen jäsen voi myös varmistaa, että luopuja antaa tilaa jatkajalle ja tämän uusille ideoille. Erityisesti tämä tehtävä voi tulla vastaan, jos luopuja siirtyi toimitusjohtajan roolista hallituksen puheenjohtajan rooliin. Tällöin hänelle voi olla vaikeaa pitäytyä erossa operatiivisista asioista. Yrityksen elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaista osaa-

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

mista. Perheyrityksiin haetaan ulkopuolisia hallituksen jäseniä usein yrityksen muutostilanteissa, esimerkiksi yrityksen kansainvälistyessä tai kasvaessa.

perheyrityksen johtamiseen. Nämä voivat liittyä esimerkiksi strategiaprosessiin ja -käytäntöihin, budjetointiin tai toiminnan arviointiin. PL:n ja Mercuri Urvalin kyselyn (2016) mukaan ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat tuoneet erityistä lisäarvoa toimimalla johdon sparraajina. He ovat antaneet perheyrityksen käyttöön oman asiantuntemuksensa. Heidän panostaan strategiseen suunnitteluun arvostetaan, koska he tuovat uutta ajattelutapaa ja toimialan ulkopuolista kokemusta (kuvio 7).

Meillä hallituksen jokaiselle jäsenelle on määritelty oma rooli ja vastuualue hallituksessa. petra kiiveri Yrityksen muuttunut strategia ehkä kaipaa erityisosaamista. PL:n ja Mervuri Urvalin kyselyn (2016) mukaan erityisesti digitalisaatioon ja rahoitukseen liittyvä osaaminen on kysyttyä toimialaosaamisen lisäksi. Ulkopuolisen jäsenen myötä hallituksen työ on useissa perheyrityksissä jäsentyneempää. Kokouksien aineistot valmistellaan paremmin ja hallituksen työn aikataulutus jäntevöityy. Lisäksi ulkopuoliset jäsenet muuttavat keskustelun dynamiikkaa. Kokouksissa keskustellaan oikeista – yritykseen liittyvistä – asioista, eikä vaihdeta perhekuulumisia. Ulkopuolisilla hallituksen jäsenillä on yleensä kokemusta myös muiden yritysten hallitustyöstä tai johtamisesta, joten he tuovat tätä kautta uusia näkemyksiä ja toimintamalleja

Omistajan ei kannata sanoa ensimmäisenä mitään, koska se voi aiheuttaa lukon keskustelulle. marjo miettinen Eri selvitysten ja tutkimusten mukaan perheen ulkopuolinen hallituksen jäsen tuo ryhtiä ja lisäarvoa perheyrityksen hallituksen työhön. Ulkopuolisen jäsenen valinta hallitukseen ei kuitenkaan ole itseisarvo. Moni perheyritys menestyy hyvin ilman ulkopuolista hallituksen jäsentäkin.

1 Johdon sparraus

4,4

2 Asiantuntija-apu

4,2

3 Strateginen suunnittelu

4,1

4 Uudet näkemykset, uusi ajattelutapa

4,0

5 Yrityksen toimialan ulkopuolista

3,9

osaamista

3,8

6 Päätöksenteon kehittäminen 7 Omistajien etujen varmistaminen

3,7

7 8

3,5

8 Yrityksen maineen kehittäminen

3,5

9 Verkostot

3,5

10 Johdon rekrytointien tuki 11 Kriisien ratkaiseminen

3,2

12 Talouden/ rahoitukesne avustaminen

2,7

13 Ei ole ollut vaikutusta toimintaan

1,8

14 Hankaloittanut yrityksen toimintaa

1,1

0,5

1,5

2,5

3,5

4,5

KUVIO 7 Ulkopuolisen hallituksen jäsenen tuoma lisäarvo (1= erittäin vähän, 5=erittäin paljon)

PÄÄTÖ KS E N T E KO P E RH E Y R ITY KSE SSÄ • P E R HE YR ITYSTE N LIITTO

Yhteenveto

Päätöksien laatu määrittää perheyrityksen menestymisen pitkällä aikavälillä. Tarkoituksenmukaiset hallintarakenteet ja yhdessä sovitut toimintatavat mahdollistavat oikeiden päätöksien tekemisen ja omistajaperheen yhtenäisyyden, jolloin liiketoiminta ja omistajaperhe voivat hyvin. Kuviossa 8 on kuvattu perheyrityksen menestyksen portaat. Mikään hallintarakenteista, perheneuvosto, yhtiökokous ja hallitus, ei toimi yksinään, vaan niiden toiminta pitää olla sovitettu yhteen ja sovittu selkeä päätöksentekoketju: kuka ehdottaa, kuka päättää, kuka hyväksyy, kenelle annetaan tiedoksi. Eri toimijoiden tehtävät, vastuut ja oikeudet pitää olla kirkkaana mielessä kaikilla päätöksentekijöillä. Tätä helpottaa kirjatut tehtävän kuvaukset.

Jotta eri toimijoiden yhteistyö olisi joustavaa ja koordinoitua, viestintään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Viestintää helpottavia keinoja: • neuvoston ja hallituksen yhteiset kokoukset tai tapaamiset (vuosikellot) • hallituksen puheenjohtajan tai toimitusjohtajan katsaus neuvostolle • dokumentoitu suunnitelma viestinnästä • pöytäkirjojen, muistioiden ja raporttien jakaminen Omistajaperheeltä vaaditaan työtä ja aikaa, jotta perheperheyrityksen menestyksen portailla ei kompastuta.

KUVIO 8 Perheyrityksen menestyksen portaat Menestyvä yritys ja perhe

Voittava liiketoimintastrategia hallitus Yhtenäinen perhe ja selkeä omistajastrategia aktiivinen omistajatyö/ perheneuvosto

Läpinäkyvä päätöksentekoketju Tehokas viestintä

PERHEYRITYSTEN LIITTO • PÄÄTÖKSENTEKO PERHEYR ITYKS ES S Ä

Kirjallisuutta

Astrachan, C. & Botero, I. Business Family Governance 2.0. IFB Research Foundation 2021. Baron, J. & Lachenauer, R. Family Business Handbook: How to Build and Sustain a Successful, Enduring Enterprise. Harvard Business Review Press, Boston 2021. Ecrich, C. J. &McClure, S. L. The Family Council Handbook. Palgrave MacMillan, New York 2012. Elo-Pärssinen, K. & Heinonen, J. Uudistuva perheyritys. Alma Talent 2019. Koeberle-Schmid, A., Kenyon-Rouvinez, D. & Poza, E. J. Governance in Family Enterprises, Maximizing economic and Emotional Success. Palgrave MacMillan, New York 2014. Leach, Peter. Family Councils – A Practical Guide. Institute for Family Business 2021. Pendercast, J. M., Ward, J. L. & Brun de Pontet, S. Building a Successful Family Business Board. Palgrave MacMillan, New York 2011. Zellweger, T. Managing the Family Business – Theory and Practise. Edward Elgar, Cheltenham, UK 2017.

Perheyritysten liitto ry Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki Puh. 050 566 1592 jasenpalvelu@perheyritys.fi perheyritys.fi @perheyritys #perheyritys

Päätöksenteko perheyrityksessä

Articles inside

Perheenjäsenen rooli

5. Hallitus ohjaa yritystä

Yhteenveto

toimintaperiaatteita

5.1 Hallituksen tehtävät