Uutishuone / Lausunnot

Pakollinen velkakonversio ei ole perusteltu

Julkaistu 13.01.2017

Eriävä mielipide 1 (4) 13.1.2017

Joukkolainamarkkinoiden kehittämistyöryhmä

 

Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen joukkolainanhaltijoiden edustajaa koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida mahdollisia muita tarpeellisia toimia joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi.

Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti perusteltuja ja hyväksyttäviä. Olen kuitenkin jäljempänä esitetyin perusteluin eri mieltä työryhmän la-kiehdotuksista, jotka koskevat ns. velan pakkokonversiota yrityssaneeraus-tilanteissa.

Työryhmän velkakonversiota koskevat ehdotukset

Joukkolainamarkkinatyöryhmässä on esitetty näkemyksiä nykyisen yritys-saneerauslain kehittämisestä. Voimassa olevaa lainsäädäntöä on kritisoitu erityisesti siltä osin, että laki ei mahdollista niin kutsuttua velkakonversiota osakepääomaan (debt-to-equity swap) tai muuhun omaan pääomaan rin-nastettavaan erään ilman velallisen suostumusta.

Työryhmä ehdottaa, että yrityssaneerauslain (47/1993, YSL) 44 §:ää lisä-tään uusi 5 momentti yrittäjälle pakollisesta velkakonversiosta. Työryhmä esittää muun muassa, että

”Saneerausohjelmassa voidaan määrätä, että pääomalainan ja muiden kuin vakuusvelkojen velkojilla on oikeus saada saneerausvelkoihin perus-tuvat saatavansa muunnetuiksi velallisyhtiön osakkeiksi. Saneerausoh-jelmassa on tällöin määrättävä kokonaismäärä, jolla alentamiskelpoisen velan määrää on muunnettava velallisyhtiön osakkeiksi. Muuntamista ei kuitenkaan saa tehdä määrään, jonka seurauksena velallisyhtiön osak-keenomistajien yhteenlasketuksi omistusosuudeksi jäisi vähemmän kuin yksi kymmenesosa velallisyhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.”

Lisäksi työryhmä ehdottaa vaihtoehtoa YSL:n muuttamiselle. Esityksen mukaan arvopaperimarkkinalain (746/2012, AML) 8 lukuun lisättäisiin uu-si 6 c §, joka koskisi joukkovelkakirjan liikkeellelaskijan saneerausmenette-2 (4)

lyä. Ehdotuksen mukaan velkakonversion sääntely koskisi vain pörssiyhti-öitä tai liikkeellelaskijaa, jonka joukkovelkakirjalaina on otettu kaupan-käynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupan-käyntijärjestelmässä.

Yhteenveto

En pidä velkakonversioon johtavaa lainsäädäntökehitystä tarpeellisena tai työryhmän pakkokonversiota koskevia perusteita riittävinä. Muutos koskisi suurta joukkoa yrityksiä. Ehdotukset eivät rajaudu pelkästään suurempiin yrityksiin, vaan velkakonversio voitaisiin kohdistaa myös yksinyrittäjään. Työryhmän ehdotuksessa ei ole arvioitu velkakonversion vaikutuksia pie-niin ja keskisuuriin yrityksiin tai konversion vaikutuksia yrittäjävetoisen toiminnan tervehdyttämiselle.

Voimassa oleva yrityssaneerauslaki mahdollistaa sen, että saneerausohjel-man ehdoksi asetetaan velkakonversio. Jos omistaja ei ehtoon suostu, vaih-toehtona on konkurssiin asettaminen. Pakkoon johtava lainsäädäntö-kehitys ei tue yrittäjän elinkeinovapautta, komission ajamaa lakialoitetta yrittäjän uudesta mahdollisuudesta tai tue rahoittajan ja yrittäjän sopimus-suhteen tasapainoa.

Katson, että pääomamarkkinoihin liittyvää lainsäädäntöä, mukaan lukien yrityssaneerauslainsäädäntöä, tulee kehittää erityisesti pienille ja kes-kisuurille yhtiömuotoisille yrityksille sopivammaksi. Joukkorahoitus valtaa alaa pienimpien yritysten parissa kevyemmällä säätelyllä. On mahdollista että jatkossa joukkorahoitus on ratkaisu myös isommille pk-yrityksille. Joukkolainamarkkinaa tulee kehittää niin että nykyistä pienemmät osa-puolet voivat jatkossa olla nykyistä paremmin edustettuina sekä liikkee-seenlaskijoina että sijoittajina.

Lainsäädännön kehittämisessä on syytä huomioida uusien instrumenttien ja markkinoiden kehitys. Koska suurempana tavoitteena on eurooppalais-ten pääomamarkkinoiden edistäminen, tarkastelu on perusteltua tehdä sa-massa aikataulussa EU-tason säädösvalmistelun kanssa. Samalla mahdolli-sesti toteutettavia kansallisia maksukyvyttömyyslainsäädännön muutoksia tulee arvioida kokonaisuutena, ei yksittäisinä ja irrallisina toimenpiteinä.

Yrityssaneerauslain uudistamista tarkasteltava kokonaisuutena

Komissio julkaisi 22.11.2016 aloitteen yritysten maksukyvyttömyyssäänte-lyn harmonisoimiseksi. Direktiiviehdotuksessa on kaksi yrityksille myön-teistä kokonaisuutta: (1) Parannetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestely varhaisessa vai-3 (4)

heessa ja välttää näin konkurssi sekä henkilöstön irtisanomiset; ja (2) jos yrittäjä kuitenkin epäonnistuu, hänelle suodaan toinen mahdollisuus va-pautua nopeasti veloistaan ja aloittaa toiminta uudelleen. Direktiiviehdotus ei edellytä pakkokonversiota.

Komission aloite on tärkeä. EU:n alueella joka vuosi 200 000 yritystä tekee konkurssin ja samalla menetetään 1,7 miljoonaa työpaikkaa. Taloudelliset vaikeudet voivat johtua yrittäjän sairastumisesta, liikekumppanin kohtaa-mista taloudellisista vaikeuksista tai muun kuin yrityksen liiketaloudellisen kannattavuuden vuoksi. Taloudelliset vaikeudet kohdistuvat usein myös aloittaneisiin yrityksiin: puolet yrityksistä ajautuu vaikeuksiin ensimmäis-ten viiden toimintavuotensa aikana. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä ja yrittäjää väliaikaisen maksuvaikeuden tai turhan konkurssin vuoksi.

Maksukyvyttömyyttä koskevassa lainsäädännössä on sovitettava yhteen useita yhteiskunnallisia intressejä. Lainsäädännön tulee turvata velkojien oikeuksien ja sitä kautta markkinoiden toiminta sekä rahoituksen saata-vuus. Samaan aikaan lainsäädännöllä tulee huolehtia, että velallisella on mahdollisuus selviytymiseen ja että taloudellisesti elinkelpoisia yrityksiä kannustetaan toteuttamaan uudelleenjärjestelyjä jo varhaisessa vaiheessa maksukyvyttömyyden ehkäisemiseksi.

Suurin osa Suomessa vireille tulevista yrityssaneerauksista koskee pieniä yrityksiä1. Näille yrittäjävetoisille yrityksille ehdotetun kaltainen velka-omistajuudeksi -ajatus ei ole mielekäs vaihtoehto. Päinvastoin näissä tilan-teissa itse saneerausmenettelyä tulisi yksinkertaistaa. Asiassa esitetyissä huomioissa ei näkemyksemme mukaan ole käsitelty lainkaan pienten yri-tysten näkökulmaa eikä sitä, minkälaisia konkreettisia ongelmia on esiinty-nyt. Katson, että asiaa pitäisi avata sekä selvittää huomattavasti laajemmin

1Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yrityssaneeraukseen hakeutuneissa yrityksessä työskenteli keskimäärin 9,0 työntekijää.

Ennen mahdollisiin lainsäädäntömuutoksiin ryhtymistä tulee ensinnäkin saada enemmän tietoa siitä, mistä oikeastaan on kysymys, mitä halutaan ja minkälaisia tilanteita varten muutosta oltaisiin tekemässä. Erityisesti pie-nissä, kapean omistuspohjan yrityksissä ehdotetun kaltainen menettely voi-si johtaa huomattaviin omistusrakenteen muutoksiin. Esimerkiksi tilanteet, joissa pienen yrityksen velkojana on iso rahoituslaitos tai yksi suuri velkoja, voisivat johtaa menettelyyn, joissa velkojan kannalta olisi kannattavampaa odottaa yrityksen ajautumista saneerausmenettelyyn ja tätä kautta velka-konversioon kuin pyrkiä ratkaisemaan velallisyrityksen ennakoitavissa ole-vaa maksukyvyttömyystilannetta vapaaehtoisuuteen perustuvin järjestelyin. 4 (4)

Edellä kerrottu olisi ristiriidassa sen kanssa, että yrityksen maksuvaikeuk-siin tulisi pystyä reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yrityksen maksuvaikeudet havaitaan ja niihin puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksellä on korjata maksu-vaikeuksien syyt ja sopia erilaisista järjestelyistä velkojien kanssa. Lisäksi on huomattava, että yrityksen liiketoiminnan on lain mukaan oltava jatka-miskelpoista, jotta se ylipäänsä voisi päästä lain mukaiseen yrityssaneera-ukseen.

En pidä perusteltuna, että yrityssaneerauslakiin lähdettäisiin tekemään nyt esitetyn kaltaisia yksittäisiä muutoksia. Mikäli lain tarkastelua tehdään, tu-lee se tehdä laajamittaisesti, lainsäädäntöä ja muutosten vaikutuksia koko-naisuutena arvioiden. Uudistuksen yhteydessä tulisi yksinkertaistaa yritys-saneerausmenettelyä sekä pyrkiä tekemään menettelystä sellainen, että se soveltuisi nykyistä paremmin myös pienille yhtiömuotoisille yrityksille. On tarvetta tehdä myös kattava oikeusvertailu.

Pakolliseen konversioon ei ole tarvetta minkäänlaisten yritysten osalta. On tärkeää, että lainsäädännöllä vahvistetaan oman pääoman ehtoisen rahoi-tuksen lisääminen velkarahoituksen sijaan EU:n yhteisen pääoma-markkinaunionin tavoitteiden mukaisesti. Tämä hyödyttää rahoitusjärjes-telmän vakautta, kun pääomapohjaltaan vahvistuneet yritykset ovat vä-hemmän alttiita markkinahäiriöille. Yrittäjän toista mahdollisuutta, omista-juuden merkitystä ja omistajien oikeuksien turvaamista korostetaan myös komission maksukyvyttömyysaloitteessa, mitä ei voida sivuuttaa kansalli-sella sääntelytasolla.

Pakkokonversio nostaa esiin tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä omistajan oikeuksista, joita on syytä pohtia huolella. Arvopaperimarkkinalakiin lisätty velkakonversio merkitsisi omistajuuden kannalta niin merkittävää peri-aatteellista muutosta, etten voi pitää ehdotusta kannatettavana. Erityisen ongelmallista on se että ehdotettu sääntelymuutos arvopaperimarkkinala-kiin saattaa muodostua suomalaisen yrityksen listautumisten ja kasvun es-teeksi. Velkakonversio liittyy oleellisesti yhtiö- ja insolvenssisääntelyn ko-konaisuuksiin. Ei ole perusteltua tehdä poikkeussäännöksiä erityslakeihin ilman maksukyvyttömyyssääntelyn kokonaisarviointia tai kattavaa kan-sainvälistä vertailua.

 

Helsingissä 13.1.2017

Heikki Lehtonen

Asiasanat

Lue myös nämä

Tilaa uutiskirjeemme tästä