Perheyritys-lehti 3/2020

3| 2020

Omistajalyn strategiakyse tulokset SIVU 34

Iiro Kankaansyrjä: valitsi uran perheyrityksessä jo 19-vuotiaana TEEMA: SISU

Luoko koronasukupolvi uuden normaalin? PERHEYRITYSTARINAT: REPOLAR JA SAARISTON KAIVONPORAUS

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

2

1

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

3

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

8

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

7

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

10

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Sisulla ja sydämellä! sisu on meidän suomalaisten sana. Juhliessamme itsenäisyytemme sataa vuotta vuonna 2017 Kotimaisten kielten keskus järjesti Suomen sana -kilpailun, jossa voittajaksi valittiin sisu. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kirjoitti valinnasta, että sisu on loppujen lopuksi oivallinen valinta Suomen sanaksi. Se lähtee suusta kuin hauki rannasta. Se on suomalainen ja kansainvälinen. Sillä on historia, se herättää tunteita, sen merkityksistä keskustellaan, jopa taistellaankin. On aina hyvä merkki, jos sanalla on paljon ottajia. Elävän sanan elkeet. Sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta. Sisun käsite on osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Suomalainen sisu tuli laajalti tunnetuksi 1900-luvun alku­vuosikymmeninä, mihin vaikutti erityisesti suomalaisten kestävyys­­juoksijoiden suuri menestys olympialaisissa. Talvisodan aikana suomalainen sisu tuli entistäkin tunnetummaksi. Ulkomaalaisten kirjeenvaihtajien ja toimittajien mukaan sana sisu kuvasi parhaiten Suomea. Maailmallakin on sisua vastaavia termejä. Kansainvälisiä verrokkisanoja olivat henkinen vahvuus, resilienssi, tehokkuus ja toivo sekä grit, joka on maailmalle Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Angela Duckworthin lanseeraama termi. Se kuvaa sinnikkyyttä ja tavoitteiden määrätietoista, pitkäjänteistä ja intohimoista tavoittelua. Siis jonkinlaista sisua. Me suomalaiset olemme ylpeitä sisustamme. Ajatus siitä, että me kyllä pärjäämme, vaikka mikä olisi, on meille tärkeä. Mutta voimmeko olla liian sisukkaita? Koronakriisi iski maaliskuussa voimalla meidän jokaisen elämään. Monella toimialalla yritysten toiminta estyi joko eduskunnan päätöksillä tai tosiasiallisesti ihmisten lopettaessa palveluiden käyttämisen. Lomautukset osuivat monen kohdalle ja toiset taas yrittivät parhaansa mukaan yhdis-

tää etätyön ja lasten etäkoulun. Ikäihmiset suljettiin omiin koteihinsa ja vanhusten hoitokoteihin ei läheisillä ollut asiaa. Sisua tarvittiin, jotta keväästä selvittiin. Kesällä olemme saaneet hiukan hengähtää, mutta tällä hetkellä koronatilanne näyttää taas huonommalta. Etätyösuositukset palasivat ja kasvomaskien käyttöä suositellaan julkisissa kulkuneuvoissa ja muissa tilanteissa, joissa ei pystytä pitämään riittävää etäisyyttä. Taas tarvitaan sisua. Mutta voisimmeko ottaa jotakin opiksi keväästä, ettei sisu kääntyisi meitä vastaan? Keväällä julkisuudessa kannettiin huolta ihmisten jaksamisesta, mielenterveysongelmien kasvusta ja ikäihmisten yksinäisyydestä. Ihmiset ovat kokeneet koronan edessä epävarmuutta, riittämättömyyttä, uupumista, toimintakyvyn alenemista sekä jopa pelkoa. Sisututkija Emilia Lahden mukaan sisu saatetaan välillä käsittää yksinäiseksi selviytymiseksi, jossa vahvimmat selviävät yksin apua pyytämättä siitäkin huolimatta, että vahingoittaa sillä itseään, vaikka sisu onkin perimiltään positiivinen asia. Ihminen voi Lahden mukaan myös jäädä sisukkuutensa vangiksi sillä tavoin, että yrittää ja vaatii itseltään liikaa. Oma arvo saattaa olla sidoksissa siihen, miten sisukas on. Tällöin sisu voikin kääntyä heikkoudeksi. Sisu on perimiltään työkalu, jonka toimivuus riippuu siitä, miten sitä käytetään, muistuttaa Lahti. Muistetaan siis syksyllä mahdollisen koronan toisen aallon keskelläkin, että sisukkuutta ei ole yksinselviytyminen. Apua saa ja pitää pyytää. Muistetaan myös pitää huoli toisistamme, kysytään kuulumisia ja kuunnellaan. Vaikka syksylläkin saatamme olla fyysisesti etäällä toisistamme, otetaan kaikki nykyajan digitaaliset keinot käyttöömme, jotta voimme olla toistemme tukena. Haluamme myös Perheyritysten liitossa olla mukana tukemassa ja rakentamassa yhteisöllisyyttä. Visiomme lähtee ajatuksesta, että perheyritysten omistajat kehittävät yrityksiään ja osaamistaan vastuullisesti suurella sydämellä, siis sisulla ja sydämellä. Tule syksyllä mukaan toimintaamme verkossa tai paikan päällä, näytetään, että suomalainen sisu auttaa meitä selviytymään vaikeistakin paikoista yhdessä.

PERHEYRITYS 3 • 2020

Auli Hänninen Toimitusjohtaja Perheyritysten liitto

3

TÄSSÄ NUMEROSSA 3/2020

EPÄVARMUUSVIRUKSEN SUKUPOLVI Sivu 6 PIHKA YHDISTÄÄ PERHETTÄ Sivu 10 50 VUOTIAS PERHEYRITYS: SAARISTON KAIVONPORAUS Sivu 16 KOKENUT YRITTÄJÄ JO KAKSIKYMPPISENÄ Sivu 20

Luoko korona selviytyjäsukupolven? Sivu 8

OMISTAJASTRATEGIAKYSELYN TULOKSET Sivu 34

SEITSEMÄN MYYTTIÄ SISUSTA Sivu 24 TERVEISIÄ NEXT-TYÖRYHMÄSTÄ Sivu 28 KOLUMNI: SISUKKAAT PERHEYRITTÄJÄT SELVIÄVÄT PANDEMIOISTAKIN Sivu 31 KOKENEEN HR-JOHTAJAN VINKIT JOHTAMISESTA KORONAKRIISISSÄ Sivu 32 OMISTAJIEN TAVOITTEENA VAHVA KASVU Sivu 36

Sivu 38 ”Sisumme ei ole amerikkalaistyylistä positiivisuutta, vaan totista. Sisu on ennen kaikkea sisäinen ominaisuus ja voimavara, jolla mennään eteenpäin. Jakamalla sisusta tulee yhteinen voimavara”, sanoo Fenniassa järjestöyhteistyöstä ja meklaripalveluista vastaava johtaja Taru Luontama.

KOLUMNI: LAPSET MUKAAN TEHTAILLE JA KESTEILLE JO PIENESTÄ PITÄEN Sivu 37 SISU ON SUOMALAISEN SISÄINEN SELKÄNOJA Sivu 40 UUDET JÄSENET Sivu 42 LYHYESTI Sivu 43 KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 44 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 46

JATKAJAT

IIRO KANKAANSYRJÄ VALITSI NUORENA PERHEYRITYKSEN JA KULKEE ROHKEASTI OMAA POLKUAAN Sivu 20

PÄÄTOIMITTAJALTA

Saksalainen auto, sisu ja Suomi työskentelin aiemmin elämässäni toimittajana Ranskassa yli vuosikymmenen ja seuraan yhä sikäläisen yhteiskunnan biorytmejä. Sikäläiset työnantajajärjestöt vaativat usein, että kilpailukyvyn nimissä työn tuntihintaa on laskettava. Työpaikat valuvat ulkomaille tai tehtaat menevät konkurssiin, jos ”Fabriqué en France” – tuotteet eivät pärjää globaalissa kilpailussa. Työntekijät puolustautuvat, että mitä te valitatte – työtunnin kustannukset Ranskassa ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin Saksassa. Turha syyttää siis meitä. Molemmat ovat oikeassa. Kummankin osapuolen huoli on helppo ymmärtää. Vastavuoroinen mätkiminen julkisuudessa ei kuitenkaan vie ranskalaisten palloa kohti maalia senttiäkään. Ongelma on nimittäin aivan muualla: laadussa. Esimerkki: Kuluttaja on valmis maksamaan enemmän saksalaisesta kuin ranskalaisesta saman kategorian autosta, vaikka molempiin on tehtaalla käytetty suurin piirtein yhtä paljon työtunteja. Saksalaisen auton – ainakin koettu – laatu on markkinoilla parempi. Suomessakin kiistely Suomen kustannuskilpailukyvystä ja työn hinnasta kiihtyy koronakriisin pitkittyessä. Markkinatalouteen ja demokratiaan kuuluukin jatkuva jännite, vääntö ja peruskysymykset: paljonko on tarpeeksi ja mikä on liikaa tai liian vähän. Samaan aikaan yrityksille tärkeämpää on nyt kuitenkin oikea tekeminen. Perheyrityksissä on pulinat pois ja hihat on kääritty jo keväällä kun kriisi iski päälle. Perheyritykset keskittyvät liiketoi-

minnan kehittämiseen, ne etsivät keinoja vaalia koulutettua, yritykseen ja Suomeen sitoutunutta työvoimaa. Ne yrittävät investoida, ottaa hallittuja riskejä ja panostaa hullultakin kuulostaviin innovaatioihin. Kuinka tuotteestamme tai palvelustamme voisi tehdä vielä piirun verran paremman kuin kilpailijalla? Pitäisikö kokeilla aivan uutta lähestymistapaa? Miten voisimme ottaa digiloikan oikeaan suuntaan? Kuinka henkilökunnan saa sitoutumaan ja näkemään kriisin yli? Mistä saadaan tuotantolinjalle tai myyntiin se muutaman prosentin ylimääräinen puristus, jota myös sisuksi kutsutaan? Kuinka juuri meidän tehtaalta tulisi tuotteita – tai palveluita – , jotka menestyisivät kuin saksalainen auto?         Raine Tiessalo

P.S. Aloitin Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä heinäkuussa hypäten VM:n viestintäjohtajaksi siirtyneen Johanna Vesikallion suuriin saappaisiin. Totuin aikanaan sijoittajauutistoimisto Bloomberg Newsillä analysoimaan yritysten tulosraportointia kvartaalin välein. Se taisi olla itse toimitusjohtaja Auli Hänninen joka sanoi heti Salomonkatu 17:n kynnyksen ylitettyäni, että perheyritysten kvartaali on sitten 25 vuotta. Huikeinta on, että mitä teitä jäseniä olen ehtinyt tavata, niin teidän sitoutumisenne Suomeen, työllistämiseen ja vastuullisuuteen on vähintään tuota luokkaa.

PERHEYRITYS 3 • 2020

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966 LEHDEN TEKIJÄT Raine Tiessalo, päätoimittaja raine.tiessalo@perheyritys.fi : @tiessalo puh. 050 435 5898 Sini-Marja Ant-Wuorinen puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen Krista Elo-Pärssinen Milla Lappalainen Riitta Saarinen Anne Salomäki Raine Tiessalo Miia Vähähyyppä KUVAT: Riku Isohätälä Tara Jaakkola Meeri Koutaniemi Riikka Sipilä Veikko Somerpuro Anton Sucksdorff Liisa Takala KANNESSA:Iiro Kankaansyrjä KUVA: Riikka Sipilä

5

TEKSTI: ANNE SALOMÄKI | KUVITUS: KUVAPANKKI

Työelämän sukupolvilla on taustallaan yhteisiä kokemuksia syöksylaskuista ja nousukausista. Koronaviruspandemian vaikutuksia nyt paikkaansa työmarkkinoilla etsiviin voidaan vasta arvailla.

EPÄVARMUUSVIRUKSEN SUKUPOLVI 6

PERHEYRITYS 3 • 2020

Kesäkuussa 2019 Talouselämän verkkosivulla julkaistiin kommentti otsikolla ”Ahdistuksestaan jauhavat milleniaalit ovat uusi normaali — ja tämän vuoksi se on hyvä asia.” Milleniaalit, nuo kärsimättömät, sitoutumattomat ja vapautta janoavat kolme–nelikymppiset, ovat viime vuosina – ainakin monien lehtijuttujen mukaan – määritelleet työelämää uusiin muotteihin. Vain alle vuotta myöhemmin puhuttiin taas työelämän uudesta normaalista. Kyse ei ollut milleniaalipropagandan menestyksestä vaan työelämän jäykät käytännöt housut kintuissa yllättäneestä koronaviruspandemiasta. Yhtäkkiä etätyölle ei enää ollutkaan esteitä, ja palkkakuopassa lojuville

PERHEYRITYS 3 • 2020

Määritteleekö koronaviruskriisi seuraavan sukupolven? Tuleeko työelämään siis koronasukupolvi, joka luo uuden normaalin vanhan uuden normaalin päälle? 7

sairaanhoitajille taputettiin niin käsiä kuin varovainen, tai on riski, että tullaan luoneekkattilankansia pitkin maailmaa. si sukupolvien välille enemmän kuilua kuin Määritteleekö koronaviruskriisi seuon tarpeen.” raavan sukupolven? Tuleeko työelämään Tutkimuksessa todetaan, ettei sosiolosiis koronasukupolvi, joka luo gisissa sukupolvissa ole kyse uuden normaalin vanhan uuden sukulaisuudesta ”vaan ennemnormaalin päälle? Muuttaako min sukulaissieluisuudesta tai pandemia ammattien arvoshengenheimolaisuudesta, joka tusta tai sitä, mille aloille tuleva on syntynyt samankaltaisista sukupolvi hakeutuu? kokemuksista elämänkaaren Humanistisen ammatvarrella, mutta erityisesti nuotikorkeakoulun opettaja rena mielenmaisemaan melko ja Tampereen yliopiston tiedostamatta painuneesta Työelämän tutkimuskeskukajanhengestä”. Järvensivu sen tutkija Anu Järvensivu ja kollegoineen päätyikin määritTyöelämän tutkimuskeskuksen telemään sukupolvet talouden tutkijatohtori Paul Jonkersuhdanteiden mukaan, ja tästä Hoffrén painottavat, että näkökulmasta koronaviruksen paul jonker-hoffrén vastaukset selviävät vasta ajan varjossa kasvaneista olisi tulosmyötä. Muutoksen aineksia on sa vahvasti taantumasukupolvi. kuitenkin kasassa riittämiin. Edellisten taantumien ”Vaikka virus on tietenkin luonnollinen ilmiö, se on myös seurauksia voimme jo tarkastella jälkiviisaina. Tuleva tilanne on työelämän kriisi”, Jonker-Hoffrén sanoo. kuitenkin vielä vaikutuksiltaan ennakoimaton, sillä edes kriisin akuutin vaiheen ei voi välttämättä sanoa vielä olevan ohi. ”Sukupolvikokemuksena koronavirus on vaikea kysymys, Sukupolven käsitettä on viljeltävä varoen koska kriisi tulee vaikuttamaan vielä pitkään. Toivottavasti tästä Milleniaalien ohella yleistyksiä on tehty myös muun muassa sukupolvesta tehdään iso kohorttitutkimus, jossa seurataan, lamasukupolvesta ja suurista ikäluokista. Järvensivu oli mukana mitä työelämässä ja terveydessä tapahtuu”, Jonker-Hoffrén vuonna 2014 julkaistussa Työelämän sukupolvet ja muutoksistoteaa. sa pärjäämisen strategiat -tutkimuksessa, ja hän tietää hyvin, miten ongelmallinen sukupolven käsite voi olla. Esimerkkinä etätyö ”Moni muukin tekijä vaikuttaa käyttäytymiseen, sillä esiJo ennen koronavirusta puhuttiin laajasti työelämän murrokmerkiksi kulttuurilla, persoonalla ja tilanteittaisilla asioilla on sesta, jonka digitalisaatio on tuonut tullessaan. Esimerkiksi työn merkitystä”, hän kuvailee. ”Siksi yleistyksien kanssa täytyy olla aika- ja paikkasidonnaisuuden katoaminen tuli entistä näkyvämmäksi pandemian myötä, kun monet tietotyöläiset vetäytyivät koteihinsa. Järvensivu uskookin, että koronavirus on kiihdyttänyt muutosvoimia, jotka ovat jo aiemmin olleet liikkeellä. Etätyön yhtäkkinen yleistyminen on tästä hyvä osoitus. ”Tutkijat ovat jo pitkään odottaneet, miksi etätyö ei lisäänny, mutta tiellä on ollut kulttuurisia jarrutekijöitä. Nyt voisi olettaa, että etätyö jää pysyväksi eikä enää palaudu pandemiaa edeltäviin pieniin prosentteihin.” Lisäksi yritysten pakkautuminen kalliisiin kaupunkikeskustoihin voi hiipua. Järvensivu huomauttaa monien yritysten ehkä nyt hyvästä syystä pohtivan, miksi on oltava läsnä keskustassa, jossa kustan-

”Jos nyt valmistuu ja joutuu miettimään suunnitelmansa kokonaan uusiksi, se voi olla monille hyvin vaikeaa. Mitä sitten, jos ei ole mahdollisuutta saada työharjoittelupaikkaa, eikä siten saa työkokemusta?”

8

PERHEYRITYS 3 • 2020

Yhteneväinen sukupolvi on harha

nukset ovat jo kauan sitten karanneet käsisPandemia voi vaikuttaa merkittävästi myös tä. Samaa saattavat pohtia etänä opintoihin siihen, mille alalle ihmiset hakeutuvat ja osallistuvat opiskelijat, mikä puolestaan miten ammatteja arvostetaan. Jonkervaikuttaisi opiskelijakaupunkien palveluraHoffrén toivoo, että esimerkiksi kenteeseen ja pikkuyksiöiden terveydenhuolto- ja siivouskysyntään. alan ammattien arvostus nousi Jonker-Hoffrén arvelee, pandemian myötä pysyvästi. että samalla jo pitkään etätyötä Ammatinvalintaa voi ohjata vaikkapa kaukomailta tehneet myös turvallisuuden hakeminiin kutsutut diginomadit saatnen: millä aloilla töitä riittää tavat miettiä sijoittumistaan poikkeusoloissakin? uudelleen. Vaikutuksia voi olla myös ”Thaimaassa on mittavia haluun ryhtyä yrittäjäksi. yhteisöjä, joissa ihmiset koodaaanu järvensivu Järvensivu huomauttaa, että vat auringossa, ja se on toiminut yrittäjien työttömyysturvasta on hyvin. Pandemian myötä he voikiistelty vuosikaudet, kun pandemian myötä asiaan onnistutvat tulla siihen tulokseen, että asuvat mieluummin siellä, missä tiin tekemään nopeasti väliaikainen korjaus. Jonker-Hoffrén heillä on turvaverkko ja riittävät sosiaalipalvelut”, hän kuvailee. uskoo monien nuorten nyt myös tunnistavan tilaisuuksia, joihin Vastaavasti on esitetty esimerkiksi tuotannon palauttamista tarttua. lähelle, kun pandemia paljasti kansainvälisten tuotantoketjujen ”Nuoret ovat paljon minua fiksumpia, joten he ehkä näkevät haavoittuvuudet. tässä kaikenlaisia mahdollisuuksia tuotteista ja palveluista, joita nyt tarvitaan.” Syntyykö selviytyjiä? Järvensivun mukaan moni nuori hyötyy nyt esimerkiksi Mitä tekee paikkaansa työelämässä etsivä sukupolvi kaiken digiosaamisesta, jota työelämän uusi normaali edellyttää. epävarmuuden keskellä? Jonker-Hoffrén arvelee, että edessä Samalla tutkija kuitenkin painottaa, että oletuksessa tulee on tiukka paikka. Monilla aloilla rekrytoinnit ovat seis, kun töitä esiin – jälleen – harha yhteneväisestä sukupolvesta. Kaikilla ei ole nykyisillekään työntekijöille. ei näitä taitoja ole, ja nyt niiden hankkiminen voi olla entistä ”Jos nyt valmistuu ja joutuu miettimään suunnitelmansa hankalampaa. kokonaan uusiksi, se voi olla monille hyvin vaikeaa. Mitä sitten, ”Jo valmiiksi on paljon hyvin suuressa syrjäytymisriskissä jos ei ole mahdollisuutta saada työharjoittelupaikkaa, eikä olevia nuoria. Ajat eivät kohtele kaikkia samalla tavalla.” siten saa työkokemusta?” Järvensivu huomauttaa, että pandemia on merkittävä sukupolvikokemus kaikille, jotka sen läpi elävät. Tilanne on silti vielä kesken. ”Se, kuinka iso kokemus tästä mielenmaisemaan porautuu, riippuu siitä, mitä vielä tapahtuu”, hän toteaa. Järvensivu sanoo, että tutkimusten mukaan 90-luvun laman lapsista osa on jäänyt työmarkkinoilla pysyvästi heikompaan asemaan. Toistaiseksi ei tiedetä, jääkö pandemian aiheuttama talouden lasku lyhyeksi ja maltilliseksi, sillä sen aikana on tehty paljon lykkääviä toimia. Mikäli seuraukset kääntyvät rajummiksi, kyse ei ole enää pelkästä taloudesta. ”Jää nähtäväksi, syntyykö pandemiasukupolvelle yleistä epäluottamusta yhteiskuntaan vai kasvaako erityinen selviytyjäsukupolvi”, Järvensivu kuvailee.

”Jo valmiiksi on paljon hyvin suuressa syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Ajat eivät kohtele kaikkia samalla tavalla.”

PERHEYRITYS 3 • 2020

9

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: VEIKKO SOMERPURO

SYDÄMEN ASIA

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

Kuvassa keskellä professori Pentti Sipponen, jonka poika Arno Sipponen (oik.) on perustanut Repolarin. Toinen poika Lauri Sipponen (vas.) on tuonut yritykseen liiketaloudellista osaamista. Takana Repolarin toimitusjohtaja Paavo Heikkinen.

10

PERHEYRITYS 3 • 2020

SYDÄMEN ASIA

Repolar on vuonna 2006 perustettu yritys, joka panostaa lääkinnällisiin pihkatuotteisiin. Yrityksen tarina sai alkunsa Lapista. Isä Pentti Sipponen ja pojat Arno ja Lauri ovat kaikki mukana perheyrityksessä omalla panoksellaan ja osaamisellaan.

Pihka yhdistää perhettä Suomalainen Repolar Pharmaceuticals tutkii, kehittää ja valmistaa kuusenpihkasta haavojen, ihon ja kynsien bakteeri-, sieni- ja hiivatulehdusten hoitoon tarkoitettuja tuotteita ihmisille ja eläimille. Yritys on Euroopan suurin pihkatuotteiden valmistaja. ”Koemme ylpeydellä olevamme ’one and only’ alallamme. Pihkasalvan käyttö haavojen parantamisessa on osa kansanperinnettä, mutta meidän tuotteemme perustuvat perinteen lisäksi lääketieteen tutkimukseen ja teknologiaan. Sillä me juuri erotumme muista toimijoista, että meidän tuotteemme ovat tutkittuja”, toteaa Lauri Sipponen, 50, joka on tuonut perheyritykseen osaamista liiketalouden puolelta. Repolarin lisäksi Lauri on ollut perustamassa ja kasvattamassa Suomen Lidliä eli hieman suurempaa kansainvälistä perheyhtiötä. Lauri työskenteli siellä kahden vuosikymmenen ajan myynnin, logistiikan ja hallinnon johtajana ja viimeiset kymme-

nen vuotta toimitusjohtajana, kunnes jättäytyi pois tehtävästään viime syksynä. Tätä nykyä hän toimii useiden suomalaisyritysten hallituksissa ja viihtyy hyvin siinä roolissa, vaikka arveleekin palaavansa taas jossain vaiheessa operationaalisiin tehtäviin. Repolar-yrityksen isänä voi pitää kuitenkin Laurin veljeä, Arno Sipposta, 48, joka työskentelee ortopedina Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa. Hän varsinaisesti ”löysi” pihkan työskennellessään 2000-luvun alussa lääkärinä Lapissa Kolarin terveyskeskuksessa. Siellä oli käytetty pihkasalvaa vaikeiden ja syvien haavojen hoitamisessa jo 1990-luvulta saakka. ”Olin opiskellut lääketiedettä Saksassa ja hakeuduin terveyskeskustyöhön Lappiin, koska halusin päästä työskentelemään ammatillisesti erilaisessa ympäristössä. Kolarissa sitten tutustuin pihkan käyttöön, joka näytti tehoavan hyvin esimerkiksi makuu- eli painehaavojen hoidossa”, Arno toteaa.

”Istuin sitten myöhemmin saunan lauteilla lääkäri-isäni kanssa ja kerroin hänelle, että olin nähnyt omin silmin, kuinka potilaiden haavat paranivat kotitekoisen pihkasalvan avulla. Sanoin silloin, että tässä on nyt jotain erikoista, jota kannattaisi tutkia. Ajattelin, että hoitoa ei voi suositella uskottavasti, jos ei ole tutkimuksellista taustaa ja käsitystä hoidon vaikutusmekanismeista.”

Isä intohimoinen tutkija ”Minulle se ei ollut varsinaisesti yllätys, että pihkasalva parantaa haavoja, mutta olen klassisen lääketieteen edustaja, joten ensireaktioni oli, että tätä pitää tutkia ensin. Pyysin Arnoa, että he hoitaisivat pihkasalvalla kolmea potilasta ja dokumentoisivat samalla hoidon eri vaiheita, myös valokuvilla”, kertoo Laurin ja Arnon isä, professori Pentti Sipponen, 76. Niihin aikoihin Pentti toimi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) kliinisen patologian johtajana. Hän on tehnyt pitkän uran lääketieteen tutkimuksessa erityisalanaan ruuansulatuskanavan patologia. Hän on ollut mukana muun muassa suomalais-virolaisessa tutkimusryhmässä, joka tutki 1980-luvulla gastriittia eli mahakatarria. ”Se tutkimus puolestaan auttoi eteenpäin australialaisia tutkijoita, jotka saivat ansioistaan lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 2005. Myös minulle ja vaimolleni tuli silloin kutsu Nobel-juhliin Tukholmaan, mikä on ollut meille hienoin juhla, jossa olemme koskaan olleet”, Pentti muistelee. Tutkimus on ollut hänelle aina kaikki kaikessa. Edelleen eläkepäivinään hän käy Repolarin toimitiloissa Espoossa lähes päivittäin, sillä siellä on pieni laboratorio, jossa voi tehdä kokeita. Koti sijaitsee vain parin kilometrin päässä toimipaikasta. ”Veli toi idean pohjoisesta, mutta isä on firman Pelle Peloton. Hänelle tutkimus on elämäntapa ja intohimo, jolloin ei katsota kelloa. Tieteelliset tuoteinnovaatiot ja patentit ovat olleet isän sarkaa, ja tämä voimavara on koitunut Repolarin eduksi”, toteaa Lauri isästään. ”Yrityksen kehittäminen on ollut elämäntapahommaa sekin. Olemme välillä olleet kaikki kädet savessa sen kanssa. Uskoin alusta lähtien yrityksen kehitysideaan ja näin pihkassa potentiaalia. Etelänpoikakin innostui tästä.” ”Itse olen kauppatieteiden maisterina ollut lääkäriperheen musta lammas, mutta oikeastaan meidän osaamisemme täydentävät toisiaan. Olen oppinut paljon uutta. Yritys on yhdistänyt meitä ja merkinnyt yhteistä päämäärää, tekemistä ja tapaa olla yhdessä. Meillä on voinut olla erilaisia näkemyksiä asioista, mutta riitoja meillä ei ole ollut koskaan. Olemme pysyneet sopuisana perheenä.”

Pihka nujertaa bakteerit Tärkeä virstanpylväs Repolarin pihkatutkimuksessa oli Arnon väitöskirjan valmistuminen vuonna 2013. Siinä hän tutki pih-

12

kavoidetta haavojen hoidossa. Tutkimusryhmässä oli mukana lääkäreitä ja mikrobiologeja. Myös isä Pentti oli siinä vahvasti mukana. Yksi pihkavoiteen kiistattomista eduista on se, että voide tehoaa myös niissä tapauksissa, joissa antibiootit ovat voimattomia. Antibioottiresistanssi on kasvava, vakava ongelma, joka liittyy muun muassa MRSA-bakteeriin sekä muihin superbakteereihin, joita on olemassa kymmeniä erilaisia. ”Pihka toimii eri tavalla kuin antibiootti: sillä on erilainen vaikutusmekanismi. Se lyö bakteeria moukarilla päähän, niin että bakteeri ei pysty tekemään mitään. Pihka parantaa haavan. Se on antiseptinen ja antimikrobinen, estää mikrobikasvua ja infektoitumista, parantaa verenkiertoa ja edistää solujen kasvua ja haavojen umpeutumista. Lisäksi se lievittää kipua palovammoissa”, listaa isä Pentti pihkan ominaisuuksia. Ei siis ihme, että myös monet keskussairaalat, kuten HYKS, tilaavat tuotteita suoraan yritykseltä. Repolarin tärkein myyntikanava on apteekit ja eläinlääkäriasemat.

“Pihka toimii eri tavalla kuin antibiootti: sillä on erilainen vaikutusmekanismi. Se lyö bakteeria moukarilla päähän, niin että bakteeri ei pysty tekemään mitään.”

Abilar myydyin tuote Repolarin käyttämä kuusenpihka on peräisin Lapin alueelta. Pihkankerääjät toimittavat keräämänsä kuusen runkopihkan Kolarin toimipisteeseen, jossa tapahtuu pihkan puhdistus ja käsittely. Kolarista puhdistettu pihkaliuos lähtee Liljendahliin, missä Teampack valmistaa ja pakkaa tuotteet alihankintana. Repolarin toimisto sijaitsee Espoossa. Samoissa tiloissa ovat lisäksi laboratorio, varasto ja lähettämö. Yrityksen palkkalistoilla on kaikkiaan viisi työntekijää. Repolarin osake-enemmistö on Pentillä, Arnolla ja Laurilla. Heidän lisäkseen omistajistoon kuuluu Arnon ja Laurin serkku Anna-Maria Palmroos, joka tuo juristina yritykseen lainopillista asiantuntemusta, sekä Arnon lääkärikollega Janne Jokinen. Repolarin henkilökunnasta mukana ovat toimitusjohtaja Paavo Heikkinen ja tuotantopäällikkö Kyösti Vanha. Paavo Heikkinen on toiminut Repolarin toimitusjohtajana kolmen vuoden ajan. Hän on työskennellyt aiemmin terveydenhuollon alan yrityksessä, mutta pihka oli hänelle kokonaan uusi tuttavuus.

PERHEYRITYS 3 • 2020

Innostus pihkan vaikutusten tutkimukseen ja myöhemmin yrityksen perustamiseen lähti liikkeelle siitä, kun Arno Sipponen (vas.) otti asian puheeksi isänsä Lauri Sipposen (edessä) kanssa saunan lauteilla. Takana oikealla Lauri Sipponen ja edessä oikealla Paavo Heikkinen.

”Haluamme korostaa myynnissä ja markkinoinnissa sitä, kuinka tuotteemme auttavat haavojen paranemisessa. Bonuksena tulee vielä se, että kyseessä on luonnontuote Lapista, jonka raaka-aine on hankittu kestävän kehityksen mukaisesti”, Paavo toteaa. ”Yrityksen ensimmäinen ja eniten myydyin tuote on Abilarpihkasalva, jota voidaan käyttää sekä ihmisillä että eläimillä. Kaikkiaan meillä on tuotannossa kymmenkunta pihkapohjaista tuotetta, joista puolet on tarkoitettu ihmisille ja puolet eläimille.”

osuus on vaihdellut 10–20 prosentin välillä kuukausittaisesta liikevaihdosta.” ”Tärkeimpiä vientimaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Britannia ja Viro. Kreikkaan toimitamme pihkaliuosta paikalliselle yhteistyökumppanille, joka valmistaa siitä edelleen tuotteita.”

Paavon mukaan asiakastyytyväisyys Repolarin tuotteisiin on ollut varsin hyvä. Tuotteet markkinoivat itse itseään. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa.

Repolarin tuotteilla on CE-merkintä, mikä tarkoittaa sitä, että se täyttää EU:n direktiivivaatimukset ja on käynyt läpi vaaditut tarkastukset. Viennin painopiste on Euroopassa. Potentiaalisia, nousevia vientimaita ovat myös Saksa, Itävalta, Belgia ja Hollanti. ”Pihka ei ole ulkomailla, varsinkaan Pohjoismaiden ulkopuolella, lainkaan tuttu tuote, joten käymme ostajien kanssa tarkkaan alusta lähtien läpi sitä koskevaa tutkimusta ja pihkan vaikuttavia aineita.”

”Suurin osa yrityksen liikevaihdosta – joka on ollut tasaisessa kasvussa – tulee tällä hetkellä Suomesta, mutta markkinoita haetaan koko ajan enemmän muualta Euroopasta. Viennin

Paavo on viihtynyt hyvin toimitusjohtajana perheyrityksessä. Hän arvostaa sitä, että päätökset saadaan aikaan nopeasti ja tehokkaasti, kun ei ole montaa organisaatiotasoa, kuten isom-

Päätöksenteko ripeää

PERHEYRITYS 3 • 2020

13

PAAVO HEIKKINEN

PENTTI SIPPONEN

ARNO SIPPONEN

missa kansainvälisissä yrityksissä. Pienemmässä yrityksessä päästään ripeämmin eteenpäin. ”Voimme sopia yhdessä suunnan ja tehdä tarvittaessa korjauksia. Kasvollisen omistajan kanssa on muutenkin helpompi toimia, kun tiedetään, kuka päättää ja mitä päätetään. Repolarissa on ollut kiva olla mukana jatkamassa yrityksen hienoa tarinaa. Olemme menneet hyvin eteenpäin.”

Patenteilla oma arvonsa Silloin kun puhutaan yrityksistä, tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja innovaatioista, puhutaan usein myös patenteista. ”Patentit ovat vakuutus meidän liiketoiminnalle ja merkki siitä, että yrityksessä suhtaudutaan vakavasti tutkimukseen. Olemme satsannet patentteihin aika paljon ja niillä on oma arvonsa. Ne suojelevat yritystämme ja antavat turvaa ja tukea omalle toiminnallemme. Tarvittaessa ne voisi myös myydä”, sanoo tutkimuspuolesta vastannut Pentti. ”Tällä hetkellä meillä on voimassa neljä patenttia, joiden lisäksi on vielä pari patenttia hakuvaiheessa. Euroopassa voimassa olevia EPO-patentteja haetaan Euroopan Patenttivirastolta. Yleensä hakuprosessit kestävät vuosia. Se on työlästä ja kallista hommaa. Yhden patentin hankkimiseen voi mennä hyvinkin 100 000–150 000 euroa.” ”Patenttien eteen tehty työ on vaativaa ja vie rahaa. Siksi yrityksen kannattaa miettiä tarkkaan, missä menee raja ja kuinka paljon sen kannattaa hankkia patentteja. Me teimme sen linjauksen että patenttimme keskittyvät markkina-alueellemme Eurooppaan.” Yritystoiminnan alkuvaiheessa perhe pohti pitkään yritystoiminnan avainkysymyksiä. He laskivat, mitä raaka-aine ja sen puhdistaminen maksaa. Entä voiteen valmistaminen? Saadaanko tuotteelle järkevä hinta? Onko raaka-aine tur-

14

LAURI SIPPONEN

“Pihka ei ole ulkomailla, varsinkaan Pohjoismaiden ulkopuolella, lainkaan tuttu tuote, joten käymme ostajien kanssa tarkkaan alusta lähtien läpi sitä koskevaa tutkimusta ja pihkan vaikuttavia aineita.” vallinen ja saadaanko sitä riittävästi? Asioita täytyi miettiä käytännön kannalta. Entä rahoitus? Ja kuinka saada tuotteille viranomaishyväksynnät? ”Meillä on erilaista osaamista, hyvät välit ja helppo kommunikoida keskenämme. Se oli yrityksen elinehto, että olimme kaikki kolme mukana siinä alusta lähtien. Yksin eivät rahkeet olisi riittäneet. Tässä tarvittiin muutakin kuin lääketieteen alan osaamista”, Arno toteaa. ”Lähdimme liikkeelle pitkäjänteisesti ja omalla rahalla, mikä oli tietoinen ratkaisu. Halusimme tehdä asiat kunnolla. Tämä tarkoitti sitä, että yrityksellä oli alussa vähän kassavirtaa eikä lainkaan ulkoista rahoitusta. Myöhemminkin investointeja ja patenttihakemuksia rahoitettiin kassavirralla ja omistajien rahoilla. Osinkoja ei jaettu”, jatkaa Lauri. ”Välillä se oli tuskaa, kun etenimme niin hitaasti, mutta nyt voi sanoa, että valittu tie kannatti. Mikään ei mennyt ohi, mutta nyt meillä on turvallinen perusta kehittää firmaa edelleen.”

PERHEYRITYS 3 • 2020

Meillä yrittäjistä tehdään onnistujia. Ensiluokkaiset palvelut ja asiantuntevat neuvot kaikenlaisten yritysten tukena. op.fi/onnistujat Yrityksestä onnistumiseen

DevCo on kehitysyhtiö ja aktiivinen omistaja, jonka tavoitteena on rakentaa pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia yrityksiä valikoiduilla nichetoimialoilla. Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

L U E L I S Ä Ä TO I M I N N A S TA M M E S E K Ä T I I M I S TÄ M M E O S O I T T E E S S A W W W. D E V CO. F I

PERHEYRITYS 3 • 2020

15

50-vuotias perheyritys TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVA:TARA JAAKKOLA

Saariston Kaivonporaus Oy:n johto vastaanotti Perheyritysten liiton 50-vuotisjuhlataulun syyskuussa Paraisilla. Hallituksen puheenjohtaja Johan Kronberg (keskellä) lastensa Jessica Ranta-ahon (talousjohtaja) ja Jimmy Kronobergin (toimitusjohtaja) kanssa.

RESEPTI KESKI-IÄN MERKKIPAALUN SAAVUTTAMISEKSI:

Oikea-aikaiset investoinnit, rohkeus kokeilla uutta ja ylpeys juurista Saariston Kaivonporaus täytti 50 vuotta

16

PERHEYRITYS 3 • 2020

Mikä on perheyrityksenne pitkän iän salaisuus? Johan: ”Meillä on aina ollut lähtökohtana elää ajassa. Samalla haluamme sekä tarjota ratkaisuja asiakkaiden nykytarpeisiin että nähdä pidemmälle trendejä ja tarjota innovaatioita asiakkaiden uusille tarpeille. Tämä polte ammattitaitoon ja sen kehittämiseen on ollut todella hyvä lähtökohta jokaiselle sukupolvelle.” Jessica: ”Henkilöstömme on todella sitoutunutta, työsuhteet ovat pitkäaikaisia ja heillä on halu oppia uutta. Tämä on tärkeää kun palveluntarjontamme kehittyy ja erityisosaamista tarvitaan yhä enemmän.” Jimmy: ”Jokainen sukupolvi on jo aikaisessa vaiheessa ottanut seuraavan sukupolven mukaan toimintaan. Neljännestä sukupolvesta esimerkiksi teini-ikäiset lapseni ovat jo olleet yrityksessä töissä. Tytär siivoaa läpi vuoden konttoritiloja, pojat olleet kesätöissä.”

Mitkä ovat yrityksenne historian kaikkein tärkeimmät merkkipaalut perustamisesta tähän päivään? Johan: ”Kaikki alkoi siitä, kun Bertel oivalsi, että saariston asukkailla oli tarve saada vettä helpommin kuin kanistereissa kantamalla. Hän rakensi insinööriystävänsä kanssa kolmipyöräisen poravaunun täällä Paraisilla. Vekotin oli silloin ja on edelleen aivan huipputekninen. Runko on vieläkin käytössä – äskettäin koneeseen asennettiin jo neljäs moottori. Sillä on porattu tuhansia vesikaivoja saaristossa Länsi-Uudeltamaalta Ahvenanmaan saaristoon asti. Kuljetusta varten rakennettiin paikallisessa ammattikoulussa matalissa vesissä kulkeva kuljetusproomu.” Jimmy: ”Olemme aina olleet edelläkävijöitä. Bertel oli ensimmäinen, joka tarjosi porakaivoja saarikohteissa, Peterin aikana tuli maalämpö. Silloin oli ihan uusi konsepti, että kaivonporausliike tekee kokonaisvaltaisesti myös maalämpöratkaisuja.” ”Peter keksi myös pioneerina porapaalutuksen laitureita varten. Tänä päivänä keskiössä ovat usein hybridiratkaisut, joihin maalämmön lisäksi kuuluu usein lämmön talteenotto esimerkiksi kerrostaloissa ja energiankierrätys teollisuuskohteissa.” Jessica: ”Nykytoiminnan kannalta tärkeä merkkipaalu ovat hyvin ajoitetut investoinnit porauskalustoon. Olemme investoineet näihin yli miljoona euroa viimeisten viiden vuoden aikana. Näin olemme mahdollistaneet asiakkaidemme arvostamat avaimet käteen -toimitukset.”

SAARISTON KAIVONPORAUS » Saariston Kaivonporaus toimittaa avaimet käteen –periaatteella ekologisia energiaratkaisuja sekä tarjoaa porauspalveluja Varsinais-Suomessa. Yritys on yksi johtavista maalämpöön perustuvien lämmitysjärjestelmien toimittajista Suomessa. Vuodesta 1994 järjestelmiä on asennettu yli 1400 kappaletta. » Yrityksen perusti Bertel Fjäder vuonna 1970. Bertelin sisarenpoika Peter Kronberg sai perheyrityksen vastuun kannettavakseen vuonna 1990. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja on Peterin veljenpoika Jimmy Kronberg. » Perheyrityksen 50-vuotishaastattelussa hallituksen puheenjohtaja Johan Kronberg (Peterin veli) ja hänen lapsensa talousjohtaja Jessica Ranta-aho ja toimitusjohtaja Jimmy Kronberg.

Kuinka turvaatte perheyrityksenne jatkuvuuden ja menestyksen seuraavat 50 vuotta? Jimmy: ”Siinä missä pääomasijoittajilla on rajoitettu omistusaika niin me ajattelemme pidemmälle. Kvartaalimme on 25 vuotta. Kannattaa olla ensimmäinen tekemässä, koska silloin saat pidemmän kokemuksen ja sillä voi menestyä ja päästä hyvinkin pitkälle.” Johan: ”Toimialallamme on merkittävä rooli ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa. Maalämpö on ollut tässä tärkeä jo pitkään ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Kerrostalokohteissa poistoilman lämmöntalteenotto on jo arkipäivää, jolla hoituu jopa neljäkymmentä prosenttia kerrostalon lämmöntarpeesta.” ”Teollisuuden hukkalämmön kierrätys on nyt voimakkaassa kasvussa. Tässä energiakierrätyksessä potentiaali on valtavaa.

PERHEYRITYS 3 • 2020

”Nykytoiminnan kannalta tärkeä merkkipaalu ovat hyvin ajoitetut investoinnit porauskalustoon.”

17

50-vuotias perheyritys

Usein yrityksillä hukkalämpö ylittää oman tarpeen, jolloin se riittää naapurillekin tai vaikkapa kaukolämpöverkkoon. ”Vahvuutemme on, että olemme ylpeitä juuristamme, siitä mistä olemme lähteneet. Olemme uteliaita, vastuuntuntoisia ja innovatiivisia.”

Mitkä ovat tärkeimpiä oppeja perheyrityksen omistajuudesta joita olette historianne aikana saaneet? Jimmy: ”Alalle tuli paljon uusia yrittäjiä vuonna 2011, kun hallitus sääti energiatuista. Sen jälkeen alalla elettiin vuosikausia krapula-aikaa. Myynnit laskivat vuosikymmenen alun piikistä aina viime vuoteen saakka. Uusia toimijoita ilmestyi nopeasti. Mutta suuri osa niistä on mennyt jo konkurssiin tai ostettu pois. Asiakkaamme ovat aina voineet luottaa, että olemme täällä yhä palvelemassa heitä.”

Millainen on teillä jatkajapolven polku yrityksen vastuutehtäviin? Jimmy: ”Olisi ihanteellista, jos joku jatkaisi perheyritystä. Minun lapsissani kiinnostusta on ollut. Vanhin poikani lähtee

opiskelemaan Hankenille ja nuorempi on kiinnostunut tekniikasta. Tytärtä kiinnostavat taideaineet. Kaiken kaikkiaan neljännessä sukupolvessa on jo yhdeksän jäsentä.” Jessica: ”Lapsemme saavat itse päättää mihin menevät opiskelemaan, emme painosta.” Johan: ”Emme myöskään lupaa seuraavalle sukupolvelle, että he automaattisesti pääsevät töihin yritykseen, saati sitten johtamaan sitä. Periaate on, että ensin opiskellaan, ollaan jossain muualla duunissa ja sen jälkeen katsotaan. On hyvä, jos olet ollut jossain toisessa, toimialaa tukevassa organisaatiossa ensin.”

Kuinka aiotte juhlistaa / olette jo juhlistaneet yrityksenne merkkivuotta? Jimmy: ”Tarkoituksena on järjestää korkeatasoinen seminaari yhteistyökumppaneille ja asiakkaille Turussa. Koronan takia sitä on lykätty ensi keväälle.” ”Paraisilla on tarkoitus lisäksi järjestää vapaamuotoisempi juhla yrityksen sisäisesti. Hyvää musiikkia, ohjelmaa, seuraa ja sopivasti syötävää ja juotavaa.”

TÄYTTÄÄKÖ YRITYKSESI TASAVUOSIA? Voit pyytää Perheyritysten liiton toimistolta kehystetyn onnittelutaulun, jos tasakymmeniä tulee täyteen 50-150 vuotta tai perheyritysten kvartaalit 25, 75, 125 tai 175 vuotta. Kuvassa 25v, 100v ja 175v onnittelupuut.

18

PERHEYRITYS 3 • 2020

JARNA JÄNTTI IKUISTI AJAN KULUN SARJAAN ONNITTELUTAULUJA Perheyritysten liitto haluaa muistaa merkkipäivää juhlivia jäseniään. Syntyi idea taulusta, joka kuvaisi perheyrityksiä sekä ikävuosien verran kuljettua matkaa. Taulun suunnitellut graafikko Jarna Jäntti kuvaa suunnitteluprosessia.

Idea puutoteutukseen tuli Perheyritysten liitolta Mikko Pelliseltä. Minua pyydettiin toteuttamaan jokaista merkkipäivävuotta symboloiva piirros puusta. Puun koko määräytyi yrityksen täyttämän ikävuoden mukaan: puun oksasto ja juurakko olisivat sitä suuremmat, mitä vanhemmasta yrityksestä on kyse. 25-vuotias yritys saisi nuoren puun, 125-vuotiaan yrityksen puu olisi selvästi vankka sekä juuriltaan, että oksastoltaan. Lopulta puita tuli 12 erilaista. Aloitin tutkimalla eri puulajeja, ja maailman vanhimmat puut ovat mäntyjä. Siksi se sopi mielestäni hyvin tähän. Mänty on myös lempipuuni ja kävin piirroksia varten kuvaamassa niitä Kaivopuistossa, josta löytyy upeita vanhoja mäntyjä. Olin pari vuotta aikaisemmin julkaissut kuvitetun tietokirjan Helsingin korttelieläimistä, joten piirrostekniikkaa ei tarvinnut pitkään miettiä. Päätin toteuttaa puut samalla tekniikalla kuin kirjani kuvitukset, eli mustavalkoisina tussipiirroksina. Tekniikka on tuttu ja turvallinen, mutta hieman isotöinen. Siksi oli tärkeää, että luonnokset on huolella tehty, koska valmista tussipiirrosta ei voi lähteä enää muokkaamaan. Eli tein ensin lyijykynällä luonnokset. Sen jälkeen piirsin sen valopöydän avulla varsinaiselle piirrospaperille, jolle piirsin tussilla lopullisen kuvan. Luonnoskierroksia tulikin lopulta kahdeksan, jossa kokeilin eri tapoja kuvata eri ikäisiä puita. Kolmannella luonnoskierroksella lisättiin kävyt vielä kertomaan vuosista. Koska piirrettäviä puita oli 12, oli pakko suunnitella järjestelmä, jolla puut erotetaan toisistaan. Päädyin tekemään

mittataulukon, jossa puun ja juurakon korkeus ja leveys, sekä rungon paksuus kasvavat tietyn kaavan mukaan. Tein sen perusteella puulle "aihion", jonka sisälle aloin luonnostelemaan itse puuta. Vaikka aihiot olivat selkeät, haastavaa oli "kasvattaa" puita jokaiseen piirrokseen niin että ne erottuisivat toisistaan ikänsä puolesta. Loppuvaiheessa kotimme lattia oli vuorattu sekä luonnoksilla, että valmiilla piirroksilla, ja muutaman puun jouduinkin piirtämään uudestaan, koska se ei erottunut mielestäni tarpeeksi muista. Piirrostyö oli suuri, paljon suurempi ja haastavampi mitä kuvittelinkaan, mutta kaikenkaikkiaan hyvin antoisa. Jokainen puu on tarkasti mietitty ja omanlaisensa, koska halusin tehdä kunniaa yritykselle, jolle puu annetaan.

JARNA JÄNTTI Helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka on toiminut freelancerina vuodesta 2016. “Vaikka työ freelancerina on epävarmaa, olen päässyt toteuttamaan upeita juttuja. Sellaisia, joita palkkatyössä ei tulisi vastaan. Siksi sitkeästi ja innolla tahkon eteenpäin ja tavoittelen uusia unelmatöitä!” Vapaa-aikanaan Jarna käy laulutunneilla, koittaa päästä taas Savate Forme -tuntien makuun korona-tauon jälkeen ja on hurahtanut luonnonkukkiin, metsässä samoiluun ja sienestykseen – kunhan hirvikärpäset vain jättäisivät rauhaan.

PERHEYRITYS 3 • 2020

19

20

PERHEYRITYS 3 • 2020

JATKAJAT

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: RIIKKA SIPILÄ

Kokenut yrittäjä jo kaksikymppisenä IIRO KANKAANSYRJÄ INNOSTUI YRITTÄJYYDESTÄ TODEN TEOLLA KESKELLÄ TEINI-IÄN MYLLERRYSTÄ. OPPIVUODET OMAN YRITYKSEN PARISSA MYYNTITYÖSSÄ JOHTIVAT LOPULTA PERHEYRITYKSEEN JO ENNEN NUOREN MIEHEN KAHDETTAKYMMENETTÄ IKÄVUOTTA. NYT 24-VUOTIAANA IIRO LUOTSAA JO VUOSIEN VARMUUDELLA ISÄNSÄ PERUSTAMAA PERHEYHTIÖTÄ.

“Varhaisin muisto perheyrityksestämme on lapsuudesta kun olin ehkä noin 3-4 –vuotias ja pääsin isän mukaan perinteiselle joulukierrokselle tontun hommiin jakamaan joululahjoja asiakkaille. Aika varhaisista vuosista asti olen ollut siis mukana. Isäni perusti Kapasityn 80-luvulla, lähes 40 vuotta sitten ollessaan itse alle kolmekymppinen ja hän on vetänyt firmaa alusta asti ennen minun mukaan tuloa. Kapasity Oy suunnittelee, valmistaa, myy ja huoltaa teknisen jätehuollon laitteita. En muista tarkkaan koska, mutta jo kauan sitten oltiin isän kanssa kahdestaan autossa ja alettiin puhua yrityksestä. Ehkä olin tuolloin suunnilleen kymmenvuotias, mutta muistan, että silloin sanoin isälle, että kyllä minua voisi kiinnostaa joskus työskennellä meidän yrityksessä.

Kävin tietysti läpi myös ne perinteiset lapsen unelma-ammatit kuten poliisit ja lentäjät, mutta ehkä joskus yläasteella sellainen yrittäjähenkisyys ja tietynlainen mentaliteetti alkoivat terävöitymään. Lukiossa sitten pyöritin jo omaa firmaa, joka myi erilaisia pesuaineita ovelta ovelle. Tämä liikeidea lähti alun perin luokkaretken varainkeruuhankkeesta. Olin teini-iässä vähän hulttio eikä koulu oikein kiinnostanut, mutta sitten liikunnan opettaja värväsi minut kerryttämään luokkaretkikassaa myymällä pesuaineita ovelta ovelle. Muistan ensimmäisen asiakkaan, joka kysyi “onko sulla huuhteluainetta”, ja kun en yhtään tiennyt mitä hän mahtoi tarkoittaa, tajusin, että hei, tähän hommaan täytyykin perehtyä vähän tarkemmin. Sitten opettelin kaikki myytävät tuotteet ulkoa ja aika nopeasti opetta-

PERHEYRITYS 3 • 2020

21

IIRO KANKAANSYRJÄ » Ikä: 24 » Ura: Yrittäjä jo lukiossa, perheyrityksessä mukana vuodesta 2012 » Harrastukset: Maastopyöräily, vaellus, TOKO (koiran kanssa), moottoriurheilu, metsästys ja sijoittaminen » Motto: Halvasta laadusta johtuvat harmit ja päästöt kestävät pidempään kuin halvalla ostamisen ilo.

jat huomasivat, että olin myynyt neljä lavallista pesuainetta siinä ajassa kun muut olivat myyneet lavan. Älysin silloin, että voisin itse tehdä asioita niin kuin haluan, ilman, että joku muu sanoo mitä pitää tehdä. Innostuin siitä vapaudentunteesta. Lukion alussa suunnitelmat siirtymisestä perheyritykseen alkoivat täsmentymään. Olimme syömässä yhdessä isän ja hänen setänsä kanssa ja illallisen jälkeen setä kysyi: “Niin mitäs sä Iiro meinasit tehdä sen Kapasityn kanssa?” Vastasin siihen aika suoraan, että oishan se ihan makeeta alkaa sitä vetämään joskus. Siihen setä tuumasi, että eikun mukaan hallitukseen ja siitä se prosessi alkoi aika orgaanisesti rakentumaan. Tarkoitus oli vielä tuolloin, että lukion jälkeen lähden opiskelemaan lakia, mutta onneksi en lähtenyt. Se olisi ollut väärä valinta. Siinä kohtaa isä sanoikin, että joko lähdet lukemaan sitä lakia ja katsotaan viiden vuoden päästä mikä tilanne. Samalla hän kuitenkin sanoi, ettei hänen terveytensä välttämättä kestä vuosia odotella, että olisi hyvä päättää mitä tehdään, lähdetkö mukaan nyt vai pohditaanko firman myymistä ulkopuoliselle. Se oli kieltämättä tiukka paikka. Ymmärrän kuitenkin, ettei isä tahallaan halunnut laittaa minua pakkorakoon. Mietin pari viikkoa. Ensimmäisen viikon elin ei-skenaariolla. Se ei viikon päätteeksi tuntunut kovin hyvältä. Sitten seuraavaksi viikoksi käänsin takin toisin päin kyllä-päätökseen ja sitten kerroin isälle, että okei lähdetään tekemään. Olin 19-vuotias. Ikäisteni kavereiden kanssa elin jo aika erilaisessa rytmissä tuolloin. Kävin koulua Töölössä, tulin iltapäivällä kotiin Sipooseen ja sitten illat puoli yhdeksään asti myin pesuaineita.

22

Kun olin tehnyt päätöksen lähteä mukaan perheyritykseen, ihan ensin lähdimme kartoittamaan, miten omistajuutta voisi ja kannattaisi siirtää. Löydettiin sitten sopiva toimija apuun ja malli, joka oli hyvä kaikkien osapuolten kannalta sekä myös verotuksellisesti. Olin aiemmin ollut meillä yrityksessä erilaisissa kesätöissä, mutta kun lähdin mukaan, aloitin ihan myyjän hommissa. Muistan, että alku oli tosi hankalaa. Olin tottunut tekemään omaa pesuainebisnestä ja tämä oli kumminkin erilaista. Yritin alussa tosi paljon jäljitellä isän tyyliä myyntityössä. Aika pian tajusin, ettei 19-vuotias oikein pysty matkimaan sellaisen kuusikymppisen tervaskannon maneereita. Pikkuhiljaa, ensimmäisen vuoden lopulla oma tapa ja tyyli tehdä hommia alkoi löytyä. Vähitellen aloin ottaa erilaisia kehitysprojekteja haltuuni. Henkilökunta on suhtautunut minuun sekä hyvin, että myös vähemmän hyvin. Kokemattomuuteni on toki varmasti näkynyt eikä yhteentörmäyksiltä näkemyksissä ole aina vältytty, esimerkiksi erilaisissa uudistuksissa ja tilanteissa, joissa on yrittänyt saada vietyä juttuja läpi. Ja on niitä tästä ei tule mitään -päiviä tietysti joskus vieläkin. Siinä pitää ottaa se 15-20 sekuntia ja oikein kylpeä siinä ärsytyksessä ja sitten taas jatkaa täysillä. Työnjako isän kanssa alkoi hahmottua hyvin luontevasti pari vuotta sitten kun aloimme remontoida uusia toimitiloja Nummelaan. Siinä vaiheessa isä otti kiinteistön remontointiprojektin vetovastuulleen ja minulla olikin sitten käytännössä koko liiketoiminta ja operatiivinen johtaminen vastuullani. Isä on nyt hallituksen puheenjohtaja ja itse olen konsernin toimitusjohtaja. Minusta tämä toimii hyvin. Henkilökunnalta kun kysyttiin, niin osa arvostaa tällaista kaksipäistä johtoa, osa

PERHEYRITYS 3 • 2020

taas ei. Lähes päivittäin nähdään isän kanssa tai ainakin keskustellaan puhelimitse. Olen kiitollinen isälle luottamuksesta, sitä on kyllä ollut aina reilusti. Olen kohdannut toki aika paljon ennakkoluuloja nuoren ikäni takia. Ihan järjestäen porukka yrittää ottaa siitä nuoresta iästä kiinni, minkä saa. Toisaalta, sitä on voinut käyttää jopa hyödykseen. Myös asiakkailla joskus huomaa ennakkoasenteet ja vähän sellaisen “otetaanpa tuolta luulot pois” -lähestymistavan.

tahansa saa innovoida tiimissä ja tuoda projekteja meidän pöydälle. Monesti ollaankin lähdetty ideoinnissa liikkeelle ihan asiakkaan tarpeesta ja sitten lopulta päädytty kehittämään ihan uusi tuote. Hyvänä esimerkkinä tästä on esimerkiksi biojätteelle kehittämämme astiankaatolaite. Nuorille perheyrityksen nexteille, niillekin, joille perheyritys ei välttämättä näytä kiinnostavalta vaihtoehdolta neuvoisin ja rohkaisisin kuitenkin ensin tunnustelemaan ja hankkimaan lisää tietoa. Hyvä neuvo on aina rohkeasti kysyä asioista suoraan eikä miettiä liikaa mitä muut mahtavat ajatella. Kannattaa olla avoin. Kun tuntuu, että jokin asia on vaikea sanoa, se on yleensä juuri se asia, joka tulisi saada sanottua siinä tilanteessa eikä jättää myöhemmäksi. Lopulta pitää vain miettiä ja päättää, mitä haluaa tehdä. Jos vapaus omaan tekemiseen kiinnostaa ja toisaalta uskaltaa kantaa myös sen vastuun, rohkaisin vakavasti harkitsemaan. Yrittäjäksi ei voi lähteä vain miellyttääkseen tai pelkästä velvollisuudentunnosta. Koen, että yrittäjyys on itselleni se palkitsevin tie.“

"Kannattaa olla avoin ja kysyä asioista rohkeasti suoraan, eikä jäädä miettimään, mitä muut mahtavat ajatella."

Monien asiakasyritysten kanssa toimiessa olen toisaalta yllättynyt siitä suuresta luottamuksen määrästä, jota olen onnistunut ja me organisaationa olemme onnistuneet saamaan. Tuntuu hyvältä, että ollaan saavutettu asetut tavoitteet. On ollut tosi hieno asia löytää vertaisverkostoja, kuten vaikka nextejä Perheyritysten liitossa. Mahtavaa, kun on päässyt rekrytoimaan porukkaa ja rakentamaan omaa tiimiä. Ja tämä tilanne, jossa nyt olen. Olemme rakentaneet tätä aika pitkään ja nyt tehdyn työn tulokset alkavat näkyä. Se palkitsee. Tämä vuosi on (koronan vuoksi) varmasti ollut aikamoinen vedenjakaja monelle yritykselle. Vaikka alkuvuosi oli meilläkin aivan kamala, nyt näyttää taas aika hyvältä. Tuntuu, että tässä ajassa ja asiakastyössä luottamuksella on nyt entistäkin suurempi merkitys. Pyrimme siihen, että olemme jatkossa ihan täysverinen asiantuntijatalo. Uudenlaiset ratkaisut ja innovaatiot tulevat viemään meitä eteenpäin. Meillä on oma tuotekehitys ja kuka

KAPASITY OY » Vuonna 1984 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut jätteiden ja jätteiksi miellettävien materiaalien tiivistämiseen.Yritys suunnittelee, valmistaa, maahantuo, myy, vuokraa ja huoltaa teknisen jätehuollon laitteita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan elinkaariajattelu ja asiakkaan jätehuollon hiilijalanjälki » Perustaja Pekka Kankaansyrjä. Konsernin toimitusjohtaja Iiro Kankaansyrjä » Yrityksen toimitiloissa Nummelassa toimii tuotanto, tehdaskunnostus, suunnittelu, myynti, huollon ohjaus sekä oma huoltotiimi. » Työntekijöitä: n.30 henkilöä. » Liikevaihto: n. 4 milj eur sisältäen konevuokraamot » Missio: auttaa asiakkaita säästämään kustannuksissa sekä toimimaan ekologisemmin muun muassa vähentämään hiilidioksidipäästöjen määrää.

JATKAJAT

PERHEYRITYS 3 • 2020

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

23

TEKSTI: MIIA VÄHÄHYYPPÄ | KUVAT: MEERI KOUTANIEMI JA KUVAPANKKI

SEITSEMÄN MYYTTIÄ SISUSTA Onpa kyllä sisupussi, saatetaan sanoa ihmisestä, joka sinnittelee yksin vastoinkäymisten hetkellä. Ei pyydä apua vaikka mikä olisi. Eikä itke, vaikka kuinka sattuisi. Yksin ponnistelu vaatii kyllä sisukkuutta, mutta terveellä sisulla pääsisi pidemmälle. ”Hampaat irvessä kärvisteleminen ei tee ihmisestä tehokasta tai luovaa. Lujuuden lisäksi tarvitaan kykyä pehmentyä ja mukautua”, sanoo sisuun erikoistunut väitöskirjatutkija Emilia Lahti. Toteuttamalla vääränlaista sisukkuutta myös yritys hakkaa päätään seinään eikä näe mahdollisuuksia muuttua tai kasvaa. Emilia Lahti kumoaa haitallisimmat sisumyytit.

”Rikkova sisu vaikeuttaa järkevää ajattelua ja tietoista prosessointia. Kun puskee liikaa, tulee burnouteja, ylilyöntejä ja onnettomuuksia.”

24

Sisu on ytimellistä voimaa, joka aktivoituu silloin, kun on tultu henkisen tai fyysisen suoriutumiskyvyn rajalle. Silti sisu on myös lempeää, joustavaa ja yhteisöllistä. Ummehtuneet myytit sisusta haittaavat myös yrityksen tulevaisuutta.

MYYTTI 1: Yksin pärjääminen on sisukkuutta Vaarallisin sisumyytti on Lahden mielestä se, että sisu olisi ainoastaan yksilön ominaisuus. Yksin sinnittely väkisin voi kertoa rikkovasta sisukkuudesta. ”Rikkova sisu vaikeuttaa järkevää ajattelua ja tietoista prosessointia. Kun puskee liikaa, tulee burnouteja, ylilyöntejä ja onnettomuuksia”, Lahti sanoo. Terveellä tavalla sisukas osaa myös pyytää apua. Lahden mukaan yhteisöllistä sisua voikin esiintyä myös ihmisten välisessä tilassa. Sisukkuutta ja voimaa syntyy ihmisten välillä, kun kaikkien ajatuksille ja ideoille annetaan tilaa. Tiimin sisukkuus ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Sisun syntyminen työyhteisössä vaatii psykologista turvallisuutta: ettei kukaan pelkää muiden tuomitsevan tai ilkkuvan. Jokaisen yhteisön jäsenen pitää tuntea olevansa turvassa myös silloin, kun epäonnistuu tai näyttää oman haavoittuvuutensa. ”Tiimit, joissa vallitsee psykologinen turvallisuus, ovat innovatiivisempia, rohkeampia ja resilientimpiä, eli ne selviävät vastoinkäymisistä parhaiten”, Lahti kertoo.

PERHEYRITYS 3 • 2020

EMILIA LAHTI, 39 Työ: Sisuun erikoistunut väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa, sovelletun positiivisen psykologian asiantuntija, puhuja ja kouluttaja (Sisu Lab) Harrastukset: Aikido, runous ja gigong

Sisukkuutta ja voimaa syntyy ihmisten välillä, kun kaikkien ajatuksille ja ideoille annetaan tilaa.

MYYTTI 2: Sisu on äkäistä jääräpäisyyttä

MYYTTI 3: Sisu on aina hyväksi

Joskus jokin ohimenevä tilanne vaatii, että puree hammasta ja puskee sisulla läpi, sanoo Lahti. Deadlinen lähestyessä projektin loppuun vieminen saattaa olla kiinni siitä, että hetken pusertaa pakolla. Siitä ei kuitenkaan kannata tehdä jatkuvaa toimintamallia. ”Pidemmän päälle puskeminen ei toimi. Kun sisu on pelkkää jääräpäisyyttä, järki lakkaa toimimasta ja kokonaiskuva tilanteesta sumenee”, Lahti sanoo. Terveellä tavalla sisukas ihminen pitää mielen avoimena ja pystyy mukautumaan, kun sitä tarvitaan. Esimerkiksi koronan vaikutukset ovat vaatineet monelta yritykseltä omistajineen sopeutumista ja muutoskyvykkyyttä.

On upeaa, kun ihmiset löytävät itsestään ja toisistaan sisäisen palon. Jatkuva pärjäämisen pakko ei tee kuitenkaan kenellekään hyvää. ”Jos yrityksen omistaja vetää joka aamu kaksi tuntia Ironman-triathlontreeniä, on aina viimeisen päälle kontrollissa ja halveksii niitä, jotka eivät ole yhtä tuottoisia, se välittyy alaisille armottomana sisukkuutena. Itseltään voi vaatia täydellistä suoritusta ja kaikkensa antamista, mutta ei ole oikein alistaa muita oman visionsa alle”, Lahti sanoo. Tämä voi olla perheyrityksessä erityisen suuri riski, sillä armottoman sisukkaita kollegoita ei pääse vapaa-ajallakaan pakoon. Liian sisukkuuden kehän purkaminen alkaa Lahden mukaan siitä, kun joku löytää keinon sanoa, ettei kohtuuton sisukkuus ole oikein. Se, että rohkeus sanomiseen ja omien ajatusten ilmaisemiseen löytyy, on toisinaan henkilökohtaisen ja mahdollisesti pitkän prosessin tulos, joka itsessään vaatii sisua.

Joskus juuri luovuttaminen on teko, joka vaatii eniten sisua.

PERHEYRITYS 3 • 2020

25

MYYTTI 6: Luovuttaminen on sisun puutetta

MYYTTI 4: Sisua joko on tai sitten ei ole – sitä ei voi opetella

Ihmisen supervoima on aina ollut se, että olemme niin muuntautumiskykyisiä, sanoo Lahti. Kun uskaltaa kyseenalaistaa itseään ja muuttaa suuntaa, selviää vastoinkäymisistäkin helpommin. ”Luovuttaminen nähdään liian usein epäonnistumisena, vaikka oikeastaan se on vain suunnan muuttamista”, Lahti huomauttaa. Joskus juuri luovuttaminen on teko, joka vaatii eniten sisua. Esimerkiksi konkurssiin tai avioeroon liittyy meidän kulttuurissamme liian paljon aivan tarpeetonta häpeää.

MYYTTI 7: Sisukkain on se, joka kärsii eniten

Yllä oleva lausahdus on myytti kahdella tavalla. Sisua on kaikissa meissä, ja lisäksi sitä voi kehittää ja luoda lisää, myös työyhteisössä. Lahden ohje sisun lisäämiseen on luoda säännöllisesti tilanteita sisun tunnistamiseen. Ne ovat hetkiä, joissa vaalitaan jokaisen tiimin jäsenen omaa sisua. Käytännössä työporukka voi vaikka viikoittain muodostaa piirin, jossa tehdään luottamusta herättäviä tai sisun muistamista auttavia harjoituksia. Jokainen voi esimerkiksi vuorollaan jakaa tarinan hetkestä, jossa oli ylitsepääsemättömältä tuntuvan tehtävän edessä. ”Seuraavaksi tiimi saa kysyä, mikä sinua auttoi tai miten ratkaisit tilanteen. Näin kukin pääsee näkyviin oman rohkeutensa kautta. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaikutukset huomaa pian”, Lahti sanoo.

MYYTTI 5: Sisukas piilottaa tunteensa

Vuonna 1942 Uusi Suomi -lehti etsi parasta sisun kiteytystä. Kisan voitti 11-vuotias lapsi lauseella ”Sisu on sitä, kun selkäänsä saa eikä itke”. Emilia Lahti pitää lausetta lohduttomana ja osoituksena erittäin rikkovasta sisusta. Se heijastaa oman aikansa kulttuuria. Sisun määritelmä on aika muotoilla uudestaan viimeistään nyt. Perheyritys saa parhaan hyödyn sisusta, kun työympäristöön luodaan johdon esimerkin ja keskustelun avulla ilmapiiri, jossa on sallittua puhua rehellisesti omista tunteista ja mielipiteistä. Se, että on avoin omista tunteistaan, ei toki tarkoita sitä, että esimerkiksi omistajan tai toimitusjohtajan tulee itkeä ja romahtaa työntekijöiden edessä. Sen sijaan täytyy hakea apua esimerkiksi luotetuilta läheisiltä tai ammattilaisilta. ”Johtajallakin on oltava paikka, jossa voi olla paljas”, Lahti sanoo.

26

”Ehdottomasti myytti”, sanoo Lahti. Ei sisu ole kärsimyksestä vapaata. Pari vuotta sitten Lahti järjesti Sisu not silence -nimeä kantavan, lähisuhdeväkivaltaa vastaan taistelevan kampanjan, jonka osana juoksi ja pyöräili 2 400 kilometrin matkan läpi koko Uuden-Seelannin. Aikaa oli vain 50 päivää. ”Siinä juoksussa oli toki vaikka kuinka monta hetkeä, jossa joka paikkaan sattui ja koko homma oli ihan karmeaa. Kärsimyksen glorifiointi ei kuitenkaan kannata, sillä se aiheuttaa loppuun palamisia ja synnyttää kokonaisen haitallisen kulttuurin ja väärän käsityksen sisukkuudesta”, Lahti sanoo. Suurin käännekohta matkassa olikin, kun Lahti joutui rasitusvamman vuoksi muuttamaan strategiaa ja pyöräilemään pari päivää. Sopeutuminen mahdollisti jatkamisen. Työelämässä on valtavasti pomoja, jotka painavat töitä 16 tuntia päivässä ja ajavat itsensä loppuun. Sellainen johtaja paitsi rääkkää itseään, myös synnyttää huonon omatunnon ja häpeän niille työntekijöille, jotka haluavat välittää omasta hyvinvoinnistaan ja tehdä töitä kohtuudella. Kun ihminen kärsii, hän ei ole innostunut, tehokas eikä luova. Siksi meidän tulisikin sisukkaasti huomauttaa, kun joku vie suorittamisen liian pitkälle.

PERHEYRITYS 3 • 2020

“Kun sisu on pelkkää jääräpäisyyttä, järki lakkaa toimimasta ja kokonaiskuva tilanteesta sumenee.”

ASIANTUNTIJAPALVELUT MUTKATTOMASTI JA VANKALLA KOKEMUKSELLA! Tilintarkastus | Erityistarkastukset | Tilitoimisto- ja taloushallintopalvelut | Vero- ja lakipalvelut | Yritysjärjestelyt Raportointipalvelut | Konsernitilinpäätös | Tietoturva- ja tietojärjestelmätarkastukset | Sisäinen tarkastus www.tuokko.fi

p. 09 4366 1440

#talousontaitolaji

Suojaamme oikeuksiasi Eversheds Asianajotoimisto − Kumppanisi lakiasioissa Kauttamme mm. • yrityskaupat • sukupolvenvaihdokset • kiinteistösijoittaminen • immateriaalioikeudet

Palvelemme kattavasti Suomessa: Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku

Ota yhteyttä: mail@eversheds.fi

eversheds.fi PERHEYRITYS 3 • 2020

27

TEKSTI: MILLA LAPPALAINEN

terveisiä

Next-työryhmästä ”Moi mä oon Milla. Meidän perheyritys on Aho Group. Kukas sä oot ja mitä teidän perhe tekee?” Kiven alla ovat tilanteet, missä voi rohkeasti esittäytyä yrittäjätai omistajaperheen jäsenenä. Perheyritysten liiton next-tapahtumat ovat harvoja sellaisia. Muistan sen ihmetyksen tunteen, kun 18-vuotiaana osallistuin ensimmäiseen Next-tapahtumaani, ja sukuni yrittäjyydestä kyseltiin yhtä helposti kuin säästä. Perheyritys ei ollutkaan jotain, mitä kannatti lähtökohtaisesti piilotella, vaan ihan sallittu puheenaihe. Monen Nextin ensikokemus on ollut samanlainen. Tunteet, kysymykset tai ajatukset, joita on luullut vain omikseen, ovatkin jaettua todellisuutta. Uskon, että juuri sen takia next-toiminta vetoaa yhä uusiin perheyrittäjäsukupolviin.

Moni kolmeakymppiä lähentyvä toivoo, että olisi löytänyt yhteisön vaikka heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kun pohdinta omasta suunnasta on ajankohtaista. Perinteiset tapahtumat, kuten Talviakatemia ja Nextrapujuhlat innostavat porukkaa liikkeelle vuodesta toiseen, mutta halusimme luoda niiden rinnalle kevyen koulutuksen, joka olisi luonnollinen ensiaskel PL:n toimintaan ja erityisesti nextien yhteisöön. Näin syntyivät sisartapahtumat ”Mitä on perheyrittäjyys?” ja ”Mitä on omistajuus?”. Osallistujat pääsevät Krista EloPärssisen johdolla tutustumaan perheyrittäjyyteen sekä tutustumaan vertaisiinsa. Vastaanotto on ollut innokasta, ja paikat täyttyneet pikavauhtia. Jos Next-toiminta kiinnostaa, kannattaa mukaan tulla rohkeasti! Uudet ihmiset otetaan aina lämpimästi vastaan. Jos mietit,

Next-toimintaa kehittää Perheyritysten liitossa tapahtumatuottaja Pauliina Tornberg pallotteluseinänään 10-henkinen Nexttyöryhmä, joka koostuu nuorista, pääosin parikymppisistä jatkajista. Tänä vuonna olemme miettineet erityisesti, miten saisimme nextejä entistä aiemmin mukaan toimintaan.

28

PERHEYRITYS 3 • 2020

Haluamme tehdä next-tapahtumiin tulemisesta helppoa – uudet matalan kynnyksen tapahtumat starttaavat syksyllä

onko nexteihin ”asiaa”, huoli pois! Osa meistä on perheyrityksessämme töissä, mutta suurin osa ei. Nextiys ei katso roolia perheyrityksessä. Jos puolestaan olet perheyrityksenne seniorisukupolvea, vinkkaa tapahtumista. Vanhemman tai sukulaisen ”painostus” on ollut monille meistä tapa, jolla olemme next-toiminnan löytäneet. Myös työryhmämme kokoonpano heijastelee yhteisön moninaisuutta. Joukossamme on opiskelijoita, jotka ovat mukana perheyrityksessä kesätöiden tai hallitusjäsenyyksien kautta. Muutama meistä on perheyrityksensä nuoria toimitusjohtajia, ja osa on ihan muualla töissä. Kaikille perheyritys on kuitenkin elämässä merkityksellinen asia.

PERHEYRITYS 3 • 2020

29

Olen joskus kuullut Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Auli Hännisen sanovan, että next-toiminta on PL:n tärkeimpiä aktiviteetteja. Yhdyn tähän täysin: suomalaisen omistajuuden tukemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perheyrityksissä kasvaa uusi sukupolvi, jonka suhde perheyritykseen on mahdollisimman tiedostava ja mutkaton.

Valmennukset ovat ensimmäinen käytännön uudistus keväällä laatimastamme nextstrategiasta, jossa asetimme next-toiminnalle neljä tavoitetta: 1. Suomalainen next-yhteisö uudistuu ja sen elinvoimaisuus säilyy. Suomen nexttoiminta on kansainvälisesti aktiivisinta.

Milla Lappalainen, Aho Group Oy Ella Elopuro, Käyttöauto Oy Iiro Kankaansyrjä, Kapasity Oy Laura Ljungqvist, Teknopower Oy Janne Mäki, Atoy Oy Mikaela Nieminen, SGN Group Oy Anna Paulig, Paulig Oy Minttu Pyrhönen, Kauppahuone Pyrhönen Oy Aino Pärnänen, Yöpuu Yhtiö Oy Lauri Voipio, Vaisala Oyj, Novametor Oy Pauliina Tornberg, Perheyritysten liitto

2. Mahdollisuudet vertaistuelle ja kokemusten vaihtamiselle säilyvät nexteille suunnatuissa tapahtumissa erinomaisina. 3. Nextien ymmärrys perhe-yrittäjyydestä kasvaa, ja suhde omaan perheyritykseen syvenee.

P.S. Työryhmämme etsii joka vuosi riveihinsä uusia nextejä, jotka haluavat kehittää toimintaa eteenpäin. Jos olet kiinnostunut, laita viestiä milla.lappalainen@ahogroup.fi tai pauliina.tornberg@perheyritys.fi. Voit myös ilmiantaa hyvän tyypin!

Puhujina mm.

4. Next-tapahtumat kohdennetaan ensisijaisesti nuorille, ja ne puhuttelevat eri rooleissa toimivia nextejä.

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN SINISTÄ

Auli Hänninen

Perheyritysten liitto

- niistä on uudistuva perheyritys tehty Kerttu Tuomas DevCo Partners

aika: ke 7.10.2020 klo 8.30-12.00 paikka: Greenstep House of Growth, Keilaranta 5 Espoo

Katri Hurme

Momentous-Cresco

Seminaarissa käsitellään osaamista ja sen johtamista perheyrityksen uudistumisen mahdollistajana ja voimavarana monipuolisista näkökulmista. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan maksuttomaan seminaariin: perheyritys.fi/jotainuutta

Katja Niini Niini Oy

30

PERHEYRITYS 3 • 2020

KOLUMNI

Sisukkaat perheyrittäjät selviävät pandemioistakin Yleisessä tiedossa on, että yrittäjyys Kansainvälisten tutkimusten mukaan Omistajastrategia ja Suomessa vaatii paljon sisukkuutta. noin joka kymmenes perheyritys selvisiinä sovitut periaatteet Omasta mielestäni eniten sisua tarviää kolmanteen sukupolveen asti. Osa on taan perheyrittäjyyteen. lopettanut sisäisten ristiriitojen takia, osan auttavat välttämään Koronakevät osoitti, että useissa liiketoimintaa ei ole saatu kannattavaksi. monet riidat, sillä perheyrityksissä ovat sisun lisäksi Suomalaista sisua tarvitaan myös perinmuutkin menestyksen avaimet tallestöverotuksesta selviämisessä. Sen epäperiaatteisiin sitoudutaan sa. Perhe-yritysten tase on vahva, ne oikeudenmukaisuuksia on yritetty korjata yhdessä ja niihin voidaan ovat sitoutuneita arvojen mukaiseen vuosikausia siinä onnistumatta. Suomen toimintaansa ja pitävät osaavasta henperintö- ja lahjaverotus on paikoitellen vedota myöhemmin kilöstöstään kiinni. todella kallista, eikä verotuksen osalta liene vaikeissa tilanteissa. PwC:n tuoreessa selvityksessä odotettavissa helpotuksia lähivuosinakaan. (EMEA Private Business Survey 2020) Jokainen vähintään kolmanteen sukutodettiin, että joustavuus ja kestävät liiketoimintakäytännöt polveen asti päässyt perheyritys voi olla todella ylpeä siitä, mitä auttavat sopeutumaan nopeissa muutoksissa, myös pandemiakeon saavutettu vuosien saatossa suvun yhteisellä toiminnalla ja vään tapaisessa tilanteessa. tekemisellä. Perheyrityksissä joustetaan, ja ketteryys on ollut niille arkipäiIlman sisua tähän on tuskin päästy. Ja sitä tarvitaan myös vää kautta historian. Perheyrittäjät kykenevät usein tekemään jatkossa. päätöksiä ja mukauttamaan toimintaansa uuteen tilanteeseen nopeammin kuin isot korporaatiot. Kari Stenqvist Totta kai tunteet voivat olla pinnassa, ja välillä sukupolvien tai Veroasiantuntija sisarusten väliset tapaamiset voivat tuoda vanhat tunteet esiin Partner, Omistajayrittäjäpalvelut hyvässä ja pahassa. Sisukkuus on ongelmallista oikeastaan vain silloin, jos yritys ja omistajat eivät kykene uudistautumaan ja pusketaan jääräpäisesti vanhaan malliin. Yksi perheyrityksen isosta menestystekijöistä on huolella laadittu omistajastrategia, jossa määritellään muun muassa tavoitteet ja arvot. Omistajastrategia ja siinä sovitut periaatteet Kari Stenqvist on tehnyt työtä toistakymmentä vuotta perheyritysten vero- ja lakiasioiden sekä sukupolvenvaihdosten kansauttavat välttämään monet riidat, sillä periaatteisiin sitoudutaan sa. Hän on vetänyt myös lukuisia omistajastrategiaprojekteja. yhdessä ja niihin voidaan vedota myöhemmin vaikeissa tilanteissa.

PERHEYRITYS 3 • 2020

31

TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVA: ANTON SUCKSDORFF

Kokeneen HR-johtajan vinkit johtamisesta koronakriisissä Kerttu Tuomaksella on monipuolinen henkilöstöjohtamisen kokemus kansainvälisesti toimivista yrityksistä eri aloilta. Vuosina 2002-2017 Kerttu työskenteli KONE Oyj:n henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hänen keskeisiä luottamustoimiaan ovat Kemiran ja Huhtamäen hallitusten varapuheenjohtajuudet sekä hallituksen jäsenyydet Medix Biochemicassa ja Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa. Tämän lisäksi Kerttu toimii DevCo Partners Oy:n Senior Advisorina.

32

PERHEYRITYS 3 • 2020

Epävarmuus on pahinta, selkeys on lääke ”Ihminen sietää kaikkein huonoiten epävarmuutta. Vaikeita olosuhteita jaksetaan, jos tiedetään, milloin on tiedossa jotain parempaa. Varsinkin koronakriisin alkuvaiheessa tätä näkyvyyttä ei ollut ollenkaan ja edelleen se on huono.” ”Epävarmuuden sietämisessä auttaa, että pyritään luomaan selkeyttä kaikkiin niihin asioihin, joihin selkeyden luominen on mahdollista. ” ”Koronakriisin alussa ei yritysten ylin johto tiennyt kovin paljoa työntekijöitä enempää. Sen tiedon perusteella johdon piti kuitenkin päättää, kuinka toimitaan ja viestiä siitä selkeästi kaikille. Piti uskaltaa johtaa.” ”Kriisissä täytyy ensin tunnustaa, että on kriisi. Samalla täytyy ylläpitää asennetta, ettei saa luovuttaa.” ”Kriisin vyöryessä päälle ei voi vaatia ihmisiä suunnittelemaan syvällisesti pitkän tähtäyksen asioita, koska se ei silloin onnistu.”

Miten yrityksen johdon pitää toimia kriisissä?

”Suurissa yrityksissä tarvitaan enemmän prosesseja ja järjestelmiä, jotta pystytään viestimään ja luomaan käytäntöjä. Vaatii suurta määrää ohjausta ja koulutusta, jotta ihmiset tietävät, miten toimitaan. Yhtenäisyyden varmistaminen on tärkeää, ja samalla paljon vaikeampaa kuin pienessä yrityksessä.”

Millainen pitäisi olla HR-johtajan asema suhteessa liiketoiminnalliseen johtoon? ”Nykyaikaisessa organisaatiossa HR-johtaja kuuluu johtoryhmään. Jotta jonkun asian voi tehdä hyvin, asian luonne pitää ymmärtää hyvin. Tämä toteutuu, kun HR-johtaja on mukana päätöksenteossa, antaa siihen oman panoksensa, ymmärtää päätösten logiikan, esillä olleet vaihtoehdot ja pystyy sen avulla toimimaan ja viemään viestejä eteenpäin.” ”Keskustelun käyminen on huomattavasti helpompaa kuin jos ymmärrystä ei ole tai tiedot ovat hatarat.”

“HR-johtajan perimmäisenä tehtävänä on tukea liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Mukana eläminen iloissa ja suruissa on osa tehtävää.”

”Roolien pitää olla selkeät. Jokaisen pitää tietää, mikä on hänen roolinsa ja mitä häneltä odotetaan. Henkilöstön pitää saada tietää, missä päätökset tehdään ja miten päätöksistä kerrotaan. ” ”Päätöksentekijöiden pitää tietää mistä pitää hankkia tietoa. Henkilöstön huolia pitää kuunnella ja reagoida niihin. Kun tieto on saatu ja päätökset tehty, ne pitää viestiä nopeasti ja laajasti.”

Auttaako sisu kriisissä? Voiko sisukkuutta olla liikaa? ”Sisu on yleisesti ottaen hyvä asia. Kriisissä ja elämässä muutenkin tarvitaan sisua. Sisun ja uppiniskaisuuden välillä on kuitenkin hyvin ohut raja. Joskus jokainen joutuu toteamaan, että tuli seinä vastaan.” Kuinka yrityksen koko vaikuttaa kriisijohtamiseen? ”Pienessä yrityksessä on helpompi saada yhtenäinen viesti läpi verrattuna kansainväliseen kymmenien tuhansien ihmisten organisaatioon.” ”Samalla kuitenkin näen, että ihmiset eivät isossakaan yrityksessä miellä olevansa yksi tuhansista vaan näkevät itsensä osana omaa pienempää tiimiä tai organisaation osaa. Siksi eri tason esimiesten pitää pystyä luomaan turvaa juuri omalle tiimilleen.”

Mikä on HR-johtajan perimmäinen tehtävä organisaatiossa?

”Vanhakantainen ajatus HR-johtajasta on, että hän on jonkinlainen työntekijöiden lohduttaja, Leelian lepotuoli tai hallinnollinen henkilö. HR-johtajan perimmäisenä tehtävänä on kuitenkin tukea liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista.” ”HR-johtajan tehtävä on varmistaa, että yrityksellä on oikeanlaiset henkilöt palveluksessaan ja että heillä on hyvä työympäristö, hyvät työskentelyolosuhteet ja hyvät työvälineet. Hänen pitää myös varmistaa, että yrityksellä terve kulttuuri ja terve arvopohja, johtajat osaavat johtaa ja ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan.” ”HR-johtajan vastuulla on myös, että työntekijät tietävät mitkä heidän tavoitteensa ovat, kuinka heidän työnsä liittyy kokonaisuuteen ja että ihmiset saavat palautetta suorituksistaan oikealla tavalla. Ei HR-johtaja tätä kaikkea tietenkään yksin tee vaan yhdessä liiketoimintajohdon kanssa tarjoten heille työkaluja henkilöstöjohtamiseen.” ”Mukana eläminen iloissa ja suruissa on osa tehtävää, mutta se ei ole HR-johtajan pääasiallinen tehtävä. Jos HR-johtaja nähdään Leelian lepotuoli –funktiona, hän ei varmasti ole liiketoiminnallisessa johtamisessa mukana vaan keräämässä sirpaleita.”

PERHEYRITYS 3 • 2020

33

OMISTAJASTRATEGIA TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

KYSELYN TULOS:

Omistajastrategia ei synny ilman omistajaperheen aktiivisuutta Perheyritysten liitto kysyi kesäkuussa jäsenyritystensä yhteyshenkilöiltä heidän ajatuksiaan omistajastrategiasta. Kyselyyn vastasi 87 perheyritystä, joista 60 prosenttia oli tehnyt omistajastrategian. 37 jäsenyritystä oli tehnyt ensimmäisen omistajastrategiansa jo yli viisi vuotta sitten. Kolmasosa perheyrityksistä päivittää omistajastrategiaansa vuosittain.

Kaikki omistajat prosessissa mukana

Hallituksella ja johdolla on oltava myös mahdollisimman selkeä Useimmiten aloitteen omistajastrategian tekemisestä on tehnyt kuva omistajien odotuksista ja tahtotilasta. Tämä korostuu , jos omistaja. Jatkajapolven aloitteesta omistaperheellä on useampia liiketoimintoja, joissa on jastrategia on tehty joka kolmannessa perhetoimivat hallitukset. yrityksessä. Vain joissakin perheyrityksissä omistajastrategia on tehty hallituksen, johdon tai Yhteiset arvot ja omistamisen tavoitteet ulkopuolisen konsultin aloitteesta. Eniten omistajastrategioissa otetaan kantaa Perheyrityksissä yleisitä on, että kaikki omisomistamisen yhteisiin arvoihin ja omistamisen tajat osallistuvat omistajastrategiaprosessiin. perheyritystä tavoitteisiin. Omistamisen tarkoitus ja osinkopoKahdessa yrityksessä kolmesta kaikki omisosallistui kyselyyn litiikka liittyvät omistamisen tavoitteisiin: miksi tajat osallistuivat omistajastrategiaprosessiin. haluamme omistaa ja mitä haluamme yritystoiVain viidesosa perheyrityksistä käytti ulkopuominnan tuottavan omistajille? lista asiantuntijaa omistajastrategiaprosessissa. Yli puolet vastanneista perheyrityksistä Noin joka kymmenennessä yrityksessä perheen myös määrittävät omistajastrategiassaan, kuka ulkopuoliset hallituksen jäsenet ja johto osallissaa omistaa. Joissakin perheyrityksissä vain tuivat prosessiin. yrityksessä työssä olevat perheenjäsenet voivat Perheyrityksistä puolet sai omistajastraolla myös omistajia. Suuremmissa perheyrityktegiaprosessin päätökseen alle vuodessa. sissä halutaan eriyttää yrityksen omistajuus ja Kolmasosalla prosessi on käynnissä koko ajan. yritystä oli tehnyt työssäkäynti. omistajaPuolet perheyrityksistä määrittää omistastrategiansa Omistajastrategia turvaa jatkuvuutta jastrategiassa omistajan rooleja jollain tasolla, Kyselyn mukaan perheyritysten tärkeimmät syyt esimerkiksi missä rooleissa omistaja voi toimia, omistajastrategian tekemiseen ovat omistajien kuinka monta roolia omistajalla voi olla tai kenelyhteisen tahtotilan kirkastaminen, omistajuuden jatkuvuuden le omistaja raportoi työskennellessään perheyrityksessä jne. turvaaminen ja omistajaperheen ja yritystoiminnan suhteen Vähiten omistajastrategiat sisältävät kannanottoja omistaselkeyttäminen. juudesta luopumiseen tai tulevien omistajien valmentamiseen. Liiketoiminnan menestymisen kannalta on tärkeää, että Nämä kummatkin ovat asioita, joista omistajaperheen kannattaa omistajien pitkän tähtäimen tavoitteet ovat yhdenmukaiset. keskustella.

87 37

34

PERHEYRITYS 3 • 2020

Avoimet keskustelut ja selkeä päätöksenteko

60 %

perheyrityksistä, joilla ei vielä ollut omistajastrategiaa, oli suunnitellut sen tekemistä

Omistajastrategiaprosessin menestymisen kannalta tärkeimpänä asiana pidetään avoimia keskusteluja ja mahdollisimman monen omistajan osallistumisesta prosessiin. Prosessin menestyminen vaatii selkeää päätöksentekoa. Avoimet keskustelut ja osallistaminen ilman omistajastrategiaprosessin selkeää vetäjää eivät vie prosessia eteenpäin. Oikea keskustelufoorumi, esimerkiksi omistajaneuvosto, koettiin tärkeämmäksi perheyrityksissä, joissa omistajia on enemmän eivätkä kaikki mahdu ”keittiön pöydän ympärille”. Viimeistään prosessin loppuvaiheessa omistajastrategia kannattaa myös viestiä eri sidosryhmille, erityisesti hallitukselle ja johdolle, jotta ne voivat tehdä omistajatahon kanssa yhteneviä päätöksiä. Ulkopuolinen asiantuntemus ja apu kuten muiden perheyritysten kokemusten kuuleminen, kirjallisuuteen tutustuminen, valmennus ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen koettiin tärkeäksi, mutta enemmänkin taustoittajana. Omistajastrategia ei synny ilman omistajaperheen omaa aktiivista tekemistä.

Omistajastrategian tekeminen kiinnostaa

Melkein 60 prosenttia perheyrityksistä, joilla ei vielä ollut omistajastrategiaa, oli suunnitellut sen tekemistä. Omistajastrategian tekeminen tuntuu tulevan ajankohtaiseksi sukupolvenvaihdoksessa kun seuraava sukupolvi on ottamassa vastuuta, omistajuus hajaantuu eivätkä kaikki omistajat enää ole operatiivisessa toiminnassa mukana. Toisaalta omistaminen ja liiketoiminta voivat eriytyä eri yhtiöihin tai passiivinen holding-yhtiö aktiiviseksi sijoitusyhtiöksi ja perheyhtiöksi. Ne perheyritykset, joilla ei ole omistajastrategiaa, eivätkä vielä suunnittele sen tekemistä, ovat tyypillisesti yhden henkilön tai ydinperheen omistuksessa ja yritys on pieni. Omistajat ovat aktiivisesti mukana päivittäisessä toiminnassa, jolloin omistajan tavoitteet näkyvät yrityksen strategiassa. Painopiste on enemmän hallitustyön tehostamisessa. Näissä perheyrityksissä seuraava polvi on vielä lapsia.

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kysyimme omistajastrategiakyselyssä myös mielipiteitä PL:n viime syksynä hyväksymistä Omistajaperheiden hyvistä käytännöistä. Tärkeimpinä käytäntöinä pidettiin, että omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit, huolehtii omasta ja perheyrityksen jatkuvasta uudistumisesta sekä toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt. Vähiten tärkeänä pidettiin käytäntöjen dokumentoimista ja viestimistä yhteisesti sovituille tahoille. Perheyritykset, jotka eivät olleet tehneet omistajastrategiaa, pitivät kautta linjan käytäntöjä vähemmän tärkeänä.

Prioriteetti noudatti kuitenkin samaa linjaa. Poikkeuksena oli ”Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin”. Tämä ehkä johtuu siitä, että suuri osa näistä perheyrityksistä miettii tällä hetkellä sukupolvenvaihdosta, jolloin nämä asiat ovat pinnalla.

PERHEYRITYS 3 • 2020

35

OMISTAJASTRATEGIA

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN | KUVA: RIKU ISOHÄTÄLÄ

Omistajien tavoitteena vahva kasvu

36

Hätälä Oy:n tarina sai alkunsa vuonna 1938, kun Juho Isohätälä alkoi myydä kalaa, omenaa ja marjoja Oulun kauppatorilla. 1950-luvulla Juhon poika Olli perusti oman yrityksen, joka keskittyi kalanjalostukseen ja marjanmyyntiin eri puolella Suomea. Vuonna 1975 parikymppiset veljekset Riku ja Risto ostivat isoisän liiketoiminnan. 1980-luvun alussa isän jäädessä eläkkeelle veljekset saivat myös isänsä liiketoiminnan haltuunsa. Tänään Hätälän liikevaihto on 117 milj. euroa ja se työllistää vakituisesti 220 ihmistä. Toimitusjohtaja Riku Isohätälän lisäksi yrityksessä on operatiivisessa toiminnassa mukana hänen keskimmäinen poikansa Matti, joka varatoimitusjohtajana vastaa ostoista ja myynnistä. Rikun kaikki kolme lasta ovat hallituksen jäseniä ja omistajia. Rikun veli Risto on jäänyt Hätälästä pois 25 vuotta sitten. Hän omistaa poikansa kanssa KasvisHovin, joka tekee lounassalaatteja, majoneesiherkkuja ja marjapakasteita. ”Aikanaan luovuin KasvisHovin osakkeista ja velipoika on pienentänyt omistustaan Hätälässä.”

Hätälä on investoinut voimakkaasti vuosituhannen alusta lähtien ja kasvattanut myös vientiä. Omistajien tavoitteena on kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa jatkuvasti. ”Olemme pohjoissuomalainen perheyritys, joka haluaa työllistää myös tulevaisuudessa. Meillä on vahva kasvustrategia. Vientimarkkinoilla on paljon mahdollisuuksia.”

Hätälässä omistajastrategiaprosessi on koko ajan käynnissä. Omistajastrategiakeskustelut liittyvät vahvasti sukupolvenvaihdokseen. ”Useampi vuosi omistajastrategiaa on taikinoitu. Se ei tapahdu ykskaks, mutta jossain vaiheessa minun pitää antaa kapula lapsille. Mietitään erilaisia vaihtoehtoja mm. rahoitukseen liittyen. Vaikea kysymys, koska on isoja investointeja ja myös vienti tarvitsee voimavaroja.” Hallituksen puheenjohtaja Sauli Huikuri on ollut prosessissa myös mukana. ”Sauli on itse perheyrittäjä, joten hän ymmärtää hyvin perheyrittäjyyttä. Entistä enemmän viritämme keskustelua tästä asiasta hallituksessa. Joitakin asioita voidaan viedä johtoryhmäänkin.”

Kasvua ei kuitenkaan haeta laajentumalla eri toimialoille. ”Mietimme jatkuvasti, minkälaisia jalosteita tehdään tulevaisuudessa, mutta suutari pysyköön lestissään eli kalanjalostuksessa. Keskitymme yhden yhtiön kehittämiseen, emmekä hajota voimavarojamme.” Omistajastrategiaa ei Hätälässä vielä ole kirjattuna, mutta se tullaan kirjaamaan, kuten on esimerkiksi dokumentoitu laatujärjestelmä. ”Pitää käydä rehtiä keskustelua kaikkien kanssa, antaa Riku vinkiksi perheyrityksen omistajastrategiakeskusteluihin.” Hätälän viides polvi on jo kasvamassa. He ovat tällä hetkellä 2-, 5- ja 8-vuotiaita. ”Velipoika nukkui kalalaatikossa toripöydän alla, mutta lapsenlapsetkin ovat kyllä kasvaneet lähellä perheyritystä.”

PERHEYRITYS 3 • 2020

KOLUMNI

Lapset mukaan tehtaille ja kesteille jo pienestä pitäen Milloin on oikea aika kertoa lapselle, että perheessä on yritys? Ja miten hänelle pitäisi tästä kertoa, jotta perheyrittäjyys jatkuisi? Muun muassa näistä asioista keskustelimme työryhmässä, joka mietti omistajaperheen hyviä käytäntöjä. Kirjasimme yhdeksi käytännöksi: Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä. Eräässä perheyrityskonferenssissa vuosia sitten kuulin tarinan intialaisesta perheyrityksestä, jossa poikalapsen synnyttyä (useamman tyttären jälkeen) isä kiikutti hänet suurin piirtein suoraan sairaalasta kulmahuoneeseen ja sanoi: ”Jonain päivänä tämä huone on sinun.” Altistaminen perheyrittäjyydelle oli alkanut. Ehkä ihan näin aikaisessa vaiheessa ei ole tarpeellista altistaa lapsi perheyrittäjyydelle, mutta yrittäjämäisen perinnön siirtämistä helpottaa, kun seuraava sukupolvi saa jo varhain kosketuksen perheyrityksen toimintaan ja sen arkeen. Jos yritys ei sijaitse kodin autotallissa tai naapurissa, niin käynnit perheyrityksessä ovat erittäin tärkeitä. Olennaista on myönteisten mielikuvien luominen. Yhdessä suomalaisessa perheyrityksessä 5-vuotias poika ilmoitti äidilleen, että hän haluaa työskennellä isona samassa paikassa kuin isä. Äidin kysellessä tarkemmin syitä tähän poika vastasi: ”Kun siellä on niin hyviä keksejä.” Perheyrittäjyyden jatkuvuus voi olla pienestä kiinni.

Yrittäjyyden lisäksi myös vastuulliseen omistajuuteen kasvattaminen on tärkeää. Kesäkuussa kuuntelin amerikkalaisen perheyrityskonsultin vetämää webinaaria, jonka teemana oli seuraajapolven mukaan tulo perheyritykseen. Hänen mielestään omistajaperheen lapselle voi aloittaa omistamisesta puhumisen silloin kun lapsi ymmärtää nallensa ja lelunsa kuuluvan juuri hänelle. Ne ovat hänelle merkityksellisiä ja hän haluaa huolehtia niistä hyvin – aivan kuten vanhemmat perheyrityksestä.

Yrittäjyydestä kertominen pitää tapahtuma lapsen maailman ehdoilla. Yksi nykyinen toimitusjohtaja muisteli kiinnostuksensa heränneen perheyritystä kohtaan, kun isoisä hahmotteli tehtaan toimintaa legopalikoilla. Isovanhemmat ovat myös mitä parhaimpia yrittäjyyden sanansaattajia kertoessaan tarinoita myös perheyrityksen eri vaiheista.

Krista Elo-Pärssinen johtava asiantuntija Perheyritysten liitto

Omistajuus ei ole vain osakkeita, vaan myös tunnetta ja sitoutumista. Tunneside eli psykologinen omistajuus perheyritykseen syntyy, kun lapset oppivat tuntemaan perheyrityksen ja sen sidosryhmiä ja sidosryhmät heitä. Lapsia kannattaa ottaa pienestä pitäen mukaan perheyrityksen eri tilaisuuksiin ja vaikkapa alan messuille. Usein perheyritykset myös kestitsevät asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kotona, jolloin lapset luontevasti pääsevät kuuntelemaan yritykseen liittyviä keskusteluja. Yksikin perheyrittäjän vesa kertoi asiakkaasta, joka muisteli parikymmentä vuotta sitten yhdessä vietettyä saunailtaa nykyisen toimitusjohtajan ollessa 7-vuotias. Verkostot olivat syntyneet varhain.

Omistajaperheen hyvät käytännöt -julkaisu on saatavilla PL:n verkkosivuilla. Voit myös tilata sen jasenpalvelu@perheyritys.fi.

PERHEYRITYS 3 • 2020

37

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: LIISA TAKALA

Sisu on suomalaisen sisäinen selkänoja Sisu on johtaja Taru ”Perheyrityksissä ei eletä Sisukkuus nousee voimavaraksi Luontamasta, 42, ilahduttava, kvartaalitaloudessa, vaan katse silloin, kun tulee tiukka paikka. kutkuttava ja mielenkiintoinen on horisonttia pitemmällä. Nyt käsite, jonka merkitystä hän on jos koskaan tarvitaan sisua, Koronapandemia on pakottanut pohtinut sekä yleisesti että työjoka tarkoittaa sitkeyttä ja kykyä myös monet yritykset miettimään, elämässä ja yrityksissä. viedä asioita maaliin saakka”, ”Sisu on positiivista jääräpäiLuontama pohtii. kuinka toimia maailman syyttä ja periksiantamattomuut”Uudessa tilanteessa tarvita.Se on läheistä sukua psykotaan spontaania luovuutta ja muuttuessa ympärillä. logiassa käytetylle resilienssille. uteliaisuutta, mikä varmistaa, Molempiin termeihin liittyy se, että pysytään kehityksessä että vastoinkäymisistä ei pidä lannistua, vaan ne selätetään”, mukana, kun yrityksen toimintaympäristö muuttuu.” Luontama toteaa. Luontaman mukaan on kyse on pitkälti siitä, kuinka ihminen ”Sisukkuus liittyy enemmän yksilöön, kun taas resilienssi on suhtautuu asioihin ja pystyy käsittelemään muutoksia. On kyetsisua yhteisöllisempää: yhdessäoppimista ja toisten asemaan tävä sietämään epävarmuutta. asettumista. Ulkomaisille vieraille olen selittänyt sisua siten, ”Myönteinen ajattelu antaa voimaa kohdata päättäväisesti että se on yhdistelmä rohkeutta ja periksiantamattomuutta, vaikeita asioita ja päästä niiden yli. Päättäväisyys ja sisukkuus minkä lisäksi siinä on ripaus näyttämisenhalua.” ovat aika lähellä toisiaan. Sisukkuus nousee voimavaraksi, kun tulee tiukka paikka. Ajatellaan, että kyllä tästä selvitään.” Luontama vastaa Fenniassa järjestöyhteistyöstä ja meklaripal”Sisu on suomalaisen sisäinen selkänoja. Se on meissä veluista. Hän hoitaa suhteita meklaritoimistoihin ja järjessisäisenä voimavarana, jota ei voi tuoda eikä kaataa. Sisu tökumppaneihin ja vastaa näiden kanavien kautta Fennialle kuuluu kulttuuriimme ja on osa kansallisidentiteettiämme. tulevista vakuutusmaksutuloista. Resilienssiin liittyviä taitoja, kuten psyykkistä palautumiskykyä voi kuitenkin opetella elämällä ja kohtaamalla asioita.”

Epävarmuus ahdistaa Tänä vuonna monet yritykset ovat joutuneet kovan paikan eteen, kun korona on kurittanut niitä eri tavoin. Tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Läpi harmaan kiven Luontaman mielestä kansassa oleva sisu kannattaa nostaa esiin erityisesti nyt korona-aikana. Jokainen suomalainen

PERHEYRITYS 3 • 2020

39

”Sisulla on merkitystä. Sillä vedetään viimeinen puristus”, Taru Luontama sanoo

”Perheyrityksissä ei eletä kvartaalitaloudessa, vaan katse on horisonttia pitemmällä. Nyt jos koskaan tarvitaan sisua, joka tarkoittaa sitkeyttä ja kykyä viedä asioita maaliin saakka.” tietää, mitä sisu tarkoittaa ja mitä se merkitsee haastavissa tilanteissa. Nyt pitää valaa uskoa onnistumiseen. Tahto vie läpi harmaan kiven. ”Sisun antaman sisäisen selkänojan avulla ihminen jaksaa uskoa itse omaan tekemiseensä ja kykyyn silloinkin, kun muut eivät usko. Tutkimusten mukaan sisukkuus ja periksiantamattomuus ennustavat paremmin ihmisen menestystä kuin esimerkiksi älykkyysosamäärä”, Luontama tietää. ”Sisulla on merkitystä. Sillä vedetään viimeinen puristus.

40

Esimerkkinä on se, kuinka Lasse Viren juoksi kultaa 10 000 metrillä vuoden 1972 olympialaisissa Münchenissa, vaikka kaatui dramaattisesti kilpailun puolivälissä.” Koronapandemia on sekä pakottanut että mahdollistanut sen, että ihmiset ovat pysähtyneet miettimään asioita. ”Tämä on antanut mahdollisuuden käydä keskustelua itsensä kanssa. Globaali pysähtyminen pakottaa järkeilemään asioita. Jos tuntuu siltä, että elämä on kaoottista ja ennustamatonta, kannattaa erottaa toisistaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja joihin ei voi vaikuttaa. Sitten voi alkaa selvittää niitä yksi kerrallaan aloittaen tärkeimmistä.” ”Kun perheyritykset kohtaavat vaikeita tilanteita, nousee johdon viestintä tärkeään rooliin. Johdon näkyvyys ja aktiiviset toimet ovat välttämättömiä, jotta henkilöstö voi luottaa johtoon.” Perheyrityksissä sisukkuus voi olla yhteen tuova voima. Suhteellisuudentaju ja kokemus siitä, että yrityksessä on selvitty vaikeista ajoista aiemminkin auttavat laittamaan asiat oikeaan perspektiiviin. ”Sisumme ei ole niinkään amerikkalaistyylistä positiivisuutta, vaan enemmänkin totista. Sisu on ennen kaikkea sisäinen ominaisuus ja voimavara, jolla mennään eteenpäin. Jakamalla sisusta tulee yhteinen voimavara.” ”Sisun lisäksi suomalaisilla on muitakin voimavaroja, kuten luonto, josta voi hakea rauhoittumista ja palauttavaa voimaa.”

PERHEYRITYS 3 • 2020

Pidetään huolta toisistamme – yhdessä Etsimme jatkuvasti keinoja, joilla voimme tukea asiakkaitamme. Yhdessä selviämme tästäkin. fennia.fi | elo.fi

Yrityksesi tukena Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi sopeuttamaan, tehostamaan tai kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Olemme kumppanisi, kun haluat esimerkiksi • hoitaa varallisuuttasi • parantaa kannattavuutta • suunnitella omistajanvaihdosta ja työstää omistajastrategiaa • tukea taloushallinnon johtamiseen • suunnitella yrityksesi verotusta • kehittää uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita • suunnitella ja toteuttaa yritysoikeudellisia toimenpiteitä • suunnitella vastuullisuusstrategiaa ja raportointia.

pwc.fi/perheyritys

PERHEYRITYS 3 • 2020

41

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Jäseneksi Perheyritysten liittoon? Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia

Loipposet Oy Toimiala sijoitus ja yrityksen liikevaihto on 0,5 MEUR. Yrityksen

jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja

kotipaikka Tampere ja työntekijöitä 5, perustettu 2018, pääomista-

osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme

jia Loipon perhe tasaosuuksin, pääomistus sisaruksilla.

yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana. Lue lisää: perheyritys.fi/liityjäseneksi

MPH Headgear Oy

Dynaset Oy

Yrityksen toimiala tukku- ja vähittäiskauppa. Liikevaihto 2,2 MEUR

Yrityksen toimiala on teollisuus. Liikevaihto 21 MEUR: Yritys

perustettu vuonna 1998. Pääomistajat Petri Herpiö perheineen.

työllistää 97 henkilöä ja sen kotipaikka on Ylöjärvi, Yritys on perustettu vuonna 1986. Pääomistajia ovat Reijo, Anni ja Atte Karppinen.

ja se työllistää 11 työntekijää, kotipaikka on Helsinki. Yritys on

Puutyöliike Ojanen Oy Yrityksen toimiala on rakentaminen. Liikevaihto on 0,6 MEUR ja

Lapin Kumi Oy

työntekijöitä 8. Kotipaikka on Tampere, Yritys on perustettu 1984 ja vetovastuussa toinen sukupolvi, pääomistajana Minna Ojanen.

Toimiala muu palvelutoiminta. Liikevaihto on 29,9 MEUR sekä työntekijöitä 117. Yrityksen kotipaikka on Rovaniemi, Kolmannen sukupolven perheyritys on perustettu 1947 ja pääomistajia ovat

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

Ville Ruokanen ja Risto Keskiruokanen.

PERHEEN YHTENÄISYYS /YHTENÄISYYS FAMILY COHESION OMISTAJAPERHEEN SYYSSEMINAARI 11.11.2020 Syyskokous ja -seminaari 11.11.2020

”How to build strong families and lasting legacies -- The critical role of cohesion” KEYTorsten NOTE M. Pieper Dr. Associate Professor of Management, Belk College of Business at The University of North Carolina

Lisäksi luvassa mm: › CASET: SAXO Oy ja Snellman Oy Ab › Vuoden Perheyritys 2020 › PL Lähettiläs 2020

Missä: Clarion Hotel Helsinki / Live Stream Milloin: Keskiviikkona 11.11.2020 klo 9.00-17.00 Lue lisää ja ilmoittaudu ›› perheyritys.fi/ihanperheesta

42

PERHEYRITYS 3 • 2020

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

PL:n golf-mestaruus ratkottiin Turussa ATK-järjestelmää yritettiin sabo-

Turun Aura Golfissa järjestetty kilpailu oli maaliskuun puolivälin jälkeen

toida trolliarmeijan hyökkäyksel-

kauan kaivattu live-kohtaaminen ja

lä. Erityisesti ilahduimme siitä, että

tapahtuma olikin viimeistä paikkaa

saimme tapahtumaan mukaan uusia

myöten täyteen varattu. Yhteensä 24

ja vanhoja jäseniä sekä eri ikäisiä ja

golfaajaa kilpaili PL:n mestaruudes-

eri puolilta Suomea tulevia perheyrit-

ta aurinkoisessa säässä. Tapahtuman

täjiä. Ja miksi ei, järjestettiinhän kil-

primus motor, Next Level -työ-

pailu Suomen ylivoimaisesti upeim-

ryhmän jäsen Ville Haaslahti Hidex

malle kentällä”. Kilpailun voitti tarkastuslasken-

Oy:stä oli erittäin tyytyväinen:

nan jälkeen Timo Kovanen ennen

”Turun Aura Golfissa vietettiin uskomatonta huippu-urheilun juhlaa, josta ei puuttunut jännitystä, upeita suorituksia, tuomaripeliä ja jopa

Voittajien on helppo hymyillä: vasemmalta Simon Bergholm, Timo Kovanen, Tuulia Virhiä ja Ville Haaslahti kuva: Kaisa Isotalo

Tuulia Virhiää ja Simon Bergholmia. Pisimmän driven löi Topias Fonsén ja lähimmäksi lippua Lauri Kovanen.

Rehn ja Vanhanen vetonauloina Perheyritysvaltuuskunnan kokouksessa Perheyritysvaltuuskunnan

malaisen työn ja tuotannon

kokous järjestettiin OP:n

kilpailukyvystä pidetään hyvää

Vallilan tiloissa torstaina

huolta”, Rehn sanoi puhees-

27.8.2020. Hybriditilaisuutena

saan.

järjestettyyn kokoukseen osallistui yhteensä noin viisikym-

Rehn kertoi myös esitykses-

mentä valtuuskunnan jäsentä

sään, että elvyttävän finanssi-

eli yli puolet kaikista jäsenistä.

politiikan seurauksena julkisen

Tilaisuudessa valtiovarain-

velan kasvu on ”lyhyellä aika-

ministeri Matti Vanhanen ja

välillä väistämätöntä, mutta

Suomen Pankin pääjohtaja Olli

julkisen talouden liikkumavara

Rehn antoivat osallistujille

ja pitkän aikavälin kestävyys

ajankohtaiset talouskatsaukset.

Kuvassa: vas. Raimo Voipio, Olli Rehn, Katja Keitaanniemi, Matti Vanhanen ja Philip Aminoff

”Tässä tilanteessa emme kaipaa

ovat tärkeitä.” ”Suomen menestys perustuu jatkossakin yrittämiseen, osaa-

syyllisiä, vaan ratkaisuja. Niiden ytimessä on se, että suo-

miseen ja sitkeään työntekoon”, Rehn kiteytti.

Yrittäjän päivä jatkuu verkossa Valtakunnallista Yrittäjän

kaan vuoden keskellä. Myös Perheyritysten liitto osallistui

päivää vietettiin perin-

kampanjaan sekä julkaisi juhlan kunniaksi Kiitos perheyrit-

teisesti 5.9. Tänä vuonna

täjät -videon, joka on ollut näkyvästi esillä sosiaali-

Yrittäjän päivän ohjelma painottui pitkälti verkkosisältöi-

sen median kanavissa. Video on katsottavissa myös PL:n

hin. Tämän vuoden yrittäjän päivää juhlittiin digitaalisesti

youtube-kanavalla.

#sellainenonyrittäjä -kampanjalla, jossa suomalaisia yrittäjiä kiitettiin ennen kaikkea sinnikkyydestä ja luovuudesta ras-

PERHEYRITYS 3 • 2020

43

KYSY ASIANTUNTIJALTA

?

Kysy asiantuntijoilta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: johanna.vesikallio@perheyritys.fi

Voiko olla liian sisukas? mielestäni perheyrittäjä ei voi olla liian sisukas. Sisukkuutta ei kuitenkaan pidä sekoittaa jääräpäisyyteen. Kun yritystä johdetaan strategian ja määriteltyjen arvojen mukaisesti ja pusketaan yhdessä päätettyyn suuntaan, sisukkuus kohdistuu oikeisiin asioihin ja yrityksen hyväksi. Sisukkuutta tarvitaan myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimisessä ja ideoiden viemisessä toteutukseen. Kari Stenqvist Veroasiantuntija, Partner, Omistajayrittäjäpalvelut PwC Suomi

sisukkuus on periksiantamattomuutta ja sinnikkyyttä, joka parhaimmillaan toimii eteenpäin työntävänä voimana ja tarttuvana voittavana asenteena. Henkilöstöön rakennettu yhteinen taistelutahto ja usko tulevaan ovatkin sisukkuus valjastettuna yrityksen voimavaraksi. Sisukkuus tekee meistä vahvoja, mutta myös heikkoja. Joskus on myös muutettava suuntaa. Johdon uppiniskainen läpi harmaan kiven -asenne voi kohdistaa voimavarat menetettyihin taisteluihin, kun suunnan muutoksella voisi kääntyä kohti uusia mahdollisuuksia. Perheyritykseen nivoutuu ylpeyden ja kunnian tunteet. Suunnan muuttaminen tuntuu näin ollen erityisesti luovuttamiselta tai odotusten pettämiseltä. Voittavan sisukkaassa yrityksessä onkin kulttuuri, jossa saa sinnikkäästi yrittää, mutta myös lannistumattomasti muuttaa suuntaa. Lotta Moring Partner, Senior Consulting Momentous-Cresco

sisu on kykyä valjastaa käyttöön sisäiset voimavarat, joilla pusketaan läpi vaikeiden tilanteiden. Liiketoiminnassa se tarkoittaa periksiantamattomuutta sekä vahvaa

44

aatteellista asennetta. Perhevetoisissa yrityksissä, joissa saman suvun jäseniä on yhdessä päättämässä liiketoiminnan linjauksista, on sisukkuus vahvuus - mikäli tavoitteet ovat kaikilla samansuuntaisia. Mutta mitäs sitten, jos näkemykset strategisista suuntauksista ovatkin täysin erilaiset? Näitäkin on nähty, että yksi tai osa omistajista haluaa itsepintaisesti pitää kiinni vanhoista toimintatavoista, kun taas osa näkee, että uudet tavat toimia ovat elinehto selviytymiselle. Toimintaympäristö muuttuu kiivasta vauhtia. Tämä käsillä oleva fakta edellyttää yrityksiltä uudistumista ja uusien strategisten linjausten tekemistä menestyksen varmistamiseksi. Vastaus: Liiallinen Sisu kääntyy yritystoimintaa vastaan silloin, kun sisukkaasti pidetään kiinni vanhoista aatteista ja halu muutokseen puuttuu. Myös perhesuhteisiin tämä lisää jännitteitä. Parhaiten sisukkuus toimii silloin, kun näkemykset liiketoiminnan linjauksista ovat kaikilla omistajilla samansuuntaiset. Katja Ekman Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

liian sisukas ei voi olla, mutta sisukkuus – sinnikkyys ja tahdonvoima – on valtava voimavara. Yritystoiminnalta vaaditaan rohkeutta, uusiutumiskykyä ja lujaa tahtoa viedä asioita eteenpäin. Onnistumiset ja menestys eivät tapaa tulla vahingossa, ja esimerkiksi yrityskaupat ja merkittävät investoinnit vaativat sisukasta tekemistä. Kolikolla on puolensa tässäkin asiassa; liian päämäärätietoinen toiminta voi johtaa siihen, että esimerkiksi muuttunut maailma ympärillä tai lähipiirin erilaiset näkökulmat voivat jäädä huomioimatta. Puskee liian kovaa ja sisukkaasti. Mutta kolikon parempi puoli painaa ehdottomasti enemmän – SISUA yritykset! Antti Mettiäinen johtaja, OP yrityspankki

PERHEYRITYS 3 • 2020

suomella on legendaarinen maine maana, jonka ihmiset ovat sisukkaita ‑ tämä ominaisuus on vienyt meitä pitkälle urheilussa, liike-elämässä ja monilla muilla aloilla. Muualla ei tunneta vastaavaa käsitettä; puhutaan resilienssistä, kyvystä kestää vastoinkäymisiä. Yrittäjyydessä sisukkuutta tarvitaan esteiden voittamiseksi. Vaikeina hetkinä punnitaan tahdonlujuutta ja tilannehallintaa. Sisukkuuden varjopuolena voi olla joustamattomuus tai yliyrittäminen, jolloin usko omiin kykyihin on epärealistisella tasolla. Sisun ohella tarvitaan tietysti osaamista ja otolliset olosuhteet. Kiinnostavaa sisun käyttö on silloin, kun tehdään asioita ”against all odds”, ja muut eivät usko menestymisen mahdollisuuksiin. Usko omiin kykyihin ja pärjäämiseen voi maksimoida oman potentiaalin. Mielestäni sisua ei koskaan ole liikaa. Maalaisjärjen avulla sisu suuntautuu oikeina annoksina oikeaan kohtaan. Ikinä ei kannata lopettaa yrittämistä: vastoinkäymiset voi kääntää voitoiksi ja sisukkuus auttaa haasteissa!

toisinaan käydä kiivaitakin keskusteluja, kunhan tämä tapahtuu hyvässä hengessä ja kokonaisuuden kannalta parasta lopputulosta yhdessä tavoitellen. Teemu Alahuhta Partner, DevCo Partners Oy

Jukka-Pekka Joensuu Asianajaja, osakas Eversheds Asianajotoimisto Oy

sana ”sisu” on käsitteenä jokseenkin epämääräinen ja tarkoittaa eri ihmisille varmastikin hieman eri asioita. Itse ajattelen sen merkitsevän ennen kaikkea voimakasta periksiantamattomuutta. Työssä meillä DevCossa ei pärjäisi ilman sisukkuutta, sillä esimerkiksi uuteen pitkäjänteiseen kumppanuuteen johtava yrityskauppaprosessi kestää usein vuosia ja sisältää monenlaisia vaiheita ja mutkia. Ulospäin näkyvä lopputulos (toteutunut yrityskauppa) on aina kovan ja sisukkuutta vaativan työn tulos. Sisukkuutta voisi kuitenkin ajatella olevan liikaa vaikkapa silloin, jos se muuttuu kapeakatseiseksi jääräpäisyydeksi. Tämä voisi näkyä käytännössä esimerkiksi siten, että muiden mielipiteitä ei kuunnella tai edes yritetä ymmärtää. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että yrityksissä uskalletaan

PERHEYRITYS 3 • 2020

45

PL TAPAHTUMAKALENTERI

2020-2021

7

lokakuu

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä Greenstep House, Espoo

Seminaarissa käsitellään osaamista ja sen johtamista perheyrityksen uudistumisen mahdollistajana ja voimavarana. Kuulemme myös eri rahoitusvaihtoehdoista liiketoiminnan uudistamistilanteissa. Mahdollisuus etäosallistumiseen.

27 lokakuu

Next: Mitä on omistajuus? PL toimisto

2

joulukuu

Perheyritystapaaminen Kokkola

Tervetuloa perheyritystapaamiseen Kokkolaan. Merkitse aamupäivän tilaisuus kalenteriisi ja tule keskustelemaan ajankohtaisista teemoista.

3

joulukuu

Perheyritystapaaminen Oulu Tilaisuus on suunnitteilla. Ohjelma ja aikataulu tarkentuu.

Omistajaosaamisen kartuttaminen on hyvä aloittaa peruskysymysten ääreltä. Mitä on omistajuus? -tapahtuma toimii helposti lähestyttävänä introna omistajuuden eri ulottuvuuksiin.

29 lokakuu

Next: Mitä on omistajuus? Helsinki

Omistajaosaamisen kartuttaminen on hyvä aloittaa peruskysymysten ääreltä.Mitä on omistajuus? -tapahtuma toimii helposti lähestyttävänä introna omistajuuden eri ulottuvuuksiin.

11

marraskuu

Syyskokous ja seminaari Clarion, Helsinki

Syysseminaarissamme perehdymme omistajaperheen yhtenäisyyteen ja siihen, miten se toimii perheyritysten voimavarana vaikean paikan tullen. Perheyrityksillä on ainutlaatuisia luontaisia voimavaroja, jotka auttavat selviytymään tiukan paikan tullen. Yksi näistä voimavaroista on omistajaperheen yhtenäisyys eli business family cohesion.

26 marraskuu

Yritysperimä: Perheyrityksen DNA yritystoiminnan kulmakivenä PL toimisto

Miten perheyrityksessänne hyödynnetään tätä voimavaraa, josta asiakkaat tuntevat teidät ja joka muodostaa teidän ainutlaatuisen DNA:n?

8

joulukuu

Perheyritysilta PL toimisto, Helsinki

Merkitse vuoden viimeinen Perheyritysilta kalenteriisi. Luvassa mielenkiintoisia keskusteluja ajankohtaislla teemoilla. Maksuttomaan tilaisuuteen ovat tervetulleita PL:n jäsenen kutsumana myös toiminnastamme ja perheyrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.

11

joulukuu

Next pikkujoulut Helsinki, TBC Tonttulakit esiin! Perinteiset nextien pikkujoulut vietetään perinteisin menoin.

Aika, paikka ja ohjelma tarkentuvat.

19

tammikuu

Parempaa vuorovaikutusta Helsinki, paikka ja aika tarkentuvat

Vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky ovat useissa tutkimuksissa top 3- tulevaisuuden työelämätaitojen joukossa. Itsetuntemusta, itsensä johtamista ja vuorovaikutustaitoja kannattaa kehittää. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi näiden asioiden äärelle ja vieläpä kaksikielisyyden hengessä.

Katso lisää: perheyritys.fi Lisätietoa saat jäsenpalvelustamme jasenpalvelu@perheyritys.fi, p.050 566 1592

46

PERHEYRITYS 3 • 2020

Tehdään yhdessä tavoitteistasi totta! Haluatko tehostaa ja kasvattaa liiketoimintaasi tai tehdä ennakoidusti onnistuneen sukupolvenvaihdoksen? Modernien taloushallinnon ratkaisujen ja korkeatasoisen asiantuntijapalvelumme avulla tuemme sinua johtamistyössä. Talouden matkaoppaamme ympäri Suomen ovat valmiina kuuntelemaan, ota yhteyttä: www.tietoakseli.fi | myynti@tietoakseli.fi

Taloushallinto - Tilintarkastus - Corporate Finance

Rakenna rohkeasti rekrytoimalla

Hallitusjäsenten suorahaku

Toimivan johdon suorahaku

Asiantuntijoiden Talentous-haku

Johtoryhmien arviointi

momentous.fi

www.yritys.fi/perhe

®

YLPEÄSTI SUOMALAINEN PERHEYRITYS! Suomalainen perheyritys

-merkki on Broman Groupin aloitteesta syntynyt, Perheyritysten liiton jäsenille tarkoitettu merkki. Merkki symboloi kannattavaa kasvua, pitkäjänteisyyttä, yli sukupolvien kurkottavaa toimintatapaa ja vastuullisuutta – arvoja, jotka sisältyvät lukemattomien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan. Onhan sinun perheyrityksellä jo merkki käytössä?

Hyvää syksyä! PERHEYRITYSLEHTI 4/2020 ILMESTYY JOULUKUUSSA!

teeMA:

luOttAMus