Perheyritys-lehti 1/2021 by Perheyritysten liitto

Yritysperimästä strateginen kilpailukeino 1| 2021

Omistajuuden professuuri tuo pian tutkittua tietoa päätösten tueksi TEEMA: BRÄNDI JA TARINAT

Alexander Bargum

kannustaa omistajia tulemaan rohkeammin esille JATKAJAT: LOTTA AIRAS – PROFIZ

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Vuoropuhelu sukupolvelta toiselle – vastuullisesti catharina (katri) antell perusti yrityksen vuonna 1880. Katrin mies oli sairastunut ja lapsilla oli nälkä. Katri sai jauhosäkin velaksi Kortekankaan pappissuvulta. Katri leipoi, möi torilla, ruokki lapsensa ja maksoi lainansa. Hän alkoi menestyä. Luulen, että Katri ei koskaan unohtanut, millaista oli, kun on nälkä. Kun myöhempinä vuosina joku tuli käymään yrityksessä, Katri tarjosi kävijälle aina pientä syötävää. Vielä tänäänkin vaalimme Katrin perinnettä. Ei siksi, että me tietäisimme jotain nälästä, vaan siksi, että vieraanvaraisuus on aina paikallaan. Tarinoilla voi sitoa sukupolvien helmet helminauhoiksi. Olemme osa jatkumoa, osa jotain itseämme isompaa. Ymmärrämme, että me emme ole määränpää vaan ainoastaan viestikapulan kantaja. Pyrimme antamaan yrityksemme eteenpäin pykälän vahvempana kuin sen itse saimme. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen vielä saatamme yritystä eteenpäin ja huolehdimme sekä yrityk-

PERHEYRITYS 1 • 2021

sestä että nuoresta polvesta. Näin syntyy merkitys. Tarinan jatkuminen on toisinaan vaakalaudalla. Joskus vaaran aiheutamme itse, joskus sen aiheuttaa syvä kriisi kuten sota tai pandemia. Kun vaara tulee ulkoa, on tärkeää, että valtio auttaa selviytymään kriisin yli. Tuki ei ole tärkeää tarinan vuoksi – se on tärkeää, jotta työpaikat, osaaminen ja verotulot säilyvät. Kokeneita yrittäjiä ei ole pienessä maassa koskaan liikaa. Sanna Marinin johtama hallitus sanoi pandemian alussa, ettei ”yksikään yritys ajaudu konkurssiin koronan vuoksi”. Jos valtioneuvosto on luottamuksen arvoinen, annamme vahvan luottamuksen viestin tuleville sukupolville: Suomi pitää huolen omistaan. Suomi tarvitsee menestyäkseen luottamusta ja arvostusta, sekä sukupolvien yli että yrittäjien ja valtion kesken.

Tomi Lantto hallituksen varapuheenjohtaja Perheyritysten liitto

TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2021

WANTED: MAAILMAN PARAS OMISTAJUUSTUTKIJA Sivu 6 PERHEYRITYSPULSSI: MITEN PÄÄSEMME PALAAMAAN NORMAALIIN JA MILLOIN? Sivu 8 VAHVA YRITYSTARINA LÄHTEE ARVOISTA Sivu 12 PIENI PALA SUOMEA Sivu 14 MEDIAHUOMIO TOI ASIAKKAITA Sivu 15

Arvot rakentavat brändiä Sivu 12

Alexander Bargum kertoo, mihin suuntaan haluaa Perheyritysten liittoa puheenjohtajana viedä. Sivu 22

TERVEISIÄ TYÖRYHMISTÄ: VERKOTU, OPI JA VAIKUTA -TYÖRYHMÄT. Sivu 34

YRITYSPERIMÄSTÄ STRATEGINEN KILPAILUKEINO Sivu 18 KOLUMNI: KELL’ PERHEYRITYS ON, SE ÄLKÖÖN SITÄ KÄTKEKÖ! Sivu 21 YRITTÄMISEN JA OMISTAMISEN LIITON UUSI VARTIJA Sivu 22 RAKENTEET VAPAUTTAVAT AIKAA KESKUSTELULLE JA OPPIMISELLE Sivu 28 EI RAKETTITIEDETTÄ, VAAN TOIMINNANOHJAUSTA Sivu 30 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TULOKSENTEKIJÖIDEN ESIINMARSSI Sivu 36 KOLUMNI: KAHDEN BRÄNDIN LIITTO Sivu 39 BRÄNDI ON TARINAA MUTTA ERITYISESTI TOIMINTAA Sivu 40 UUDET JÄSENET Sivu 42 MERKKIPÄIVÄT & LYHYESTI Sivu 43

Lunette ja muut vastuulliset edelläkävijät Sivu 36

KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 44 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 46

JATKAJAT

LOTTA AIRAS ROHKEA UUDISTAJA USKALTAA TARVITTAESSA MYÖS KYSYÄ APUA Sivu 30

PÄÄTOIMITTAJALTA

Kirotun K-sanan tuolla puolen siintää jo valoisampi näkymä

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi

kysyin eräältä perheyrityksen johtajalta, joka on joutunut lomauttamaan, irtisanomaan ja sulkemaan toimipisteitä, että kuinka hän nukkuu yönsä. Vastaus oli, että viime syksynä hän alkoi kylmävesi- ja avantouimaan, ja tekee sen heti aamusta. Se antaa voimaa päivään ja tasapainottaa öitä. Eräs toinen tuttavani, pörssiyrityksen hallituksen puheenjohtaja taas kertoi viime keväänä soittavansa rentoutuakseen torvea. Yksikseen, koska bänditreenit on tietenkin k-tauolla. K-sana leimaa arkeamme aamusta iltaan. Itse rentouduin vanhan normaalin aikana käymällä joko lenkillä tai uimassa ympäri vuoden auki olevassa maauimalassa, pelaamalla ikämiesfutista äijäremmin ja sulkapalloa pojan kanssa. Jalkapallo meni tauolle marraskuussa, maauimala sulki ovensa maaliskuussa ja sulkapallohalliin ei kehtaa enää K:n takia mennä. Vain lenkkeily on jäljellä, ellei ulkonaliikkumistakin vielä rajoiteta. Kun iso paha K amputoi meitä pala kerrallaan, tulevaan näkeminen on tärkeää. Sanna Marinin johtaman hallituksen ja avien keskenään ristiriitaiset tulkinnat ovat johtaneet ristiriitaiseen viestintään ja turhaan eripuraan kriisin syvänteessä. Hallituksen viestit ovat myös olleet kroonisesti negatiivisia. Ei sen puoleen, ehkä niiden pitääkin olla, jotta kansalaiset uskovat. Meidän pitääkin itse nähdä positiivinen tu-

levaisuus tämän k-maisen hetken takana. Itse haluan uskoa talousviisaisiin kuten Hypon pääekonomistiin Juhana Brotherukseen. Brotherus on laskenut, että laumasuoja voidaan saavuttaa toukokuun loppuun mennessä. Hän perustaa laskunsa omaan Exceliinsä ja skenaarioon, jossa rokotteita on koko ajan paremmin saatavilla ja rokotustahti paranee – työterveysyritysten tullessa operaatioon mukaan. Lisäksi kannattaa kuunnella kokemusta. Niitä, jotka ovat käyneet kriisejä läpi. Esko Aho sanoi viime keväänä haastattelussani johtajamedia MustReadiin, että suuri kriisi toimii niin, että se on aina syvempi kuin aluksi yleisesti luullaan. Vastaavasti nousun voimakkuus lyö aina kaikki ällikällä. Tottelen hallitusta ja aveja, mutta uskon Juhanaan ja Eskoon. Jos en vielä jalkapallon EM-kisoihin pääse Huuhkajia kannattamaan Pietariin (en ole myynyt vielä lippujani!) niin uskon, että kesäkuun alkuun mennessä nappulakengät on omissa jaloissa ja illalla juhlitaan ravintolassa. Yli kuuden hengen porukalla. Silloin k- sana tarkoittaa jo kesää.

Raine Tiessalo Viestintä -ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

PERHEYRITYS 1 • 2021

LEHDEN TEKIJÄT Raine Tiessalo, päätoimittaja raine.tiessalo@perheyritys.fi : @tiessalo Puh. 050 435 5898 Sini-Marja Ant-Wuorinen toimituspäällikkö Puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT Sini-Marja Ant-Wuorinen Heidi Hammarsten Satu Kivistö Krista Elo-Pärssinen Mikko Pellinen Riitta Saarinen Raine Tiessalo Miia Vähähyyppä KUVAT Olli Häkämies Jani Laukkanen Riikka Sipilä KANNESSA: Alexander Bargum KUVA: Jani Laukkanen OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966

TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVAT: AALTO-YLIOPISTO/ ROOPE KIVIRANTA & JAAKKO KAHILANIEMI

WANTED Aalto-yliopistoon sijoittuva omistajuuden professuuri tuo tutkittua tietoa päätöksentekoon.

Aalto-yliopistoon perustetaan ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Kansainvälinen rekrytointi on käynnissä ja professorin on määrä aloittaa työnsä syksyllä. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri sijoittuu Kauppakorkeakouluun. Perheyritysten liitto on yksi lahjoittajista ja liitto on osallistunut hankkeen rakentamiseen alusta alkaen. ”Pidin hankkeesta jo alusta asti siksi, että tähän on lähdetty akateemisella kulmalla. Omistajuus on aihealue, josta puuttuu tutkimusta tai se on hajallaan eri tutkimusaloilla”, Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki sanoo.

Millainen tehtävään valittavan professorin pitäisi olla?

Korkeamäen mukaan omistajuus on kauppatieteiden keskiössä. Ilman omistajia ei ole yrityksiä, olivat omistajat sitten instituutioita, yksityisiä, valtio tai perhe. Omistajuuden professuurilla myös vahvistetaan poikkitieteellisyyttä kauppatieteen eri aineiden välillä. ”Kun aloimme kerätä pakettia kasaan, mukana oli väkeä rahoituksen, laskentatoimen ja taloustieteen laitoksilta. Kaikilla laitoksillamme tehdään omistajuuteen liittyvää tutkimusta. Suurimpana plussana on, että koko omistajuusteema saadaan koottua yhteen.” Korkeamäki näkee, että omistajuuden kautta kauppatieteet kytkeytyvät myös yhä vankemmin Aalto-yliopiston muihin tieteenaloihin. Aalto-yliopiston muodostavat Kauppakorkeakoulu,

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja neljä tekniikan alan korkeakoulua. ”Aalto-yliopiston perustamisesta vuonna 2010 lähtien poikkitieteellisyys on ollut kulmakivi. Innovaatiot tarvitsevat poikkitieteellisyyttä syntyäkseen. Tekniikka, taide, luovuus ja kauppatieteet ovat hyvä yhdistelmä uuden synnyttämiselle.”

Tulevalla professorilla tulee Korkeamäen mukaan olemaan kolme tehtävää: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. ”Haemme henkilöä, jolla on huippumeriitit ja korkeaa potentiaalia tekemään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Hänen on kyettävä myös kytkemään tutkimusosaaminen Aalto-yliopiston muiden alojen kanssa sekä opettamaan tuloksellisesti. Tähän professuuriin ei sovi henkilö, joka sulkeutuu tutkijankammioon, jossa ei ole ikkunoita. Hänen pitää kyetä osallistumaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.” Korkeamäen mukaan suomen kielen osaaminen ei ole ratkaiseva valintakriteereissä. Alan kansainvälistä tutkimusta tehdään englanniksi. Lähes 30 prosenttia Aallon noin 400 professorista on jo nyt ulkomaalaisia. Aalto on globaalissa Times Higher Education World University Rankings 2021 -vertailussa kansainvälisyydessä sijalla 35. Mittareina vertailussa käytetään kansainvälisen

PERHEYRITYS 1 • 2021

Maailman paras omistajuustutkija henkilöstön, opiskelijoiden ja tutkimusyhteistyön määrää sekä kansainväliselle tutkimusyhteisölle suunnattua mainekyselyä. ”Vaikka tiedossa on, että huippuosaajia on myös Suomessa, haku on kansainvälinen. Valittavan henkilön ei tarvitse osata suomea.” Poikkitieteellinen rekrytointikomitea on jo nimetty ja se on tavannut muutama kerran. Tavoitteena on, että henkilö olisi Aallon palkkalistoilla ensi syksynä. Korkeamäen mukaan akateemiset piirit ovat sen verran pienet, että Kauppakorkeakoulun eri alojen professorit tuntevat potentiaaliset osaajat. ”Olemme päätyneet siihen, että käytämme ensisijaisesti akateemisia verkostojamme identifioidessamme potentiaalisia hakijoita.”

Kuinka professuuri erottuu ajatuspajoista? Suomeen on syntynyt viime vuosikymmeninä useita ajatuspajoja, jotka palkkaavat ekonomisteja ja kovan luokan tutkijoita palvelukseensa. Esimerkiksi EVA, Libera, Kalevi Sorsa -säätiö tuovat aktiivisesti näkökantojaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuinka professuuri kykenee erottautumaan ajatuspajoista? ”Oli se reilua tai ei, ajatuspajat saavat helposti leiman otsaansa. Katsotaan, ketkä toimintaa rahoittavat ja keitä taustalla toimii. Yliopistotutkijat ovat tieteen puolella. Akateeminen riippumattomuus on yksi ero ajatuspajoihin.” Omistajuuden professuurin rahoittajina on laaja skaala erilaisia organisaatioita. Mukana on säätiöitä, yhdistyksiä ja yrityksiä kuten Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Ensto Invest, Helvar Merca, Oras Invest, Perheyritysten liitto, Pörssisäätiö, Saastamoisen säätiö ja Yksityisyrittäjäin säätiö. Myös yksityishenkilöillä on mahdollisuus tukea professuuria joukkorahoitusmekanismin kautta. Kuinka omistajuuden professuuri välttää leimaantumista rahoittajiensa etujen ajajaksi?

”Omistajuuden professuurin lahjoittajina on monenkirjava joukko takana, se on etu. Yksittäisten omistajuusmallien lobbaajat eivät siten pääse vaikuttamaan professorin työhön. Lahjoittajilla ei ole valtaa päättää tutkimustyöstä. Yliopistomaailmassa on vahva palomuuri.”

Miksi omistajuuden professuureja ei ole muualla? Professuuri on ainutlaatuinen koko maailmassa. Miten niin liki itsestään selvästä ja tärkeästä asiasta ei ole aiheeseen keskittyvää professuuria? ”Hyvä kysymys. Itse näen, että omistajuuteen liittyvässä tutkimuksessa on vahva yhdysvaltalais- ja brittipainotus. Oma tutkimusalueeni on yritysrahoitus. Valtaosa johtavista artikkelikirjoituksista tulee Yhdysvaltojen yliopistoista. Siellä hajautettu omistajuus on yritystoiminnan perusperiaate. Se tarkoittaa, että omistajilla ei ole niinkään itsenäisiä tavoitteita vaan omistajat tavoittelevat voittoa salkkuomistuksillaan. Suomalainen ja skandinaavinen perinne eroaa, koska meillä on ankkuriomistajia.” Myös Euroopassa on maakohtaisia eroja. Saksassa pankeilla on vahva rooli yritysten omistajina ja siellä on vahvoja ristiinomistusten verkkoja. Italiassa puolestaan on paljon pyramidiomistajuutta, jossa perheille ja suuromistajille kertyy valtaa. Akateemisen tutkimuksen on määrä palvella yhteiskuntaa laajemminkin. Tutkittu tieto auttaa poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin omistamiseen liittyviä asioita. ”Päätöksentekijät voivat saada tiedosta tukea, kun he päättävät lainsäädännöstä, joka liittyy esimerkiksi yritysten omistajuuteen, verotukseen tai yritysten hallintoon”, Korkeamäki sanoo.

PERHEYRITYS 1 • 2021

PerheyritysPULSSI:

Ovatko perheyritykset pandemian käännekohdassa? Maaliskuussa julkistettu vuoden ensimmäinen PerheyritysPULSSI -kysely paljastaa ristiriitaisia kehityskulkuja. Samalla kun usko tulevaan vahvistuu ja maksuvalmius kohenee liiton teollisuusyrityksillä, vienti on sakannut kriisivuoden aikana lähes puolella vientiyrityksistä ja irtisanomiset lisääntyvät. Matkailuja ravitsemusala on heikoilla jäillä. TEKSTI: RAINE TIESSALO | GRAFIIKKA: JENNI AHONEN

Koronapandemia on iskenyt perheyritysten vientiin. Noin kolmannes (32%) Perheyritysten liiton jäsenistä kertoo viennin sakanneen koronavuoden aikana. Vastaavasti noin kuudella prosentilla vienti on kasvanut pandemian aikana. ”Viennin osuuden merkittävä pudotus on niin yritysten kuin Suomenkin tulevan elpymisen kannalta huolestuttavaa”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo. ”Etenkin PK-yrityksille on ensiarvoisen tärkeää, että EU:n elpymisrahasto tuo konkreettisia mahdollisuuksia suomalaisten yritysten innovaatioihin, investointeihin, kansainvälistymiseen ja kasvuun.” Kun kolmannes kaikista vastanneista yrityksistä sanoo toimivansa vastedeskin kotimarkkinoilla, se tarkoittaa, että vientiä tekevistä noin joka toisella viennin osuus myynnistä on kutistunut.

Luottamus Sanna Marinin hallitukseen heikkenee, usko talouteen elpyy Perheyritysten luottamus pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimintaan kriisissä on laskenut marraskuusta. Skaalalla 1-10 Marin sai vastausten keskiarvoksi 5,0, kun marraskuun vastaavassa kyselyssä arvosana oli 5,4. Luottamus Suomen talouteen on sen sijaan vahvistunut marraskuusta. Luottavaisuusasteikolla 1-10 (1=vähiten luottavainen, 10=erittäin luottavainen) vastausten keskiarvoksi tuli 4,6. Marraskuussa lukema oli 4,1. ”Vastaajien avoimissa kommenteissa nousevat esille näköalattomuus ja ennustettavuuden puute. Rokotukset, niiden kohdistaminen ja rokotteiden saatavuus kirvoittivat paljon kommentteja. Hallitukselta toivotaan nopeita toimia rokotemäärien kasvattamiseksi, jotta rokotekattavuus saataisiin nousemaan mahdollisimman nopeasti”, Hänninen sanoo.

PERHEYRITYS 4 • 2020

Kuinka korona on vaikuttanut vientiinne? 1

28,9

Viennin osuus myynnistä on pysynyt koronaa edeltävällä tasolla.

2 Viennin osuus myynnistä

on pienentynyt.

31,6

3 Viennin osuus myynnistä

on kasvanut.

4 Suunnittelemme viennin

6,1

aloittamista koronaan liittyvistä syistä.

5 Pysymme kotimarkkina-

0,9

yrityksenä.

32,5

20,0%

0,0%

40,0%

60,0%

80,0%

100,0%

PerheyritysPULSSI helmikuu 2021

Hallituksen suosio laskee, usko talouteen elpyy 1

5 1

Kuinka hyvin pääministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut yritysten tuke misessa koronakriisissä?

2 Kuinka luottavainen olet

5,4

Suomen talouden kasvuun seuraavan kolmen kuukauden aikana?

4,6 2

4,1

PerheyritysPULSSI helmikuu 2021

PerheyritysPULSSI marraskuu 2020

PERHEYRITYS 4 • 2020

Kaikista Suomen työllistävistä yrityksistä noin 70 prosenttia on perheyrityksiä. Perheyritykset työllistävät noin 40 prosenttia koko yrityssektorin henkilöstöstä ja ne luovat noin kolmanneksen yrityssektorin jalostusarvosta.

lyyn vastanneista yrityksistä noin 44 prosenttia on teollisuusyrityksiä. Kriisissä pahasti kärsineitä majoitus- ja ravitsemusalan yrityksiä oli vain neljä prosenttia.

Entistä useampi perheyritys irtisanonut työntekijöitä

Maksuvalmius kohentunut teollisuusyrityksissä Kyselystä ilmenee, että perheyritysten maksuvalmius jatkaa vahvistumistaan. Vastaajista 58 prosenttia kertoi, ettei korona ole vaikuttanut yrityksen maksuvalmiuteen ainakaan negatiivisesti. Marraskuussa samoin vastasi 53 prosenttia ja toukokuussa 44 prosenttia. ”Maksuvalmiuden vahvistuminen on selvä trendi. Toimialoittain jakautuminen on kuitenkin jyrkkä. Teollisuusyrityksillä näyttää paremmalta, mutta matkailuja ravintola-alalla on uusien sulkutoimien kynnyksellä paljon heikompi tilanne. Se on todella huolestuttavaa.”, Hänninen sanoo. Positiivinen trendi näkyy kyselyssä korostuneesti, sillä kyse-

Pandemian takia irtisanovien perheyritysten määrä jatkaa kasvuaan. Vastanneista noin 19 prosenttia ilmoittaa joutuneensa jo irtisanomaan henkilöstöä, kun viime vuoden toukokuussa irtisanomisia oli tehty yhdeksässä prosentissa yrityksiä. Liikevaihtoarvioissa vastaajat näkevät tämän vuoden kehityksen positiivisena. Noin 41 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan, kun liikevaihdon pienentymistä ennakoi noin 22 prosenttia vastaajista. Työmarkkinoiden pullonkaula pätevien työntekijöiden suhteen näyttää taas kapenevan. Uusien työntekijöiden löytämisestä on tullut vaikeampaa. Noin 70 prosenttia vastaajista sanoo, että pätevien työnte-

Oletteko joutuneet tai joudutteko lomauttamaan / irtisanomaan henkilöstöänne koronan johdosta?

1 27,7 0,0 2

5,0 6,1

40,0 42,1 40,0

2 Emme ole vielä, mutta

joudumme lomauttamaan lähimmän kuukauden kuluessa.

3 Olemme lomauttaneet

23,4

henkilöstöämme.

40,0 37,9 40,9 36,5

4 Pelkät lomautukset eivät

ole riittäneet, olemme joutuneet irtisanomaan.

19,1

5 En osaa sanoa.

15,0 13,0

4 8,8

0,9 0,0 0,0 3,6 0,0%

20,0%

40,0%

PerheyritysPULSSI helmikuu 2021 Koronakysely toukokuu 2020

Ei toistaiseksi.

60,0%

80,0%

PerheyritysPULSSI marraskuu 2020 Koronakysely huhtikuu 2020

PERHEYRITYS 1 • 2021

100,0%

Kuinka helppoa on löytää päteviä uusia työntekijöitä yritykseenne tällä hetkellä?

13,0 1

Helppoa

2 Jonkin verran hankalaa

16,4

3 Erittäin hankalaa 4 Emme tällä hetkellä

47,8

rekrytoi

42,1

22,6 3

21,4

16,5 4

20,0 0,0%

20,0%

40,0%

PerheyritysPULSSI helmikuu 2021

60,0%

80,0%

100,0%

PerheyritysPULSSI marraskuu 2020

kijöiden löytäminen on erittäin tai jonkin verran hankalaa. Kolme kuukautta sitten lukema oli 63 prosenttia.

EU:n elpymisrahasto herättää ristiriitaisia ajatuksia Avoimissa vastauksissa EU:n elpymisrahastosta heijastui sekä positiivisia että negatiivisia odotuksia. Positiivisena elpymisrahastossa nähtiin, että rahasto auttaa EU:n kysyntää elpymään. Useissa vastauksissa nähtiin, että Euroopan talouden elpyminen ja vahva EU on Suomenkin etu. Mutta haasteitakin nähtiin. Osassa kommenteista nähtiin, että rahojen pääosa kohdistuu maihin, jotka eivät ole Suomelle merkittävimpiä talouskumppaneita. Lisäksi kommenteissa epäiltiin, että EU:n isot maat ajavat elpymisrahastossa omaa etuaan yhteisen edun sijaan. Myös varojen

käytön kohdistumista ja ylipäänsä yhteistä velkaa kohtaan tunnetaan perheyritysten keskuudessa epäluuloja. PerheyritysPULSSI -kyselyyn vastasi ajalla 22.2-26.2.2021 yhteensä 115 Perheyritysten liiton jäsentä. Perheyritysten liitolla on yhteensä noin 450 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät noin 180 000 ihmistä. PerheyritysPULSSI on kerran kvartaalissa tehtävä kysely, jonka avulla kartoitetaan Perheyritysten liiton jäsenistön miePerheyritysPULSSI on kerran lipiteitä ja mielialoja kolmessa kuukaudessa tehtävä kysely, liittyen ajankohtaisiin jonka avulla kartoitetaan Perheyritysten talouden ja yhteisliiton jäsenistön mielipiteitä ja mielialoja kunnan kysymyksiin. liittyen ajankohtaisiin talouden ja yhteiskunnan kysymyksiin.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Vahva yritystarina lähtee arvoista TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVA: JANI LAUKKANEN

Perheyrityksissä on usein vahva arvopohja ja siihen sitoutuneita ihmisiä. Jos yrityksen arvot saavat ihmisen kasvot, niistä tulee uskottavampia. 12

PERHEYRITYS 1 • 2021

”Yritys voi kirjoittaa itselleen tarinan, mutta se on eri asia kuin ne kertomukset, joita yrityksestä kerrotaan. On syytä erottaa yrityksen tarina, kertomus ja bränditarina toisistaan.” Näin toteaa Saara Harju viime syksynä ilmestyneessä artikkeliteoksessa Kertomuksen vaarat – Kriittisiä ääniä tarinataloudesta. Päivätyökseen Harju työskentelee strategina Luova Arvotoimisto Trust -viestintäyrityksessä. ”Bränditarina ei ole koskaan täysin yrityksen hallittavissa. Yrityksen itseymmärrys kuitenkin auttaa sitä kertomaan vastuullisia kertomuksia, jotka viestivät siitä, minkälaisia kokemuksia asiakkaalle halutaan tietystä yrityksestä, myytävästä tuotteesta ja palveluista”, Harju toteaa. Bränditarina muodostuu kuitenkin lopulta kaikista niistä kertomuksista, joita yrityksestä kerrotaan. Tarinankertojia ovat yhtä lailla yrityksen työntekijät, asiakkaat ja yhteistyökumppanit kuin vastustajat ja kilpailijat. ”Tarinaan voidaan vaikuttaa yrityskerronnalla eli brändinrakentamisella. Mutta sitä ei voida kuitenkaan kirjoittaa, tilata, ostaa eikä myydä, sillä bränditarina syntyy vasta asiakaskokemuksen myötä, kun kertomukset vastaanotetaan.”

valistuneen ihmisen näkemys. Siksi omia ajatuksia ja omaa persoonaa kannattaa tuoda rohkeasti esiin”, Harju kannustaa. ”Jos yrityksen arvot saavat aidon ihmisen kasvot, niistä tulee uskottavampia, sillä asiakkaiden on helpompi vastaanottaa viestejä ihmiseltä kuin yritykseltä. Kun joku sanoo asioita omalla naamallaan ja nimellään, voi suomalaisessa kulttuurissa luottaa siihen, että hän seisoo sanojensa takana, mikä on arvokasta.” Yrityksen vastuullisuutta tarkastellaan ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuun mittareilla. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta ja tekevät kuluttajina arvolähtöisiä valintoja. ”Suomessa yritystoiminta on varsin suoraselkäistä, ja vahva ay-liike on huolehtinut siitä, että työntekijän oikeuksista huolehditaan. Tuotantoketjujen läpinäkyvyyskin on lisääntynyt, millä on saatu kitkettyä kyseenalaisen työvoiman käyttöä myös ulkomailla.” ”Myös ekologisuus ja ympäristövastuu ovat saaneet paljon huomiota ja nousseet arvoiksi, joista yhdelläkään yrityksellä ei ole varaa olla vähintään keskustelematta.”

Jos yrityksen arvot saavat aidon ihmisen kasvot, niistä tulee uskottavampia, sillä asiakkaiden on helpompi vastaanottaa viestejä ihmiseltä kuin yritykseltä.

Merkitys asiakkaalle Harjun mukaan yritystarinoista ja siitä, kuinka niillä myydään, puhutaan paljon. Yritystarinoiden myyjät ja tilaajat eivät kuitenkaan aina tiedä, mistä kaikesta siinä on kysymys. Yritystarina on yhtä kuin yrityksen itseymmärrys. Ja vaikka tarina olisi kuinka kiva, sillä pitää olla merkitystä myös asiakkaalle. ”Me voimme auttaa yritystä kirjoittamaan heidän yritystarinaansa, sanoittamaan arvomaailmaa ja kätilöimään itseymmärrystä, mutta emme voi päättää, mitä mieltä asiakas on yrityksestä”, Harju sanoo. ”Jos pitää nostaa esiin yksi asia, minkä varaan rakentaa sekä itseymmärrystä, brändiä ja viestintää, niin se on yrityksen arvomaailma.” Yrittäjiä arvostetaan Suomessa Harjun mukaan paljon. Jos yrittäjä kertoo omista arvoistaan ja siitä, miten ne näkyvät hänen yrityksessään, on siinä vahva pohja, jolle rakentaa viestintää ja itseymmärrystä.

Aidon ihmisen kasvot ”Meillä on pk-yrityksissä todella paljon ammattitaitoa, osaamista ja näkemystä eikä mikään ole niin mielenkiintoista kuin

Oivalluksia ajassa

Koronapandemia on korostanut ja nostanut esiin myös muita arvoja. ”Sellaisia ovat esimerkiksi kotimaisuus, paikallisuus, juurevuus ja pienuus. Pienenä pystyy liikkumaan ketterämmin, kun taas suuret laivat kääntyvät hitaammin. Pienet yritykset voivat haastaa toiminnallaan jopa isoja yrityksiä”, Harju pohtii. Yrityksiä ja niiden viestintää seurannut Harju nostaa esimerkiksi Juustoportin. Pohjalainen perheyritys toi kauppojen hyllyille ensin Vapaan lehmän maitotuotteet ja sitten myös hiilineutraaleja maitotuotteita. ”Kun asiakas ostaa Juustoportin tuotteita hänenkin hiilijalanjälkensä pienenee ja omatuntonsa kevenee. Juustoportin arvoilla on siis todellista arvoa myös kuluttajalle, mutta samalla ne asettavat uusia standardeja koko alalle”, Harju sanoo. Markkinointia ja viestintää ei tarvitse aina tehdä suurella rahalla. Oivaltaminen ja ajankohtaisuus merkitsevät enemmän. Työssään Saara Harju kohtaa usein asiakkaita, jotka ovat tehneet paljon asioita hyvin ja oikein, mutta eivät osaa silti välttämättä nähdä oman yrityksensä vahvuuksia. ”Yritykset saattavat sanoa, että ei heillä ole mitään kerrottavaa, mutta kun vähän jutellaan, aineksia löytyy hyvin. Se täytyy kuitenkin muistaa, että viestinnässä täytyy aina lähteä tosipohjalta. Ei voi rakentaa julkisivua ilman perustuksia.”

PERHEYRITYS 1 • 2021

Pieni pala Suomea TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVA: JANI LAUKKANEN

Fazer on ollut vuosikausia kärkisijoilla yritysten brädimittauksissa. Sen ikonisin tuote on Fazerin sininen -suklaa, joka on valittu lukuisia kertoja Suomen arvostetuimmaksi tuotemerkiksi.

Fazerin suklaapuolen markkinointipäällikkö Rasmus Bange tuntee hyvin Suomen myydyimmän makeistuotteen historian. ”Kun Fazerin Sininen lanseerattiin markkinoille vuonna 1922, liitettiin se vahvasti suomalaisuuteen. Suomen itsenäistymisestä oli kulunut vain vähän aikaa. Sininen väri symboloi Suomen lippua ja luontoa. Kääreen päälle tuli yrityksen perustajan Karl Fazerin kultainen nimikirjoitus”, Bange kertoo.

maku miellyttää monia. Suklaan valmistamiseen käytetään tuoretta maitoa ja erittään laadukasta Arriba-kaakaopapua. Resepti on pysynyt samana alusta asti. Laatustandardi tulee hyvästä laadusta ja loistavasta mausta.” ”Lisäksi markkinointi on ollut johdonmukaista vuosikymmenten ajan. Visuaaliset elementit – sininen väri ja kultainen allekirjoitus – ovat pysyneet samoina. Ostopäätöksiä tehdään kaupassa nopeasti ja valintaa auttaa se, kun tuotteet ovat tuttuja. Brändiä vahvistetaan mainonnalla, joka on tehokkaampaa, kun tuote tunnetaan.”

Brändiä vahvistetaan mainonnalla, joka on tehokkaampaa, kun tuote tunnetaan.

Suomen täyttäessä sata vuotta Fazerin Sinistä myytiin tekstillä Pieni pala Suomea. Nämä suklaalevyt osoittautuivat varsin suosituiksi. ”Fazerin Sininen on yksi niistä tuotteista, mitä ulkomailla asuvat suomalaiset toivovat usein saavansa tuliaisiksi. Suklaata, salmiakkia ja ruisleipää. Meiltä löytyy niitä kaikkia”, Bange toteaa.

Miten Fazerin Sinisestä sitten on tullut niin suosittu ja arvostettu tuotemerkki? ”Tuotteen täytyy ensinnäkin olla kunnossa. Fazerin Sinisen

Fazerin Sininen -suklaan sininen väri hyväksyttiin Suomessa vuonna 2001 ensimmäisenä rekisteröitynä väritavaramerkkinä. Kukaan muu ei siis saa valmistaa tai myydä Suomessa samanväriseen pakkaukseen käärittyä suklaata. Suomessa on Fazerin Sinisen lisäksi muitakin rekisteröityjä väritavaramerkkejä, kuten Fiskarsin oranssit sakset, jotka on rekisteröity Suomen lisäksi Yhdysvalloissa.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Mediahuomio toi asiakkaita Kun kangasalainen vaatetusalan yritys Tam-Silk julkaisi paikallislehdessä lehtimainoksen, vaikutti se kuluttajiin ennennäkemättömällä tavalla. Yrityksen verkkomyynti räjähti. TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: TAMSILK

PERHEYRITYS 1 • 2021

Kolmessa vuodessa Tam-Silkin myynti on kolminkertaistunut siitä, mitä se oli uusien omistajien tulleessa yritykseen.

Vaikka suurin osa suomalaisista tekstiilialan yrityksistä on siirtänyt tuotantonsa ulkomaille, on täällä vielä kourallinen yrityksiä, jotka uskovat kotimaiseen tuotantoon. Yksi niistä on Tam-Silk, jonka juuret juontavat trikootehtaaseen yli sadan vuoden taakse Tampereelle. Tam-Silk on tunnettu vuosikymmenien ajan perinteisistä naisten alusvaatteista: laamapaidoista ja pitkälahkeisista punttipöksyistä. Nykyään mallistossa on paljon villa-silkkisekotteisia alusvaatteita, myös miehille ja lapsille. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa perinteisessä yrityksessä kolme vuotta sitten uusien omistajien myötä. ”Kaikki lähti siitä, kun ystäväni soitti ja kysyi, haluaisinko ostaa vaatetehtaan. Sanoin, että en, mutta kerro lisää! Niinpä sitten kävimme porukalla tutustumassa yritykseen ja teimme siitä myöhemmin kaupat”, kertoo Tam-Silkin toimitusjohtaja Tuomo Saarni.

”Yritys kiinnosti meitä, koska se oli tehnyt tasaista miljoonan euron liikevaihtoa, mutta ei ollut panostanut aktiiviseen markkinointiin ja myyntiin. Näimme siinä paljon käyttämätöntä potentiaalia.”

Panostusta someen

Tuomo Saarni on turkulainen tietojenkäsittelytieteen tohtori, joka on TamSilkin pääomistaja yhdessä vaimonsa kanssa. Heidän lisäkseen yrityksessä on mukana kolme muuta omistajaa. Kolmessa vuodessa Tam-Silkin myynti on kolminkertaistunut siitä, mitä se oli uusien omistajien tulleessa yritykseen. Työntekijöiden määrä on kasvanut paristakymmenestä yli kolmeenkymmeneen. ”Olemme panostaneet paljon somenäkyvyyteen ja verkkomainontaan. Yrityksellä on nykyään 70 000 seuraajaa digitaalisissa kanavissa, kun niitä 2-3 vuotta sitten oli tuhatkunta”, Saarni kertoo.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Kotimaisuus kiinnostaa Kesällä 2019 Saarni seurasi mielenkiinnolla, kun Finlayson piikitteli Ikeaa epäeettisistä lakanoista Helsingin Sanomien etusivun mainoksessa. ”Päätimme sitten mainostaa mekin ja keksimme yhtiön hallituksen kanssa laittaa Kangasalan Sanomiin koko sivun ilmoituksen: Ikea ja Finlayson, siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja. Terveisin Tam-Silk, Made in Kangasala.

Asiakkaat arvostivat tuotteen kotimaisuutta. Suomalainen ymmärtää, että ostamalla suomalaista luo työpaikkoja Suomeen. Tuotteen täytyy olla myös laadukas.

”Olimme vaimoni kanssa silloin Italiassa, kun ilmoitus julkaistiin, ja isot mediat kiinnostuivat siitä välittömästi. Puhelimeni soi taukoamatta yötä myöten, kun toimittajat ja yksityiset ihmiset ottivat yhteyttä. Puhelin soi myös tehtaalla. Verkkokaupan myynti nousi niin, että seuraavan viikon myynti vastasi koko edellisen vuoden myyntiä”, Saarni muistelee.

”Tämä oli monelle asiakkaallemme ensimmäinen kosketus koko yritykseen. Ihmiset kommentoivat hienosta mainoksesta. Huomasimme, että asiakkaat arvostivat tuotteen kotimaisuutta. Suomalainen ymmärtää, että ostamalla suomalaista luo työpaikkoja Suomeen. Tuotteen täytyy olla myös laadukas.”

Saarnin mielestä vielä laajemman keskustelun aihe on se, kuinka hyvin suomalaiset tietävät, minkälaisissa oloissa ulkomailla tuotetut vaatteet valmistetaan. Tam-Silkille myönnettiin viime vuonna Yhteiskunnallinen yritys -merkki ensimmäisenä vaatevalmistajana Suomessa. Merkin myönsi Suomalaisen työn liitto. Sen mukaan yhteiskunnallinen yritys harjoittaa kestävää, pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja on sitoutunut käyttämään vähintään puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen.

PERHEYRITYS 1 • 2021

TEKSTI: MIIA VÄHÄHYYPPÄ

YRITYSPERIMÄSTÄ STRATEGINEN KILPAILUKEINO Suomalaiset yritykset hyödyntävät yritysperimäänsä melko vähän, sanoo tutkimusalan uranuurtaja Anne Rindell. Kaikilla yrityksillä on kuitenkin avaimet oman yritysperimänsä löytämiseen – perheyrityksillä ehkä jopa muita paremmin.

Mitä mieleesi tulee, kun ajattelet vaikka Fazeria? Moni saattaa miettiä sitä kuuluisaa sinistä tai lapsuuden herkkuhetkiä. Muutama vuosi sitten Fazer itse tiivisti oman yritysperimänsä lausahdukseen 125 years of taste sensations – 125 vuotta makuelämyksiä. Lause edustaa ainakin yhtä mahdollista kiteytystä Fazerin yritysperimästä – termi, joka tutkimuksessa tunnetaan englanniksi nimellä corporate heritage. Samaa asiaa voisi kutsua myös

brändiperimäksi tai yrityksen jalanjäljeksi, sillä yritysperimälle ei ole yhtä vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Sillä tarkoitetaan kuitenkin sitä osaa yrityksen identiteetistä ja olemassaolon kiteytystä – sitä kilpailutekijää, joka erottaa yrityksen muista ajan saatossa. – Yritysperimä elää tässä hetkessä ja tulevassa, mutta sen juuret ovat menneisyydessä. Yritysperimä on se punainen lanka, joka kulkee läpi yrityksen historian, sanoo yritysperimää tutkinut Hankenin dosentti Anne Rindell. Yritysperimän tutkimus on verrattain nuorta. Rindell on corporate heritage -tutkimuksen uranuurtaja. Hänen oma väitöskirjansa aiheesta julkaistiin vuonna 2007. Nyt Rindell opettaa yritysperimää opiskelijoille Hankenissa ja ohjaa jatkuvasti myös pro gradu -tutkielmia samasta teemasta. – Tutkimusalue on uusi ja maailmanlaajuisesti tutkijoita on viitisentoista. Yrityksillä on toki aina ollut perimä, mutta nyt se nostetaan kilpailutekijäksi, Rindell sanoo. Rindellin mukaan suomalaiset yritykset hyödyntävät yritysperimäänsä sekä henkilöstölle suunnattuna että ulkoisesti viestinnässä ja markkinoinnissa vielä melko vähän, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Jokaisella yrityksellä on avaimet oman perimänsä löytämiseen.

Brändit luodaan ihmisten mielissä Jos et ole koskaan tullut ajatelleeksi yritysperimää osana oman yrityksesi identiteettiä, voit ottaa sille hetken nyt: miksi yritys

PERHEYRITYS 1 • 2021

aikoinaan perustettiin, mikä yhdistää eri ajanjaksoja sinun yrityksesi historiassa? Mikä punainen lanka kulkee mukana kaikessa yrityksen toiminnassa? Tarinansa alussa Artek halusi yhdistää taiteen ja teknologian, ja on sittemmin ollut rakentamassa suomalaisten muotoilun ymmärrystä. Marimekko sanoo sen englanniksi näin: bringing joy to everyday life through bold prints and colors since 1951. Brändislogan on yksi keino, jolla voi viestiä yritysperimästä. Yritysperimä on se, mikä on erityistä ja ainutkertaista kussakin yrityksessä. Jotta perimä koettaisiin aitona, sen on resonoitava myös asiakkaan mielikuviin: kuten siihen, millaisiin hetkiin, kokemuksiin ja mielikuviin ihmiset yhdistävät tietyt tuotteet, kuten Fazerin makeiset. – Jotkut yritykset voivat ajatella, että ne luovat brändejä, mutta yrityksillä on siinä vain yksi puheenvuoro muun ympäröivän maailman ja asiakkaan omien kokemusten rinnalla. Vahva brändi syntyy ihmisten mielissä, Rindell sanoo. Yritysperimän merkitys ei jää vain kuluttajapuolelle. Rindellin mukaan B2B-yrityksissä yritysperimä voi olla jopa merkittävämpi luottamussuhteen kannalta. Asiakkaita on usein vähemmän ja asiakassuhteet ovat pitkiä ja yhteistyösuhteen vaihtaminen voi vaatia paljon resursseja. Perheyritysten etu yritysperimän löytämisessä ja hyödyntämisessä on se, että omistajasuvusta löytyy usein tietäjiä, jotka tuntevat yrityksen historian. Listatussa osakeyhtiössä yrityksen historian ja identiteetin tuntemus ajan saatossa voi olla paljon heikommalla tolalla. Toisaalta perheyrityksen haaste voi olla, että identiteetin miettimisessä ollaan liian detaljitasolla, kun omaa perimää voisi mieluummin tutkia helikopterinäkökulmasta etsien suuria linjoja.

Lindblomin isästä ja yrityksen perustajasta Karl Gustav Lindblomista eli Väri-Kallesta, kerrotaan yhä tarinaa, jossa hän juoksi naapuriliikkeeseen hakemaan tavaraa asiakkaalle, jos sitä ei omasta kaupasta löytynyt.

Yritysperimä tuo konkreettisia keinoja markkinointiin Kuinka yritysperimää sitten kannattaa hyödyntää? Rindellin mukaan se on täysin yrityskohtaista. Tarvitaan johdon strategista pelisilmää määrittämään, mikä on juuri meille oikea tapa ilmaista perimää nykyisessä markkinatilanteessa. – Yritysperimä voi harvoin olla yrityksen pääviesti henkilöstölle ja asiakkaille, mutta se on yksi kilpailukeino muiden joukossa. Esimerkiksi Stockmannin pitää tasapainotella sen välillä, miten olla moderni ja samalla sellainen, johon olemme tottuneet. Ja kun ruotsalaiset tulevat risteilylle Suomeen, he menevät Stockmannille juuri mielikuvaperimän vuoksi. Sen, mitä he ovat Stockmannista kuulleet, kokeneet ja oppineet arvostamaan ajan saatossa. Yritys voi tuoda historiastaan konkreettisia elementtejä markkinointiin. Yksinkertaisimmillaan voi ottaa käyttöön sloganin, kuten Marimekon since 1951. Hyvä keino on myös järjestää toistuvia tapahtumia henkilöstölle tai asiakkaille. Juuri tapahtumat ovat olleet merkittäviä RTV:lle. He kutsuvat vuosittain merkkipäivälounaalle jokaisen pyöreitä täyttävän henkilökunnan jäsenen, samoin kuin jokaisen, jolla tulee kymmenen vuotta tai useampia vuosikymmeniä täyteen RTV:n palveluksessa. – Meillä on todella pitkäaikaista henkilökuntaa ja keski-ikäkin on korkea, joten lounailla on aina iso joukko ihmisiä, Lindblom kertoo. RTV:n tapa juhlia on säilynyt ihan yrityksen alkuvuosista saakka. Juhlia vietetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa, ja perinteisesti juhlissa on esiintynyt koko kansan suosikkiartisteja – joitakin vuosia sitten entinen RTV:läinen Arttu Wiskari ja viimeksi Eini. – Koronapandemia on toki laittanut juhlat jäähylle, mutta nyt mennään näin, Lindlblom toteaa.

Yritys voi tuoda historiastaan konkreettisia elementtejä markkinointiin.

Apuna voi olla historiikki Yksi konkreettinen keino yritysperimän tutkailuun on historiikki, jos sellainen on yrityksestä laadittu. Historiikista voi löytää niitä asioita, jotka ovat yhdistäneet yritystä läpi vuosien. Vaikka yritysperimää miettiessä tutkitaan usein mennyttä, ei yritysperimä vaadi satavuotista historiaa. Jos nuori yritys on esimerkiksi onnistunut uudessa aluevaltauksessa, on sillä jo kokemukseen perustuvaa kerrottavaa siitä, miten on toiminut alan pioneerina. Maali- ja pintamateriaalituotteita myyvä RTV on vuonna 1951 perustettu perheyritys. Hallituksen jäsen ja toisen polven omistaja Ulla Lindblom sanoo, että kun heidän yrityksessään havahduttiin miettimään yritysperimää, se oli jo kaikessa läsnä – siitä vain tultiin tietoiseksi. – Me elämme niitä vanhoja kauppaliikkeen arvoja, palvelua ja valikoimaa yhä tänäkin päivänä, Lindblom sanoo.

Rindellin mukaan yritysperimän käyttö on kasvattanut Suomessa suosiotaan, ja sitä on alkanut nähdä enemmän ja enemmän. Informaatiotulvassa ja muuttuvissa olosuhteissa aitoudella on yhä enemmän merkitystä. Tutkimusten mukaan yritysperimä viestii aitoudesta ja aitous korostuu epävarmoissa olosuhteissa. Ehkä perheyrityksillä onkin juuri nyt näytön paikka.

PERHEYRITYS 1 • 2021

www.yritys.fi/perhe

YLPEÄSTI SUOMALAINEN PERHEYRITYS!

Suomalainen perheyritys -merkki on Broman Groupin aloitteesta syntynyt, Perheyritysten liiton jäsenille tarkoitettu merkki. Merkki symboloi kannattavaa kasvua, pitkäjänteisyyttä, yli sukupolvien kurkottavaa toimintatapaa ja vastuullisuutta – arvoja, jotka sisältyvät lukemattomien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan.

Onhan sinun perheyrityksellä jo merkki käytössä?

PERHEYRITYS 1 • 2021

KOLUMNI

Kell’ perheyritys on, se älköön sitä kätkekö!

”Äiti, onko tämäkin perheyritys? Kuka sen omistaa?” Kuulin tämän kysymyksen toisinaan pojiltani, kun he olivat pieniä ja kävimme yhdessä ostoksilla. Äidin työ Perheyritysten liitossa ja tarinat perheyrityksistä olivat herättäneet heidän mielenkiintonsa perheyrityksiin. Perhe omistajana antaa yritykselle mahdollisuuden erottautua kilpailijoista, koska perheen historiaa, identiteettiä ja arvoja on vaikea jäljitellä. Esimerkiksi RTV tarjoaa asiakkailleen perustajan Väri-Kallen nimipäiväkahvit, mikä on loistava tapa tuoda esille perheyrittäjyyttä. RTV myös kertoo viestinnässään ”Suomalaista perheyrittäjyyttä vuodesta 1951”. Verman puolestaan on liittänyt logoonsa sanat ”suomalainen perheyritys”. Perheyrityksiin liittyy myönteisiä mielikuvia. T-Median tutkimuksen (2017) mukaan suomalaiset pitävät perheyritysten tuotteita ja palveluja hintansa arvoisina. Perheyritykset nähdään myös hyvinä työnantajina, jotka kohtelevat työntekijöitään hyvin ja tasapuolisesti.

tä myönteisistä mielikuvista, sen pitää tietysti kertoa asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen olevansa perheyritys. Olisi hienoa, jos poikieni ei tarvitsisi kysyä minulta, onko tämä perheyritys. Moni jäsenyrityksemmekin kuvaa verkkosivuillaan historiaansa uusien tuotteiden, tehdaslaajennusten tai yrityskauppojen kautta. Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista tutustua tarinoihin eri sukupolvista ja kasvollisista omistajista yrityksen takana: miten heidän arvonsa ja visionsa ohjaavat yritystä tulevaisuuden menestykseen? Yksi tapa kertoa perheyrittäjyydestä on Suomalainen perheyritys -merkki. Motonet kehitti 2010-luvun alussa merkin, jonka se antoi Perheyritysten liiton käyttöön. Kaikki jäsenyrityksemme saavat merkin hakemuksesta käyttöönsä. Merkki on myönnetty jo x jäsenyrityksellemme. Älä kätke perheyritystäsi, vaan hae Suomalainen perheyritys -merkkiä jo tänään!

Kansainvälisten tutkimusten mukaan asiakkaat liittävät erityisesti kuluttajamarkkinoilla perheyrityksiin luotettavuuden, asiakassuuntautuneisuuden, sosiaalisen vastuun ja aitouden. Perheyritykset houkuttelevat töihin erityisesti henkilöitä, jotka arvostavat pitkäjänteisyyttä, lojaalisuutta ja vahvaa kulttuuria. Jotta perheyritys voisi hyötyä perheyrittäjyyteen liitetyis-

PERHEYRITYS 1 • 2021

Krista Elo-Pärssinen Johtava asiantuntija Perheyritysten liitto

PERHEYRITYS 1 • 2021

TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVAT: JANI LAUKKANEN

Yrittämisen ja omistamisen liiton uusi vartija Vuoden alusta Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtajana aloittanut Alexander Bargum toivoo,

ALEXANDER BARGUM

että perheyritykset pitäisivät

» Toiminut Algol-konsernin johdossa vuodesta 2012 lähtien. » Vaikuttaa myös Arcada-ammattikorkeakoulun, Saksalais-suomalaisen Kauppakamarin, Svenska Teaternin ja European Family Business -järjestön hallituksissa. » Koulutukseltaan hän on varatuomari.

enemmän ääntä itsestään. Edunvalvonta on tärkeää, koska menestyvät yritykset hyödyttävät kaikkia.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Perheyritysten liitossa Alexander Bargum on toiminut pitkään aktiivisesti. Hän oli varapuheenjohtaja vuosina 2012–2014 ja hän on ollut valtuuskunnan jäsen vuodesta 2015 lähtien. Bargum, hänen vaimonsa ja kaksi alakouluikäistä lasta asuvat Helsingissä.

Mitä hyvää Perheyritysten liitto tuo yhteiskunnalle? ”Etujärjestön olemassaolon oikeutus tulee siitä, mitä hyötyä ja arvoa valvottava etu tuo koko yhteiskunnalle. Taiteilijoiden edunvalvonta on tärkeää, koska taide on yhteiskunnalle ja sivistykselle arvokasta. Samoin yritysten ja omistajien edunvalvonta on tärkeää, koska menestyvät ja kilpailukykyiset yritykset hyödyttävät kaikkia.”

Millainen järjestö Perheyritysten liitto on? ”Perheyritysten liitolla on kolme pilaria: vaikuta, opi, verkotu. Jotta vaikuttaminen ja viestintä voi olla vahvaa, tarvitaan järjestön jäsenten sisäistä verkottumista ja osaamista. Kaikki osa-alueet tukevat toisiaan. Perheyritysten liitto on yli 50-prosenttisesti etu- ja edunvalvontajärjestö. Samalla se on merkittävä koulutusorganisaatio jäsenilleen ja klubimainen yhteisö, jossa verkottuminen tuottaa arvoa. Lisäksi liitolla on kansanvalistajan tehtävä viestiessään hyvän omistajuuden ja perheyrittämisen merkityksestä.”

Millä sävyllä haluaisit perheyritysten yhteisön osallistuvan keskusteluun? ”Mahdollisimman vähän pitäisi valittaa. Marisijan rooli ei istu meille, vaikka epäkohdat saavatkin oikeutetusti monet suutuksiin. Pitää olla positiivinen, rakentava, eteenpäin katsova, optimistinen. Pitää olla myös mahdollisimman avoin, koska avoimuus on rakentavan keskustelukulttuurin ydin. Jäsenyritysten ja niiden omistajien pitäisi osallistua enemmän keskusteluun. Voimme tuoda keskusteluun tietoa ja näkökulmia, joita muilla ei ole.

”Suomen Yrittäjät ovat yrittäjän asialla, siinä korostuu yrittäjän henkilökohtainen panostus ja asema. Elinkeinoelämä keskusliitto ja Keskuskauppakamari lähestyvät asioita yritysten näkökulmasta. Meille yrittäjyyteen yhdistyy myös omaisuuden vaaliminen ja kehittäminen. Perheyritysten liitto edustaa yrittämisen ja omistajuuden liittoa. Kaikkia elinkeinoelämän järjestöjä tarvitaan, jotta eri näkökulmat tulevat katetuiksi.”

Keskustelussa voi olla subjektiivisia näkökulmia. Kokemuksemme ovat tärkeitä ja uniikkeja. Päätöksentekijät kuuntelevat Suomeen sitoutuneiden yritysten omistajia yllättävän herkällä korvalla ajassa, jossa jatkuva muutos vaikeuttaa poliittistakin johtamista. Kauppalehti ja Talouselämä ovat täynnä yrittäjätarinoita. Tarinat kiinnostavat, kun omistajat esiintyvät omilla kasvoillaan, kertovat, millaisia haasteita on ja miten ovat menestyneet. Mikrotarinat kertovat isosta kuvasta paljon. Viestini omistajille ja perheyritysten johtajille: olkaa avoimia. Jos on kiinnostavaa kerrottavaa medialle, kertokaa, koska se edistää omistajuuden merkityksen ymmärtämistä yhteiskunnassa. Vaikuttamisessa perustamme liiton näkemykset mahdollisimman vahvaan, tutkittuun tietoon.”

Mihin suuntaan toivot Perheyritysten liiton kehittyvän?

Miksi Perheyritysten liittoon kannattaa liittyä?

Miten Perheyritysten liitto eroaa muista elinkeinoelämän järjestöistä?

”Meidän pitää tuoda paremmin näkyväksi sitä, mitä jo olemme ja mitä jo teemme. Käytännössä meidän täytyy kasvattaa ja vakiinnuttaa näkyvyytemme mediamaisemassa ja olla vahvasti mukana julkisessa keskustelussa sekä vaikuttamisessa päätöksentekoon. Viestinnällisesti olemme onnistuneet siirtymisessä vero-

tematiikasta omistajuustematiikkaan. Viime vuosina olemme onnistuneet kääntämään viestinnällisen tulokulmamme ylösalaisin vastaamaan meidän aitoa olemustamme. Kun menneisyydessä puhuimme verotuksesta, halusimme sillä edistää hyvää, vahvaa ja pitkäjänteistä omistajuutta. Nyt tuomme esille hyvän omistajuuden merkitystä ja loppupäässä voimme paremmin vaikuttaa myös verotukseen ja muihin omistajuutta tukeviin päätöksiin. Verkottumista ja oppimista pitää kehittää jatkuvasti ja siten lujittaa sitä pohjaa, millä toimintamme lepää.”

”Perheyritysten liitolla on yhteiskunnallinen rooli hyvän keskusteluilmapiirin rakentamisessa ja sen sisällä vaikuttamisessa. Mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä tarkemmin meitä kuunnellaan. Tarjoamme myös jäsenille paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä. Koulutusta, kohtaamisia, tapahtumia, perheyrityksille räätälöityjä uutiskirjeitä ja lehteä.

PERHEYRITYS 1 • 2021

”Viestini omistajille ja perheyritysten johtajille: olkaa avoimia. Jos on kiinnostavaa kerrottavaa medialle, kertokaa, koska se edistää omistajuuden merkityksen ymmärtämistä yhteiskunnassa.”

Perheyrityksen kvartaalin sanotaan olevan 25 vuotta. Mitä se merkitsee digiaikana? ”Pitää toimia pitkällä tähtäyksellä ja pitää kirkkaana mielessä, miltä yrityksen halutaan näyttävän, kun on aika siirtää se seuraavalle sukupolvelle. Samalla liiketoimintaa pitää johtaa aktiivisesti ja tähdätä pärjäämään kilpailijoita paremmin myös lyhyemmällä aikavälillä.

Kun en itse ollut vielä perheyrityksessä aktiivinen, isäni kannusti minua menemään mukaan liiton ja yhteisön toimintaan. Se on kannattanut ja helpottanut merkittävästi omaa kasvamistani ja lisääntyvää vastuunkantoa. Monissa perheyrityksissä sopivan jatkajan löytäminen on vaikeaa. Kuinka saadaan seuraava sukupolvi kiinnostumaan yrityksen jatkamisesta. Liitolla on keinoja kiinnostuksen vahvistamisessa, vastauksia ja neuvoja moniin kysymyksiin. Liiton kautta jatkajasukupolvien edustajat voivat tutustua perheyritysmaailmaan omaa perheyritystään laajemmin. Se on tehokkaampaa kuin yrityksen sisällä järjestettävä kouluttaminen.”

Vaikka suurin osa perheyrityksistä – kuten yrityksistä ylipäänsä – on yksityisiä, ei sovi unohtaa, että monet perheyritykset ovat myös pörssiyhtiöitä. Esimerkiksi Vaisala, Kone ja Ponsse ovat menestyneet todella hyvin ja toimivat pitkällä horisontilla. Vahva ja sitoutunut perheomistajuus tuo ankkuriomistajansa kautta toimintaan uskottavuutta. Osakemarkkinat pitävät siitä, että yrityksellä on vahva omistaja, joka pitää yrityksestä huolta.”

Mitä on vastuullinen omistajuus? ”Peruslähtökohta on, että pitää hyvää huolta siitä, mitä omistaa. Se voi olla mitä vaan. Taide-esine, oma asunto, auto tai oma yritys. Hyvä omistajuus on, ettei tietoisesti tuhoa mitä omistaa.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Perheyritysajattelussa korostuu pitkäjänteisyys. Perheyrityksen pitää olla hyvässä kunnossa vielä 15–25 vuoden päästä. Se tarkoittaa myös, että kaikkia sidosryhmiä pitää kohdella hyvin ja reilusti. Jos yrittää lyhyellä aikavälillä maksimoida vain omistajien intressiä, jäljet voivat olla lyhyet. Täytyy uskoa tulevaisuuteen. Jos on positiivinen usko tulevaisuuteen, se ohjaa vaalimaan omaisuutta oikealla tavalla. Myös voimakas sitoutuminen yrityksen toiminnan merkityksellisyyteen on tärkeää. Omistajana ja yrityksissä laajemminkin pitää olla yhteiskunnallista merkitystä. Merkitys voi lähteä asiakashyödystä, siitä, millaisia tarpeita pystyy tyydyttämään. Ei tarvitse yrittää yksin pelastaa maailmaa. Moni yrittää löytää ratkaisua, kuinka toiminta olisi tehokkaampaa tai ympäristöystävällisempää. Merkityksen etsiminen on tärkeää, vaikkei toimisikaan esimerkiksi terveys- tai ympäristötoimialoilla.”

Omistajuus, sen riskit, korona – ja Sanna Marin ”Omistajuuteen liittyy myös suuria riskejä. Se tulee esille räikeästi silloin, kun koronapandemian kaltainen kriisi kohtelee liikeideaa tai toimialaa kaltoin. Siksi omistajuuteen pitää olla myös kannustimia. Tapasimme pääministeri Sanna Marinin alkuvuodesta toimitusjohtaja Auli Hännisen kanssa. Kerroimme kantamme, että kriisin jälkeen Suomen täytyy pitää kiinni kilpailukyvystä. Vain siten voimme pitää myös kiinni työllisyydestä ja yhteiskunnan vauraudesta. Pääministeri vaikutti olevan samaa mieltä kanssamme siitä, että nousu koronavaikeuksista käy kasvun eikä verotuksen kiristämisen kautta.

On tärkeää, etteivät yritystoiminnan kustannukset nouse. Se on paitsi työmarkkina- niin myös verotuskysymys. Työllisyyttä on edistettävä niin, että jokaisella työkykyisellä on kannustimet mennä töihin.”

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? ”Jos haluaa kuvailla työpäivääni verbeillä, voi todeta, että luen, kirjoitan, kuuntelen ja puhun - ei kuitenkaan välttämättä tässä järjestyksessä. Algol-konserniin kuuluu kuusi eri tytäryhtiötä. Toimin täysipäiväisesti tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana ja samalla emoyhtiön toimitusjohtajana. Liiketoiminta on tytäryhtiöissä ja emoyhtiöllä on taas omat vastuunsa. Roolini on määritellä kokonaisuudelle ja sen osille tavoitteet sekä omalta osaltani luoda edellytykset niiden täyttymiselle. Seuraan yhtiöiden kehitystä pidemmällä tähtäyksellä ja otan toki kantaa silloin tällöin myös yksittäisiin asioihin. Keskustelen tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa tavoitteista, mittareista, haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäksi päivääni kuuluu hallitustyöskentelyä konsernin hallituksen jäsenenä.”

”Hyvä omistajuus on sitä, ettei tuhoa tietoisesti sitä mitä omistaa.”

Kerroimme myös, että hallituksen tarvitsee vain luoda hyvät edellytykset yrityksille. Sen jälkeen yritysten omistajat ja johtajat huolehtivat sitten kasvusta ja työllistämisestä. Hallitus on toiminut hyvin siinä, että se on sitoutunut olemaan kiristämättä yritystoimintaan ja omistajuuteen liittyvää verotusta. Uskomme, että periaatteesta tullaan pitämään kiinni jos nykyinen jatkaa kautensa loppuun.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

”Korona-aika on johtanut siihen, että olen viettänyt normaalia enemmän perheen kanssa. Se on ollut palkitsevaa. Aiemmin oli enemmän ohjelmaa iltaisin ja paljon matkustamista. Menee vielä kauan, ennen kuin arki palaa ennalleen, jos entiseen nyt on täysin paluuta ylipäänsä. Vaikka lapsilla on omat harrastuksensa, minulle on tärkeää, ettei lasten arki ole pelkästään harrastussuorittamista. Vietämme paljon aikaa perheen kesken. Perheen kanssa pitää ottaa rauhallisesti ja toimia pitkällä horisontilla. Välillä kaupunkilaiselämä muuttuu mökkeilyksi Kirkkonummen Evitskogissa ja kesäisin veneily on tärkeä osa vapaa-aikaamme.”

PERHEYRITYS 1 • 2021

Pidetään huolta toisistamme – yhdessä Yrityksesi tukena riskienhallinnan ja työeläke vakuuttamisen asiantuntijamme.

fennia.fi | elo.fi

Global Family Business Survey 2021 45 %

suomalaisista perheyrityksistä kertoo myynnin laskeneen pandemian vaikutuksesta.

65 %

tavoittelee kasvua vuonna 2021.

73%

aikoo panostaa uusien tuotteiden tai palveluiden tuomiseen markkinoille.

Tuore selvityksemme kertoo muun muassa, miten COVID-19-pandemia on vaikuttanut perheyrityksiin Suomessa ja maailmalla sekä mistä haetaan kasvua tulevaisuudessa.

Lue lisää: pwc.fi/fbs

PERHEYRITYS 1 • 2021

Omistaja, jolta haluan oppia: philip aminoff

TEKSTI: MIKKO PELLINEN | KUVA: OLLI HÄKÄMIES

RAKENTEET vapauttavat aikaa keskustelulle ja oppimiselle

1. Mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeitä periaatteita omistajan ajankäytössä?

Juttusarjan edellisessä os as Peter Fredman sa halusi kuulla Philip A min näkemyksiä om offin istajan ajankäytöstä .

Pidä huolta Kaikkein tärkeintä on huolenpitoon perustuva asenne omistettua yritystä kohtaan. Omistaja voi tehdä paljon: hän voi valita parhaat asiantuntijat neuvomaan, varmistaa että hallitukseen valitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät yrityksen oleelliset kysymykset ja hyvän hallintotavan, jotta hallitus tekee hyvät päätökset yrityksen toimitusjohtajasta. Kuka toimii, jos minä en? Omistajan on tunnistettava tilanteet, joissa on toimittava. On tärkeää havaita, mitkä ovat sellaisia asioita, jotka jäävät tekemättä, jollei omistaja puutu asiaan. Omistajan läsnäolo Omistajan on hyvä varata aikaa omistajana näkymiseen, erityisesti yrityksen taitekohdissa. Tämä koskee läsnäoloa erityisesti yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden suuntaan ja joskus myös mediaan päin. Varaa aikaa keskusteluille Omistajan on varattava riittävästi aikaa keskusteluille. Vain keskustelujen kautta toteutuu omistajien, hallituksen ja toimivan johdon välinen hallintoketju. Rakenteet auttavat ajankäytössä Omistajan on hyvä rakentaa hallituksen ja johdon kanssa vuosikello ja rutiinit, jotka varmistavat, että asiat tulevat

ajallaan tehtyä vuosittain ja niihin käytetään tarvittava määrä aikaa.

Varaa kalenteriin suunnittelematonta aikaa Omistajan on syytä varata kalenteriinsa myös suunnittelematonta aikaa. On hyvin tärkeää, että tapaamiset omistajan kanssa järjestyvät tarvittaessa nopeasti ja omistajalla on mahdollisuus osallistua tärkeään keskusteluun silloin, kun jostain syystä siihen on tarvetta.

2. Miten itse suunnittelet ajankäyttöäsi omistajana ja hallituksen jäsenenä? Taulukointi kannattaa Ajankäytön suunnittelussa olen monta vuotta käyttänyt ajankäyttötaulukkoa. Sen avulla olen tunnistanut tehtäviä, jotka ovat ihan tärkeitä, mutta joiden lisäarvo muulle tekemiselle on olematon tai jopa negatiivinen. Jos en yksittäisessä tehtävässä opi sellaista, jota voin hyödyntää muualla, tehtävä jää helposti irralliseksi aikasyöpöksi. Aikaa outouksille Olen pitänyt tärkeänä myös sitä, että aikaa pitää varata myös sellaisille ”ihmejutuille”, joista ei aina suoraan tiedä ovatko ne hyviä vai huonoja. Tämä koskee myös ihmisten tapaamisia. Se että käyttää aikansa niin, että oppii uutta, on tosi keskeistä. Arkistot kuntoon Arkistojen vaaliminen vaatii riittävän kirkkaan arkistointi-

PERHEYRITYS 1 • 2021

Philip Aminoff suunnittelee ajankäyttönsä huolellisesti – ja pitää huolta siitä, että kalenterissa on tilaa yllättäville mahdollisuuksille.

logiikan ja kurinalaisuutta, mutta säästää suunnattomasti aikaa. Arkistojen avulla pystyn löytämään nopeasti tarvitsemani tiedon siitä riippumatta, onko dokumentti fyysinen vai digitaalinen.

3. Millaisia periaatteita sinulla on ajankäytön priorisoinnissa? Saker skall skötas Toimin niin, että ne asiat, jotka pitää hoitaa tulee hoidettua. Se on sisäänrakennettu toimintamalli, silloin on paljon helpompi olla läsnä hetkessä, kun asiat ovat hoidossa. Rooleilla fokusta Olen pyrkinyt jakamaan elämän kahtia niin, että on työhön liittyvät tehtävät ja sitten on yksityinen Philip. Tämä jako koskee muun muassa kirjeenvaihtoa ja arkistointia. Sitä kautta fokus on mahdollinen.

4. Mistä asioista et mielelläsi tingi ajankäytössä? Sovitusta yhdessäolosta ei ole hyvä tinkiä Jos olen sopinut tapaamisesta, pidän siitä kiinni. Vaikka tärkeä henkilö ehdottaa tapaamista tiukalla aikataululla tai saan kutsun houkuttelevaan tilaisuuteen, mutta se osuu aikaan, johon olen jo sopinut menon, en mielelläni muuta aiemmin sovittua. Tilaa mahdollisuuksille Minulle on tärkeää, ettei täytä arkea liikaa, vaan siinä on tilaa myös odottamattomille mahdollisuuksille.

5. Omistajaperheen hyvissä käytännöissä ensimmäiseksi kohdaksi on listattu: ”Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.” Onko mielessäsi jokin sellainen teema, joka voi omistajaperheissä helposti jäädä ajankäytössä aliedustetuksi tai johon omistajaperheiden kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota? Toivon että sellaisia keskusteluja, joissa käydään avointa vuoropuhelua siitä, onko järkevää ja kivaa omistaa yhdessä – nyt ja tulevaisuudessa – käytäisiin riittävän paljon. Lopputuloksena ei tarvitse olla yhteisymmärrys, vaan oleellista on saada kuulla erilaisia näkemyksiä siitä, mitä yhdessä omistetulle yritykselle voi tapahtua. Keskustelussa kannattaa muistaa, että ihmiset muuttuvat ja markkinat muuttuvat. Toimi kuin Gretzky Wayne Gretzky on kuvannut loistavasti hyvän jääkiekkoilijan tietävän missä kiekko on, mutta parhaan tietävän mistä se tulee seuraavaksi löytymään. Omistajien yhteisissä keskusteluissa syntyy kuva kiekon seuraavasta paikasta ja myös siitä, onko jääkiekko yhä meidän perheemme laji. Tällaiseen ihmettelyyn ei voi käyttää liikaa aikaa. Mitä haluaisit seuraavaksi oppia omistajuudesta ja keneltä? Haluaisin kysyä Marjo Miettiseltä, mitä hän teki, jotta sukupolvenvaihdoksen jälkeinen omistajastrategiatyöskentely tapahtui niin vuorovaikutteisesti nuoremman sukupolven ja luopuvan sukupolven välillä? Omistajastrategian päivittäminen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on todella mielenkiintoinen teema ja kuulisin mielelläni hänen kokemuksiaan siitä.

PERHEYRITYS 1 • 2021

JATKAJAT

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

LOTTA AIRAS, 35 » Työ: toimitusjohtaja, Profiz Business Solution Oy » Koulutus: kauppatieteiden maisteri » Perhe: vaimo sekä 1,5-vuotias Elvi-tytär » Asuu: Helsingissä » Harrastukset: Crossfit ja mailapelit » Motto: Rakettitiedettä ei ole mikään muu paitsi itse rakettitiede

PERHEYRITYS 1 • 2021

JATKAJAT

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: RIIKKA SIPILÄ

Ei rakettitiedettä, vaan toiminnanohjausta LOTTA AIRAS LÄHTI VETÄMÄÄN PERHEEN YRITYSTÄ HIEMAN ALLE KOLMEKYMPPISENÄ. NOPEASTI KEHITTYVÄ TOIMIALA ON VAATINUT NOPEAA REAGOIMISTA SEKÄ ROHKEUTTA TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ SIITÄ, MIHIN KANNATTAA KESKITTYÄ. HYVÄ JOHTAJA USKALTAA PAITSI TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ, MYÖS TARVITTAESSA KYSYÄ APUA.

Yrityksemme ei ole mikään useamman polven sukuyritys vaan tarinamme lähti siitä, että isäni Markku Pietilä osti osuuden yrityksestä silloiselta työnantajaltaan. Isäni teki pitkän uran metallikomponenttien sopimusvalmistaja Componentassa. Profizin juuret ovat alun perin Componentan ATK-osastossa, joka eriytettiin aikoinaan omaksi yrityksekseen ja josta isäni hankki sitten isoimman osuuden. Tänä päivänä yrityksessämme on yhden kolmanneksen omistuksella myös kaksi perheemme ulkopuolista yhtiökumppania. Pääomistajia yrityksessämme ovat minä, isä ja siskoni. Olin teini-ikäinen, kun isäni alkoi yrittäjäksi. Isäni työ oli ennen yrittä-

jyyttä todella paljon matkustamista. Muutin lukioikäisenä äitini luota Tampereelta isäni luokse Hyvinkäälle ja silloin isä päätti alkaa järjestellä elämäänsä niin, ettei olisi ihan koko aikaa reissussa töiden vuoksi ja silloin oma yritys tuli kuvioon. Profiz tarjoaa erityisesti pk-yrityksille suunnattua SAP Business One -toiminnanohjausjärjestelmää ja sen päälle rakentuvaa ohjelmistoekosysteemiä pilvipalveluna. Idea on siis, että meillä on ominaisuuksiltaan kattava, luotettava ja globaalisti laajasti käytetty ERP-ratkaisu, johon löytyy valmiiksi integroituja erillisratkaisuja esimerkiksi verkkokauppaan sekä tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen, joilla pystymme täydentämään

PERHEYRITYS 1 • 2021

perus-ERP:tä. SAP Business Onea käyttää yli 70 000 yritystä maailmanlaajuisesti, joten erillissoftien kehittäjille se on varsin kiinnostava kohde integroitua. Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme pitkäaikainen ja luotettava strateginen kumppani ja auttaa asiakkaitamme ottamaan täyden hyödyn digitaalisten teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista. Ennen kuin aloitin perheyrityksessämme olin töissä eräässä liiketoiminnan konsultointiyhtiössä. Profiz osti tältä silloiselta työnantajaltani palveluita. Jossain vaiheessa sitten totesin, että onhan tämä vähän hassua, että omasta tiimistäni toinen henkilö tekee töitä perhefirmallemme, kun voisin itsekin tehdä ne työt. Lisäksi kun tiedossa oli, että isällä oli toiveissa päästä jossain vaiheessa eläkkeelle, niin totesin, että enköhän minä pysty tätä yritystä vetämään. Aloitin Profizin toimitusjohtajana 2015, kun olin 29-vuotias. Vuonna 2018 myimme yrityksemme palvelinsali- ja IT-tukiliiketoiminnan, joka silloin vastasi noin puolta yrityksen koko liikevaihdosta. Ei minulla ollut tietenkään mitään käytännön kokemusta yrityskauppojen tekemisestä tai niihin liittyvistä neuvotteluista, mutta onneksi isä on ollut urallaan mukana varsin monissa yrityskaupoissa. Kaikki kauppaan liittyvät valuaatiot ja skenaariolaskelmat osasin itse tehdä, kun vastaavia oli konsulttina saanut runsaasti näpytellä. Oltiin siis isän kanssa ihan hyvä kombo: hän osasi prosessin ja suuret linjat, minä mallinsin, laskin ja räksytin yksityiskohdista. Ilman isän kokemusta ja tietynlaista malttia olisi kyllä ollut melko haastavaa saada kauppoja maaliin. Lopulta kaikki sujui hyvin ja kokemus oli erittäin arvokas ja silmiä avaava.

PROFIZ BUSINESS SOLUTION OY » Perustettu: 1992 » Tarjoaa SAP:in PK-yrityksille tarkoitettua Business One -toiminnanohjausjärjestelmää sen päälle rakentuvaa ohjelmistoekosysteemiä skaalautuvana pilvipalveluna. » Liikevaihto on n. 1 milj €

kumppanit ovat teknisesti osaavia, mutta myös, että jaamme jossain määrin yhteisen arvopohjan. Arvopohjalla tarkoitan etenkin sitä, että meillä on samanlainen käsitys laadusta ja että molemmille rehellisyys ja suoruus on omassa toiminnassa tärkeää. Arvostan sitä, että myös vaikeat ja epämiellyttävät asiat sanotaan suoraan etenkin, jos joku tekninen seikka ei toimikaan, kuten oli yhdessä suunniteltu. Toiminnanohjauksen osalta keskeisin tehtävämme on ymmärtää asiakkaan bisnestä. Teknisesti asiakkaan toiveita ja tarpeita voi toteuttaa monella tavalla, mutta yleensä vain muutama tapa on oikeasti taloudellisesti järkevä ja teknisesti kestävä. Siksi haluamme aina ymmärtää, missä liiketoiminta-alueissa ja prosesseissa asiakkaan suurimmat volyymit ovat. On tärkeää, että keskitytään ensisijaisesti niihin ratkaisuihin, jotka palvelevat suurinta volyymia, eikä hukuta lillukanvarsiin. Monia asioita voi automatisoida, mutta se ei ole välttämättä taloudellisesti järkevää, jos jokin asia tapahtuu vain pari kertaa kuukaudessa tai vuodessa. Haluamme tuoda asiakkaalle vain sellaisia ratkaisuja, jotka oikeasti hyödyttävät heitä. Toiminnanohjauksen kehittäminen ja siihen liittyvien järjestelmien valinta pitäisi olla aivan ylimmän johdon asia. On tärkeää, että johto antaa selkeät linjat siitä, mitä asioita seurataan ja mitataan, jotta voidaan varmistaa, että seurattavista asioista kerätään dataa sellaisessa muodossa, että sitä voidaan myös hyödyntää. Liian usein esimerkiksi raportointitarpeita aletaan miettiä vasta siinä vaiheessa, kun järjestelmä on jo pystyssä. On vaikeaa raportoida sellaisia asioita, joita järjestelmiin ei ole kirjattu.

En halua jäädä kiinni johonkin sellaiseen, joka on joskus ollut. Uuden luominen on rohkeutta, vaikka ymmärränkin, että luopuminen on vaikeaa.

Oma aiempi työkokemus esimerkiksi strategiatyöstä ja erilaisista finamallinnuksista oli ehdottomasti avuksi aloittaessani perheyrityksessämme, vaikka varsinaista substanssiosaamista ei vielä ollutkaan. Jonkin verran tunsin toki myös IT-puolta. Nostan hattua herroille, jotka viettivät kanssani lukemattomat tunnit neukkarissa kärsivällisesti white boardiin piirrellen ja erilaisia teknisiä yksityiskohtia selittäen. Perusteellinen perehdyttäminen oli oleellista esimerkiksi palvelumme hinnoittelun ymmärtämisessä ja sen kehittämisessä. Aika rohkeasti olen sittemmin heiluttanut luutaa toiminnan uudistamiseksi, esimerkiksi teknisiltä toteutusten ja hinnoitteluperusteiden osalta. Matkan varrella teknisiä toteutuksia on standardisoitu, palveluja on tuotteistettu ja muutettu ennen kaikkea jatkuviksi sopimuksiksi. Uskon, että on parasta keskittyä siihen, mitä osaa parhaiten ja hankkia asiansa osaavat kumppanit niihin kohtiin, mitä itse ei hallitse eikä haluakaan hallita. Meidän business perustuu isolta osin toimiviin kumppanuuksiin ja on oleellisen tärkeää, että

Meidän oma bisneksemme on siinä mielessä muuttunut viimeisen parin vuoden aikana, että rajapintojen osalta SAP:n tuotekehitys on mennyt hurjasti eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että meidän ei itse tarvitse tehdä integraatioita asiakkaan muihin

PERHEYRITYS 1 • 2021

levaisuudessa olla ainakin n. kuuden, seitsemän henkilön tiimi. Tähtäämme kasvuun myös pidemmällä aikavälillä. Olen huomannut, että tässä liiketoiminnassa on oltava selkeästi isompi. Liiketoiminnan kasvun hakeminen on myös minulle henkilökohtaisen kasvun ja kehittämisen paikka. Ihailen niitä johtajia, jotka ovat hyviä kasvattamaan bisnestä. Oma vahvuuteni on ehkä ollut enemmän korjaamisessa.

Avoimuus ja asenne ratkaisevat. Apua saa kun uskaltaa pyytää Isäni toimii nykyään Profizin hallituksen puheenjohtajana. Hän on aina ollut tosi kannustava. Vaikeissa tilanteissa olen kääntynyt hänen puoleensa ja saanut paljon apua. Operatiiviseen liiketoimintaan isällä ei ole ollut kommentoitavaa. Olen itse saanut tehdä omat virheeni ja arvostan isääni myös siinä, että hän ei ole sortunut jälkiviisasteluun. Arvostan myös todella paljon hänen optimismiaan. Joskus, kun tilanteet eivät ole todellakaan menneet niin kuin olimme suunnitelleet, hän on silti saattanut todeta: “itseasiassa ihan hyvä, että tässä kävikin näin!”

järjestelmiin, vaan me voimme ojentaa kolmannelle osapuolelle, kuten vaikka asiakkaan omalle applikaatiokehityskuppanille tai CRM-ohjelmistotoimittajlle, ERP:n rajapinnnan ja dokumentaation ja he voivat sitten itse vapaasti hyödyntää sitä omassa kehityksessään. Tämä vapauttaa meiltä kehitysresursseja ja ylläpitovastuuta ja antaa asiakkaalle enemmän vapautta ja tilaa kumppanien ja softien valinnassa.

Elämässä ja yrittämisessä pitää uskaltaa Olemme perheenä Profizin kautta yksi suurimmista omistajista pörssiyhtiössä nimeltä Solteq. Omistajaperheenä mietimme omistajuuteen liittyviä asioita isäni kanssa. Olemme ajattelussamme aika joustavia. Tänään omistetaan yhtä, huomenna ehkä toista. Omistajuutta ajattelen tulevien sukupolvien kannalta ennen kaikkea mahdollisuutena ja mahdollistajana. Tällä tarkoitan erityisesti asennetta ja sellaista henkistä perintöä, en niinkään taloudellisia seikkoja. En halua jäädä kiinni johonkin sellaiseen, joka on joskus ollut. Uuden luominen on rohkeutta, vaikka ymmärränkin, että luopuminen on vaikeaa. Siitä sanasta (luopuminen) tulee vähän liian negatiivinen kaiku. Minusta sen voisi kääntää niin, että voidakseen mahdollistaa uutta, täytyy ensin luopua jostakin. Siisteimpiä juttuja yrittäjyydessä on mielestäni sen tuoma vapaus tiettyyn luovuuteen. Joskus tärkeintä on uskaltaa. Isäni sanoo aina, että ne, jotka eivät tee virheitä, eivät tee mitään. Välillä sattuu ja tapahtuu, sellaista elämä on. Profizissa olemme melko pieni tiimi, tavoitteena olisi lähitu-

Minusta on hienoa, että ihminen pystyy näkemään mahdollisuuksia hankalissakin tilanteissa. Tämän ajattelumallin haluavan juurtuvan meille. Vaikeissa paikoissa kannattaa keskittyä positiivisiin juttuihin ja ottaa muutos mahdollisuutena, vaikka se tulisikin joskus toivomatta. Kokemus on opettanut sen, että vaikka jokin asia tuntuu tietyssä hetkessä hankalalta, kulman takana saattaa odottaa ratkaisu. Tai jokin asia, mikä harmittaa juuri nyt, menettää merkityksensä jo parissa päivässä. Olemme isän kanssa molemmat melko tulisieluisia ihmisiä, eli otamme kyllä usein yhteen. Näissä tilanteissa isä usein huomauttaa, että “hei, muista, että olen sun kanssa samalla puolella.” Se auttaa aina ymmärtämään asioiden laajempaa perspektiiviä. Apua saa, kun pyytää. Sen olen myös oppinut isältä. Turha jäädä pähkäilemään jotakin asiaa yksin, jos tietää, että joku osaisi siinä auttaa. Uskon, että hyvä kiertää tässä maailmassa. Uskallan pyytää apua, koska tiedän antavani sitä mielelläni vuorostani takaisin. Tällä hetkellä haasteet elämässä liittyvät monen ikäiseni tavoin uran, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseen. Osittainen hoitovapaa yhdistettynä toimitusjohtajan työhön oli kenties hieman haastavampi kombo, kuin mitä olin ajatellut. Lapsen myötä oppii ainakin priorisoimaan ajankäyttöä. Olenkin oppinut aivan uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja se on virkistänyt omaa ajattelua. Jos en olisi näissä hommissa, saattaisin olla vaikka jossakin pääomasijoitusyhtiössä. Ehkä sellainen yritysten “fiksaus” on minulle luontevinta. Toisaalta kyllähän tämä IT-maailma on mukaansa imaissut. Täysin oma softatuote ja tuotekehityksen vetäminen puhuttelisi itseäni ja voisi olla yksi haave tulevaisuudelle.

PERHEYRITYS 1 • 2021

KOOSTANUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Terveisiä työryhmistä! Työryhmät ovat keskeisessä roolissaPerheyritysten liiton toiminnassa. PL:n hallitus toiminnan tueksi työryhmiä ja nimittää niiden puheenjohtajat sekä jäsenet. Näitä työryhmiä ovat verkotu, opi ja vaikuta -työryhmät. Työryhmät valmistelevat yhdessä toimiston kanssa toimialaansa kuuluvat asiat hallitukselle. Tämän lisäksi toimisto voi perustaa yhteistyöryhmiä toimiston työn tukemiseksi. Vuonna 2021 Perheyritysten liitossa toimivat nämä työryhmät: » » » » » » » » »

Next (työryhmään haku päättynyt) Next Level Kokeneet omistajat 100-vuotiaat yritykset Tutkimustyöryhmä Perhe sijoittaa Listatut perheyhtiöt Kestävän kehityksen työryhmä 25-vuotisjuhlatyöryhmä

Kysyimme strategisten painopisteiden Verkotu-, Opija Vaikuta -työryhmien puheenjohtajilta: 1. Miten työryhmätoiminta on lähtenyt käyntiin 2. Tärkeimmät tavoitteet ja teemat 3. Odotuksia vuodelle 2021

Verkotu-työryhmä » Puheenjohtaja: Martti Saikku » Martti Saikku on kauppatieteiden maisteri, hallitusammattilainen ja sijoitusasiantuntija. Ahlströmin suvun jäsen 5. sukupolvessa, Ahlström Capitalin nimityskomitean jäsen, Antti Ahlström Perilliset hallituksen jäsen.

1. Työryhmätoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Ensimmäinen kokous on pidetty, jäsenet esittäytyneet toisilleen ja mielestäni saatu hyvä startti uudelle kaudelle. Itse aloitin nyt uutena puheenjohtajana ja odotan innolla alkanutta kautta. Korona aiheuttaa edelleen paljon erikoisjärjestelyitä ja kaikki tapaamiset ja tapahtumat pitää miettiä voimassa olevan ohjeistuksen ja hyvien käytäntöjen näkökulmasta. 2. Tunnuslauseemme on: "Olemme kasvollisten omistajien kiinnostavin kohtaamispaikka". Haluamme olla tätä myös vallitsevissa poikkeusoloissa. Olemme valinneet kolme painopistealuetta, jotka ovat jäsenkokemus, jäsenmäärän kasvattaminen ja toiminnan alueellinen kattavuus. Tapahtumat pyritään kohdentamaan jäsenten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaisesti. Viestintää myös kehitetään jatkuvasti, jotta tavoittaisimme jäsenemme vieläkin paremmin. Jäsenmäärän kasvattaminen on keskeinen tavoite ja jäsenhankintaa lisätään myös resursseja. Jäsenhankinta kohdistuu kaikkiin kokoluokkiin. Alueellinen kattavuus on myös kestoteema, joka vähän yllättäen on koronakriisin keskellä jopa yllättänyt positiivisesti. Uskomme, että etäosallistuminen tulee jatkossakin tarjoamaan laajapohjaisen mahdollisuuden osallistua tapahtumiin, joita pyritään järjestämään hybriditilaisuuksina tarpeen mukaan. Myös alueellisia fyysisiä tapahtumia järjestetään mahdollisuuksien puitteissa. 3. Työryhmät Next, Next-level ja Kokeneet omistajat (ja sen vertaisryhmätoiminta) jatkavat viimevuoden malliin. Näiden työryhmien puheenjohtajat raportoivat Verkotu-työryhmälle ja tekevät arvokasta ja konkreettista työtä jäsenkunnan toiveiden mukaisesti. Tylsää toistaa asiaa, mutta sanomattakin on selvää, että koronatilannetta seurataan tarkasti ja toivotaan, että viimeistään kesän jälkeen päästäisin kaikkien tilaisuuksien ja työryhmien toiminnan osalta palaamaan normaaliin. Jäsenten digitaalista verkottumista tutkitaan yhtenä kehitysalueena vuoden 2021 aikana. Lisäksi hyvä mainita, että suunnittelemme vertaisryhmätoiminnan laajentamista kokeneiden omistajien lisäksi myös muille kohderyhmille.

PERHEYRITYS 1 • 2021

OPI- työryhmä » Puheenjohtaja Aleksi Arpiainen » Aleksi Arpiainen on tamperelaisen TT Gasketsin toimitusjohtaja sekä 3. sukupolven perheyrittäjä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. » Opi-työryhmän jäsen 2018-2020 ja puheenjohtaja 2020 alkaen » Perheyritysten liiton hallituksen jäsen 2015-2020 ja varapuheenjohtaja 2020» Next-työryhmän puheenjohtaja 2016-2018, Eetosryhmän puheenjohtaja 2017-2018

1. Opi-työryhmän työ on tänä vuonna käynnistynyt mukavissa merkeissä, kun saimme työryhmämme kokoonpanoa täydennettyä aiemmin liiton hallituksen puheenjohtajana ja monessa muussakin arvokkaassa roolissa toimineella, kokeneella Pekka Laitisella Varovasta. Toinen positiivinen asia vuoden alkuun oli, että työryhmämme onnistui tukea Perheyritysten Liiton ja Tampereen Kauppakamarin jatkosopimuksen syntyä Perheyritys-HHJ-kurssin osalta. Toivottavasti tämä kurssi tulee tänä vuonna muidenkin kuin Tampereen ja Helsingin kauppakamareiden tarjontaan. Ensimmäiset kokemukset tästä uudesta kurssista ovat olleet varsin positiivisia. Olemme työryhmällä ehtineet kokoustamaan vasta kerran, joten paljon vauhditettavaa riittää tuleviin kokouksiimme.

hyvässä vauhdissa ja uuden puheenjohtajan johdolla saamme tähän työhön entisestään vauhtia. Odotan myös innolla, millaista rakentavaa julkista keskustelua saamme aikaan siitä, miten voimme perheyrityksinä yhdessä muiden toimijoiden kanssa osallistua paremman suomalaisen huomisen eteen. Toisaalta tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten onnistumme vahvistamaan vahvuuksiamme sisältä päin eli kuinka voimme olla apuna kehittämässä etenkin jäsentemme vastuullisuus- ja omistajuustoimintaamme entisestään. Tässä keskeistä tiedon jako toistemme edistymisestä, kehitystä vauhdittavista mittareista ja erilaisista malleista ja tavoista tehdä asioita.

Vaikuta » Puheenjohtaja: Tomi Lantto » Tomi Lantto on perheyrittäjä sekä toimitusjohtaja Antellilla. Koulutukseltaan Tomi on kauppatieteiden maisteri ja lisäksi hänellä on HHJ-tutkinto » PL:n Tomi on toiminut Valtuuskunnan jäsen 2007 – , hallituksen vpj 2021 –, ja joskus “kauan sitten” myös aktiivisesti mukana Next-toiminnassa » Jonkin verran muita luottamustoimia » Vapaa-ajalla: ruuanlaitto ja Rotisseurs-järjestö lähellä sydäntä » “uskon, että ahkerat ovat onnekkaita”

2. Tänä vuonna tärkeimpiä tavoitteitamme ovat Osaava omistaja-valmennuksen jatkokehittäminen, vertaisryhmätoiminnan laajentaminen erityisen hyvin tälle ajalle sopivana ja kovin toivottuna muotona erilaisten asioiden luottamukselliseen työstämiseen, omistajuuteen liittyvien sisältöjen helpommin löytyminen ja parempi käytettävyys liiton nettisivuilla ja omistajuuteen liittyvän muun viestinnän lisääminen esimerkiksi uutiskirjeen muodossa, sekä räätälöityjen koulutus- tai valmennuskokonaisuuksien tarjonnan kehitys perhe- tai yhtiökohtaisiksi toteutuksiksi (omistajastrategiaprosessi, Next Gen-akatemiat, yms.). Lisäksi sparraamme Krista Elo-Pärssisen kirjoittaman uuden Omistajastrategia-julkaisua valmiiksi ja jäsenille jakoon omien omistajastrategioidensa tueksi.

1. Vaikuta-työryhmän vuoden 2021 ensimmäinen kokous on maaliskuun lopulla. Nyt valittuna ovat työryhmän jäsenet, suunniteltuna vuosikello ja tulevien kokousten rungot.

3. Perheyritysten liiton strategiassa on ollut jo jonkin aikaa tavoitteena vahvistaa käsitystä perheyritysten vaikutuksesta ja painoarvosta suomalaisessa hyvinvoinnissa. Tämä työ on

3. Toivon, että saamme PL:n käyttöön työryhmän jäsentemme osaamista. Odotan, että tulemme toisella vuosipuoliskolla saamaan näkyvyyttä paikallisissa medioissa.

2. Tavoitteenamme on tukea aktiivisesti PL:n toimiston vaikuttamistyötä. Tarkoitus on toteuttaa hallituksen määrittelemää tiedotus- ja vaikuttamislinjaa. Haluamme keskustella aktiivisesti ja tehdä aloitteita PL:n hallitukselle.

PERHEYRITYS 1 • 2021

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Kestävän kehityksen tuloksentekijöiden esiinmarssi Perheyritysten liiton kestävään kehitykseen ja yritysvastuuseen keskittyvän uutiskirjeen sisältöjen on tarkoitus edistää jäsenyritysten liiketoimintaa.

Liiketoiminnan vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet ovat entistä vahvemmin minkä tahansa toimialan menestyksen vauhdittaja tai jopa elinehto. Liiton jäsenten sähköposteihin on syksystä tullut Kestävän kehityksen uutiskirje, jossa esittelemme hyviä käytäntöjä perheyrityksiltä. Nämä ”caset” yhdistetään kirjeessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Uutiskirjeen taustalla on viime vuonna aloittanut liiton kestä-

vän kehityksen työryhmä, jonka puheenjohtaja Ia Adlercreutz toimii myös uutiskirjeen päätoimittajana. Kestävän kehityksen uutiskirje on myös osa käynnissä olevaa uutiskirjeuudistustamme, jolla haluamme tuottaa jäsenillemme aidosti heitä kiinnostavia, helposti kiireisenkin arjen keskellä luettavia sisältöjä. Julkaisemme tässä tiivistettynä tähän asti kestävän kehityksen uutiskirjeissä esiintyneet perheyritykset.

Heli Kurjanen kehitti omiin kokemuksiin perustuen arjen hyödyllisen tuotteen, kestävän kuukautiskupin. Yritys lähti liikkeelle pienestä, mutta nyt tuotteella on jälleenmyyjiä jo yli 50 maassa.Tuote säästää ympäristöä ja se parantaa ja helpottaa naisten arjen mahdollisuuksia kehitysmaissa. Lunetten missiona on paitsi kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa ja yritystä, samalla muuttaa maailmaa, muokata asenteita sekä lisätä tasa-arvoa ja tietoisuutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Lunette on lahjoittanut jo kymmeniä tuhansia kuppeja kehittyviin maihin. Lahjoitusten mukana tulee seksuaaliterveyteen liittyvä koulutuspaketti. Itä-Afrikassa yritys tekee töitä pääasiassa suomalaisen Fidan ja The Cup Foundationin kanssa. Kymmenvuotinen yhteistyö World Visionin kanssa jatkuu tänä vuonna kampanjalla silpomista vastaan. Lunettten tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja vastuullisesti.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Tiedot perustuvat: perustaja, toimitusjohtaja Heli Kurjasen haastatteluun

lunette

Tiedot perustuvat: Sinituotteen toimitusjohtaja, Johanna Hamro-Drotzin haastatteluun

genelec Iisalmelaisen Genelecin arvot juontavat juurensa suoraan perustajiensa arvomaailmaan. Kun yritys perustettiin vuonna 1978, Ilpo Martikainen, tuotekehitysjohtaja Topi Partanen, talouspäällikkö Ritva Leinonen sekä yrityksen ydinporukka määrittivät omalla toiminnallaan heti alussa työyhteisön sävyn. Genelecillä tämä pohjaa yrityksen viiteen keskeiseen arvoon: usko, innostus, rehellisyys, kunnioitus ja oikeudenmukaisuus. Näitä arvoja yritys toteuttaa kaikessa toiminnassaan. Genelecillä on esimerkiksi haluttu panostaa hyviin työntekijöihin ja työviihtyvyyteen. Pitkäaikainen sitoutuminen hyviin arvoihin tuo työyhteisöön hyvää oloa ja omistautumista. Arvot heijastuvat myös asiakkaalle luottamuksena. Luottamus puolestaan tuo pitkiä asiakassuhteita. Ihmiset haluavat työskennellä yrityksissä, joissa on selkeät arvot ja kirkas maailmankuva. Hyvä ja avoin yrityskulttuuri on selkeä menestystekijä. Arvojen toteutumista käytännössä voi pohtia omassa työyhteisössään miettimällä uskaltavatko ihmiset lähestyä omistajia ja johtoa asiassa kuin asiassa. Tiedot perustuvat: Genelecin hallituksen jäsen, Maria Martikaisen haastatteluun

”Napakan uutiskirjeen idea on, että tärkein oivallus syntyy suoraan sähköpostista helposti vaikka mobiililla luettuna, ilman klikkauksia nettisivuille. Pyrimme siihen ettemme vie vastaanottajan aikaa turhilla turinalla vaan menemme heti asiaan”, sanoo uutiskirjeuudistusta vetänyt Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntajohtaja Raine Tiessalo. Julkaisemme tässä tiivistettynä tähän asti kestävän kehityksen uutiskirjeissä esiintyneet perheyritykset.

sinituote Sinituote noudatti kestävän kehityksen periaatteita jo 80-luvulla, kauan ennen kuin niistä puhuttiin julkisuudessa tai kun siitä tuli megatrendi. Sinituote on palastellut vastuullisuuden moniin eri konkreettisiin tekoihin, tehnyt työtä määrätietoisesti ja rakentanut organisaatioonsa kulttuuria, jossa jokainen uskaltaa innovoida. Sinituote valmistaa omalla tehtaalla Suomessa kaiken mahdollisen ja myös alihankinnoissa yritys suosii kotimaista. Tuotteiden valmistuksessa käytetystä muovista jo noin 40 prosenttia on kierrätysmuovia. Globaalia vastuuta Sinituote kantaa Tansaniaan kouluavun kautta. Kotimaassa Sinituote on ollut vuosia mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä. Sinituote on ollut mukana myös merkittävänä lahjoittajana mm. Uusi Lastensairaala–hankkeessa sekä tehnyt merkittävän kampanjan Itämeren suojelemiseksi, kun se lahjoitti osan puuvartisten siivousvälineiden myynnistä Itämeren sinilevätilanteen parantamiseksi yhteistyössä John Nurmisen Säätiön kanssa. Hyväntekeväisyyshankkeet ovat valikoituneet niin, että niissä yhdistyvät koko Suomea kiinnostava kohteet, joihin suomalaiset voivat samaistua. Näissä yhdistyy myös kytkös suomalaiseen arkielämään, jossa Sinituote on yrityksenä mukana. Ennen kaikkea Sinituote haluaa olla esimerkkinä muille kulutustavarabrändeille kestävästä kuluttamisesta. Hiilineutraalisuus on tästä yksi esimerkki. Sinituote pääsi lähes hiilineutraaliksi vuonna 2019. Kompensaatiota yhtiö maksoi vain 140 euroa. Vastuulliseen tuotekehitykseen kuuluu myös, että tuotteista tehdään kestäviä ja käytännöllisiä, eikä mitään turhaa haluta tarjota kuluttajalle.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Tiedot perustuvat : Juustoportin johtaja, Niklas Keski-Kasarin haastatteluun

juustoportti Vastuullisuus on ollut ihan alusta asti juustoporttilaisuuden ydin. Pyrkimys vastuullisuuteen painottuu kolmeen sektoriin; ympäristöön, ihmisiin ja eläimiin. Tuotannon hiilijalanjäljestä puhuttaessa tärkeintä on ensin pienentää hiilijanjälkeä, niin paljon kuin pystytään. Sen jälkeen lasketaan ja sitten loput kompensoidaan. Juustoportin tuotantoketjun hiilijalanjälki on laskettu alkupisteestä aina valmiiseen tuotteeseen saakka. Päästökompensaatio tapahtuu istuttamalla metsää päiväntasaajan alueella Afrikassa. Juustoportilla uskotaan vastuullisen kuluttamisen kasvuun sekä siihen, että asiat etenevät vapaaehtoisilla parannustoimilla. Ilmastonmuutokseen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa ratkaisua, vaan se koostuu useista teoista. Juustoportin tuotefilosofiaan kuuluu tehdä sitä, mitä ihmiset ja kuluttajat haluavat syödä ja juoda. Mikäli maitotuotteiden sijasta ihmiset suosivat enemmän kasvipohjaisia tuotteita, Juustoportti valmistaa niitä. Kaikki tuotteet, olivatpa ne sitten maito- tai kasvipohjaisia, valmistetaan samanlaisia vastuullisuuden periaatteita noudattaen. Vastuullisuusajatteluun kuuluu myös kuluttajan hyvinvointi. Tästä esimerkkinä Juustoportin Hyvin-tuotesarjassa, jonka vähennetyn sokerin myötä suomalaiset syövät miljoona kiloa vähemmän puhdasta sokeria. Juustoportin tuotteissa yhdistyvät terveellisyyden ohella hyvä maku sekä hinta-laatusuhde. Kaupan hyllyjä katsoessaan jokainen voi käyttää hiukan aikaa miettiessään, minkä tuotteen valitsee ja miksi.

Ilmianna juttusarjaan perheyritys, joka on kestävän kehityksen kärkijoukossa tai joka toteuttaa tosissaan vastuullisuutta liiketoiminnassaan. raine.tiessalo@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 1 • 2021

KOLUMNI

Kahden brändin liitto Suorahakupalveluita tarjoava Momentous osti Psykologitoimisto Crescon vuosi sitten, juuri ennen kuin korona pyyhkäisi toimistot ja tilauskirjat tyhjiksi. Otimme yrityskaupan myötä käyttöön nimiyhdistelmän Momentous-Cresco, jolla operoimme koronavuoden. Momentous-Cresco, kertoo solmitusta liitosta kahden yrityksen välillä, joilla on edelleen omat nimensä, brändinsä, sen ulkoiset tunnusmerkit ja tarinansa. Päivittäisessä tekemisessä yhdysnimi toki tuottaa käytännön hankaluuksia, mutta suurempi haaste on se, miten luoda yksi aidosti yhtenäinen brändi.

Päätämmepä niin tai näin, edessä on paljon työtä ennen kuin pääsemme kertomaan yhteisestä brändistämme ja tarinastamme asiakkaillemme. Sinne päästäksemme meidän on myös päätettävä tarinaamme tukevasta ja tunnistettavasta visuaalisesta identiteetistä: logosta, väreistä ja kuvista. Ja vasta sitten vuorossa on ulostulo uudella brändillä verkkosivustolla, somekanavissa, esityksissä ja dokumenteissa. Helppoa – ei varmasti. Kivaa – luultavasti. Parasta tässä kaikessa on, että olemme kaikki yksimielisiä siitä, että nyt on yhteisen brändin aika ja teemme sen yhdessä!

Mitä vaihtoehtoja meillä on? Keksitäänkö ihan uusi nimi ja brändi yhtiölle vai jatketaanko Momentous-Crescona, jossa yhdistyvät kaksi vahvaa, omalla toimialallaan tunnettua ja arvostettua brändiä? Vai otetaanko sittenkin nimeksi jompikumpi nykyisistä? Sen lisäksi, että brändin tulee erottautua kilpailijoista, puhutella asiakkaita ja jäädä mieleen, pitää sen myös tuntua henkilöstöstä omalta. Jos valitsisimme omistajayrityksen brändin, tuntuisiko se omalta niistä, jotka ovat tulleet osaksi työyhteisöämme yrityskaupan myötä? Siitäkin huolimatta, että määrittelisimmekin yhdessä puhtaalta pöydältä yhteisen vision, mission ja kilpailuedut – asiat, joiden vuoksi päivittäin yhdessä töitä teemme? On ollut yllättävää huomata, kuinka yrityksen nimi liittyy vahvasti kokemukseemme siitä, missä olemme töissä, ketä ja millaisia arvoja edustamme.

PERHEYRITYS 1 • 2021

Satu Kivistö Customer Experience Manager Momentous-Cresco

TEKSTI: HEIDI HAMMARSTEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

Brändi on tarinaa mutta erityisesti toimintaa BRÄNDI LUPAA, HENKILÖSTÖ TOTEUTTAA, ASIAKASKOKEMUS LUNASTAA. TÄLLÄ PERIAATTEELLA FENNIA ON UUDISTANUT BRÄNDINSÄ YHDESSÄ HENKILÖSTÖN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA.

”Kyllä me näemme jo konkreettisia hyötyjä. Rekrytoinneissa hakijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi, samoin hakijoiden laatu on parantunut. Myös liiketoiminnan tulokset parantuneet korona-ajasta huolimatta. Kaiken kaikkiaan meidät nähdään vetovoimaisena asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta.” Näin kuvaa johtaja Hanna Länsivuori Fenniasta yrityksen huhtikuussa 2020 lanseeratun brändiuudistuksen tuloksia. Uudistukseen ryhdyttiin, koska koko 140-vuotias yhtiö toteuttaa suurta transformaatioprojektin otsikolla Tulevaisuuden Fennia. ”Kun uudistamme koko Fennian yhtiönä, koimme että myös brändi on hyvä kirkastaa niin, että se palvelee tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita”, sanoo digitaalisesta liiketoiminnasta, asiakaskokemuksesta, brändistä ja viestinnästä vastaava Länsivuori.

Lähtökohtana data ja osallistaminen Ennen kuin fennialaiset lähtivät uudistustyöhön yhdessä bränditoimiston kanssa, he selvittivät perinpohjaisesti lähtötilanteen: toteutettiin mainetutkimus ja benchmarkattiin Fennian tilanne suhteessa kilpailijoihin. ”Halusimme paljon dataa sinne pohjalle. Miten Fennia nyt näyttäytyy ja mitkä ovat vahvuuksia, joiden päälle rakentaa, sekä mitä uutta halutaan tuoda, jotta olemme voimissamme seuraavat 140 vuottakin? Pitää tutkia ensin, mitkä ne mielikuvat ovat ja missä on tilaa kasvulle.” Seuraavaksi Fenniassa ryhdyttiin määrittämään tavoitepositiota yhdessä työntekijöiden ja sidosryhmien kanssa. Yli 200 fennialaista osallistui brändihankkeeseen ja erilaisiin työpajoihin. ”Työpajoissa selvitettiin, millaisena haluamme Fennian brändin nähtävän tulevaisuudessa, mitkä ovat ne brändille tärkeät

PERHEYRITYS 1 • 2021

asiat, joita haluamme erityisesti painottaa. Tehtiin myös mittava testaustyö, johon osallistui sekä yritys- että henkilöasiakkaita, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita.”

Rakenna vahvuuksille ja erottaudu kilpailijoista Fennian historiaan perustuvat vahvuudet löytyivät helposti. Yrittäjyys ja yrittäjäasiakkaat ovat aina kuuluneet Fennian dna:han, ja jo 30 vuoden ajan yritys on palkinnut strategista suomalaista muotoilua. Näistä pidetään Länsivuoren mukaan kiinni, mutta laajennetaan niiden tulkintaa. ”Emme puhu vain yrityksistä ja yrittäjistä, vaan ylipäänsä yritteliäästä elämänasenteesta. Fennia on yritteliäiden ihmisten vakuutusyhtiö. Siis myös henkilöasiakkaat voivat olla yritteliäitä ja aktiivisia, haluavat kokea, tehdä, onnistua, epäonnistua. Me haluamme olla mahdollistamassa sitä.” Toinen ajatusjohtajuuden teema muotoilu nähdään myös laajassa merkityksessä, ihminen ihmiselle suunnitteluna. Muotoilu voi olla liiketoiminnan muotoilua, tuotteiden ja palveluiden muotoilua tai asiakaskokemuksen muotoilua. ”Muotoilu kaiken kaikkiaan on Suomelle ja suomalaisyrityksille vahva mahdollisuus kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kun me Fenniassa muotoilemme hyviä tuotteita, palveluita, asiakaskokemusta ja liiketoimintaa myös itse, uskomme saavamme parempaa liiketoimintaa ja tyytyväisempiä asiakkaita.”

Kehitä ja mittaa Uudistusta tehtiin alun alkaenkin tiiviisti yhteistyössä henkilöstökokemuksesta, kulttuurista ja asiakaskokemuksesta vastaavien yksiköiden kanssa, joten kaikki nämä ovat vahvasti mukana edelleen. Fenniassa pyritään siis tuotteita ja palveluita kehitettäessä katsomaan hyvin laaja-alaisesti, mitä uutuus tarkoittaa brändin, asiakaskokemuksen ja myös henkilöstökokemuksen näkökulmasta. ”Viime keväänä kun lanseerattiin tavoitepositio ja brändin suunta, samassa yhteydessä lanseerattiin ensimmäiset ajatukset kulttuurista, henkilöstökokemuksesta ja asiakaskokemuksesta. Niitä on työstetty jatkuvasti vielä syvemmälle tasolle.” Sitä kehittyvätkö mielikuvat Fenniasta oikeaan suuntaan, varmistetaan säännöllisillä brand tracking -mittauksilla. ”Meillä on kunnianhimoinen tavoite, että haluamme tarjota alan parasta asiakaskokemusta ja sillä tiellä ollaan. Olemme kahtena vuonna peräkkäin olleet voittaja EPSI Rating -tutkimuksessa, joka mittaa vakuutusalan asiakastyytyväisyyttä. Sehän vain innostaa meitä kirittämään tahtia.”

Ei vain viesti vaan myös toiminta Brändityön tuloksena muodostettiin Fennialle tavoitepositio, johon kuuluu läheisyys, huolenpito, vapaus ja rohkeus. Länsivuori korostaa, että Fennian ajattelussa brändi ei tarkoita pelkkää visuaalista ilmettä vaan liittyy tiiviisti yrityksen toimintaan. Brändityöhön kuuluu toki tarinallinen puoli eli ydinviestin ja lupauksen kiteyttäminen, mutta myös toiminnallinen puoli. ”Molempia tarvitaan, jotta pystymme vaalimaan brändimielikuvaa, että se näkyy arjessa kun asiakas kohtaa brändin. Tämä on meille tosi tärkeää: brändi lupaa, henkilöstö toteuttaa, asiakaskokemus lunastaa lupauksen”, tiivistää Länsivuori. Fennian brändiajattelu tarkoittaa myös, että uudistus ei ole kerralla valmis projekti, vaan jatkuvaa kehitystyötä kohti tavoitepositiota.

PERHEYRITYS 1 • 2021

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Jäseneksi Perheyritysten liittoon? Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana.

Lehto Group Oyj Lehto Group on suomalainen, vuonna 1985 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan konserni, joka keskittyy modulaariseen tuotantoon ja teolliseen esivalmistukseen. Yrityksen liikevaihto on 630 MEUR ja se työllistää 1000 työntekijää. Kotipaikka Kempele. Pääomistajana Lehto Invest 37 % (100% Hannu Lehto

Lue lisää: perheyritys.ﬁ/liityjäseneksi

perheineen).

Arskametalli Oy

Kusinkapital Ab

Arskametalli Oy on vuonna 1958 perustettu perheyritys, jonka

Sijoitusalalla toimivan yrityksen liikevaihto 11 MEUR, se työl-

juuret ovat syvällä suomalaisen viljankäsittelyn historiassa. Yli

listää 4 työntekijää ja kotipaikka Helsinki. Yritys on perustettu

60 vuoden kokemus kuivurien valmistuksessa on huippulaadun

perustettu 2004 ja pääomistajia ovat Mattias Therman, Paul, Pia

ja erinomaisen kestävyyden takeena. Yrityksen liikevaihto on 15

ja Per Hartwall.

MEUR ja työntekijöitä 80, kotipaikkana Somero. Toiminnassa mukana kolmas sukupolvi, pääomistajia ovat Janne Käkönen ja

Oy Oona Capital Ab

Jari Käkönen.

Toimiala: sijoitusyhtiö. Liikevaihto on 0,9 MEUR. Oona Capital

Boxon Oy

tulee arvoista ja ajatuksista: Opi, Onnistu, Nauti, Ahkeroi

Toimiala tukku-ja vähittäiskauppa. Boxon tarjoaa pakkaus- ja

= OONA. Toiminta painottuu kiinteistöihin Suomessa ja

merkintäratkaisuja, jotka tuovat hyötyjä arkeen ja lisäävät

Espanjassa, metsäomistuksiin sekä varallisuuden hal-

taloudellista kannattavuutta. Yrityksen liikevaihto 11,4 MEUR.

lintaan. Yrityksen kotipaikka Hyvinkää ja se on perustettu 2010.

Työntekijöitä on 26. Kotipaikka Helsinki, Yritys on perustettu

Omistajia ovat Elna ja Juha Kyllönen.

on sijoitustoimintaan keskittynyt perheyhtiö. Yrityksen nimi

1985 ja pääomistaja on Jukka Korpio

Oy Provator Ab

I.S. Mäkinen Oy

Toisen polven sijoitusyhtiö, jonka Liikevaihto on 7 MEUR.

Toimialana on teollisuus, liikevaihto 61,6 MEUR ja se työllistää

Oy Provator Ab on hiljattain edesmenneen Henrik Aminoffin

80 henkilöä. Kotipaikka Lieto, perustettu 1992. 2. sukupolvi,

vuonna 1984 perustama perheyritys, joka alunperin harjoitti

pääomistajat: Makinen Group ja Granholm Invest.

lähinnä leasingautojen ja asuntojen vuokraustoimintaa sekä

Momentin Group Oy

Vuosien saatossa sijoitustoiminta erityyppisiin arvopaperei-

sijoitti jonkin verran enimmäkseen suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

Momentin Group on Lehdon perheen 100% omistama

hin ja instrumentteihin on kasvanut ja yhtiö harjoittaa nykyään

Momentin-konsernin emoyhtiö, toimiala on tukku- ja vähit-

ammattimaista sijoitustoimintaa.

täiskauppa. Yhteensä konsernin yrityksissä työskentelee n. 150 asiantuntijaa ja osaamisen pohjana toimii 30 vuoden kokemus

Sahankulman Liiketalo Oy

juomatuote- ja ravintola-alalta. Yrityksen liikevaihto on 19

Toimiala kiinteistöt. Toisen polven perheyritys on perustet-

MEUR ja sen on perustettu vuonna 1992.

tu vuonna 1985. Liikevaihto on 0,5 MEUR. Kotipaikka Salo.

Niemi Palvelut Oy

Pääomistaja on Mari Suominen.

Niemi Palvelut Oy on Suomen johtava muutto- ja logistiik-

Voima Capital Oy

ka-alan palveluyritys. Kotimuuttojen, yritysmuuttojen ja

Toimiala muu palvelutoiminta, liikevaihto 12 MEUR ja se työl-

ulkomaanmuuttojen ohella Niemi Palvelut Oy on erikoistunut

listää 21 henkilöä. Voima Capital on sijoitusyhtiö, joka ei ole

tapahtuma- ja logistiikkapalveluihin. Yrityksen liikevaihto on

riippuvainen päämarkkinoiden yleisestä suunnasta, vaan pyrkii

40 MEUR ja sen palveluksessa on 1300 työntekijää. Kotipaikka

hyödyntämään muutoksia markkinoilla. Yrityksen kotipaikka

Helsinki . Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä,

on Helsinki. Yritys on perustettu vuonna 2011 ja sen perustaja ja

Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja

pääomistaja on Marko Viinikka

Turussa. Toisen sukupolven perheyritys on perustettu vuonna 1981. Pääomistajia ovat Esa, Kai, Ilpo ja Juha Niemi.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

PERHEYRITYS 1 • 2021

MERKKIPÄIVÄT

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Vuonna 2021 merkkipäiviään viettäviä jäsenyrityksiämme:

Oy Halva Ab

70 v. Snellman Oy Ab

130 v. Fazer Oyj

80 v. Meconet Oy

RTV-yhtymä Oy

110 v. Thominvest Oy

75 v. Keski Company Oy

140 v. Oy C. E. Lindgren Ab

100 v. Juuranto Group Oy Palin Granit Oy Flinkenberg Oy Ab 90 v. Koskisen Oy

Versowood Oy

Pemamek Oy Eilakaisla Oy

60 v. Oilon Group Ab EKE-Yhtiöt Oy

Kuljetusliike Taipale Oy

Pentik Oy

25 v. Ravintola Carelia Sabora Pharma

50 v. Planmeca Oy

Projecta Oy

Astala Isännöinti Oy

Vuorenmaa Yhtiöt Oy

Oy Tuokko Ltd

FM-Haus Oy

Perheyritys on kuin puu, joka vanhetessaan vankistaa oksis-

Jäsentemme merkkipäiviä juhlistamaan tilasimme eri ikäisten

toaan, vahvistaa juuriaan ja versoo ympärilleen uutta.

mäntypuiden kuvia graaﬁkko Jarna Jäntiltä.

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Meistä puhutaan Perheyritysten liitto on saanut viestejään läpi myös medi-

Tärkeimmät kansalliset mediat (Helsingin Sanomat,

aan. Kohokohtia viime ajoilta ovat Kauppalehden helmikuun

Talouselämä, MTV3, Tekniikka & Talous ja

alussa julkaisema henkilökuva uudesta hallituksen puheenjohtajasta Alexander Bargumista ja ensimmäisen, joulukuussa

Hufvudstadsbladet) uutisoivat myös näkyvästi, kun Aalto -yliopisto julkisti helmikuun alussa Perheyritysten liiton osaksi rahoittaman omistajuuden professuurihankkeen.

julkistetun PerheyritysPULSSI:n laaja uutisointi (Muun muassa Kauppalehti, Talouselämä, Maaseudun Tulevaisuus ja Demokraatti).

Liitto tapaa poliittisia johtajia

2. Verotuksen kiristäminen on lyhyt tie, koronavelkakinpystytään maksamaan vain kasvun

Olemme alkuvuoden aikana

kautta

tavanneet laajasti päättäjiä, eri-

3. Perheyritysten merkitys koko

tyisesti SDP:n kansanedustajia

Suomelle ja maakunnille.

pääministeri Sanna Marinista Julkisuudessa on käyty viime

ja Eurooppa- ja omistajohjausministeri Tytti Tuppuraisesta

kuukausina jälleen keskustelua

alkaen. Viestimme on ollut

siitä, pitäisikö listaamattomi-

sloganimme mukainen: Omistajalla on väliä.

Pääministeri Sanna Marinia tapaamassa Auli Hänninen ja Alexander Bargum.

en yritysten osinkoverotusta kiristää. Tapaamisissamme hallituspuolueiden ylin johto on

Olemme nostaneet näissä tapaamisissa esille erityisesti seu-

kuitenkin vakuuttanut sitoutuvansa hallitusohjelmaan, jossa ei

raavat asiat:

ehdoteta osinkoverotukseen kiristyksiä.

1. Elinkelpoiset yritykset pitää auttaa koronakriisin yli

PERHEYRITYS 1 • 2021

Kysy asiantuntijalta Mikä on brändin merkitys yrityksen menestymiselle? brändin merkitys valintakriteerinä nousee. Kuluttajat haluavat valinnoillaan ilmaista arvomaailmaansa. He eivät enää osta vain tuotetta tai palvelua, vaan elämäntapaa, välinettä ilmaista arvomaailmaansa, tapaa kuulua yhteisöön, keinoa välittää huoltaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Sama pätee työnantajamielikuvaan. Yhä useampi meistä pitää tärkeänä, että työantaja jakaa samat arvot kanssamme ja että työn kautta voimme edistää itsellemme tärkeitä asioita, kokea merkityksellisyyttä, kuulua yhteisöön. Yrityksen on siis usein oltava brändi jo itsessään, kyetä välittämään viestiä siitä, mitä yritys edustaa, jotta sen tuotteet ja palvelut ovat houkuttelevia. Brändi lisää tuotteen arvoa lisäämällä siihen symbolista ja tunnepitoista ulottuvuutta. Mikäli onnistumme linkittämään kuluttajan myös tarinaamme sekä arvoihimme ja kiinnittymään osaksi ihmisten arkea ja elämäntapaa, on toimintamme vakaammalla pohjalla. Tällöin sidosryhmämme eivät pidä tuotetta tai palveluamme vain vaihdettavana hyödykkeenä ja asiakasuskollisuus on suurempi. Nykyään brändeillä on faneja, jotka eivät edes välttämättä omista kyseisen yrityksen tuotteita, mutta toimivat silti niiden puolestapuhujina. Yrityksen omat työntekijät ovat myös parhaita mahdollisia brändilähettiläitä. Hyvä tarina ei kuitenkaan pelasta kehnoa tuotetta tai toteutumatonta palvelulupausta. Hyvin rakennettu ”purpose” – ydinlupaus - ei auta, ellei se ole sidosryhmien silmissä totta. Aitous palkitaan niin työnantaja- kuin asiakaslupauksissakin. Kati Ihamäki Johtaja Brändi ja yritysvastuu, OP

haluaisitko saada yritykseesi parhaat työntekijät? Entä haluaisitko saada tuotteestasi tai palvelustasi mahdollisimman korkean hinnan ja tyytyväisimmät asiakkaat? Kriisin kohdatessa haluaisitko, että yrityksesi selviytyy siitä mahdollisimman pienin kolhuin? Entä haluaisitko toimia parhaiden yrityskumppaneiden kanssa ja käydä tuottavaa yrityskauppaa? Jos vastauksesi on kyllä, sinun kan-

nattaa panostaa yrityksesi tai tuotteesi brändin rakentamiseen. Vahva brändi on kasvun edellytys. Brändi sanana on tunnettu, mutta silti usein aika huonosti ymmärretty yrityksissä. No mikä se brändi sitten on? Brändi on kaikki se mielikuva, kokemus ja maine, joka meille on muodostunut tietystä tuotteesta, yrityksestä tai henkilöstä. Brändi syntyy kaikissa kohtaamispisteissä, joita asiakkaalla ja yrityksellä tai sidosryhmällä on. Tiedätkö sinä mitä brändistäsi puhutaan, kun et ole paikalla? Brändistä ja sen mielikuvasta päättää aina asiakas ja sidosryhmät. Ja tämän mielikuvan syntymiseen yrityksen on tärkeä pyrkiä vaikuttamaan, sillä hyvä hyvä brändi antaa laskuttaa enemmän ja kestää koviakin kriisejä huomattavasti paremmin. Hyvä brändi vetää myös parhaita ja osaavimpia työntekijöitä puoleensa, ja tämä kaikki näkyy myös yrityksen arvossa. Tee siis brändistrategia ja aseta yrityksellesi tai tuotteellesi tavoitepositio, ja johda mielikuvien muodostumista systemaattisesti. Hanna Länsivuori Chief Digital Officer Fennia

me momentouksella keskitymme suorahakuun ja rekrytointeihin, joten lähestyin aihetta sitä kautta, mikä työnantajamielikuvan (Employer Brand) merkitys on rekrytoinneissa. Työnantajamielikuva on viime vuosina noussut kaikkien HR- ja rekrytointiammattilaisten huulille. Suomeenkin on rantautunut pari vuotta sitten amerikkalaista Glassdooria vastaava Tunto-palvelu, joka tuo vertaisarvioinnit työnantajaista kaikkien työnhakijoiden saataville ja lisää näin läpinäkyvyyttä rekrytointimarkkinassa. Työnantajamielikuva ei olekaan vain tämän hetken muotisana, vaan sillä on konkreettisia vaikutuksia rekrytointien onnistumiseen ja parhaiden osaajien houkutteluun. Yhä useammin ihmiset valitsevat työnantajan, jota he arvostavat ja joiden arvot ja yrityskulttuuri puhuttelevat heitä. Suorahauissa työnantajamielikuvan merkitys nousee esiin, kun suorahaun ehdokkaat punnitsevat tarjotun työn ja työnantajan vetovoimaa suhteessa nykyiseen työhönsä ja työnantajaansa. Totta kai työtehtävän täytyy olla ehdokkaalle kiin-

PERHEYRITYS 1 • 2021

Kysy asiantuntijoilta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: sini-marja.ant-wuorinen@perheyritys.fi

nostava, mutta monesti hyvin varhaisessa vaiheessa keskusteluun nousee myös se, kokeeko ehdokas yrityksen kiinnostavana työnantajana. Työnantajamielikuvan merkityksen nousu heijastaa myös uusien sukupolvien tulemista työmarkkinoille. Milleniaalit ja Z-sukupolvi panevat enemmän painoarvoa yrityskulttuurille ja työn merkityksellisyydelle. Rekrytoinneissa kilpailukykyisenä pysyäkseen onkin pystyttävä vastaamaan myös uuden sukupolven odotuksiin. Huono työnantajamielikuva voi tulla yritykselle kalliiksi, jos yritys ei saa houkuteltua itselleen osaajia ja todennäköisesti myös menettää parhaat osaajansa pidemmällä tähtäimellä. Tästä syystä työnantajamielikuvaan pitäisikin panostaa määrätietoisesti, jotta tulevaisuudessa se on yritykselle neuvotteluvaltti rekrytoinneissa ja henkilöstön sitoutumisen tae. Mari Pollari Senior Research Consultant Momentous-Cresco

Brändin vaikutus yrityksen arvoon yrityskauppatilanteissa Onnistuneen yrityskaupan ja kauppaprosessin lopputulemana määrittyy yrityksen käypä arvo kyseisellä ajanhetkellä.Yrityskaupassa ostaja ostaa aina tulevaisuutta ja tulevaisuuden tuotto-odotusta. Yrityksen arvonmääritys ja kauppahinta perustuukin tyypillisesti näkemykseen yhtiön tuloksentekokyvystä ja kassavirrasta. Hyvin usein keskeisin käytettävä kannattavuuden ja kassavirran mittari - ja siten myös arvonmäärityksen peruste - on yhtiön käyttökate eli liiketoiminnan tulos ennen poistoja ja rahoituseriä (engl. termi ”EBITDA”). Brändiarvo tai brändipääoma voidaan ajatella tarkoittavan brändin arvoa omistajalleen. Tuotto ja kassavirtamielessä brändiarvon voidaan yksinkertaisesti ajatella vastaavan sitä osaa kannattavuudesta, joka on seurausta brändistä eli esimerkiksi nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, laadun tunteesta ja mielikuvista. Edellä mainittua brändiarvoa on kuitenkin käytännössä vaikea tarkalleen määritellä ja mitata. Yrityskauppatilanteessa, yksinkertaistaen asioita, brändiarvo tulee näkyviin kahta kautta: 1. Yrityksen kannattavuudessa eli tuotteiden ja/tai palveluiden toimialan ja kilpailijoiden keskiarvoa korkeammissa katteissa (korkea EBITDA);

2. Ostajan valmiudesta tyypillisesti maksaa suhteellisesti enemmän korkean kannattavuuden yhtiöistä kuin keskimäärin vastaavan toimialan muista yhtiöistä (korkea arvostuskerroin) Kylmää realismia - ja toisaalta jälleen yksinkertaistus - on, että laajalti tunnetunkin brändin arvoa on haastava perustella ostajalle ilman todennettavaa vaikutusta yhtiön kannattavuudessa ja kassavirrassa. Toisaalta laajalti tunnettu brändi on omiaan vahvistamaan tulevaisuuden tuotto-odotuksia ja mahdollistamaan kannattavuuden positiivista kehitystä. Toimiala ja markkinasuhdanne vaikuttavat myös tulevaisuuden näkymiin. Epävarmuuden vallitessa, tunnettu brändi saattaa olla defensiivisempi suhdanteille verrattuna toimialan muihin pelureihin. Lopulta kauppahinta on aina prosessin ja neuvotteluiden tulos, missä mahdollinen brändin tunnettuus ja arvo on vain yksi tekijä. Yrityskauppaprosessi ja -neuvottelut vaativat runsaasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Neuvonantaja kannattaakin ottaa avuksi jo heti alusta alkaen, jotta valmistelutyö saadaan tehtyä huolellisesti. Ahti Koskilahti Yritysjärjestelypalvelut PwC Suomi

DevCossa pyrimme rakentamaan pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia suomalaisia yrityksiä omilla niche-toimialoillaan. Brändi on erittäin olennainen osa DevCoyhtiöiden kilpailuedun lähdettä, ja brändin merkitys korostuu asiakas- ja myyntityön lisäksi rekrytoinnissa. Olemme nähneet käytännössä, miten vahvat brändit auttavat yhtiöitä myös kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemisessa Suomeen. Brändi tukee myös osaltaan arvojen viestintää ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vexve Armatury Groupin useat venttiilibrändit sekä Medix Biochemican brändi ovat omilla globaaleilla niche-toimialoillaan tärkeitä ”laatuleimoja”, joista yritystemme työntekijät voivat olla ylpeitä ja asiakkaat erittäin luottavaisia. Lauri Stadigh Partner DevCo Partners

PERHEYRITYS 1 • 2021

2021

Tapahtumakalenteri 8

HUHTIKUU

Mitä on omistajaosaaminen? Aika: klo 16:00-18:00 Paikka: Zoom Omistajaosaamisen kartuttaminen on hyvä aloittaa peruskysymysten ääreltä. Mitä on omistajaosaaminen? -tapahtumassa tutustumme siihen, mitä perheyrityksen omistajan tulisi osata ja miten omistajuuteen kannattaa valmistautua. Tilaisuuden alustajana ja keskustelun vetäjänä toimii Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen. Ohjelma on räätälöity erityisesti nuorille jatkajapolven edustajille eli nexteille, mutta tilaisuus soveltuu erinomaisesti myös muille teemasta kiinnostuneille jäsenillemme.

8 17 18

Tilaisuus on jatkoa syksyllä 2020 käynnistyneelle, nexteille suunnatulle tapahtumasarjalle.

13 6 7 26

Save the Date Perheyritysaamu

TOUKOKUU

Omistamisen taito Paikka: TBC Perheyrityksen jatkuvuus edellyttää hyviä omistajia. Sinä omistajana voit vaikuttaa – tiedätkö miten? Omistajastrategia antaa sisältöä omistajuudelle ja kertoo, miksi juuri me olemme paras omistaja yritykselle. Tule saamaan ideoita oman omistajastrategianne tekemiseen! Omistamisen taito -valmennus sisältää asiantuntijapuheenvuoroja, perheyritys-caseja ja aktiivista työskentelyä yhdessä. Valmennus on osa Osaava omistaja -valmennuskokonaisuutta.

Save the Date

Kevätkokous ja -seminaari

8 21

KESÄKUU

Save the Date Perheyritysaamu

SYYSKUU

STRAT 1 Strateginen johtaminen I–valmennusohjelma järjestetään vuonna 2021 jo kahdennentoista kerran!

Parempaa vuorovaikutusta – Bättre kommunikation Vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky ovat useissa tutkimuksissa top 3- tulevaisuuden työelämätaitojen joukossa. Itsetuntemusta, itsensä johtamista ja vuorovaikutustaitoja kannattaa kehittää. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden pysähtyä ½ päivän ajaksi näiden asioiden äärelle ja vieläpä kaksikielisyyden hengessä. Tilaisuus on avoin kaikille teemasta kiinnostuneille jäsenillemme.

katso lisää: perheyritys.fi Lisätietoa saat jasenpalvelu@perheyritys.fi Puh. 050 566 1592

Paras palkinto oikeasta osoitteesta OP Yrityspankki valittiin vuoden 2020 parhaaksi yrityspankiksi Suomessa. Se on erityisen hienoa siksi, että valinnan tekivät suomalaiset suuryritykset. Kiitos teille.

50 VUOTTA SUOMALAISTA TALOUDEN ASIANTUNTIJUUTTA TILINTARKASTUS - TALOUSHALLINTO - VERONEUVONTA Lue lisää toiminnastamme www.tuokko.fi tai ota yhteyttä info@tuokko.fi

Tule mukaan tukemaan Aalto-yliopistoon perustettavaa täysin uutta omistajuuden professuuria!

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun perustetaan kansainvälisestikin ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akatee-

mista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria sekä tuottaa laadukasta tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi.

“Tämän tärkeän alan osaamista Suomessa voi nyt edistää niin pienillä kuin suuremmillakin lahjoituksilla.”

"Olen vakuuttunut siitä, että tutkimus ja opetus edesauttavat hyvän omistajuuden vaalimista ja omistajuuden kulttuurin vahvistamista."

TIMO KORKEAMÄKI Kauppakorkeakoulun dekaani

ALEXANDER BARGUM Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja

”Tarvitsemme tutkittua tietoa voidaksemme edistää vastuullista ja kasvua tuottavaa omistajuutta. Professuuri tuottaa Suomen poliittisille päätöksentekijöille itsenäistä tutkimustietoa. Tiedon pohjalta voidaan tehdä päätöksiä, joilla vahvistetaan Suomeen sitoutunutta omistajuutta ja houkutellaan maahamme pääomia myös ulkomailta.” AULI HÄNNINEN Perheyritysten liiton toimitusjohtaja

Lahjoitusprofessuuria ovat tähän mennessä tukeneet lukuisat säätiöt, yhdistykset ja yritykset. Nyt siis myös yksityishenkilöillä on mahdollisuus tukea pienelläkin panoksella tätä ainutlaatuista professuuria ja sen ympärille rakennettavan osaamiskeskuksen luomista.

“Perheyrityksen omistajana haluan kehittyä koko ajan paremmaksi omistajaksi. Tutkimustietoon ja kansainvälisiin käytäntöihin pohjautuva oppi tuo tärkeää osaamista käytäntöön.” LARI RAITAVUO yksi omistajista, hallituksen jäsen, Ensto Invest

tule mukaan www.aalto.fi/fi/kauppakorkeakoulu/omistajuuden-lahjoitusprofessuuri

Aurinkoista kevättä! PERHEYRITYSLEHTI 2/2021 ILMESTYY KESÄKUUSSA!

teeMA: tiede & oppiminen