Uutishuone / Lausunnot

Lausunto vastustaa pakollista velkakonversiota

Julkaistu 15.12.2016

Lausunto 15.12.2016

Joukkolainamarkkinoiden kehittämistyöryhmä

VM/056:00/2014

Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Osakesäästäjien Keskusliitto ja Pörssisäätiö vastustavat pakollista velkakonversiota

Työryhmän ehdotukset

Joukkolainamarkkinatyöryhmän työn yhteydessä on esitetty näkemyksiä nykyisen yrityssaneerauslain kehittämisestä. Nykylainsäädäntöä on kriti-soitu erityisesti siltä osin, että laki ei mahdollista niin kutsuttua velka-konversiota osakepääomaan (debt-to-equity swap) tai muuhun omaan pääomaan rinnastettavaan erään ilman velallisen suostumusta. Työryhmä on laatinut lakiehdotuksia joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi (2.12.2016). Esityksistä järjestetään kuuleminen 16.12.2016.

Ensinnäkin kommenteilla olevassa luonnoksessa ehdotetaan, että yritys-saneerauslain (47/1993, YSL) 44.5 §:ää muutettaisiin siten, että lakiin li-sätään säännös konversiosta. Muutos koskisi suurta joukkoa yrityksiä, ku-ten yksityisiä elinkeinonharjoittajia, osakeyhtiöitä, henkilöyhtiöitä sekä yhdistyksiä.

Lisäksi kommenteilla olevassa luonnoksessa esitetään vaihtoehto YSL:n muuttamiselle. Esityksen mukaan arvopaperimarkkinalain (746/2012, AML) 8 lukuun lisättäisiin uusi 6 c §, joka koskisi joukkovelkakirjan liik-keellelaskijan saneerausmenettelyä. Ehdotuksen mukaan velkakonversion sääntely koskisi vain pörssiyhtiöitä tai liikkeellelaskijaa, jonka joukkovel-kakirjalaina on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

Yhteenveto

Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Osakesäästäjien Keskusliitto ja Pörssisäätiö vastustavat pakolliseen velkakonversioon johtavaa lainsää-däntökehitystä. Muistutamme, että voimassa oleva yrityssaneerauslaki mahdollistaa sen, että saneerausohjelman ehdoksi asetetaan velkakonver-sio. Jos omistaja ei ehtoon suostu, vaihtoehtona on konkurssiin asettami-nen. Emme näe perustelluksi, että asiasta säädettäisiin pakottavasti lain tasolla.

Korostamme, että pääomamarkkinoihin liittyvää lainsäädäntöä, mukaan lukien yrityssaneerauslainsäädäntöä, tulee kehittää erityisesti pienille ja keskisuurille yhtiömuotoisille yrityksille sopivammaksi. Joukkorahoitus valtaa alaa pienimpien yritysten parissa kevyemmällä säätelyllä. On mah-dollista että jatkossa joukkorahoitus on ratkaisu myös isommille PK yrityk-sille. Joukkolainamarkkinaa tulee kehittää niin että nykyistä pienemmät osapuolet voivat jatkossa olla nykyistä paremmin edustettuina sekä liik-2 (3)

keeseenlaskijoina että sijoittajina. Lainsäädännön kehittämisessä on syytä huomioida uusien instrumenttien ja markkinoiden kehitys. Koska suurem-pana tavoitteena on eurooppalaisten pääomamarkkinoiden edistäminen, tarkastelu on perusteltua tehdä samassa aikataulussa EU-tason säädös-valmistelun kanssa. Samalla mahdollisesti toteutettavia kansallisia mak-sukyvyttömyyslainsäädännön muutoksia tulee arvioida kokonaisuutena, ei yksittäisinä ja irrallisina toimenpiteinä.

Yrityssaneerauslain uudistamista tarkasteltava kokonaisuutena

Komissio julkaisi 22.11.2016 aloitteen yritysten maksukyvyttömyyssäänte-lyn harmonisoimiseksi. Direktiiviehdotuksessa on kaksi yrityksille myön-teistä kokonaisuutta: (1) Parannetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestely varhaisessa vai-heessa ja välttää näin konkurssi sekä henkilöstön irtisanomiset; ja (2) jos yrittäjä kuitenkin epäonnistuu, hänelle suodaan toinen mahdollisuus va-pautua nopeasti veloistaan ja aloittaa toiminta uudelleen. Direktiiviehdo-tus ei edellytä pakkokonversiota.

Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Osakesäästäjien Keskusliitto ja Pörssisäätiö pitävät aloitetta tärkeänä. EU:n alueella joka vuosi 200 000 yritystä tekee konkurssin ja samalla menetetään 1,7 miljoonaa työpaik-kaa. Taloudelliset vaikeudet voivat johtua yrittäjän sairastumisesta, liike-kumppanin kohtaamista taloudellisista vaikeuksista tai muun kuin yrityk-sen liiketaloudellisen kannattavuuden vuoksi. Taloudelliset vaikeudet kohdistuvat usein myös aloittaneisiin yrityksiin: puolet yrityksistä ajautuu vaikeuksiin ensimmäisten viiden toimintavuotensa aikana. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä ja yrittäjää väliaikaisen maksuvaikeuden tai turhan konkurssin vuoksi.

Maksukyvyttömyyttä koskevassa lainsäädännössä on sovitettava yhteen useita yhteiskunnallisia intressejä. Lainsäädännön tulee turvata velkojien oikeuksien ja sitä kautta markkinoiden toiminta sekä rahoituksen saata-vuus. Samaan aikaan lainsäädännöllä tulee huolehtia, että velallisella on mahdollisuus selviytymiseen ja että taloudellisesti elinkelpoisia yrityksiä kannustetaan toteuttamaan uudelleenjärjestelyjä jo varhaisessa vaihees-sa maksukyvyttömyyden ehkäisemiseksi.

Suurin osa Suomessa vireille tulevista yrityssaneerauksista koskee pieniä yrityksiä1. Näille yrittäjävetoisille yrityksille ehdotetun kaltainen velka-omistajuudeksi -ajatus ei ole mielekäs vaihtoehto. Päinvastoin näissä ti-lanteissa itse saneerausmenettelyä tulisi yksinkertaistaa. Asiassa esitetyissä huomioissa ei näkemyksemme mukaan ole käsitelty lainkaan pienten yritysten näkökulmaa eikä sitä, minkälaisia konkreettisia ongelmia on esiintynyt. Katsomme, että asiaa pitäisi avata sekä selvittää huomattavasti laajemmin.

1 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yrityssaneeraukseen hakeutuneissa yrityksessä työskenteli keskimäärin 9,0 työntekijää. 3 (3)

Ennen mahdollisiin lainsäädäntömuutoksiin ryhtymistä tulee ensinnäkin saada enemmän tietoa siitä, mistä oikeastaan on kysymys, mitä halutaan ja minkälaisia tilanteita varten muutosta oltaisiin tekemässä. Erityisesti pienissä, kapean omistuspohjan yrityksissä ehdotetun kaltainen menettely voisi johtaa huomattaviin omistusrakenteen muutoksiin. Esimerkiksi ti-lanteet, joissa pienen yrityksen velkojana on iso rahoituslaitos tai yksi suuri velkoja, voisivat johtaa menettelyyn, joissa velkojan kannalta olisi kannattavampaa odottaa yrityksen ajautumista saneerausmenettelyyn ja tätä kautta velkakonversioon kuin pyrkiä ratkaisemaan velallisyrityksen ennakoitavissa olevaa maksukyvyttömyystilannetta vapaaehtoisuuteen pe-rustuvin järjestelyin. Tämä olisi ristiriidassa sen kanssa, että yrityksen maksuvaikeuksiin tulisi pystyä reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yrityksen maksuvaikeudet havaitaan ja niihin puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksellä on korjata maksuvaikeuksien syyt ja sopia erilaisista järjestelyistä velkojien kanssa. Lisäksi on huomattava, että yrityksen liiketoiminnan on lain mukaan oltava jatkamiskelpoista, jotta se ylipäänsä voisi päästä lain mukaiseen yrityssaneeraukseen.

Katsomme, ettei ole perusteltua, että yrityssaneerauslakiin lähdettäisiin tekemään nyt esitetyn kaltaisia yksittäisiä muutoksia. Mikäli lain tarkaste-lua tehdään, tulee se tehdä laajamittaisesti, lainsäädäntöä ja muutosten vaikutuksia kokonaisuutena arvioiden. Uudistuksen yhteydessä tulisi yk-sinkertaistaa yrityssaneerausmenettelyä sekä pyrkiä tekemään menette-lystä sellainen, että se soveltuisi nykyistä paremmin myös pienille yhtiö-muotoisille yrityksille. On tarvetta tehdä myös kattava oikeusvertailu.

Pakolliseen konversioon ei ole tarvetta minkäänlaisten yritysten osalta. On tärkeää, että lainsäädännöllä vahvistetaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisääminen velkarahoituksen sijaan EU:n yhteisen pääoma-markkinaunionin tavoitteiden mukaisesti. Tämä hyödyttää rahoitusjärjes-telmän vakautta, kun pääomapohjaltaan vahvistuneet yritykset ovat vä-hemmän alttiita markkinahäiriöille. Yrittäjän toista mahdollisuutta, omis-tajuuden merkitystä ja omistajien oikeuksien turvaamista korostetaan myös komission maksukyvyttömyysaloitteessa, mitä ei voida sivuuttaa kansallisella sääntelytasolla.

Pakkokonversio nostaa esiin tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä omistajan oikeuksista, joita on syytä pohtia huolella. Arvopaperimarkkinalakiin lisät-ty velkakonversio merkitsisi omistajuuden kannalta niin merkittävää peri-aatteellista muutosta, ettemme pidä ehdotusta kannatettavana. Erityisen ongelmallista on se että ehdotettu sääntelymuutos arvopaperimarkkinala-kiin saattaa muodostua suomalaisen yrityksen listautumisten ja kasvun es-teeksi. Velkakonversio liittyy oleellisesti yhtiö- ja insolvenssisääntelyn ko-konaisuuksiin. Ei ole perusteltua tehdä poikkeussäännöksiä erityslakeihin ilman maksukyvyttömyyssääntelyn kokonaisarviointia tai kattavaa kan-sainvälistä vertailua.

Asiasanat
Tilaa uutiskirjeemme tästä