Perheyritys-lehti 4/2021 by Perheyritysten liitto

2022: Pula

työntekijöistä investointien jarruna

4| 2021

TEEMA: IHMINEN JA KONE

Liiton ensimmäinen podcast esittelyssä

La Familia -Perhe omistaa PERHEYRITYSTARINAT: AHOLA TRANSPORT, JUHLAVUOTTA VIETTÄVÄT: C. E. LINDGREN, JUURANTO-YHTIÖT, HALVA, TUOKKO JA PENTIK

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Ihmisen ja koneen ikuinen liitto teknologia on ympäröinyt meidät ennennäkemättömällä tavalla ja eroa ihmisen ja koneen tai fyysisen ja virtuaalisen välillä on yhä vaikeampaa huomata omassa arjessamme. Moni meistä perheyrittäjistä pohtii mitä tapahtuu tulevaisuuden työpaikoille ja mitä ajatella ihmisen ja koneen välisestä suhteesta tulevaisuudessa? Ihmisten ja koneiden yhteinen taival on alkanut jo tuhansia vuosia sitten kun ihmiset alkoivat kantamaan mukanaan työkaluja. 2020-luvulla ihmisten työkalut ovat älykkäitä ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olevia teknologioita sekä tekoälyä laajasti ja tarkasti hyödyntäviä monimutkaisia laitteita. Meidänkin perheyrityksessämme on koneita ja teknologiaa aina rakastettu ja niihin investoitu, mutta on syytä muistaa että ihmiset ovat ehdottomasti tärkein resurssimme. Koneiden ja teknologian avulla työntekijämme pystyvät laajentamaan omaa osaamistaan uskomattoman paljon mutta menestyksen keskeinen tekijä perustuu edelleen työntekijöidemme keskinäiseen vuorovaikutukseen. Vaikka tekoäly ja robotit muuttavat maailmaa ja työtämme myös perheyrityksissä, säilyy meillä ihmisillä onneksi edelleen arvokas rooli liittyen rationaaliseen todentamiseen ja luovaan ajatte-

PERHEYRITYS 4 • 2021

luun. Ihmisillä on myös erinomainen kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennaisuuksia toisistaan. Tekoäly ja robotiikka eivät siksi kokonaan korvaa töitämme ja tehtäviä, ne kenties paremminkin muuttavat työn tekemisen luonnetta. Toivon, että ihmisten ja koneiden välille syntyisi sellaista vuorovaikutusta joka mahdollistaisi meille kaikille kestävämmän tulevaisuuden, ottaen huomioon paitsi teknologisen ja taloudellisen kehityksen myös ympäristöystävällisemmän ja eettisemmän maailman. Koska olemme jokainen yhä tiiviimmin ja erottamattomasti kiinni teknologiassa, tarvitsemme myös perheyrityksissä yhä laajempaa pohdintaa siitä, miten huomioimme tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita omassa liiketoiminnassamme. Meillä kaikilla on samanaikaisesti tilaisuus pohtia arvon ja merkityksen tuottamista uudella tavalla ihmisen ja koneen välisessä suhteessa. Muutaman vuoden päästä emme kenties enää täysin erota ihmistä ja konetta sekä todellista ja virtuaalista toisistaan. Unelmieni utopiassa ihminen auttaa konetta ja kone ihmistä.

Jenni von Veh hallituksen jäsen Perheyritysten liitto

TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2021

IHMINEN JA KONE Sivu 6 KOLUMNI: TYÖSKENTELEEKÖ YRITYKSESSÄNNE SALAINEN HUIPPUTEKNOLOGIATIIMI? Sivu 11 PERHEYRITYSPULSSI: SYVENEVÄ OSAAJAPULA JARRUTTAA INVESTOINTEJA 2022 Sivu 12 LA FAMILIA – PERHE OMISTAA -PODCAST ESITTELYSSÄ Sivu 16 PETER FREDMAN "OMISTAJAT NUOTION ÄÄRELLÄ" Sivu 18

Perheyritys houkutteli Alexander Brunowin Singaporesta Porvooseen Sivu 30

PL:N SYKSYN SUPERVIIKKO ALKOI PERHEYRITYSVALTUUSKUNNAN KOKOUKSELLA Sivu 48

OMISTAJA JOLTA HALUAN OPPIA: NINA SARÉN Sivu 19 JÄSENKYSELYN TULOKSET Sivu 22 JATKAJAT: AINA MATKALLA JONNEKIN Sivu 24 SNELLMAN LAHJOITTAA PIETARSAARELLE LAPPSETIN LEIKKIPUISTON Sivu 29

Miten rakennetaan toimiva palkitsemisjärjestelmä, Nina Sarén Sivu 19

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS: C. E. LINDGREN, JUURANTO-YHTIÖT, HALVA, TUOKKO & PENTIK Sivu 30-44

AINA MATKALLA JONNEKIN – AHOLA GROUP Sivu 24

UUDET JÄSENET & LYHYESTI Sivu 64-65 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 66

Aitiopaikka Sivu 58 Omistaja Sivu 61

ten liitt ritys oey

JATKAJAT

VUODEN PERHEYRITYS: LINDSTRÖM Sivu 55

en l tyst iitto yri

paikka • Per tio h Ai

VUODEN PERHEYRITYSLÄHETTILÄS Sivu 54

istaja • Perh e Om

PL:N SYYSKOKOUS & SEMINAARI Sivu 50

PÄÄTOIMITTAJALTA

korona on pakottanut organisaatiot digiloikkaan, mikä on lisännyt tehokkuutta, tukenut liiketoimintaa ja johtanut uusiin tapoihin toimia. Paluuta entiseen ei ole. Toimistolle ei ole pakko tulla joka päivä, asiakastapaamiset hoituvat etänä, hallinnon pyörittäminen ja asioiden hoitaminen hapottavat enemmän istuma- kuin reisilihaksia.

Joulukuussa pääsin juhlistamaan itsenäisyyspäivää Kokoomuksen kansanedustajien ja puolueväen kanssa Bottan juhlasaliin. Noin tunnin aikana kilistelin lasia ja vaihdoin ajatuksia puheenjohtaja Petteri Orpon, erityisavustaja Tuomas Tikkasen ja eduskuntaryhmän pääsihteerin Mikko Kortelaisen kanssa. Tervehdin ohimennen puolta tusinaa muita tuttuja kansanedustajia. Kaikista näistä keskusteluista peruspointsit ovat yhä mielessä. Yksikään näistä kohtaamisista ei ollut ennalta sovittu, kalenteriin laitettu tai keskusteluja etukäteen käsikirjoitettu. Mutta kun seuraavan kerran asiaa on, yhteydet ovat auki. Voi olla, että oman vaikuttamistyöni näkökulmasta nämä työpäivän jälkeiset työtunnit olivat vuoden tehokkaimmat.

Raine Tiessalo Viestintä -ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

PERHEYRITYS 4 • 2021

LEHDEN TEKIJÄT Raine Tiessalo, päätoimittaja raine.tiessalo@perheyritys.fi : @tiessalo Puh. 050 435 5898 Sini-Marja Ant-Wuorinen toimituspäällikkö Puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT Sini-Marja Ant-Wuorinen Krista Elo-Pärssinen Heidi Hammasten Jari Mäkinen Riitta Saarinen Raine Tiessalo KUVAT Sam Jamsen Jani Laukkanen Roni Rekomaa Anne Yrjänä KANNESSA: Raine Tiessalo ja Antti Roiha / La Familian podcast KUVA: Sam Jamsen OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Laine, Rauma ISSN-TUNNUS 2669-9966

R PÄ

ISTÖME

R I

Antoisia ihmiskohtaamisia, onnea ja menestystä vuodelle 2022!

DIGILEHTI: Perheyritys.fi

Turha ravaaminen on lopullisesti loppu. Sen sijaan askeleet pitää valita entistä tarkemmin. Uusien potentiaalisten asiakkaiden kanssa pitää tavata kasvotusten, koska läppärin ruudulla olevaan uuteen naamaan ei synny luottamusta. Henkilökunnan juhlat ja työkykypäivät eivät myöskään taivu virtuaalimaailmaan. Samat lait pätevät Perheyritysten liiton vaikuttamisessa. Tapasimme liiton toimitusjohtajan kanssa etänä vuoden 2021 aikana yli 20 kansanedustajaa ja tusinan verran erityisavustajia ja valtiosihteereitä. Valmistelimme Teams-kohtaamiset huolella. Vältimme Power Point -sulkeisia. Pyrimme pitämään viestit lyhyinä ja antamaan aikaa keskustelukumppanille esittää omia näkemyksiään. Sovimme rooleista. Kaikki meni teknisesti ja sisällöllisesti hyvin. Alkuun jään särkemistä. Yleensä kyseltiin puolin ja toisin, että toimiiko mikki, kuuluuko, ja missä juuri nyt kukin on. Kotona, autossa, mökillä, kadulla. Sitten pieninä annoksina perheyritysten asiaa, ajatustenvaihtoa ja loppumoikkaus. Pinnistys oli kova, mutta kosketuspinta jäi ohueksi, muistijälki myös. Tuli koronapassi Suomeen, viimeinkin. Ammatillinen sosiaalinen elämä aukesi.

Marraskuussa Helsingin Sanomat kutsui kirjallisuupalkintogaalaan Sanomatalolle. Noin kahden tunnin aikana keskustelin liiton painopisteistä ja median jamasta HS:n päätoimittajan Kaius Niemen, Aamulehden päätoimittajan Jussi Tuulensuun ja Iltalehden päätoimittajan Perttu Kauppisen kanssa. Juttelin nuoren kokoomusvaikuttajan Daniel Sazonovin ja entisen vihreiden kansanedustajan Rosa Meriläisen kanssa politiikasta. Sovin lounastapaamisen erään perheyrityksen omistajan, mahdollisen jäsenkandidaatin kanssa.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki

Turha ravi pois, vaikuttavia kohtaamisia tilalle

ILJ

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0992

IHMINEN JA KONE Ihminen ei ole ainoa työkaluja käyttävä eläin, mutta olemme

ainoa, joka on rakentanut koneita – työtä helpottavia laitteita. Niiden avulla olemme nousseet tämän planeetan valtiaiksi, ja voisimme halutessamme tai vahingossa jopa tuhota sen. Kehittämämme tekniikka on myös muuttanut meitä, minkä lisäksi olemme nyt muuttumassa kyborgeiksi, ihmisen ja koneen risteytymiksi. TEKSTI: JARI MÄKINEN

ntiikin Kreikassa monet näytelmät päättyivät siihen, että kaikkien tragikoomisten käänteiden jälkeen tilanne oli niin solmussa, ettei siitä päässyt mitenkään eteenpäin kohti järkevää loppua. Lopuksi, kuin tyhjästä, paikalle tuli jumala, joka ratkaisi ongelmat. Teattereissa oli jopa erityinen nosturi, jonka avulla jumalaa näyttelevä henkilö voitiin vinssata ylhäältä alas lavalle. Tämä

nosturi, kreikaksi mēkhanē eli mekaniikka, antoi tälle ongelmienratkaisumuodolle myös nimen: Deux ex Machina, eli "Jumala koneesta". Nyt noin 2500 vuotta myöhemmin ollaan tilanteessa, missä kaivattaisiin todella yliluonnollista ongelmien ratkaisijaa, joka ratkaisisi kaikki ne umpikujat, mihin teknologian avulla ollaan päädytty. Kehittämämme koneet ovat tupruttaneet ilmakehään niin paljon hiilidioksidia, että planeettamme ilmasto on muutoksessa.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Luomamme tietoverkot ovat kiihottamassa meitä toisiamme vastaan. Ja rakentamamme ydinaseet voisivat pamauttaa koko planeetan asuinkelvottomaksi. Jotkut haluaisivat ottaa askeleen taaksepäin kohti yksinkertaisempaa elämää ilman nykyajan härpäkkeitä, kun taas toisten mielestä nyt jos milloin tarvitaan tekniikkaa. Kenties nyt pitäisi vinssata apua taas yläilmoista, tällä kerralla avaruudesta saakka. Siellä kun tilaa ja mahdollisuuksia riittää.

KUVA: SPACEX

Elon Muskin avaruuteen kurottava yhtiö SpaceX on rakentamassa jättirakettia, jonka avulla satelliittien ja muun tavaran lähettäminen tulee paljon nykyistä edullisemmaksi ja kätevämmäksi. Raketti tekee ensilentonsa vuoden 2022 alussa. Yhtiön tarkoituksena on perustaa lopulta siirtokunta Marsiin.

Mistä tämä kaikki alkoi? Ihmiskunnan heureka-hetki oli joskus 3500 vuotta ennen ajanlaskun alkua, kun joku sumerilainen Mesopotamiassa nykyisen Irakin seuduilla keksi pyörän. Kenties pyöriviä kiviä tai puunrunkoja katseltuaan hän teki kaksi pyöreää, litteää puukiekkoa ja laittoi niiden keskelle akselin. Kaksoisvirtainmaassa sikisivät myös

maatalous, kaupungit ja kirjoitustaito. Ei ihme, että myös teknologia sai alkunsa siellä. Kyse oli aluksi "vain" yksinkertaisimmista koneista, joilla muutettiin voiman suuntaa ja suuruutta. Sellaisia olivat pyörän lisäksi esimerkiksi vipuvarsi, ruuvi ja väkipyörä. Ne loivat pohjan kaikille tuleville teknisille vempaimille. Antiikin Kreikassa muutama sata vuotta

PERHEYRITYS 4 • 2021

ennen ajanlaskun alkua valjastettiin vesi- ja tuulivoima, mutta vasta roomalaiset ottivat nämä laajamittaiseen käyttöön. Nopeasti teknologian historiaa kelaten seuraava iso harppaus eteenpäin tapahtui 1700-luvun puolivälissä. Teollisen vallankumouksen veturina oli höyryvoima ja rakennusmateriaalina teräs. Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei tapahtunut niin

▼ Ranskalaisen Nicolas-Joseph Cugnot'n vuonna 1770 tekemä höyrykärry on hyvä esimerkki edellä aikaansa olevasta keksinnöstä. Puuraken-

teinen, yksinkertaisella höyrykoneella toiminut laite ei ollut käytännöllinen, vaikka se liikkuikin. Se museoitiinkin jo vuonna 1800, ja on edelleen esillä Pariisin Musée des Arts et Métiers'issä.

OBE

KUVA: JARI MÄKINEN

KUVA: R

◀ Britti Kingdom Isambard Brunel oli jännittävin teollisen vallankumouksen ajan insinööreistä. Hän sai

oppinsa ranskalaisilta käsityöläisiltä, mutta teki Kanaalin pohjoispuolella paitsi terässiltoja, rautateitä ja laivoja, niin myös rakensi ensimmäisen tunnelin Thamesin ali Lontoossa. Hän oli myös aikansa perheyrittäjä, sillä hänen isänsä ja poikansa olivat myös insinöörejä.

lyhyessä ajassa niin suurta muutosta. Nyt pandoran lipas oli viimeistään auki, sillä koneiden ansiosta ihminen pystyi vaikuttamaan maapalloon globaalisti. Ilmastonmuutosta seuratessa aika jaetaankin tilanteeseen ennen ja jälkeen teollisen vallankumouksen.

Koneet muuttuvat biteiksi Teollisen vallankumouksen jälkeen pienet vallankumoukset ovat seuranneet toinen toistaan, kunnes 1970-luvun alussa tilanne Kaliforniassa oli hieman samankaltainen kuin 1700-luvun Iso-Britanniassa. Hyvä taloustilanne, innovointeja tukeva yhteiskunta, useat pohjustavat tekniset keksinnöt ja sopivasti samankaltainen joukko samaan tapaan ajattelevia ihmisiä ja yhtiöitä osuivat samaan aikaan samaan paikkaan. Nyt tuloksena oli tietotekniikan vallankumous. Mikropiirit tekivät mahdolliseksi edulliset, pienikokoiset tietokoneet, jotka puolestaan auttoivat tekemään yhä tehokkaam-

pia ja pienempiä tietokoneita, lopulta myös kännykät ja sitten älypuhelimet. Nyt sähköhammasharjassakin on mikropiiri, joka on yhtä tehokas kuin vuosikymmenten takainen supertietokone. Mullistavinta elektroniikan vallankumouksessa oli se, mitä mikropiirien sisällä tapahtui. Yksinkertaiset komentokoodit kehittyivät laajoiksi ohjelmistoiksi. Kun tietokoneita alettiin yhdistää maailmanlaajuiseksi verkoksi, pystyivät koneet myös keskustelemaan kätevästi keskenään.

Tekoäly tulee, haluamme tai emme Internetin reitittimen pienten valojen vilkkumista katsoessa ja kovalevyjen surinaa kuunnellessa on hyvä pohtia mihin tekniikka on menossa.

"Tekoäly, metaversumi, älykkäät robotit", heittää tulevaisuudentutkija Toni Ahlqvist. Olennaista on se, että pian koneet alkaat ajatella, ja sen sijaan että vain käyttäisimme nettiä, menemme oikeastaan sen sisään. "Näissä on vielä aika paljon hypeä", Ahlqvist toteaa. "Parhaimmat systeemit pystyvät jo jäljittelemään aika hyvin inhimillistä toimintaa, mutta ne eivät ole vielä ihmisen tasolla". Kuuluisa Sophia-robotti osaa vastailla hyvin ihmisen kaltaisesti ja vaikuttaa älykkäältä, mutta sen saa hyvinkin helposti sekaisin, kun osaa esittää kysymyksiä sopivasti. Kenties maailman paras "tekoäly" GPT-3 tuottaa uskottavalta tuntuvaa runout-ta, mutta sekin on saatu aikaan näppärän algoritmin, suuren lähdemateriaalimäärän ja koneoppimisen avulla. Luovuutta siinä ei ole pätkääkään.

Olennaista on se, että pian koneet alkaat ajatella, ja sen sijaan että vain käyttäisimme nettiä, menemme oikeastaan sen sisään.

PERHEYRITYS 4 • 2021

"Todellinen tekoäly on mielestäni vielä aika kaukana, eikä se todennäköisesti koskaan tule esiin yhtenä, kerralla valmiina järjestelmänä", jatkaa A ‌ hlqvist. "Todennäköisesti menemme kohti sitä pienin askelin. Esimerkiksi Siriin tai Alexaan tulee vähitellen vain uusia ominaisuuksia, jotka ovat yhä enemmän älykkäitä."

Elämmekö jo metaversumissa?

Kuka tulee tai pääsee mukaan? Jumaluus liittyy monien mielestä myös geenitekniikkaan. Sen avulla voisimme jo nykyisin muokata helposti kasveja, eläimiä ja myös itseämme. Voisimme parantaa sairauksia ja tehdä vauvoistamme parempia. Niin Ollila kuin Ahlqvistkin varoittelevat tässä liian nopeasta toiminnasta. Sama pätee myös tekoälyyn: tulossa oleviin tekniikkoihin sisältyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös erittäin suuria riskejä. Ne lisäävät helposti myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta paitsi omassa yhteiskunnassamme niin myös maailmanlaajuisesti eri maiden välillä. Sosiaalinen media on varoittava esimerkki siitä, mitä hyvää tarkoittava, mutta hallitsematon, polarisoiva sekä vastuuta välttelevä toiminta voi saada aikaan. Pienestä alkaneet megayhtiöt pitävät nyt koko maailmaa hallussaan. "On tärkeää ennakkoarvioida tuloksia ja pohtia tarkasti sitä, mitä kannattaa kehittää ja miten", sanoo Ahlqvist. Hänen mielestään Euroopan Unionin varovainen, rajoittava lähestymistapa on hyvä, vaikka se hidastaakin nyt kehitystä. "Juuri nyt on tärkeää löytää oikea suunta ja varmistua siitä, ettemme tee mitään vaarallista." Ollila puhuu mielellään vastuusta: "Kun kehitetään näitä uusia teknologioita, pitää kysyä kuka on vastuussa kenelle? Miten pitälle vastuu ulottuu?" Nykyisin joka puolelta tuttu kuvio, missä vastuut ja velvoitteet menevät sekaisin alihankinta- ja yhteistyöhimmeleissä, muuttuu vain sekavammaksi, kun panokset ovat suurempia ja mukana on aiempaa enemmän tahoja.

KUVA : JAR I MÄK INEN

Toni Ahlqvistin mukaan toinen aikamme suuri hype on metaversumi, eli internet, joka koostuu kokonaiseen virtuaaliseen maailmaan liitetyistä interaktiivisista virtuaalitiloista. "Elämme oikeastaan siinä jo nyt, mutta käytössämme ei ole vielä sovellusta, jonka avulla sen käyttäminen olisi kätevää. Datapuvut ja virtuaalilasit ovat kovin kömpelöitä." Voi olla, että kätevät, kevyet silmälasien kaltaiset datalasit, jotka ovat netissä kiinni 5G-yhteydellä, voisivat olla tällainen mullistava käyttöliittymä. Kun juttelimme teknologian kehityksestä ja sen tulevaisuudesta filosofi Maija-Riitta Ollilan kanssa, hän muistutti siitä, että silmälasit tulivat käyttöön 1200-luvun lopulla. Ne olivat ensimmäinen tekninen laite, millä ihminen pystyi parantamaan ja korjaamaan aistejaan. Eräällä tapaa silmälasit olivat ensimmäinen askel kohti sitä, että ihmisestä tulee kyborgi, ihmisen ja konen risteytymä. Nyttemmin tekonivelet, sydämentahdistajat ja kuulolaitteet ja muut sellaiset ovat vieneet tätä vain pitemmälle. Fyysisten proteesien ja apuneuvojen jälkeen on vuorossa mieli ja ajattelumme. Pian voimme yhdistää aivomme tietokoneiden kanssa. Pääsisimme silloin eroon hankalista käyttöliittymistä ja voisimme keskustella tietoverkon kanssa ajatuksillamme. Aivoihin liitettävällä elektoniikalla voitaisiin myös parantaa useita aivosairauksia. Ollila sanoo, että koneet ovat vaikuttaneet ajatteluumme jo tätä ennen. "Olemme kontekstuaalisia olentoja, eli tekniikka on esimerkiksi vaikuttanut siihen miten ja missä käytäm-

me tekniikkaa. Teknologia ei ole neutraalia, vaikka niin usein sanotaan." Jos kädessämme on pistooli, on todennäköisempää että ammumme sillä kuin olisi siinä tapauksessa, että pistoolia ei ole. Se, että meillä on jumalan voimat, saa meidät tuntemaan itsemme jumaliksi. "Minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja", kerrotaan Yhdysvaltain ydinpommiprojektin johtajan Robert Oppenheimerin sanoneen Bhagavad-Ghitaa lainaten, kun Hiroshima oli tuhottu.

◀ Pepper on monille suomalaisillekin tuttu robotti,

mutta se ei edusta tekoälyä tai muutenkaan edistynyttä robotiikkaa. Se pystyy elehtimään nätisti ja kommunikoimaan ennalta annettujen määräysten mukaan. Joskus tätä kuitenkin pidetään varmasti yleisrobottien edeltäjänä.

PERHEYRITYS 4 • 2021

KUVA: SPACEX

"Pitää olla päämäärä ja usko onnistumiseen. Ihminen on edistyshakuinen laji."

SpaceX:n uusi raketti on täysin uudelleenkäytettävä ja kooltaan ammoisia kuuraketteja suurempi jättiläinen. Alla oleva rakettivaihe kuljettaa ylempänä olevan Starship-aluksen korkealle ilmakehään, mistä Starship jatkaa eteenpäin avaruuteen ja alempi vaihe laskeutuu takaisin maahan. Starship tulee takaisin lentonsa tehtyään, ja kumpikin alus voidaan laukaista varsin pian tarkistusten jälkeen uudelleen matkaan. Yhdellä lennolla alus voisi viedä jopa 150 tonnin kuorman matalalle kiertoradalle.

"Lisäksi pitää muistaa, että moraalisella ja legaalisella vastuulla on suuri ero. Myös tekemättä jättäminen on teko."

Maailma 50 vuoden päästä Monet todennäköisesti elämänmenoamme mullistavat tekniikat ovat jo hivuttautumassa ympärillemme. Sähköautot korvaavat pian polttomoottoriautot, autot alkavat ajaa itsekseen, kätevästi ja ympäristöystävällisesti paikasta toiseen lentäen siirtyviä auton kaltaisia laitteita testataan jo aktiivisesti, ja sähköntuotanto levittäytyy kaikkialle. Pienet ydinvoimalat sekä fuusioreaktorit ovat pian totta. Keinotekoinen liha ja vegaaniset ruokatuotteet. Kvanttitietokoneet. Syöpälääkkeet ja RNA-rokotteet. Nanomateriaalit. Fyysinen internet, missä tavaraa kuljetetaan ympäri

maailman samaan tapaan kuin tietoa nyt – kaikkialla yhteensopivien protokollien ja kuljetuslaatikoiden avulla. Lista teknologioista, joiden avulla maailmasta voitaisiin tehdä utopia, on varsin pitkä. Toiveikkaimmat haaveilevat myös Rauhankoneesta, tekoälystä, jonka avulla saadaan rauha eri tavalla ajattelevien ihmisten ja kansojen välille. Ahlqvist ennustaa, että kaiken tämän ohella tulevaisuuden suuri trendi on low tech. "Kenties vanha, kierrätetty kannettava tietokone tai oma perunakellari ovat tulevaisuudessa statussymboleja." "Ekologisen katastrofin välttäminen on tällä hetkellä tärkeintä. Olen aika varma siitä, että olemme menossa siksi kohti immateriaalisempaa maailmaa. Meidän on pakko." Hän ottaa esiin myös resilienssin, eli

PERHEYRITYS 4 • 2021

kykymme selviytyä onnettomuuksista ja mullistuksista. "Nykyaikainen maailma on hyvin haavoittuva. Jos esimerkiksi voimakas aurinkomyrsky iskee maapalloon, olemme kenties kuukausia ilman sähköä ja suuri osa internetiä voi kaatua tai jopa tuhoutua." Myös Ollila on samoilla linjoilla siinä, että kaipaamme yksinkertaisuutta ja kiertotaloutta, mutta tunnustaa olevansa henkilö, joka haluaa uusimpia härpäkkeitä. "Low tech ei kiehdo kaikkia, me ihmiset olemme niin huonoja luopumaan mukavuuksista. Siksi uusi tekniikka ja tapa elää pitää saada houkuttavaksi". "En anna pessimistiselle tulevaisuuskuville mitään tilaa", napauttaa Ollila. "Pitää olla päämäärä ja usko onnistumiseen. Ihminen on edistyshakuinen laji." ●

KOLUMNI

Työskenteleekö yrityksessänne salainen huipputeknologiatiimi? tavatessani suomalaisten yritysten talousammattilaisia ihailen aina sitä, kuinka varmaa ja tehokasta yritysten taloudenhoito prosesseineen ja rutiineineen on. Suomalaisyritysten tapa järjestää päivittäisen taloudenhallinnan arki on esimerkiksi eurooppalaisiin verrokkeihin verrattuna tehokasta. Päinvastoin kuin monessa paikkaa muualla, suomalaisyrityksissä ei tarvita kokonaisia taloustiimejä tutkailemaan yrityksen tilejä, jotta selvitettäisiin, ovatko kauppakumppanit maksaneet laskunsa. Tiedot ajetaan automaattisesti yritysten järjestelmiin. Toisaalta talousihmisen arki on ollut jo vuosikymmeniä melkein täsmälleen samanlaista. Moni talousammattilainen kulkeekin takataskussaan lista kehitysideoita, jotka vain odottavat mahdollisuutta toteutua. Toinen ilon aihe ovat ammattilaiset yritysten asiakaspalvelussa ja varastoilla. Kysyttäessä, saako asiakas nopeita vastauksia kysymyksiinsä ja mistä asia kiikastaa, kuulen useimmiten, että paremminkin voitaisiin palvella, kunhan asiakaspalvelulla olisi paremmin tietoa käsillä. Logistiikkavastaava kertoo heti, että tavara voisi lähteä liikkeelle vilkkaamminkin, mutta välillä pitää käydä toimistolta tarkistelemassa. Mitä tapahtuu, kun laitetaan vaikkapa talousihmiset, asiakaspalvelu ja tuotannon asiantuntijat keskustelemaan siitä, voisiko prosessia parantaa? Jos heitetään hetkeksi vanhojen järjestelmien asettamat rajoitteet taakse? Entä jos talouspuolella oleva tieto olisikin asiakaspalvelussa tai varastolla heti eikä vasta ylihuomenna? Saamme lukea usein lehdistä kansainvälisistä esimerkkiyri-

tyksistä, joissa liiketoimintaprosessi on viritetty huippuunsa ja joissa automatiikka ja robotiikka pyörittävät reaaliaikaisesti yrityksen toimintoja, jotka on kytketty yhteen moderneilla rajapinnoilla. Ihailtavaa, mutta kalskahtaako amazonmaisen vaativalta ja vähän kylmältäkin? Toisaalta esimerkeistä voi jo ennustaa, että omatkin asiakkaat vaativat pian meiltäkin samanlaista sujuvuutta. Uskallan ehdottaa ratkaisua: järjestäkää aika ajoin yrityksenne talousihmiset, myynti, asiakaspalvelu ja tuotannon porukka yhteen. Monet ovat seurailleet, mitä teknologian maailmassa tapahtuu. Kas, tässä teillä onkin ketterä, virtuaalinen liiketoimintaprosessien kehitystiimi. Olen päässyt näitä hetkiä näkemään, ja voin melkeinpä luvata, että pieniä ihmeitä alkaa tapahtua. Heittäkää ilmoille haaste, ja tiimeille vapautta selvitellä ja kehitellä ehdotus. Saattaa olla, että käsissänne on huipputeknologian kehitystiimi. Ja se on ollut yrityksessänne koko ajan!

PERHEYRITYS 4 • 2021

Hanna Äijälä Business Lead Maksuliikepalvelut, OP

PerheyritysPULSSI:

Syvenevä osaajapula jarruttaa investointeja 2022 Kolme neljästä perheyrityksestä aikoo investoida tulevana vuotena yhtä paljon tai enemmän kuin 2021, kertoo Perheyritysten liiton joulukuun PerheyritysPULSSI -kysely. Samalla yhdeksän kymmenestä perheyrityksen omistajasta sanoo yrityksensä kärsivän rekrytointivaikeuksista. TEKSTI: RAINE TIESSALO | GRAFIIKKA: JENNI AHONEN

”rekrytointivaikeudet ovat merkittävä uhka ensi vuoden investoinneille. Ratkaisujen löytämisen pitäisi olla nyt hallituksen ykkösprioriteetti. Kaikki keinot on otettava nopeutetusti käyttöön ja ratkaisuja etsittävä yhdessä”, sanoo Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum. Työvoimapulan ratkomiseksi hallitus on esittänyt kohtaantoongelman ratkaisua, koulutuspaikkojen lisäämistä ja opintojen nopeuttamista. Ne eivät kuitenkaan Bargumin mukaan vastaa akuuttiin tarpeeseen. ”Työperäisen maahanmuuton lisääminen lupaprosesseja vauhdittamalla on nyt ensisijaisen tärkeää. Lisäksi työn vastaanottamisen pitää olla kaikissa tilanteissa palkitsevampaa kuin tulonsiirroilla eläminen. Lisätyön tekemisen ei pitäisi olla verotuksellisesti rankaisevaa”, Bargum sanoo.

sitten marraskuun 2020, jolloin sama kysymys asetettiin joka kolmas kuukausi tehtävässä kyselyssä ensimmäisen kerran. Perheyritysten investointihalukkuus on vahvaa. Vastaajista 40 prosenttia sanoo lisäävänsä investointeja ensi vuonna verrattuna päättyvään vuoteen ja 35 prosenttia sanoo pitävänsä investointien tason ennallaan. Investointeja aikoo kutistaa

Lähes puolet vastaajista (47%) sanoo, että uusien työntekijöiden löytäminen on jo erittäin hankalaa. 40 prosenttia kertoo rekrytointien olevan jonkin verran hankalia. Osaajapula on pahin

PERHEYRITYS 4 • 2021

“Työperäisen maahanmuuton lisääminen lupaprosesseja vauhdittamalla on nyt ensisijaisen tärkeää. Lisäksi työn vastaanottamisen pitää olla kaikissa tilanteissa palkitsevampaa kuin tulonsiirroilla eläminen. Lisätyön tekemisen ei pitäisi olla verotuksellisesti rankaisevaa.” — alexander bargum

15 prosenttia ja täysin ilman investointeja aikoo mennä kymmenen prosenttia vastaajista. ”Investoinnit merkitsevät työpaikkoja, vaurautta ja verotuloja. Kysely todistaa, että Suomeen sitoutuneet perheyritykset ovat korvaamaton osa, kun Suomi kampeaa itseään ulos koronakuopasta”, Bargum sanoo. Perheyritykset työllistävät Suomessa noin 40 prosenttia yrityssektorin työntekijöistä ja ne luovat noin 30 prosenttia yrityssektorin jalostusarvosta. Perheyritysten liiton noin 460 jäsenyritystä työllistävät noin 181 000 ihmistä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 38 miljardia euroa.

100% 90%

Perheyritysten omistajien usko Suomen talouden kasvuun seuraavien kolmen kuukauden aikana on laskenut alimpaan lukemaan sitten helmikuun kyselyn: 5,5:een. Syyskuussa lukema oli 7,0 ja toukokuussa 6,4. ”Alkuvuoden euforia näyttää muut-

Helppoa

80%

Jonkin verran hankalaa

70%

Erittäin hankalaa

60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

Lähde: PerheyritysPULSSI -kyselyt

Vuoden kestänyt optimismin trendi katkesi Joulukuun kysely paljastaa myös, että lähes vuoden kestänyt optimismin vahvistuminen koki takapakkia. Usko oman yrityksen ja Suomen kasvuun heikkeni. Kun vielä syyskuussa 69 prosenttia vastanneista uskoi yrityksensä liikevaihdon kasvavan tänä vuonna edelliseen verrattuna, joulukuussa 61 prosenttia uskoo samaan. Liikevaihdon säilymistä ennallaan ennakoi 24 prosenttia ja liikevaihdon kutistumista odottaa 15 prosenttia vastanneista.

Emme tällä hetkellä rekrytoi

Investoinnit: etukenossa vuoteen 2022 Enemmän investointeja 2022 Investoimme yhtä paljon kuin 2021

40%

Vähemmän investointeja 2022 Emme investoi vuonna 2022

35%

15%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Kuinka aiotte investoida Suomeen vuonna 2022 verrattuna kuluvaan vuoteen ? Lähde: Perheyritys-kysely joulukuu 2021

PERHEYRITYS 4 • 2021

Usko Suomen talouteen heikentyy

tuneen realismisksi. Usko kasvuun on yhä vahvaa, mutta korjausliike oli odotettavissa”, Bargum arvioi. Perheyritysten luottamus Sanna Marinin hallituksen kykyyn tukea yrityksiä koronakriisissä on hivenen vahvistunut. Kyselyyn vastanneet arvioivat hallituksen onnistumisen nyt keskimäärin tasolle 5,0. Samalla tasolla arvosana oli viime helmikuussa. Kysely tehtiin ennen itsenäisyyspäiväviikonlopun yökerhokohua.

10 9 8

6.4

5.5

6 5

7.0

4.6

4.1

4 3

PerheyritysPULSSI on joka kolmas kuukausi tehtävä Perheyritysten liiton jäsenkysely. Kyselyyn vastasi 132 liiton jäsentä 29.11-3.12.2021. Liiton jäsenet koostuvat perheyritysten omistajista. Suurin osa vastanneista edustaa teollisuussektoria tai tukku- ja vähittäiskauppaa.

2 1 0

Kuinka luottavainen olet Suomen talouden kasvuun seuraavan kolmen kuukauden aikana? (1 = en lainkaan luottavainen, 10 = erittäin luottavainen) Lähde: PerheyritysPULSSI -kyselyt

Luottamus Sanna Marinin koronapolitiikkaan vahvistui 10 9 8 7 6 5

5.0

4.4

4.6

5.0

4 3 2 1 0

Kuinka hyvin pääministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut yritysten tukemisessa koronakriisissä? (1 = erittäin huonosti, 10 = erittäin hyvin) Lähde: PerheyritysPULSSI -kyselyt

PERHEYRITYS 4 • 2021

PerheyritysPULSSI on joka kolmas kuukausi tehtävä Perheyritysten liiton jäsenkysely.

Ei ole vain yhdenlaista yrittäjää. Tärkeintä on uskaltaa, kokeilla ja yrittää. Yrityksesi tukena riskienhallinnan ja työeläkevakuuttamisen asiantuntijamme. fennia.fi | elo.fi Tulevaisuutesi. Fennia.

UUSI TAPAHTUMA YRITYKSILLE JA HALLITUSOSAAJILLE Keskiviikkona 9.2.2022 TähtiAreena, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

#Hallituspaikka #tulevaisuudenhallitustyöskentely www.hallituspaikka.fi TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ

JÄRJESTÄJÄKUMPPANIT

Liput:

TAPAHTUMAKUMPPANIT

Myynnissä myös kumppanuuspaketteja!

PERHEYRITYS 4 • 2021

TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVA: SAM JAMSEN

Perheyritykset poikki ja pinoon La Familia -podcast ei kiertele ja kaartele

erheyritysten liitto ja suomalainen business-sisältöjen podcast-palvelu Podit (c) ovat sopineet vuoden 2022 kestävästä podcastien tuotanto- ja jakeluyhteistyöstä. Perheyritysten liitto tuottaa Poditille vuoden aikana kymmenen jakson podcast -sarjan. Isäntinä toimivat PL:n viestintä- ja yhteiskuntapäällikkö Raine Tiessalo ja Vuoden perheyritykseksi marraskuussa valitun Lindströmin omistajaneuvoston puheenjohtaja Antti Roiha. ”Podcastit tulevat pureutumaan perheyrityksiin ja omistamiseen liittyviin teemoihin sekä avaamaan perheyritysten merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle”, Roiha sanoo. “Podcastien kuuntelu on voimakkaassa kasvussa. Erityisesti talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat kuuntelevat laadukkaita ääniohjelmia. Siksi liiton on tehtävä tämä uusi viestinnällinen aluevaltaus”, Tiessalo sanoo. “Aiomme tehdä ohjelmia, jotka kiinnostavat perheyritysten omistajia ja niissä työskenteleviä, poliittisia päättäjiä ja toimittajia.

Podcasteille tulee tärkeä funktio seuraavien eduskuntavaalien vaikuttamistyömme tukena”, Tiessalo kertoo. Podcastin juontajien mukaan ote tulee olemaan ”asiallinen, eteenpäin katsova ja rento”. Roolijako on määritelty isäntien kesken niin, että ”kukin kukkona omalla tontillaan”. ”Raine on pitkän linjan toimittaja, joka on lapsekkaan innokas hehkuttamaan taitojaan, joita hän oppi työskennellessään sijoittajauutistoimisto Bloomberg Newsillä. Hän aikoo kuulemma pommittaa haastateltavia ja minua peruskysymyksillä ja tarpeen tulleen sivaltaa keskustelua yllättävistä näkökulmista”, Roiha arvioi. ”Antin osaaminen on perheyritysten sielunelämän ytimessä. Jo yli 170-vuotiaan Lindströmin perheneuvoston puheenjohtajana ja neljännen polven omistajana hän on kokenut ja nähnyt valtavasti asioita, joiden pohjalta kutsun itse Anttia yksiselitteisesti guruksi. Lisäksi urheilumiehenä hän ymmärtää, että joskus pitää myös joukkuekaveria haastaa parhaan mahdollisen lopputuloksen

“Podcastien kuuntelu on voimakkaassa kasvussa. Erityisesti talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat kuuntelevat laadukkaita ääniohjelmia. Siksi liiton on tehtävä tämä uusi viestinnällinen aluevaltaus.”

PERHEYRITYS 4 • 2021

saavuttamiseksi”, Tiessalo analysoi. ”Saas nähdä mitä tästä tulee”, Roiha jatkaa. ”Miten niin?”, Tiessalo sanoo ja tökkää kyynärpäällä juontajapariaan kylkeen. Podcastin nimi, La Familia, kuulosti isäntien mukaan ”heti osuvalta”. Molemmilla juontajilla on perheyhteys espanjankieliseen maailmaan, missä sukulaiset merkitsevät paljon. ”Lisäksi nimi viittaa kansainvälisyyteen, jolta perheyritykset eivät voi välttyä. Monet perheyritykset tarvitsisivat nykyistä enemmän kansainvälisyyttä menestyäkseen kovenevassa kilpailussa. Toivomme, että podcastin nimi virittää vieraita ja meitä isäntiä keskusteluissa oikeaan mielentilaan”, Roiha sanoo. Vaikka molemmat La Familian vetäjistä ovat miehiä, mitään “äijäkerhoa” ei ole luvassa. “Vieraiksi kutsumme mahdollisimman paljon naisia, joita onneksi suomalaisissa omistajissa ja yrittäjissä sekä liike-elämän huipulla löytyy paljon”, Tiessalo lupaa. Uusi sarja julkaistaan Poditin ”omistaminen” -sisältökategorian alla. Ensimmäinen La Familia on määrä julkaista vuodenvaihteen jälkeen. Samassa ”omistaminen” -kategoriassa on jo nyt tarjolla toisen polven perheyrittäjän Peter Fredmanin isännöimä Omistajat nuotion äärellä -podcast.●

perheyritysten liiton jäsenet saavat La Familian jaksot kuuneltavakseen Podit-sovelluksen kautta tai vaihtoehtoisesti liiton uutiskirjeissä lähetettävien linkkien kautta. Perheyritysten liitto on neuvotellut Poditin kanssa tutustumistarjouksen osana yhteistyötä.

yhteistyötarjous: Perheyritysten liiton jäsenille Podit tarjoaa kahden kuukauden ilmaisen kuuunteluajan. Etukoodi: PERHEYRITYS.

Poditissa Perheyritysten liiton podcasteilla on kategoriakumppanin status. Sen ansiosta Poditin algoritimi tarjoaa ensiksi La Familian ja Fredmanin Omistajat nuotion äärellä -podcastin jaksoja omistajuus -aihealueesta kiinnostuneille.

Etu on voimassa 1.2.2022 asti (1 etukoodi/käyttäjä). Edun voi aktivoida osoitteesta www.podit.fi/perheyritys

PERHEYRITYS 4 • 2021

PETER FREDMAN

“Omistajat nuotion äärellä” TEKSTI: RAINE TIESSALO

aktiivinen perheyritysvaikuttaja ja Fredman Groupin toisen polven omistaja Peter Fredman keskustelee sarjansa ”Omistajat nuotion äärellä” kymmenessä jaksossa tunnettujen perheyritysten omistajien kanssa. Jaksojen julkaisu alkoi jo syyskuussa ja uusia jaksoja julkaistaan tasaiseen tahtiin vielä helmikuulle 2022 saakka. Kyse on Poditin Orginals -sarjasta, joka ei ole kuunneltavissa muilla alustoilla.

“Uskon, että Suomi menestyy vieläkin paremmin kun omistaminen tunnistetaan, hyväksytään ja omistuksia kehitetään sille kuuluvalle tasolle.” Jaksoissa on vieraana Suomen merkittävimpiä ja valovoimaisimpia omistajia, monet heistä myös Perheyritysten liitosta tuttuja. Fredmanin vieraina ovat käyneet muun muassa HelkamaAuton Satu Helkama, Kovanen Capitalin Eeva Kovanen, Accountor Groupin Asko Schrey, Aho Groupin Kari Jussi Aho, Koneen Jussi Herlin, pitkän linjan perheomistaja ja liiton hallituksen entinen puheenjohtaja Philip Aminoff, Ensto Investin Marjo Miettinen ja Otto Brandtin Stefanie Brandt-Tallqvist. ”Kun sarjan vieraat ovat avanneet henkilökohtaisia omistajatarinoitaan, tunteet ja inhimilliset haasteet ovat tulleet vahvasti esille. Omistamisen ihanuus mutta myös sen karuus on tulkittavissa rivien välistä”, Peter Fredman sanoo. ”Aktiiviset omistajat ottavat jatkuvasti riskejä sekä uusiutuvat. Omistajien päätökset vaikuttavat suoraan yhteiskuntaan niin investointien kun työllistämisen näkökannalta. Uskon, että Suomi menestyy vieläkin paremmin kun omistaminen tunnistetaan, hyväksytään ja omistuksia kehitetään sille kuuluvalle tasolle”, Fredman arvioi.●

PERHEYRITYS 4 • 2021

MIKÄ ON PODIT? Podit on business-podcastien ja äänikirjojen kuukausimaksullinen alusta. Alusta tarjoaa Poditapplikaation kautta kuluttajille ja yritysten työntekijöille podcast- ja äänikirjasisältöjä yli 30 kategoriaan luokiteltuna. Podit kokoaa yhteen valikoiman julkisesti saatavilla olevia podcasteja, itse tuottamiaan Podit Originals -podcasteja ja valikoiman tietoäänikirjoja Suomen suurimmilta kustantamoilta. Podit on yrityksen avainhenkilöiden ja suomalaisten yksityisten sijoittajien omistama startup. Poditin applikaatio löytyy App Storesta ja Google Play Storesta. ”Podit on ennen kaikkea moderni oppimisympäristö, joka on räätälöity organisaatioiden henkilöstölle”, sanoo Poditin Kim Nurmi. ”Näemme, että yritysten johto haluaa tarjota laadukasta koulutuksellista sisältöä työntekijöilleen. Myös käynnissä olevat trendit tukevat tätä. Suomi lukee 2020 -tutkimuksen mukaan ammattikirjallisuuden kuunteleminen on kolminkertaistunut. Lisäksi Suomitutka 2021- selvityksen mukaan jopa kolme neljästä toimihenkilöstä on lisännyt podcastien kuuntelua”, Nurmi sanoo. ”Yhteistyö Perheyritysten liiton kanssa mahdollistaa omistamiseen ja perheyrityksiin liittyvien laadukkaiden sisältöjen tuotannon aikana, jolloin kotimaisen omistamisen vaaliminen on tärkeämpää kuin ehkä koskaan historiamme aikana. Olen varma, että tämä auttaa hyödyttää sekä PL:ää että Poditia – ja sitä kautta auttaa suomalaisia omistajia tekemään parempia päätöksiä”, Nurmi kertoo.

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVA: ROBERT ÖRTHÉN

NINA SARÉN

Prosessi toimivan palkitsemisjärjestelmän luomiseen vaatii aikaa ja ajattelua NINA SARÉN ON URHO TUOMINEN OY:N HALLITUKSEN JÄSEN SEKÄ UTU INVEST OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JA OLLUT MUKANA PERHEYRITYKSESSÄ VUODESTA 2008. NINA ON VELJENSÄ MIKKO SIIVOLAN KANSSA URHO TUOMINEN OY:N PÄÄOMISTAJA NELJÄNNESSÄ POLVESSA. OMALLA URALLAAN PÄIVÄTÖIDEN PARISSA NINA ON TOIMINUT KANSAINVÄLISESSA LEMMIKKIELÄIN-, ELÄINLÄÄKE- JA LÄÄKELIIKETOIMINNASSA JA TOIMII NYKYÄÄN HALLITUSAMMATTILAISENA, ADVISORINA JA COACHINA ERI YRITYKSISSÄ.

Miten ja milloin palkitsemisjärjestelmänne kehitettiin? taustatyötä ja omaa tutkimusta siitä, millaisia järjestelmiä ja tapoja Palkitsemisjärjestelmä ja sellaisen luominen tulee varmasti per- on olemassa. Pohdimme, minkä tyyppiset palkitsemisjärjestelmät heyrityksissä usein esiin sukupolvenvaihdostilanteen yhteydessä. voisivat sopia ja toimia parhaiten meillä ja millaisia toimia sellaiEsimerkiksi kun perheyritys tulee sellaiseen vaiheeseen, että sen käyttöönottaminen vaatii. Suunnittelimme ja pohdimme tätä omistaja luopuu operatiivisesta roolista itse tai kun perheyri- monipuolisesti liittyen myös ihan konsernirakenteeseen ja verotykseen tulee perheen ulkopuolelta palkattua ammattijohtoa, tuksellisiin seikkoihin. Tavoitteena oli luoda meidän yrijoko hallitukseen tai operatiiviseen johtoon. Meillä taustalla oli osin juuri tykselle parhaiten sopiva ja toimiva tämän tyyppinen tilanne, sillä meistä kokonaisuus. Kaiken ytimessä on OMISTAJA, JOLTA HALUAN OPPIA: neljännen polven omistajista kukaan ei ajatus siitä, että järjestelmä motivoi NINA SARÉN työskentele operatiivisissa tehtävissä tavoittelemaan hyviä suorituksia ja perheyrityksessä. sitoutumaan yritykseen. Edellisessä Perheyritys-lehden Omistaja Näemme myös omistajina perheyri-haastattelussa Miia Porkkala kysyi Nina tykset moderneina, arvomaailmaltaan Millaisia palkitsemiskäytänteitä teillä Sarénilta perheyrityksen palkitsemisjärhyvinä yrityksinä ja luotettavina työnon perheyrityksessänne? jestelmistä. UTU:ssa on käytössä erilaisia, antajina, jotka haluavat jakaa omistukMeillä palkitsemisjärjestelmän kelyhyen- ja pitkän aikavälin palkitsemis- ja sen arvon kasvamista myös avainhenhittäminen lähti ajatuksesta, että kannustinmalleja työntekijöille sekä yritykkilöidensä kanssa. mietimme kokonaispalkkaa ja siihen sen johdolle. Nykyisen laajuinen järjestelmä Tähän sitouttamiseen ja palkitsemiliittyvää vuosittaisen tulospalkkion on otettu käyttöön kolmisen vuotta sitten. seen liittyen teimme alkuun paljonkin struktuuria aivan ensin. Mistä osis-

PERHEYRITYS 4 • 2021

Haluaisin kysyä Turvanasta Oy:n Ia Adlercreutzilta kuinka kestävä kehitys otetaan osaksi yrityksen tekemistä ja kuinka kestävän kehityksen "matka" saadaan koko ajan jatkumaan ja kehittymään? Miten matkalle pääsee ja mitä se antaa ja vaatii?

PERHEYRITYS 4 • 2021

Minkälaista palautetta olette saaneet? ta se koostuu, miten se on reilu, tasapuolinen ja kannustava. Lisäksi rakensimme eri rooleissa, kuten tuotannossa tai asi- Olemme saaneet hyvää palautetta järjestelmästä. Erityisesti operatiivisessa johdossa olevat sitoutetut henkilöt ovat kokeneet antuntijarooleissa työskenteleville heidän tehtäviinsä sopivat sen motivoivaksi. Jotta pystymme kasvamaan ja menestymään tulospalkkiomallit ja kokonaisuudet. Nämä ovat vuosittaisia, tulevaisuudessakin, haluamme että meillä on parhaat, sitoutulyhyen tähtäimen kokonaisuuksia. neet ja innostuneet henkilöt töissä. On ilo olla yhdessä omistajina Haluamme olla vahvalla kasvu-uralla tulevaisuudessakin ja perheyrityksessä johdon kanssa. aloimme miettiä, mitä muita elementtejä kasvun tukemiseen Tämä on sen tapainen prosessi, jonka toteutus ei ole kiveen tarvitaan ja mitä palkitsemisen ja kannustimien suhteen kasvutavoitteisiin pääseminen edellyttää ja siitä lähdimme suunnittele- hakattu. Alun perin teimme neljän vuoden sitouttamisjakson maan yhtenä palkitsemisjärjestelmän ja tämän toteutusta pohdimme tarkasti. Jotta sitouttamisjärjestelmä elementtinä johdon sitouttamista pitkäjänteisesti. on motivoiva ja reilu, sen on oltava Tällä hetkellä toimivan johdon osalmahdollisimman tasapuolinen kaikille. Tulevaisuudessa järjestelmää ta olemme sitouttaneet heitä omista» Hallitusammattilainen, eläinlääkäri, valon luonnollisesti mahdollista jatkaa, maan perheyritystä. Omistus on tältä mentaja, Urho Tuominen Oy:n hallituksen kehittää ja “tuunata”, kun maailma osin sitoutettu yrityksessä työskenjäsen ja UTU Invest Oy:n hallituksen PJ ja yrityksen sekä omistajien tarpeet telyyn ja tämä on määritelty osakas» Koko työuran kattava opetus on ollut se, muuttuvat. Kokemukset järjestelmässopimuksessa. Tässä tarjoutuu mahettä henkilöstön hyvinvointi, luottamus tä ovat meillä hyvin positiivisia, joten dollisuus kasvattaa omistuksen arvoa tiimissä ja innostus parhaaseen toteutuknäemme sen kehittämisen motivoivasekä toisaalta saada osinkoa. Henkilön seen ovat tärkeimpiä voimavaroja menesna ja hyödyllisenä.● mahdollisesti siirtyessä uusiin tehtätykseen. Taloudellinen tulos seuraa kyllä viin yrityksen ulkopuolelle, hän myy perässä loogisesti ja emotionaalisesti taioman osuutensa pois. tavasti johdettua tekemistä. Mietimme myös pientä porrastusta osuuksiin, hieman tehtävästä riippuen. Ninan vinkit toimivan Erityisen iloinen asia oli, että henkilöt, palkitsemisjärjestelmän joille tarjottiin mahdollisuutta osakrakentamiseen: kuuteen, olivat myös siitä kiinnostu• Jos yrityksessä ei ole vielä neita ja lähtivät järjestelmään mukaan. palkitsemisjärjestelmiä käytössä, kannattaa aloittaa esimerSaitteko apua suunnitteluun? kiksi lyhyen aikavälin (vuosi) » Yli 100-vuotias suomalainen sähköalan Me pääomistajat olemme omien työtulospalkkiosta perheyhtiö. uriemme kautta saaneet kokemusta • Kannattaa perehtyä aihee» Toimintaa Suomessa, Virossa, Latviassa, erilaisista palkitsemis- ja kannustinseen ja suunnitella huolellisesti, Liettuassa ja Norjassa. ratkaisuista sekä listaamattomismillainen palkitsemismalli sopii » Konserni työllistää noin 180 henkilöä sa yrityksissä, että pörssiyhtiöissä. omaan yritykseen parhaiten » Liikevaihto vuonna 2020 noin 43 M EUR Saimme myös Perheyritysten liiton • Mieti, mitä palkitsemisella kautta apua sekä hyviä suosituksia siitavoitellaan tä, kenen kanssa aiheesta voisi käydä • Kannattaa pyytää apua suunniteluun ja käytännön keskustelua. Nämä keskustelut olivat todella hyödyllisiä ja auttoitoteutukseen asiantuntijoilta, jos omaa kokemusvat alkuun yhteisessä keskustelussa ja pohdinnassa järjestelmän ta aiheesta ei vielä ole rakentamisesta. Käytännön toteutusta varten saimme myös apua • Perheyritykset ovat joustavia ja päätöksenteko talousalan ammattilaisilta ja asiantuntijoilta. Kokonaisuudessaan usein helppoa ja vaivatonta -kannattaa huomioida prosessi on ollut melko pitkä. Arvelen, että kaikkine vaiheineen tämä mahdollisuus myös päätettäessä varsinaisen alkuperäisestä ajatuksesta suunnittelun kautta toteutukseen ohjelman ulkopuolisista palkkioista, esimerkiksiihenmeni n. 1,5 vuotta. Oli kuitenkin tärkeää kypsytellä ajatuksia si yrityksen poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja omaa arvomaailmaa rauhassa ja kehittää juuri meidän yritykpalkitsemisesta seemme sopiva sitouttamisjärjestelmä.

NINA SARÉN

URHO TUOMINEN OY

PERHEYRITYS 4 • 2021

J ÄS E N K YS E LY

JÄSENKYSELYN TULOKSET:

Jäsenet luottavat Perheyritysten liiton toimintaan koronavuosien keskellä Toimintamuotojen tärkeys ja niissä onnistuminen

Jäsenkyselystä saatu palaute Perheyritysten liiton palveluista ja toiminnasta korona-aikana oli myönteistä. Joka toinen vuosi toteutettava jäsenkysely toteutettiin kesällä 2021 ja kyselyyn vastasi 133 PL:n jäsentä. Vastaajat edustivat hyvin tasaisesti eri ikäryhmiä sekä rooleja perheyrityksessä. Jäsenten odotukset liiton toimintaa kohtaan ovat täyttyneet erinomaisesti. 94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän odotuksensa ovat täyttyneet liittoa kohtaan melko hyvin tai erittäin hyvin ja kolmasosan mukaan odotukset ovat täyttyneet

Digiloikka kannatti

erittäin hyvin. TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

93%

opivansa s ä koki saa tiskirjeit vasti uu

91%

Perheyritysten liiton toimintamuotojen koki saav tärkeyttä arvioitaessa kärjessä olivat ansa sopivasti tapa htumama edellisten kyselyjen tapaan edunvalrkkinointivie vonta, jatkajatoiminta ja verkostoitustejä minen, viimeksi mainitun hienoisesti kasvattaessa merkitystään. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin Perheyritysten liitto on onnistunut toiminnassaan eri osa-alueilla. Toimintaa arvioitiin viisiportaisella asteikolla siten, että 5 merkitsee erittäin tyytyväistä ja 1 erittäin tyytymätöntä. Jäsenten tyytyväisyys eri toimintamuotoihin oli jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2019. Tyyytyväisimpiä jäsenet olivat kyselyn mukaan jatkajatoimintaan (keskiarvo 4,1), edunvalvontaan (3,9), verkostoitumiseen (3,9) valmennukseen (3,8) ja kansainväliseen toimintaan (3,5). PL:n toimiston palvelutason arvosana oli 4,2, joka oli lähestulkoon sama kuin edellisessä kyselyssä (4,3). Tulos on ilahduttava, koska korona-aika on tuonut toimintaan omat haasteensa, kun tilaisuuksia ja tapaamisia on jouduttu perumaan, siirtämään tai järjestämään verkon välityksellä.

Kyselyssä selvitettiin myös digitaalisten viestintä- ja verkottumiskanavien merkitystä PL:n jäsenille. Digiviestinnän kanavista Whatsapp -ryhmät tietyn teeman tai valmennuksen ympärillä nousivat jäsenten vastauksissa tärkeimmäksi viestintäkanavaksi. Digitaalisesta verkottumisesta kaivattiin erityisesti apua ja sparrausta jäsenten väliseen keskusteluun tietyn aiheen tai teeman ympärille. Uutena kysymyksenä tiedusteltiin jäsenten halukkuutta osallistua webinaareihin. Vastanneista yli 60 prosenttia vastasi ilmoitti haluavansa hyödyntää tätä mahdollisuutta jatkossakin.

PERHEYRITYS 4 • 2021

“Olen iloinen siitä, että poikkeuksellisista ajasta huolimatta olemme onnistuneet täyttämään jäsenten liitolle asettamia odotuksia. Tämä on toiseksi korkein luku jäsenkyselyjen kymmenvuotisen historian aikana. Olemme toimistossa kiitollisia jäsenten näkemyksistä ja ponnistelemme jatkuvasti, jotta saamme edelleen parannettua toimintaamme.”

— mikko pellinen, jäsenpalvelupäällikkö Webinaarit sekä niin sanotut hybriditilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden helppoon osallistumiseen ilman matkustamista. Perheyritysten liitto on panostanut verkkotapahtumien järjestämiseen panostamalla laadukkaisiin studiolaitteisiin, äänentoistoon sekä kameroihin. “Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli halukas osallistumaan

etätapahtumiin myös poikkeusolojen päätyttyä. Tulemmekin jatkossa tarjoamaan etäosallistumismahdollisuuksia tapahtumiimme, kun se tilaisuuden luonne huomioiden on mielekästä toteuttaa. Samanaikaisesti tiedostamme, että henkilökohtaisten teemojen jakaminen ja sparraus tapahtuu jatkossakin luontevimmin kasvokkain. Molemmille osallistumistavoille on paikkansa ja näihin tarpeisiin haluamme vastata jäsenten toiveiden mukaisesti”, Mikko Pellinen sanoo.

Jäsenet arvostavat aktiivista viestintää Kyselyyn vastanneista yli 93 prosenttia koki saavansa sopivasti uutiskirjeitä ja 91 prosenttia sopivasti tapahtumamarkkinointiviestejä Perheyritysten liitolta. “Nämä luvut kertovat siitä, että uutiskirje viestintämuotona on toimiva ja vuoden aikana tekemämme uutiskirjeuudistus onnistunut”, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalo sanoo.●

Yrittäjän talousvalmennus Asiantuntijoiden vinkkejä ja yrittäjien tarinoita - poimi parhaat opit arkeesi!

op.fi/yrittajan-talousvalmennus PERHEYRITYS 4 • 2021

JATKAJAT

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

”Joskus on vähän jännittänyt, olenko liian isoissa saappaissa. Olen perinyt isältä kuitenkin rohkeutta sekä optimistisen, ratkaisukeskeisen ajattelutavan”, toteaa Ahola Groupin toimitusjohtaja Ida Saavalainen.

PERHEYRITYS 4 • 2021

JATKAJAT

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: ANNE YRJÄNÄ

Aina matkalla jonnekin Kokkolalaisen Ahola Transportin tarina alkoi yhdestä sora-autosta vuonna 1955. Tänä päivänä kuljetusyrityksen toiminta ulottuu Pohjoismaiden lisäksi myös Baltiaan ja Itä-Eurooppaan. Perheyrityksessä on nyt jo vahvasti mukana suvun kolmas polvi.

ahola groupin toimitusjohtaja Ida Saavalainen, 38, muistaa saaneensa ensimmäisen palkkakuitin kymmenvuotiaana. Silloin hän leipoi taukopullaa yrityksen henkilökunnalle ja kitki rikkaruohoja pihasta. ”Hieman vanhempana, 12–13-vuotiaana aloitin laskutuksessa. Tulin töihin koulun jälkeen monena päivänä viikossa ja auttelin vakituista työntekijäämme ostoreskontrassa. Jatkoin näitä hommia vielä opiskelijanakin faksin välityksellä”, Ida Saavalainen muistelee. ”Isä on antanut meille lapsille mahdollisuuden kokeilla erilaisia töitä yrityksessä. Joskus on vähän jännittänyt, olenko liian isoissa saappaissa. Olen perinyt isältä kuitenkin rohkeutta sekä optimistisen, ratkaisukeskeisen ajattelutavan. Mennään eteenpäin, eikä pohdita liikaa.” Idan vanhemmilla Hans Aholalla, 67, ja tämän vaimolla Tiina Aholalla, 61, on kaikkiaan kuusi lasta: Idan lisäksi Jonas, 40, Matilda, 33, Emil, 31, Viktor, 29, ja Fanny, 27. Lapsista viisi työskentelee Aholan perheyrityksessä, kuten heidän vanhempansakin.

”Työkokemuksesta omassa perheyrityksessä on etua, mutta kaikki perheenjäsenet ovat tulleet työhön yritykseen vähän eri polkuja”, Ida Saavalainen toteaa. Ida opiskeli Vaasan Hankenilla yritysjohtamista ja taloushallintoa ja aloitti myöhemmin työt Helsingissä, aluksi kesätöissä, teollisuuskonserni ABB:n taloushallinnossa. Siellä hän ehti työskennellä lähes neljä vuotta ennen kuin aloitti työt omassa perheyrityksessä. ”Sain siellä paljon vastuuta ja mielekkäitä työtehtäviä. Aika ABB:lla oli arvokasta, kun pääsi tutustumaan toisenlaiseen yritykseen. Samalla kasvoi arvostukseni omaa perheyritystä kohtaan.” Ida on työskennellyt vuodesta 2012 lähtien Ahola Groupin toimitusjohtajana. Sitä ennen hän työskenteli siellä talousjohtajana. Hän on mukana myös Ahola Transportin hallituksessa. ”Työ on haastavaa ja palkitsevaa, kun saa tehdä töitä ihmisten kanssa sekä ajatella ja johtaa kokonaisuuksia. Vastuu voi olla raskas silloin, kun on haastavia aikoja. Yritän kuitenkin järjestää niin, että en tekisi töitä iltaisin, jotta jäisi aikaa myös perheelle ja kodille.”

PERHEYRITYS 4 • 2021

”Voimavaramme on aina ollut yhdessä tekeminen, niin meidän veljesten kuin perheidemme kesken. Yrityksessä työskentelee lisäksi sisariamme ja heidän perheenjäseniään”, toteaa Nils Ahola. Kuvassa vasemmalta Jonas Ahola, Nils Ahola, Hans Ahola ja Ida Saavalainen.

Vastuuta ja vapautta

vasta 51-vuotias. Ahola Transportin juuret ulottuvat ”Olin alle kolmekymppinen, kun isä vuoteen 1955, jolloin Idan isoisä Helge kuoli, ja sain mahdollisuuden ottaa Ahola perusti kuljetusyrityksen hankohjat käsiini. Niihin aikoihin myös » Perustettu: 1955 kimalla oman kuorma-auton. nuoremmat veljeni Lars, Nils ja Rolf » Kotipaikka: Kokkola Vuotta aiemmin Helgelle ja hänen tulivat mukaan yritykseen. Olin tullut » Toimitusjohtaja: Ida Saavalainen vaimolleen Gunn-Brittille oli syntynyt isäni yhtiökumppaniksi viittä vuotta » Liikevaihto: 100 MEUR esikoinen Hans, minkä jälkeen perhe aiemmin”, Hans Ahola kertoo. » Työntekijöitä: 270+ yli 400 työllistetty kasvoi vielä kolmella pojalla ja kuudella ”Voimavaramme on aina ollut yhdessopimuskumppanien kautta tytöllä. Vuosien mittaan kasvoi myös sä tekeminen, niin meidän veljesten autojen määrä. kuin perheidemme kesken. Yrityksessä ”Muistan hyvin, kun isä oli hankkinut työskentelee lisäksi sisariamme permeille uuden kuorma-auton ja nosti minut auton penkille. Olin silloin heineen. Myös työntekijöiden lapset ovat usein aloittaneet työkuusivuotias. Kuinka hienolta se tuntui. Taisin sillä hetkellä päät- uransa meillä.” tää, että työskentelisin vielä joskus kuljetusalalla”, muistelee Hans ”Helgen perintönä on tullut luottamus ihmisiin. Se tarkoittaa sitä, Ahola, joka toimii nykyään Ahola Transportin toimitusjohtajana. että kaikille – niin omille lapsille kuin työntekijöille – on annettu vapaus toimia. Se antaa motivaatiota työntekoon, että luotetaan Mukana yhdessä ja annetaan mahdollisuus tehdä erilaisia asioita.” Hans Ahola aloitti työt perheyrityksessä vuonna 1972 sora-auton Työpaikan kulttuuri syntyy Hans Aholan mukaan yhteisöllisyykuljettajana ja jatkoi rekkakuskina. Kymmenen vuotta myöhemmin destä ja yrityksen arvoista. perhettä ja yritystä kohtasi takaisku, kun Helge-isä kuoli ollessaan ”Meidän arvoihimme kuuluvat kokonaisvastuu, avoimuus sekä

AHOLA GROUP

PERHEYRITYS 4 • 2021

ihmisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen. Kokonaisvastuu tarkoittaa sitä, että sovitaan, mitä tehdään ja tehdään, mitä sovitaan. Avoimuus tarkoittaa sitä, että ei puhuta ihmisistä, vaan ihmisille. Kaikki ovat samanarvoisia. Nämä ajatukset perustuvat oikeastaan kristillisiin perusarvoihin”, Hans Ahola toteaa.

Pörssistä pois Tänä päivänä Ahola Group on johtava pohjoismainen kuljetusyritys, joka muodostuu kolmesta liiketoimintaryhmästä. Suurin on emoyhtiö Ahola Transport, joka muodostaa 90 prosenttia Ahola Groupin liikevaihdosta. Toinen on erikoiskuljetuksista vastaava AT Special Transport ja kolmas AT Digital Solutions, joka vastaa yrityksen digitaalisista palveluista. Ahola Transportilla on käytettävissä noin 600 ajoneuvoa, jotka tarjoavat asiakkaille kansainvälisiä kuljetuksia ja logistiikkapalveluja. Yrityksen asiakkaat ovat Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Ahola Groupin palveluksessa on 270 omaa työntekijää, minkä lisäksi se työllistää yli 400 työntekijää sopimuskumppaniensa kautta. Veljekset Hans, Nils, Lars ja Rolf Ahola sekä Hansin lapset omistavat yhdessä koko Ahola Groupin osakekannan. Ahola Transport -konserni, jonka pääomistaja Ahola Group on, listautui vuonna 2015 pörssiin, mutta vetäytyi sieltä pois vuosi sitten. Veljeksistä Nils ja Hans työskentelevät edelleen Ahola Transportilla ja Rolf Ahola Groupilla. Neljällä veljeksellä on kaikkiaan 21 lasta, joista 13 työskentelee Aholan perheyrityksessä. Lisäksi yritys on työllistänyt veljesten sisarusten perheitä.

Kuljetukset ovat suoria, ja varastona toimii kuorma-auton perävaunun lastaustila. ”Dynaaminen palapeli täytyy rakentaa uudestaan joka päivä, koska meillä ei ole kiinteitä reittejä, vaan reitit syntyvät asiakkaiden tarpeesta. Siinä ajojärjestelijät ovat tärkeässä roolissa. Työssä täytyy pystyä hahmottamaan kokonaisuuksia. Asiakkaat voivat olla tarkkoja siitä, mihin aikaan heille saa tuoda tavaraa. Aikaikkunat voivat olla vain vartin pituisia.” Tavarakuljetusten etenemistä voi seurata Service Towerin, reaaliaikaisen seurantajärjestelmän avulla, jonka data näkyy toimistossa kaikille ja on jaettavissa myös asiakkaille. ”Haluamme panostaa yrityksessä myös ympäristöön vähentämällä kuljetusten kokonaispäästöjä. Oivalsimme asian tärkeyden jo parikymmentä vuotta sitten ja olemme mitanneet päästöjä ajoneuvojen ja lähetysten datan kautta vuodesta 2003 lähtien. Tämän menetelmän ja digitalisaation avulla olemme pystyneet vähentämään päästöjämme 64 prosenttia vuodesta 2005 tähän vuoteen.”

”Meidän arvoihimme kuuluvat kokonaisvastuu, avoimuus sekä ihmisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen.”

Digiaikaan vauhdilla Hans Aholan, 67, tärkeänä johtotähtenä yritystoiminnassa on ollut se, että pitää yrittää aina erottautua kilpailijoistaan. Tämä on vaatinut investointeja ja visiointia pitkälle tulevaisuuteen. Ahola Transport teki ensimmäisen ulkomaankuljetuksensa Ruotsiin vuonna 1973. Kuljetusyhteydet Ruotsiin – sekä vienti että tuonti – vahvistuivat entisestään 1980-luvulla. Yritys oli itse aktiivinen uusien asiakkaiden hankinnassa. ”Lamasta huolimatta 1990-luku oli meille valtavan hyvää kasvun aikaa. Konseptimme oli huolehtia kuljetuksista ovelta ovelle -periaatteella, ja palveluillemme löytyi kysyntää”, Hans Ahola toteaa. ”Tarvitsimme kuitenkin uudenlaisia digitaalisia työkaluja ja päätimme rakentaa oman toiminnanohjausjärjestelmän. Investoinnit maksoivat miljoonia markkoja, mutta saimme Tekesiltä tukea hankkeeseen. Olennaista oli se, että lähdimme liikkeelle asiakkaiden tarpeista ja että onnistuimme tekemään hommasta kannattavaa.” Ahola Transportilla ei ole kiinteää terminaaliverkostoa.

Kehityksen kärjessä

Hans Aholan veli Nils Ahola, 58, tuli mukaan yritykseen vuonna 1983. Hän sai erikoisluvalla perävaunukortin 20-vuotiaana ja oli myöhemmin talon ensimmäinen ajojärjestelijä. Nykyään hän vastaa ajokaluston järjestelyistä ja käy kauppaa kalustosta sopimusliikennöitsijöiden kanssa. ”Haluamme, että yrityksemme on kehityksen kärjessä. Sloganina voisi olla oikeat työkalut, oikeisiin työtehtäviin, oikealla kulurakenteella. Meillä on ympäristöystävällinen, vähäpäästöinen, laadukas, tehokas ja turvallinen kuljetuskalusto. Turvallisuus on meille ihan ykkösasia”, Nils Ahola sanoo. ”Kun meillä on parhaat mahdolliset työkalut työn tekemiseen, me saamme myös parhaimmat kuljettajat. Seurantajärjestelmän ansiosta yksittäinen kuljettaja voi myös nähdä, missä hän on onnistunut ja missä olisi vielä parantamisen varaa.” Nils Ahola muistaa, kuinka äiti Gunn-Britt sanoi aina, että gör det lilla du kan,gör det villigt och glatt eli tee se pieni minkä voit innolla ja ilolla. Yrittäjäperheessä kasvanut Gunn-Britt oli valtavana tukena miehelleen Helgelle. Nilsin viidestä lapsesta kolme työskentelee Aholan perheyrityksessä. Vanhin Thomas Ahola, 37, johtaa Ahola Transportin Baltian ja Itä-Euroopan toimintoja. Kaikkein nuorin on vielä opiskelemassa.

Unet pannuhuoneessa Hans Aholan poika Jonas Ahola, 40, toimii yrityksessä AT Special Transportin toimitusjohtajana ja kuuluu myös konsernin johtoryhmään. Hän on opiskellut tradenomiksi Vaasassa. ”Minulle on ollut aina selvää, että haluan tehdä tätä hommaa.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Tavarakuljetusten etenemistä voi seurata Service Towerin, reaaliaikaisen seurantajärjestelmän avulla, jonka data näkyy toimistossa kaikille ja on jaettavissa myös asiakkaille.

Vietimme lapsina paljon aikaa työpaikalla, koska vanhemmat olivat täällä. Muistan vielä, kun otin päiväunet pannuhuoneessa työhaalareiden päällä”, kertoo Jonas Ahola. Ahola Special vastaa isommista erikoiskuljetuksista ja hoitaa monenlaisia kuljetuksia Euroopan sisällä. Erikoiskuljetukset hoidetaan yleensä yöaikaan. ”Varsinainen kuljetus on oikeastaan loppuhuipentuma. Sitä edeltää konsultointi asiakkaan kanssa sekä etukäteisjärjestelyt. On mietittävä reitit ja tarvittavat muutokset. Tienristeyksistä saatetaan vaikka poistaa liikennemerkkejä ja -valoja tai lyhtypylväitä. Siinä tarvitaan monenlaisia osaajia”, kuvailee Jonas Ahola. ”Kaikkein pisimpiä ovat olleet tuulivoimaloiden kuljetukset, joilla voi olla perävaunuineen pituutta 90 metriä. Viroon me toimitimme tänä vuonna syöttövesisäiliön. Kuljetus painoi 300 tonnia, kun normaalipainoinen rekkalasti painaa noin 60 tonnia. Operaatio työllisti kymmeniä ihmisiä varoitusautoineen ja sähköyhtiön edustajineen.”

menin naimisiin Hansin kanssa. Se tapahtui pian sen jälkeen, kun pääsin ylioppilaaksi”, naurahtaa Tiina Ahola. ”Aloitin sitten pian sairaanhoitajaopinnot ja tein siinä ohessa keikkatyötä sairaaloissa. Kolmivuorotyö oli kuitenkin hankalaa, kun perhe kasvoi. Myös Hans teki pitkää päivää töissä, varsinkin sen jälkeen, kun joutui ottamaan vastuun yrityksestä.” Myöhemmin Tiina Ahola alkoi hoitaa yrityksen paperitöitä. Hän oli oikeastaan yrityksen ensimmäinen konttorityöntekijä, joka vastuulla oli kuljettajien palkkojen maksaminen, laskut ja ostoreskontra. ”Silloin oli pakko opetella uutta, kun tietokoneet tulivat. Kävin työväenopiston atk-kurssin ja siitä se lähti. Nykyään työskentelen meillä Data Managerina tietohallinnossa.” Perheen lapset ovat olleet pienestä pitäen mukana työnteossa. Heille on aina annettu töitä, oli se sitten kahvipullan leipomista, maalaamista tai mapitusta. ”Lasten on annettu osallistua töihin ja heille on annettu vastuuta. Ollemme myös rohkaisseet heitä sanomaan oman mielipiteensä asioista. Murrosiässä heillä on ollut joskus pientä kapinointia ’pakkotyötä tai orjatyötä’ vastaan, mutta toisaalta heillä on ollut myös mahdollisuus tienata omaa rahaa, ja samalla on syntynyt kiinnostus työhön”, pohtii Tiina Ahola. ”Kaikki ovat nousseet eteenpäin yrityksessä omalla työllään. Mikään ei ole itsestään selvää, niin että saisi kaiken valmiina.” ●

”Kaikki ovat nousseet eteenpäin yrityksessä omalla työllään. Mikään ei ole itsestään selvää, niin että saisi kaiken valmiina.”

Eteenpäin omalla työllä Hans Aholan vaimo Tiina Ahola, 61, on ollut perheyrityksessä mukana jo vuosikymmenten ajan. Hän on ollut avainasemassa yrityksen it-hallinnon ja digitalisaation saattamisessa alkuun. ”Menin yrityksen kanssa naimisiin vuonna 1979, samalla kun

PERHEYRITYS 4 • 2021

Snellman lahjoittaa Pietarsaarelle Lappsetin leikkipuiston 70 vuotta tänä vuonna täyttävä Snellman kiittää pietarsaarelaisia lahjoittamalla kaikenikäisille suunnatun leikki- ja liikuntapuiston. Rakennustyöt vanhassa satamassa ovat loppusuoralla ja viralliset avajaiset on määrä järjestää keväällä 2022. TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVA: ANTTI KOIVUKANGAS

”haluamme antaa kaupunkilaisille jotain takaisin. Snellmania ei ”Sekä Lappset että Snellman ovat perheyrityksiä ja me jaamole ilman kaupunkilaisia”, sanoo Snellmanin omistajaneuvoston me paljon samoja vastuullisuuden arvoja”, Mikael Snellman pohtii. jäsen Mikael Snellman. ”Meille on kunnia-asia, että Snellman valitsi juuri Lappsetin lahKoko hankkeen kustannus Snellmanille on noin 200 000 euroa. jakseen pietarsaarelaisille. Pääsemme samalla pilotoimaan uutta Kaupunki tarjoaa tontin, tekee perustatyöt, kävelyreitit. Snellman laivaleikkipuistoamme. Laiva sopii temaattisesti Pietarsaaren maksaa kalusteet.Puiston yhteyteen tulee myös kuntovanhaan satamaan, jossa ovat esillä laitteita, kenttä esimerkiksi petankin pelaamista varten, myös kolmimastoinen sotakorvausjäätelökioski, grilli ja kahvila. alus, kuunari Vega ja kaksimastoinen Snellmanin tarjoama laivaleikkipuisto on rovaniemeläikaljaasi, Jakobstads Wapen”, sanoo sen perheyrityksen Lappsetin valmistama. Snellman sai Lappset Groupin hallituksen puheenlaivan ja asennuksen Lappsetilta erikoishintaan merkkijohtaja Johanna Ikäheimo. — mikael snellman vuoden kunniaksi. Snellmanin tavoitteena on, että Pietarsaaren vanhasta satamasta tulisi asukkaiden ympärivuotinen ajanviete- ja virkistäytymisen keskus. ”Monitoimipuiston idea on palvella asukkaita ikään katsomatta, vauvasta mummoon ja vaariin”, Mikael Snellman kertoo. Kun asia tuotiin Snellmanin omistajaneuvostoon ensimmäistä kertaa, kaikki neuvoston jäsenet pitivät ideaa hyvänä. Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa ajatus sataman kehittämisestä viihtyvämmäksi on ollut jo yli vuosikymmenen. Kaupungin budjetista varoja ei ole kuitenkaan hankkeelle riittänyt. ”Kaupunkilaiset muistavat tällaisen lahjoituksen paremmin kuin vaikkapa ilmaisen makkaratarjoilun torilla”, Mikael Snellman sanoo. ●

”Haluamme antaa kaupunkilaisille jotain takaisin”

PERHEYRITYS 4 • 2021

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

Harjoilla pyyhkii hyvin Porvoolaisen C. E. Lindgrenin harjayrityksen juuret vievät vuoteen 1881, jolloin Carl Edvard Lindgren alkoi valmistaa Suomessa ensimmäisenä teollisia harjoja ja siveltimiä. 1970-luvulla yritys siirtyi Brunowin suvulle. 1990-luku toi mukanaan muovimäkien valmistuksen, jossa yritys on nykyään markkinajohtaja maailmassa. TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

atse kiinnittyy tuotantohallissa ensimmäisenä kirkkaanoransseina loistaviin pyöreisiin erikoisharjoihin, jotka roikkuvat telineissä. Mihin tarkoitukseen niitä mahdetaan tehdä? ”Harjat menevät toisen porvoolaisyrityksen valmistamiin laitteisiin, joita käytetään öljyvuotojen torjuntaan vesillä”, kertoo C. E. Lindgrenin toimitusjohtaja Alexander Brunow, 38. Muovin lisäksi harjoja ja harjaksia valmistetaan metallista sekä ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, kuinka moninaisiin tarkoituksiin harjoja tarvitaan arjen välttämättömissä toimissa. Harjoja, siveltimiä ja teloja tarvitaan maalaamiseen ja pintakäsittelyyn, mutta harjoja käytetään myös savupiippujen nuohoukseen, koneiden puhdistamiseen, viemäriputkien harjapinnoitukseen, ilmastointiputkien puhdistamiseen, lumen poistamiseen autojen tuulilaseista, rautateiden vaihteiden pitä-

miseen puhtaana, rullaportaiden ja ovien listoihin ja moneen muuhun. C. E. Lindgren perustettiin aikoinaan Helsinkiin, mistä se siirtyi 1950-luvulla Porvooseen. ”Isoisäni Stig Brunow työskenteli päätoimisesti asianajajana Helsingissä ja toimi sen lisäksi C.E. Lindgrenin yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Kun eteen tuli sitten 1970-luvulla tilanne, että perilliset eivät enää halunneet jatkaa yritystä, hankki isoisäni sen silloin omistukseensa”, Alexander Brunow kertoo. ”Isäni Berndt Brunow on hänkin tehnyt uraa muualla. Joten olen itse asiassa vasta ensimmäinen suvun edustaja, joka on mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa.”

Tavaraa rautakauppaan Lontoossa syntynyt Alexander Brunow, jonka kotikieli on ruotsi, asui lapsena myös Saksassa, kun isä teki uraa teollisuuden palveluksessa. Suomeen hän muutti vasta kou-

PERHEYRITYS 4 • 2021

lutien alussa. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Hankenilla ja siirtyi sieltä valmistuttuaan Cargotecin palvelukseen Singaporeen. ”Kun viiden vuoden työsopimus tuli päätökseen 2016, oli perheyrityksessä juuri meneillään paljon erilaisia asioita, jotka kiinnostivat minua. Päätin muuttaa takaisin Suomeen ja tulla mukaan yritykseen. Olin ollut hallituksessa mukana vuodesta 2011, mutta syksyllä 2016 aloitin yrityksessä kehityspäällikkönä ja nyt olen ollut toimitusjohtajana pian kolme vuotta”, Brunow toteaa. ”Kun tulin taloon, oli meillä vielä vanha kiinteistö Tarmolassa, mutta tarvitsimme uudet, asianmukaisemmat tilat toimistoa, tuotantoa ja varastoja varten. Löysimme sopivan paikan Ölstensin teollisuusalueelta, minne valmistui uudet tilat kolmisen vuotta sitten.” Nykyään 75 prosenttia C. E. Lindgrenin liikevaihdosta muodostuu pintakäsittelyyn liittyvistä työvälineistä, joita se hankkii eurooppalaisilta valmistajilta. Suomessa tuotteet hyllytetään ja pakataan. Omia vahvoja tuote-

140 VUOTTA

”Olemme valmistaneet yli kolmesataa muovimäkeä ympäri maailmaa. Noin 80 prosenttia maailman muovimäistä on suomalaista tekoa”, kertoo C. E. Lindgrenin toimitusjohtaja Alexander Brunow.

PERHEYRITYS 4 • 2021

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

C. E. LINDGREN

merkkejä ovat CEL ja Vuorio. Kansainvälisistä tuotemerkeistä tunnetuin on Anza. ”Myymme pintakäsittelyyn liittyviä työvälineitä Suomessa yli neljäänsataan rautakauppaan RTV-ketjulle, Keskolle, S-ryhmälle, Bauhausille ja Starkille. Tavoitteenamme on olla alan johtava tavarantoimittaja ja yhteistyökumppani Suomen rautakaupoille. Sieltä meidän tuotteistamme menee puolet kuluttajille ja puolet ammattiurakoitsijoille”, Brunow sanoo. ”Rakennusalan työkaluja valmistaneen E. Vuorion liiketoiminta siirtyi meille vuonna 2017. Olemme jatkossakin kiinnostuneita yrityskaupoista, mikäli tuotteet liittyvät jotenkin jo olemassa olevaan toimintaan.”

» Perustettu: 1881 » Kotipaikka: Porvoo » Toimitusjohtaja: Alexander Brunow » Liikevaihto: 12 MEUR » Työntekijöitä: 40

Yhteistyö kannattaa Noin neljännes C. E. Lindgrenin liikevaihdosta tulee yrityksen omasta tuotannosta: teolliseen käyttöön tarkoitetuista harjoista sekä muovimäkien valmistuksesta. ”Esimerkkinä ovat vaikka harjat, jotka menevät porvoolaiselle Lamor-yritykselle. He käyttävät harjoja kalustossaan, jota käytetään öljyntorjuntaan vesistöissä. Lamor on toimittanut laitteistoja ympäri maailmaa. Heidän kalustoaan käytettiin muun muassa Meksikonlahden öljyonnettomuudessa merivesien puhdistamiseen”, Brunow selvittää. ”Teemme asiakkaiden kanssa yhdessä tuotekehitystä lähtien heidän omista tarpeistaan. Esimerkiksi maalaustyövälineiden tuotantoa ohjaa suurelta osin se, kuinka maaliteollisuus kehittyy. Suomessa me teemme yhteistyötä muun muassa sellaisten perheyritysten, kuten Teknoksen, Kiillon ja hiomatuotteita valmistavan Mirkan kanssa.” C. E. Lindgren työllistää kaikkiaan noin 40 työntekijää, joista monet ovat työskennelleet jo kymmeniä vuosia saman työnantajan palveluksessa. Yrityksen tuotanto on keskittynyt nykyään kokonaan saman katon alle Porvooseen.

Muovimäkiä maailmalle Muovimäkien valmistus tuli harjayritykselle yrityskaupan kautta, kun C. E. Lindgren hankki omistukseensa Kinkkala Oy:n 1990-luvun alussa.

PERHEYRITYS 4 • 2021

140 VUOTTA

C. E. Lindgren työllistää Porvoossa nelisenkymmentä työntekijää, joista monet ovat työskennelleet kymmeniä vuosia samalla työnantajalla. Oranssit erikoisharjat on tilattu laitteisiin, joita käytetään öljyntorjuntaan vesillä.

”Silloin Suomi oli johtava maa mäkihypyssä. Niihin aikoihin maailmalla herättiin myös tuotekehitykseen. Kaikkein tärkein näkökohta valmistuksessa on kuitenkin hyppääjien turvallisuus”, Brunow toteaa. Elementtejä asennetaan mäkihyppykeskuksissa mäkien alastulorinteeseen. Kantaan sidotuista harjaksista ja turvalevyistä muodostettavat muovimäet ovat myös lumettoman talven ratkaisu. Talvella niiden päälle laitetaan lumiverkko. ”Yrityksemme on muovimäissä markkinajohtaja maailmassa. Keski-Euroopassa on pari pienempää kilpailijaa, mutta me olemme valmistaneet jo yli kolmesataa mäkeä ympäri maailmaa. Lähetämme paikan päälle aina omia työntekijöitämme valvomaan asennustyötä. Noin 80 prosenttia maailman muovimäistä on suomalaista tekoa”, Brunoiw arvioi. Porvoolaisyritys on valmistanut muovimäet muun muassa Slovenian Planicaan, joka on seitsemällä mäellään yksi maailman suurimmista mäkihyppykeskuksista. Everslide-muovimäkiä on muun muassa Lahdessa, Norjan Lillehammerissa, Saksan Oberstdorfissa, Puolan Zakopanessa ja Lake Placidissa Yhdysvalloissa. ”Olemme mukana joka vuosi KeskiEuroopan mäkiviikolla, joka pidetään Saksassa ja Itävallassa. Siellä voi tavata yhteis-

työkumppaneita, asiakkaita, hyppääjiä ja Hiihtoliiton väkeä.” Mäkihyppymäkien lisäksi C. E. Lindgren valmistaa pulkkamäkialustoja vesi-, huvi- ja seikkailupuistoihin ympäri maailmaa.

Fokus strategiassa C. E. Lindgrenin hallitukseen kuuluu viisi perheenjäsentä ja yksi perheen ulkopuolinen

”Tavoitteenamme on olla alan johtava tavarantoimittaja ja yhteistyökumppani Suomen rautakaupoille.” henkilö. Yrityksen omistavat Berndt Brunow, 71, sekä hänen neljä lasta: Alexanderin lisäksi Maria Brunow, 40, Harry Brunow, 36, ja Sarah Brunow, 32. ”Meillä on kaikilla vähän erilaista osaamista ja taustaa. Isällä on valtava kokemus johtamisesta, mikä antaa turvaa, sillä hän on ehtinyt nähdä pitkän uransa aikana paljon erilaisia tilanteita”, Alexander Brunow sanoo.

PERHEYRITYS 4 • 2021

”Harrylla on konsulttitausta, ja hän on perehtynyt muun muassa ERP-hallintajärjestelmään, joka on kehitetty yrityksen toiminnan ja resurssien suunnitteluun ja hallintaan. Isosiskoni Maria työskentelee pääomasijoittajana ja psykologiaa opiskellut pikkusiskoni Sarah on perehtynyt henkilöstöhallintoon.” Tänä vuonna C. E. Lindgrenin hallitus on aloittanut omistajastrategiaprojektin, jossa käydään läpi omistajien tahtotilaa, yrityksen arvoja, halukkuutta riskinottoon ja yrityksen kasvattamiseen sekä sukupolvenvaihdokseen liittyviä kysymyksiä. ”Riskinottohalukkuudessa voi olla eroja vaikka siten, että nuorempi sukupolvi haluaa kehittää ja kasvattaa yritystä nopeammin kuin mitä se on mahdollista. Asioita voidaan valmistella ja viedä eteenpäin ohjausryhmissä, joissa tehdään taustatyötä, kyseenalaistetaan ja pohditaan hankkeita eri näkökulmista.” ●

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

Eksoottisia herkkuja kaukomailta Mitä yhteistä on Sun-Maid -rusinoilla, Van Houten -kaakaojauheella, Nocco-juomilla ja Borges -oliiviöljyllä? Ne kaikki kertovat Lejoksen tarinaa, joka sai alkunsa sata vuotta sitten. Juurannon suku aloitti toimintansa ruokatavaran tuonnilla, mutta laajensi sitten toimintaansa muille aloille. Tänä päivänä keskiössä on taas ruoka. TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

PERHEYRITYS 4 • 2021

100 VUOTTA ◀Lejos on yltänyt jo vuosia Suomen parhaimpien työpaikkojen joukkoon keskisuurten yritysten sarjassa. Kuvassa vasemmalta toimitusjohtaja Oskar Lindroos, hallituksen puheenjohtaja Kaius Juuranto ja talousjohtaja Lotta Mäkelä.

ejoksen näytevaraston värikylläisiltä hyllyiltä Espoon Keilaniemessä on jos jonkinlaista ruokatavaraa: Kettle Chipsin perunalastuja, Jack Link’sin kuivalihatuotteita, Hungry Chefin pizzajauhoja ja Dolen ananassäilykkeitä. Juomapuolta edustavat muun muassa Noccon energiajuomat ja Vitamin Wellin hyvinvointijuomat. ”Kaikkiaan me edustamme Suomessa 20:tä eri brändiä, joista vanhin on Van Houtenin kaakao. Brändi on ollut meillä siitä asti, kun yritys aloitti toimintansa”, kertoo Lejoksen hallituksen puheenjohtaja Kaius Juuranto, 60. Lejoksen juuret vievät Viipuriin, missä John Flinkenberg ja Paul Leonhard perustivat merentakaista kauppaa harjoittaneen tukkukaupan vuonna 1921. Vuotta myöhemmin yritykseen tuli mukaan Kaius Juurannon isoisä Erik Johansson, joka muutti myöhemmin nimensä Juurannoksi. Vuonna 1940 yritys jaettiin, ja Juurannon suvun omistukseen siirtynyt liiketoiminta sai nimekseen Lejos Oy. Sana lejos tarkoittaa espanjaksi kaukana, kauas, mitä nimen laatijat eivät tienneet nimeä pohtiessaan. Nimi sopi paremmin kuin hyvin, sillä agentuurin liiketoiminta perustui siihen, että se toi kaukomailta siirtomaatavaroita Suomeen. Eksoottisiin herkkuihin kuuluivat kaakaojauheen lisäksi muun muassa kahvipavut sekä teelehdet. ”Alkoholin kieltolaki päättyi Suomessa vuonna 1932. Heti sen jälkeen me toimme Suomeen ensimmäisenä Highland Queen -viskiä ja Napoleon-konjakkia”, tietää Kaius Juuranto.

Aina askeleen edellä Lejoksen ikonisimpiin ja kansainvälisesti tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluvat Sunsweetluumut, joita yritys on edustanut vuodesta 1934, sekä Sun-Maid -rusinat, joiden edustuksen se sai vuonna 1962. Sun-Maidin rusi-

noita on syöty Suomessa jo aiemminkin, aina 1920-luvulta lähtien. ”Meillä on nykyäänkin varsin läheiset suhteet Sun-Maidin päämieheen Kaliforniassa. Vierailemme siellä vuosittain, paitsi nyt koronan aikana ovat matkat jääneet väliin. Meistä on tullut niin läheisiä perheystäviä, että olemme olleet mukana myös toistemme perhejuhlissa, kuten häissä”, Juuranto toteaa. Hänen mukaansa henkilökohtaisten suh-

”Skannaan aina ruokatuotteita kaupoissa, lomallakin. Vaimo ei enää päästä minua kauppaan yksin, koska jään hengailemaan hyllyjen väliin”, Lindroos sanoo.

Thaikuutioita Aasiasta Toisinaan uusien brändien löytymisessä voi olla osuus myös sattumalla. 2000-luvun alussa Lejoksen väki oli käymässä alan messuilla Kööpenhaminassa, kun he saivat yhteistyö-

”Yritämme olla koko ajan askeleen edellä muita. Pidämme silmät ja korvat auki ja seuraamme uusia trendejä eri kanavien kautta. Käymme lisäksi elintarvikemessuilla ympäri maailmaa.”

teiden merkitystä ei voi korostaa kaupan alalla liikaa. Yhteistyö ja kommunikaatio on helpompaa ja luontevampaa sen jälkeen, kun on tavattu ja juteltu kasvokkain. Matkoille lähtee usein myös mukaan työntekijöitä. Paikan päällä syntyy monia ideoita, kun nähdään valmistajan muitakin tuotteita ja tuotantoa. ”Yritämme olla koko ajan askeleen edellä muita. Pidämme silmät ja korvat auki ja seuraamme uusia trendejä eri kanavien kautta. Käymme lisäksi elintarvikemessuilla ympäri maailmaa. Kansainväliset elintarvikealan yritykset ottavat myös paljon yhteyttä meihin suoraan”, Juuranto toteaa. Trendien seuraamiseen ja uusien brändien, tuotteiden ja makujen hakemiseen osallistuu koko Lejoksen henkilöstö. ”Ulkomaan työmatkoilla me kysymme yleensä, mikä täällä on kuuminta hottia juuri nyt. Yleensä jos joku tuote toimii siellä, toimii se täälläkin”, toteaa Lejoksen toimitusjohtaja Oskar Lindroos.

PERHEYRITYS 4 • 2021

partneriltaan kutsun takahuoneeseen maistamaan uutta itämaista herkkua. ”Mikrossa lämmitetyt thaikeittiön annokset olivat niin hyviä, että aloimme tuoda vuonna 2005 Kitchen Joy -thaikuutioita Suomeen. Nyt näitä valmispakasteaterioita myydään meillä jo 3,5 miljoonaa rasiaa vuodessa. Niiden valmistaja CPF on yksi Thaimaan suurimpia yrityksiä. Olemme käyneet tutustumassa maassa jättiyrityksen tehtaaseen ja toimintaan”, kertoo Kaius Juuranto. Historiansa aikana Lejos on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Pula-aika ja säännöstely jatkuivat joitain vuosia vielä sodan jälkeenkin, mutta vähitellen Suomeen alkoi tulla tavaraa ulkomailta. 1950-luvulla Lejos ryhtyi tuomaan Suomeen appelsiineja Etelä-Afrikasta, Espanjasta ja Israelista. 1970-luvulla suomalaiset pääsivät myös kiivien makuun, joita Lejos toi Uudesta-Seelannista. Kiivit rahdattiin

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

”Yritämme olla koko ajan askeleen edellä muita. Pidämme silmät ja korvat auki ja seuraamme uusia ruokatrendejä eri kanavien kautta”, toteaa Lejoksen toimitusjohtaja Kaius Juuranto.

LEJOS / JUURANTO-YHTIÖT » Perustettu: 1921 » Kotipaikka: Espoo » Toimitusjohtaja: Oskar Lindroos » Liikevaihto: 50 MEUR, koko konsernin 70 MEUR » Työntekijöitä:Lejoksella 40, koko konsernilla 70

raakana, joten aluksi kuluttajat erehtyivät syömään niitä ennen kuin ne olivat ehtineet kypsyä kunnolla. Suomen liittyminen EU:hun avasi ovia tuonnille ja monenlaisille uusille tuotteille, joista yksi oli Borgesin oliiviöljy. Nykyään se on yksi Lejosin suosituimpia tuotebrändejä.

Musiikkia ja matkoja Lejos on tuonut Suomeen myös muuta tavaraa elintarvikkeiden lisäksi. Ruuan tuontiin on liittynyt monenlaisia rajoituksia, joten tuontia oli pakko laajentaa muille aloille. Yritys laajenikin 1960–1970-luvulla maahantuontiyritykseksi, jolla oli elintarvikeosaston lisäksi oma tekstiiliosasto, lääke-

osasto, puutavaraosasto, kemian osasto ja huolintaosasto. ”Esimerkiksi poliorokote, joka annettiin suomalaisille sokeripalassa vuonna 1985, oli Lejoksen hankkima”, Juuranto kertoo. Lejos on vaikuttanut myös suomalaiseen musiikkielämään, sillä syksyllä 1965 se perusti Helsingin Pitäjänmäkeen Suomen ensimmäisen levytysstudion. Lejos pysyi Finnvoxin omistajana 1980-luvun lopulle saakka. Juuranto-Yhtiöt oli lisäksi mukana perustamassa vuonna 1975 Kohdematkatmatkatoimistoa, joka keskittyi alussa liikematkoihin. Vuonna 2001 Kohdematkat hankki omistukseensa MatkaKalevan ja vaih-

PERHEYRITYS 4 • 2021

toi nimensä Kaleva Traveliksi. Kymmenen vuotta myöhemmin matkatoimisto myytiin uudelle omistajalle, ja se on nykyään osa kansainvälistä CWT-konsernia. Toisinaan Lejos on ollut myös liikaa aikaansa edellä. Kuluttajat eivät ole olleet valmiita hankkimaan uusia tuotteita. Yksi sellainen esimerkki on Weberin grillit. ”Aloimme tuoda niitä Suomeen 1980-luvulla, mutta se oli vähän liian aikainen ajankohta. Weberin tuotteet olivat vielä silloin liian kalliita suomalaisille kuluttajille. Niiden aika tuli vasta myöhemmin”, Juuranto toteaa. Toisinaan taas odotusaika on ollut pitkä. Vitamiinivesien kanssa Lejos odotti seitsemän vuotta ennen kuin ne löivät läpi

100 VUOTTA

Lejos edustaa Suomessa kahtakymmentä eri brändiä, joista tunnetuimpia ovat Sun-Maid -rusinat, SunSweet-luumut ja Van Houtenin kaakao.

Suomessa. Terveys ja hyvinvointi on maailmalla kasvava trendi, mikä näkyy myös elintarviketuotteissa. Yrityksen uusimpana hittituotteena voi pitää energiajuomabrändi NOCCOa, jonka juomien myynti tuplaantui Suomessa vuoden aikana.

Kekkosen kavereita Sekä Kaius Juurannon isoisä Erik Juuranto että isä Kai Juuranto tunsivat hyvin presidentti Urho Kekkosen. ”Isoisä ystävystyi Kekkosen kanssa luultavasti jo 1940-luvun alussa, paljon ennen kuin hänestä tuli presidentti, mutta luulen, että isäni tunsi hänet vielä läheisemmin.

Molemmat olivat mukana monilla Kekkosen matkoilla, ja presidentti oli tuttu vieras myös suvun omistamalla Heinäksen maatilalla”, kertoo Kaius Juuranto. Miehiä yhdistivät erityisesti Islanti ja kalastus, sillä Erik Juuranto toimi Islannin pääkonsulina vuodesta 1947 alkaen. Hänen jälkeensä tehtäviä lslannin pääkonsulina ja konsulina hoitivat pojat Kurt ja Kai. Lejos toi Islannista Suomeen muun muassa silliä ja vei Islantiin puhelinpylväitä. ”Myös äitini Mona-Lisa Juuranto toimi aikoinaan Islannin pääkonsulina. Minullakin on vahva side Islantiin. Käyn siellä edelleen vuosittain”, Kaius Juuranto toteaa. Nykyään Lejoksen omistavat puoliksi

PERHEYRITYS 4 • 2021

Juuranto Groupin kautta Kaius Juuranto sekä hänen siskonsa Helena Juuranto-Perttunen. Lejoksen lisäksi konserniin kuuluvat pakkausmateriaaleja teollisuudelle ja kaupalle pakkausmateriaaleja valmistava Ki-Sal sekä Heinäksen tila Espoossa. ●

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

PERHEYRITYS 4 • 2021

90 VUOTTA

Halvan tarina alkoi isoäidin reseptistä Halvan makeisyrityksen tarina alkoi, kun kreikkalaiset veljekset Jean ja Michael Karavokyros perustivat vuonna 1931 Helsinkiin halvaa valmistavan tehtaan. Itämaisen herkun resepti oli peräisin heidän isoäidiltään Temelinalta. TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

T Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros on kolmannen polven makeistehtailija. Yritys keskittyi aluksi halvan valmistukseen, kunnes se laajensi valikoimaa muihin tuotteisiin. Lakritsaa Halva on valmistanut jo 70 vuoden ajan, vuodesta 1951 lähtien.

oimitusjohtaja Jean Karavokyros, 48, leikkaa tottuneesti halvaa leveällä veitsellä. Onhan hänellä siitä kokemusta. ”Olen ollut auttelemassa täällä joskus, kun tehtaalla on ollut kiirettä. Valmistamme halvaa edelleen samalla tavalla, kun sitä on valmistettu alusta saakka. Halvaseos keitetään kattilassa, sekoitetaan sammioissa ja kaadetaan pitkiin vuokiin, joissa sen annetaan olla pari päivää ennen pakkaamista rasioihin”, kertoo Jean Karavokyros, joka edustaa Halvan makeisyrityksen kolmatta polvea. Halvaan tarvittava seesamipuriste tahini tulee yritykselle Kreikasta, joka oli Jean Karavokyroksen isoisän Michaelin kotimaa. ”Halvan osuus on suhteellisen pieni, kun ajattelee yrityksen koko tuotantoa, mutta sen kysyntä on taas kasvanut viimeisen viidentoista vuoden aikana uusien ruokatrendien ja kokeilunhalun myötä. Meillä on

PERHEYRITYS 4 • 2021

myynnissä kahta eri makua: vaniljaa ja vanilja-kaakaota”, Jean Karavokyros toteaa. Yritys keskittyi 1940-luvulle saakka pääasiassa halvaan. Sotavuodet ja pula-aika vaikuttivat raaka-aineiden saatavuuteen, mutta toiminta elpyi taas 1950-luvulla.

Lakritsin tuoksua Pitäjänmäellä sijaitsevasta makeistehtaasta leijuu lähialueelle makea lakritsin tuoksu, joka houkuttelee asiakkaita ostoksille yrityksen tehtaanmyymälään. Tänä päivänä Halva tunnetaankin juuri lakritsistaan. Ensimmäisenä tuotantoon tulivat lakritsimatot, joita on valmistettu vuodesta 1951 lähtien, joten niitä on ehditty nauttia Suomessa jo 70 vuoden ajan. Kolmikerroksisen lakumaton muoto on rekisteröity omaksi tuotemerkikseen. Tehtaan lakumattolinjastolla kulkee eteenpäin parhaillaan punaista, mansikanmakuista lakumattoa, jota on harvemmin

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

HALVA » Perustettu: 1931 » Kotipaikka: Helsinki » Toimitusjohtaja: Jean Karavokyros » Liikevaihto: 15 MEUR » Työntekijöitä: 90

Vuosikymmenten jälkeenkään Jean Karavokyros ei ole kyllästynyt makeisten maisteluun. Hän myöntää popsivansa niitä aika paljon, melkein päivittäin.

myynnissä Suomessa. Se meneekin vientiin, kuten monet muutkin värilliset lakumatot keltaisesta mangosta vihreään omenaan. Suomalaisille maistuu parhaiten perinteinen, musta lakumatto. ”Viennin osuus on noin 30 prosenttia liikevaihdostamme. Viemme tuotteitamme, lähinnä lakritsia, yli kahteenkymmeneen maahan. Tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaat, Ranska, Italia, Israel, EteläAfrikka, Australia ja Pohjois-Amerikka”, Karavokyros luettelee. Kaikkiaan Halvalla on tuotannossa noin 70 erilaista makeistuotetta, ja kun niitä myydään erilaisissa pakkauksissa, nousee nimikkeiden määrä yli kahteensataan. Tehtaalta lähtee vuodessa makeisia yli neljä miljoonaa kiloa. ”Meidän suosituimpia tuotteitamme ovat wanhanajan laku, suklaalakukuulat – jotka tulivat tuotantoon neljä vuotta sitten – sekä

täytelakut ja vanhat autot. Minua onkin joskus tituleerattu Suomen suurimmaksi vanhojen autojen kauppiaaksi, sillä me valmistamme niitä 3,5 miljoonaa kappaletta vuodessa”, Karavokyros naurahtaa. Mainos jäi soimaan Moni muistaa vielä Halvan legendaarisen televisiomainoksen 1970-luvun alusta. Mainoslaulun Tänään ostetaan Halvan maukasta lakritsaa sävelsi jazzmuusikko Kaarlo ”Kalle” ”Kaartinen ja sen esitti amerikkalainen laulukvartetti Delta Rhythm Boys. Yhtyeen kansansuosio oli alkanut esiintymisestä Linnanmäen huvipuiston avajaisissa vuonna 1950. Tarttuva mainosmelodia on tuttu jo useammalle sukupolvelle. ”Olemme käyttäneet tunnusmelodiaa radiomainoksissa vielä nykyäänkin, viimeksi vuosi sitten”, kertoo Karavokyros.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Viisi vuotta sitten Halva järjesti remixkilpailun, jossa vanhasta jingleklassikosta haettiin uudenlaista, tuunattua versiota. Voittajan rap-vaikutteinen versio toi mainoksen 2000-luvulle: Karkkipäivä jälleen vauhdilla lähenee, kaupass kävelen ja pääsen kuulee ne kuuluisat sävelet. Halvan laku, se saa suun vedelle, uus, vanha maku, joka maistuu edelleen…

Pietarin kautta Suomeen Halvan tarinan juuret vievät Kreikkaan, missä teini-ikäiset veljekset Jean ja Michael Karavokyros päättivät jättää kotimaansa ja lähteä etsimään työtä ja parempaa tulevaisuutta ulkomailta. Vuosi oli 1915, kun pojat suuntasivat Pietariin ja löysivät sieltä työtä paikallisesta elintarviketehtaasta. Venäjän sisällissodan melskeissä he päättivät paeta Suomeen.

90 VUOTTA

Veljeksillä oli mukanaan suvussa kulkenut halvaresepti, jonka he olivat saaneet isoäidiltään Temelinalta, jos heille vaikka iskisi makeannälkä vierailla mailla. Veljekset saivat sieltä täältä hanttihommia, mutta alkoivat sitten miettiä halvan valmistusta, sillä suosittu tuote tunnettiin jo silloin myös Suomessa. ”Itämainen Halvatehdas perustettiin vuonna 1927 Meritullinkadulle Helsingin Kruununhakaan, vanhaan maitokauppaan. Toiminta lähti alkuun ulkopuolisen tahon auttamana, kunnes veljekset ostivat toiminnan kokonaan itselleen vuonna 1931 ja perustivat oman osakeyhtiön. Laskemme Halvan varsinaisen historian alkaneen siitä”, kertoo Jean Karavokyros. ”Isoisäni veli Jean ja hänen vaimonsa olivat oikeastaan se voimakaksikko, joka vei yritystä eteenpäin. Vuonna 1956 yritys muutti Pitäjänmäelle, minne se oli rakentanut uuden

makeistehtaan. Toimimme edelleen täällä samassa paikassa.”

Historialla merkitystä Michaelin poika Fokion Karavokyros aloitti työskentelyn perheyrityksessä vuonna 1967. Halvan toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 1985. ”Se oli kasvun aikaa. Isä modernisoi toimintaa, toi tehtaalle automatiikan ja kehitti uusia tuotteita. Hän ajatteli aina, että yrityksen tärkein voimavara on henkilöstö. Juuri häneltä olen oppinut sen, kuinka tärkeää on pitää huolta työntekijöistä, jotka ovat kuin laajennettua perhettä”, toteaa Jean Karavokyros, joka on seurannut Halvalla isänsä jalanjälkiä. ”Olen koulutukseltani lakimies ja työskentelin ensin muutaman vuoden asianajotoimistossa ennen kuin aloitin työt Halvan varatoimitusjohtajana vuonna 2000.Vali-

”Toiminnan peruslähtökohtana on se, että olemme innovatiivisia tuotekehittelyssä sen lisäksi, että meillä on tuotannossa perinteisiä makeistuotteita.”

tettavasti meillä oli yhteistä aikaa isän kanssa vain puolitoista vuotta ennen kuin hän sairastui vakavasti. Sisäänajo jäi isän kuoleman takia lyhyeksi. Siinä vaiheessa olin aika yksin vetovastuussa yrityksestä.” Jean Karavokyros ei ollut koskaan kokenut isänsä taholta painetta siitä, että hänen olisi pitänyt tulla työhön perheyritykseen. ”Totesin vain itse jossain vaiheessa, että yrityksen historia ja pitkät perinteet painavat paljon vaakakupissa. On tärkeää, että perhe jatkaa yrityksen toimintaa”, hän sanoo. Yrityksen omistajiin kuuluu nykyään Jean Karavokyroksen lisäksi hänen pikkuveljensä Nikos Wallner ja äitinsä Sonja Karavokyros.

Innovaatioita tarvitaan ”Olemme tehneet Halvalla strategisen päätöksen siitä, että keskitymme tuotannossa lakritsiin ja salmiakkiin. Tulevaisuudessa tuotteissa korostuu terveellisyys. Olemme kehitelleet sokerittomia ja myös gluteenittomia tuotteita”, Karavokyros sanoo. ”Haluamme korostaa makeisvalmistajana sitä, että olemme suomalainen perheyritys. Se on meidän vahvuutemme. Toiminnan peruslähtökohtana on se, että olemme innovatiivisia tuotekehittelyssä sen lisäksi, että meillä on tuotannossa perinteisiä makeistuotteita. Tuotteita tulee ja menee. Vain pieni osa jää pysyvästi tuotantoon. Vahva brändi takaa sen, että ihmiset kokeilevat tuotteita.” Vuosikymmenten jälkeenkään Karavokyros ei ole kyllästynyt makeisten maisteluun. Hän myöntää popsivansa niitä aika paljon, melkein päivittäin. Lapsena kotona heillä oli kuitenkin karkkipäivät. Myös omat lapset Richard, 16, ja Jasmine, 13, ovat isän mielestä jo melkein ammattimaisia maistelijoita. ”Kaikkien valmistajien lakutuotteissa on vähän omanlainen maku ja rakenne.” ●

Halvan makeistehdas muutti vuonna 1956 Pitäjänmäelle, missä se toimii edelleen samassa paikassa. Tehtaalta lähtee vuodessa yli neljä miljoonaa kiloa makeisia.

PERHEYRITYS 4 • 2021

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

Asiakaspalvelu on 50-vuotiaan Tuokon kantava ajatus

aloushallinnon asiantuntijayritys Oy Tuokko Ltd juhli marraskuun lopulla henkilöstön kanssa 50-vuotispäiväänsä haikeissa tunnelmissa: perustaja Yrjö Tuokko oli joukosta poissa. ”Odotimme juhlia marraskuuhun asti, koska se on yrityksen perustamiskuukausi. Isä-Yrjö kuitenkin menehtyi lokakuun alussa pitkäaikaiseen sairauteen”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Timo Tuokko.

Tuokko on 50 vuodessa laajentunut tilintarkastustoimistosta taloushallintoon ja konsultointiin. Toiminnan ytimessä ovat edelleen asiakaspalvelu ja laatu. TEKSTI: HEIDI HAMMARSTEN | KUVA: TUOKKO

PERHEYRITYS 4 • 2021

83-vuotias Yrjö Tuokko oli yrityksen toiminnassa mukana lähes loppuun asti ja kirjoitti Tuokon verkkosivuille muisteluita yrityksen vaiheista vuosikymmen kerrallaan. Myös Timo Tuokko ja toimitusjohtaja Janne Elo ovat jo pitkään olleet mukana näissä käänteissä. Molemmat ovat tulleet jo nuorena yrityksen palvelukseen ja edenneet avustavista rooleista nykyisiin tehtäviinsä. Tuokko aloitti ”käytännössä

50 VUOTTA ◀Janne Elo ja Timo Tuokko kuvattuna Tuokon 50-vuotisjuhlassa Kämpin peilisalissa marraskuussa.

juoksupoikana” 1988 kauppakorkeakoulussa opiskellessaan. ”Valmistuttuani tarkoitus oli hakeutua muualle, mutta täällä eräs tilintarkastaja oli jäämässä äitiyslomalle ja päädyin tänne”, kertoo Tuokko, joka on työskennellyt myös yrityksen toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Konkurssipesien tarkastus toi kasvua Merkittävä käänne tilintarkastustoimiston historiassa tapahtui Timo Tuokon mukaan 1980-90-luvun vaihteessa, kun yritys aloitti konkurssipesien erityistarkastukset. ”Aluksi oli poikkeuksellista, että sellaisia tehtiin. Tarkoitus oli selvittää, löytyykö sellaisia varoja joita voi saada takaisin pesään tai onko tapahtunut väärinkäytöksiä. Nämä erityistarkastukset olivat isän lempilapsi”, kertoo Tuokko. 1990-luvun lama toi mukanaan konkurssiaallon ja erityistarkastusten tarve räjähti. Tuokon väestä parhaimmillaan puolet teki erityistarkastuksia 90-luvun puolivälissä. Seuraava käänne osui 2000-luvun alkuun, kun toimintaa harjoitettiin kansainvälisen kumppanin mukaan nimellä Tuokko Deloitte & Touche. Hierottiin sopimusta, jossa yrityksen osakkuus olisi siirtynyt Yrjöltä Timo Tuokolle ja Deloitten kontrolli yrityksestä olisi vahvistunut. ”Osakkuuden siirtoon olisi pitänyt olla yksimielinen päätös, mutta yksi osakas vastusti. Samalla nimi Tuokko olisi hävinnyt Suomen tilintarkastuskartalta ja yrityksestä olisi tullut pelkkä Deloitte”, Timo Tuokko muistelee. Tämän seurauksena syntyi Tuokko Tilintarkastus Oy, jolle myöhemmin löytyi kansainväliseksi kumppaniksi löyhempään liittoon Praxity-verkosto. Omistukseen liittyvä sukupolvenvaihdos käynnistettiin 2003 ja saatiin päätökseen 2010 -luvun alkupuolella - henkisesti sukupolvenvaihdos kesti Timo Tuokon mukaan kauemmin. ”Meillä onkin sukupolvenvaihdon teknisen asiantuntemuksen lisäksi kokemusperäistä

asiantuntemusta koko haastavan prosessin läpiviemiseen”, lisää Janne Elo.

Palvelurepertuaari kasvaa Janne Elo aloitti Tuokolla tilintarkastajan assistenttina opintojen jälkeen 2000-luvun alussa ja nousi toimitusjohtajaksi kaksi vuotta sitten. Hän nimeää 2000-luvun virstanpylvääksi toiminnan laajentamisen. ”20 viime vuoden ajan toimintaa on rakennettu omalle pohjalle ja kasvatettu palvelurepertuaaria: mukana ovat nyt erilaiset yritysjärjestelyt, sukupolvenvaihdosneuvonta, talouspalvelut, sisäinen tarkastus ja veroneuvonta”, sanoo Elo. Taloushallinnon toimintaympäristö on

TUOKKO » Perustettu: 1971 » Toimitusjohtaja: Janne Elo » Liikevaihto: 5, 15 MEUR » Työntekijöitä: 47

vuosikymmenten mittaan muuttunut paljon. Esimerkiksi lainsäädäntö on uudistunut, Elon mukaan ei aina pelkästään hyvään suuntaan. ”Aiemmin sääntelystä vastasi alan sisäinen hyvä tilintarkastustapa, nyt alaa ohjaavat ISA-standardit. Ne ovat laaja kokonaisuus, joka ei välttämättä sovi tyypillisen kokoiselle eli pienemmälle kotimaassa toimivalle yritykselle.” Ison muutoksen ovat tuoneet myös digitalisaatio ja automatisaatio. Ne ovat tehostaneet ja helpottaneet toimintaa paljon, mutta aiheuttaneet myös omat haasteensa. ”Ei mikään järjestelmä ole vielä niin automatisoitu, että kaikki sujuisi ongelmitta”, sanoo Elo.

Kyse on palveluammatista Tuokon ja Elon mukaan yrityksen toiminta on läpi vuosikymmenten perustunut Yrjö

PERHEYRITYS 4 • 2021

Tuokon perusajatukseen: lakisääteisyydestä huolimatta tilintarkastus on palveluammatti, ja tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu. ”Pyrimme olemaan alan muutoksissa mukana, mutta silti tätä työtä tehdään ennen kaikkea ihminen ihmiselle, ja kyse on usein luovasta ongelmanratkaisusta. Pulmiin ei aina löydy valmista ratkaisua mistään kirjallisesta oppaasta”, Elo sanoo. Tuokon digivalmiudet tulivat tarpeeseen viime vuonna, kun koronaepidemian takia kaikki kynnelle kykenevät joutuivat etätöihin. ”Se oli todellinen testi omalle digitalisaatiollemme. Pystyimme kuitenkin yhdessä yössä siirtämään toiminnan kotitoimistoille”, kertoo Elo. Korona on vaikuttanut myös Tuokon juhlavuoden viettoon niin, että merkkipäivän vietto asiakkaiden kanssa on siirretty ensi vuoteen. 50-vuotinen taival näkyy kuitenkin esimerkiksi yrityksen logossa ja verkkosivun muisteluissa. Entä seuraavat 50 vuotta? Yrityksessä on parhaillaan meneillään strategiatyö, jossa pohditaan yrityksen kilpailuetuja ja panostuskohteita lähivuosille. Asiakaspalvelu, laatu ja digitalisaatio nousevat edelleen esiin. ”Asiantuntijayrityksessä korostuu myös sosiaalinen vastuu, se miten pidämme omasta jengistämme huolta. Meidän etumme on, että olemme perheyhtiö ja lähtökohdat ovat hyvät. Työelämään tulee nuorempaa polvea, ja heillä on vähän erilaisia arvomaailmoja kuin menneillä sukupolvilla”, sanoo Elo. Seuraava sukupolvi Tuokkoja on kouluiässä, eikä heidän kanssaan ole Timo Tuokon mukaan vielä puhuttu yrityksen jatkamisesta. ”En halua ohjata heitä mihinkään suuntaan, mutta tytär on kyllä lukion ensimmäisellä luokalla ilmoittanut ammatinvalinnan ykköskohteekseen tilintarkastajan.” ●

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

PERHEYRITYS 4 • 2021

50 VUOTTA ◀ Anu Pentik ja Alussa oli siemen -näyttelyn teos.

Pohjoista kauneutta Posiolta Pentikin tarina alkoi viisi vuosikymmentä sitten, kun Anu Pentik perusti keramiikkayrityksen Posiolle. Alun perin hän ja puoliso Topi Pentikäinen lähtivät Lappiin sillä mielellä, että ovat siellä vain vähän aikaa, mutta tosin kävi. Luonto ja ihmiset saivat heidät jäämään pohjoiseen. TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVA: VILLE MÄKILÄ / TURUN MUSEOKESKUS

delleen Anu Pentik, 79, nousee aamuviideltä ylös ja on jo ennen kuutta keramiikkatehtaalla, samaan aikaan kun polttajat tulevat paikalle ja tehtaan uuneja aletaan lämmittää. ”Tämä ei ole minulle työtä, tämä on elämää. Saatan tehdä töitä joskus kymmenenkin tuntia yhteen menoon, kun voin keskittyä rauhassa uniikkijuttuihin. Viimeiset parikymmentä vuotta olen tehnyt omaa, itsenäistä studio- ja taidekeramiikkaa”, Anu Pentik toteaa.

”Meillä on hyvä perheyhteys. Päätämme isoista asioista yhdessä ja vietämme paljon aikaa yhdessä. Ihmiset voivat olla eri mieltä, ja heillä pitääkin olla mielipiteitä, mutta särmiä on hiottava ja mentävä yhteen suuntaan.”

PERHEYRITYS 4 • 2021

Kuusankoskelta kotoisin oleva Anu Pentik valmistui alun perin kotitalousteknikoksi ja askartelunohjaajaksi. Työ vei hänet Savoon, missä elämään astui puoliso Topi Pentikäinen, 79. Pariskunta perusti perheen ja asettui asumaan Kuopioon. ”Halusimme muuttaa Lappiin ja meillä oli aluksi mielessä Utsjoki. Lähdimme kuitenkin Posiolle, kun Topi sai sieltä voimistelunopettajan paikan. Tarkoituksena oli mennä pohjoiseen vain vähäksi aikaa ja valua sitten vähitellen alas etelään. Mutta toisin kävi. Luonto ja ihmiset olivat syynä siihen, että jäimme Posiolle”, Anu Pentik kertoo. ”Täällä meillä on oma rauha ja reviiri. Kun olen käynyt vaikka Helsingissä tai New Yorkissa, alkaa se rytmi ja kiire ahdistaa.

PYÖREITÄ VUOSIA JUHLIVA PERHEYRITYS

”Yrityksen elinehto on sen toiminnan jatkuminen hallitusti. Sen täytyy olla hyvin mietitty päätös, kuinka omistusta siirretään seuraavalle polvelle – tai ollaan siirtämättä.”

”Perheyrityksessä työskenteleminen voi aiheuttaa stressiä, varsinkin kriisitilanteissa. Sitten taas, kun menee hyvin, voi edetä vähän rennommin. Pitää muistaa, että yrityksellä on pitkä jatkumo, johon sisältyy erilaisia vaiheita.”

Posio vetää kesällä Kaipaan takaisin tänne Posiolle luonnon keskelle. Tänä päivänä kaikki on silti lähellä. Kun avaat tietokoneen, olet jo muualla.”

Sama suunta kaikilla Anu Pentik on toiminut Pentikillä suunnittelijana ja taiteellisena johtajana vuosikymmenten ajan. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Viimeisin merkittävä huomionosoitus tuli tämän vuoden marraskuussa, kun hän sai muotoilun valtionpalkinnon tunnustuksena ainutlaatuisesta urastaan. Työntekoa ja yrittämistä on kannatellut intohimo ja innostus tekemiseen. Anu Pentikin mukaan matkan varrella on kuitenkin pitänyt opiskella ja oppia paljon niin taiteesta kuin liike-elämästä. ”En ikinä olisi onnistunut ilman perheen tukea. Aviomies Topi oli tässä ensin ja myöhemmin tuli mukaan poika Pasi. Nyt on helpompaa, kun olen eläkeläinen eikä minulla ole enää vastuita”, Anu Pentik toteaa. Anun ja Topin perheeseen kuuluvat tytär Raisa Bergman, 55, ja poika Pasi Pentikäinen, 53. Lapsenlapsia heillä on kahdeksan ja neljättäkin polvea jo kaksi. ”Meillä on hyvä perheyhteys. Päätämme isoista asioista yhdessä ja vietämme paljon aikaa yhdessä. Ihmiset voivat olla eri mieltä, ja heillä pitääkin olla mielipiteitä, mutta särmiä on hiottava ja mentävä yhteen suuntaan”, Anu Pentik kiteyttää.

Lama-aika muistissa ”Vanhempani Anu ja Topi ovat olleet valovoimaisia ja energisiä, riskiä ottavia ja vähän kreisejäkin yrittäjiä. He ovat ikonisia yrityksen perustajia, mutta ei kannata verrata itseään edellisiin sukupolviin. Jokaisella sukupolvella on oma polkunsa”, sanoo Pasi Pentikäinen.

”Kaikkein tärkeintä on se, että perhe pysyy yhtenäisenä perheyrityksestä huolimatta. Perheyrittäminen voi olla vaikea laji, kun kaikki ovat omia yksilöitään.” Viimeiset kaksi vuotta Pasi on toiminut Pentikin hallituksen puheenjohtajana isänsä jälkeen. Vuosina 2004–2019 hän työskenteli Pentikin toimitusjohtajana. Sisko Raisa ei sen sijaan ole ollut mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin parikymmentä vuotta sitten. ”Yrityksen elinehto on sen toiminnan jatkuminen hallitusti. Sen täytyy olla hyvin

PENTIK » Perustettu: 1971 » Kotipaikka: Posio » Toimitusjohtaja: Riikka Wulff » Liikevaihto: 28 MEUR » Työntekijöitä: 250

mietitty päätös, kuinka omistusta siirretään seuraavalle polvelle – tai ollaan siirtämättä”, Pasi Pentikäinen toteaa. Pentikin viiden vuosikymmenen taipaleelle mahtuu monenlaisia vaiheita. Vaikeimmat ajat osuivat 1990-luvun alkuun. Silloin Pasi Pentikäinen opiskeli vielä Vaasan kauppakorkeakoulussa. ”Lamavuosina yhtiöllä oli isot velkataakat ja valuuttalainat, kun korot olivat korkealla. Siitä ajasta selvittiin kovalla työllä ja sillä, että lainanantajilla riitti ymmärrystä. Myös Posion kunta antoi pahimpana aikana pääomalainaa yhtiölle”, Pasi Pentikäinen muistelee.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Nykyään Pentik on Posion toiseksi suurin työnantaja kunnan jälkeen. Kaikkiaan Pentikillä on tänä päivänä noin 250 työntekijää, joista vajaa 80 työskentelee Posiolla ja näistä puolet keramiikassa. Suomen suurimman keramiikkatehtaan vieressä sijaitsevat tehtaanmyymälä sekä Pentik-mäen kulttuurikeskus kahviloineen, museoineen ja galleria- ja näyttelytiloineen. Kohteessa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Lamavuosina monilla paikkakunnilla vapautui liiketiloja hyviltä paikoilta. Silloin Pentik alkoi rakentaa omaa myymäläketjua. Keramiikan ympärille tuli muita tuotteita, joita teetettiin alihankintana. Nykyään yrityksellä on Suomessa yli neljäkymmentä omaa myymälää. Lisäksi sillä on itsenäisiä jakelijoita Ruotsissa Luulajassa sekä Venäjällä Pietarin alueella.

Uudistuminen elinehto Kaksi vuotta sitten Pentikin toimitusjohtajana aloitti Riikka Wulff Pentikäisten perheen ulkopuolelta. ”Riikan kokemus ja tausta perheyrityksessä oli meille positiivinen asia, sillä se toi mukanaan ymmärrystä. Ehdin olla itse Pentikin toimitusjohtajana viisitoista vuotta ja koin sen täysin riittävänä”, Pasi Pentikäinen toteaa. ”Muutos oli jännittävää ja pelottavaa samaan aikaan, mutta täysin välttämätöntä meidän kaltaiselle yritykselle. On elinehto uudistua ajassa ja saada uutta energiaa ja osaamista yhtiöön. Rakennamme brändiä uudestaan ja pohdimme tuoteuudistumista.” ”Tällä hetkellä verkkokauppa kasvaa eniten ja on jatkossakin isossa roolissa. Iso unelmani kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä on nostaa vientiä tasaisesti ylöspäin verkon kautta.” ●

Autamme yrityksiä johtamaan itseään paremmin.

• • • •

Suorahaku Talentous-haku Psykologinen henkilöarviointi Johdon arviointi ja kehittäminen

PERHEYRITYS 4 • 2021

MOMENTOUS.FI

PL:N SYKSYN SUPERVIIKKO

alkoi Perheyritysvaltuuskunnan kokouksella

Workshopeihin jakauduttiin teemoittain ja niissä pohdittiin Perheyritysten kannalta tärkeitä teemoja ja niiden ydinviestejä.

PERHEYRITYS 4 • 2021

PERHEYRITYSTEN LIITON SYKSYN SUPERVIIKKO

Toimitusjohtaja Carl Pettersson Elosta piti kokousisännän ajankohtaispuheenvuoron.

Perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama avasi kokouksen. Syytä hymyyn toi se, että tämä oli pitkästä aikaa ensimmäinen live-kokoontuminen.

Talousmedian vaikuttajan, Kauppalehden vastaavan päätoimittajan Arno Ahosniemen kiinnostava ja keskustelua herättänyt katsaus mediaan ja sen ilmiöihin.

PERHEYRITYS 4 • 2021

PL:n syyskokouks & seminaari:

TEEMANA KESKUSTELUTAIDOT TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: RONI REKOMAA

superviikon toinen tapahtumapäivä alkoi Perheyritysten liiton sääntömääräisellä syyskokouksella Helsingin hotel Clarionisa. Ensimmäinen vuosikokouksen live-kokoontuminen pitkän tauon jälkeen toi hymyn monen kokousvieraan huulille. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Emilia Vuorenmaa (Vuorenmaa yhtiöt)

lija ja poliisi Kristiina Komulaisen kokemuksia monipuoliselta uralta, Lindström Oy:n omistajaohjauksesta ja omistajuuden murroksesta kertoivat omistajaneuvoston puheenjohtaja Antti Roiha, sekä hallituksen omistajajäsenet Petteri Kousa ja Max Rautiainen. Toisena perheyritys-casena UTU Oy:n omistajat ja hallituksen jäsenet Nina Sarén ja Oscu Uurasmaa. Seminaaripäivän

loppuhuipennuksena palkittiin vuoden perheyritys Lindström. Ilta huipentui yhteiseen illalliseen ja rentoon tietovisailuun toimitusjohtaja Auli Hännisestä, jonka “jäähyväiskokoukseksi” Perheyritysten liiton tomitusjohtaajana tämä päivä jäi. Lämmin kiitos kaikille paikan päällä osallistuneille sekä livestriimin välityksellä tapahtumaa seuranneilla.

Kokouksen yhteydessä Vuoden Perheyrityslähettiläänä palkittiin Johanna Ikäheimo. Matti Koiranen palkinon saivat perheyrityksiin liittyvästä parhaasta pro gradu -työstä Mari Viilo Vaasan yliopistosta ja parhaasta väitöskirjatutkimuksesta Hanna Sievinen LUT-yliopistosta. Uusina jäseninä PL:n hallitukseen valittiin Eeva Kovanen (Kovanen Capital) ja Pekka Suominen (Raute) Ansiomerkeillä palkittiin Anne Kangas (Hoitokoti päiväkumpu), Ville Mäkinen (Tampereen TavraTaxi) ja Peter Fredman (Fredman Group) sekä Päivi Leiwo (Oilon Group) ja Anne Ekberg (Fiblon) kaikki alkaa keskustelusta -seminaarissa pureuduttiin vuorovaikutuksen ja rakentavan keskustelun rooliin mm. omistajastrategiatyössä. Iltapäivän aikana lavalle nähtiin ja kuultiin kansanedustaja Antti Lindtmania, media-alan konkari, sovitte-

Hetkinen..jotain samaa heissä on! Raine Tiessalo (vas) ja Antti Lindtman (oik).

PERHEYRITYS 4 • 2021

UTU Oy:n Nina Sarén ja Oscu Uurasmaa jakoivat kokemuksiaan omistajana sekä kertoivat perheyrityksensä tarinan.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Kristiina Komulainen

Uudet hallituksen jäsenet Pekka Suominen (Raute) ja Eeva Kovanen (Kovanen Capital) kukitettvana myös hallitusvastuusta vapautuneet Aleksi Arpiainen (sekä Ia Adlercreutz - ei kuvassa).

Ympyrä sulkeutui. Auli Hännisen ura Perheyritysten liiton toimitusjohtajana alkoi neljä vuotta sitten syys-kokouksesta. Tänä vuonna toivotimme Aulille menestystä uusille urille ja kiitimme kuluneista vuosista sekä ansiokkaasti hoidetusta työstä.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Ansiomerkein palkittuja perheyrittäjiä kuvassa: Ville Mäkinen (vas.), Anne Kangas ja Peter Fredman.

Matti Koirainen -väitöspalkinnolla palkittu Hanna-Maria Sievinen.

Osaava omistaja -diplomin saaja Peppi Kaira. Muita Osaava omistaja -diplomilla palkittuja olivat Viivi Niini ja Aleksi Uusitalo.

PERHEYRITYS 4 • 2021

2021 JOHANNA IKÄHEIMO

Vuoden Perheyrityslähettiläs Perheyritysten liitto jakoi kolmatta kertaa perheyrityslähettiläspalkinnon syyskokouksessaan Helsingissä 4. marraskuuta. Palkinnon sai Johanna Ikäheimo Lappset Groupista. TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVA: RONI REKOMAA

“johanna ikäheimo on

Kiertävän perheyrityslähettiläspalkinnon saa vuosittain henkilö, joka:

Perheyritystenliiton pitkäaikainen aktiivijäsen, joka innostuneella ja positiivisella asenteellaan on aktivoinut Perheyritysten liiton jäseniä verkottumaan, oppimaan ja vaikuttamaan. Liitto on myös saanut monta uutta jäsentä hänen suositustensa kautta. Olemme hyvin kiitollisia siitä työstä, jota hän on tehnyt perheyritysten hyväksi”, jäsenpalvelupäällikkö Mikko Pellinen perustelee valintaa. “Tuntuu hienolta saada tämä henkilökohtainen tunnustus. Olen ollut Perheyritysten liiton toiminnassa mukana jo 20 vuotta ja me perheyritysten omistajat tarvitsemme paljon sinnikkyyttä, rohkeutta ja hyvää yhteispeliä, jotta perheyritysten asioita saadaan yhteiskunnassa edistettyä”, Johanna Ikäheimo sanoo.

• kertoo Perheyritysten liitosta ja sen toiminnasta omissa verkostoissaan • suosittelee aktiivisesti Perheyritysten liiton jäsenyyttä ja kutsuu tuttaviaan tutustumaan Per-heyritysten liiton toimintaan ja tilaisuuksiin • luo positiivista ja avointa ilmapiiriä ympärilleen • ja toimii esimerkillisesti suomalaisen omistajuuden ja perheyrittäjyyden hyväksi. Johanna Ikäheimo täyttää kaikki nämä palkitsemiskriteerit ja vain lyhyen hetkenkin hänen kanssaan viettänyt ei mitä todennäköisimmin ole voinut välttyä siltä pulppuavalta iloisuudelta, jota hän säteilee ympärilleen.

Aiempina vuosina palkitut lähettiläät ovat Peter Fredman (2020) ja Lauri Kovanen (2019).

PERHEYRITYS 4 • 2021

Onnea valinnasta Perheyrityslähettilääksi, Johanna!

LINDSTRÖM

JATKUU▶ Lindströmin neljännen polven omistajat Max Rautiainen (vas.), Antti Roiha ja Petteri Kousa Perheyritysten liiton syysseminaarissa Clarionissa.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Omistajuuden murros toi selkeät raamit omistajaohjaukseen Vuonna 1848 perustettu Lindström on yksi Suomen vanhimpia yrityksiä ja se on tänä päivänä yksi toimialansa johtavia yrityksiä Euroopassa. Lindström tarjoaa laajan valikoiman tekstiilien vuokrauspalveluita työvaatteista, matoista ja teollisuuspyyhkeistä aina ravintoloissa, hotelleissa sekä puhdasja saniteettitiloissa käytettäviin tekstiileihin. TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT: RONI RENKOMAA

apasimme syysseminaarin iloisissa tunnelmissa Vuoden perheyritys -palkinnon saaneen Lindströmin neljännen polven omistajia; omistajaneuvoston puheenjohtajan Antti Roihan sekä hallituksen jäsenet Petteri Kousan ja Max Rautiaisen. Kaiken kaikkiaan Lindströmin omistajat ovat 23 henkilöä kolmannessa, neljännessä ja viidennessä polvessa, neljässä eri sukuhaarassa. Lindströmissä on panostettu omistajaohjaamisen kehittämiseen viime vuosina. Mitä on taustalla ja miten prosessi eteni?

Huolellinen valmistautuminen keskitetystä hajautetumpaan malliin Antti Roihan isä Jukka Roiha johti yhtiötä yli 30 vuoden ajan, toimien sekä toimitusjohtajan että hallituksen puheenjohtajan roolissa. Kun Jukka Roiha jäi eläkkeelle suunnitellusti vuonna 2017 oli sekä yrityksellä että omistajilla edessä uudenlaiset ajat. Tätä vaihetta ja siirtymistä ehdittiin valmistella huolella, sillä asia oli tiedossa jo yhtiöjärjestyksenkin perusteella, jonka mukaan 70 vuotta täytettyään ei voi toimia enää yhtiön hallituksessa. Kun omistajuus ja päätöksenteko laajenivat hallinnollisessa sukupolvenvaihdoksessa suuremmalle joukolle, myös omistajien oli aktivoiduttava. Tämä tarkoitti uudenlaista aikaa

PERHEYRITYS 4 • 2021

myös siten, että ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa sekä toimitusjohtaja, että hallituksen puheenjohtaja tulivat talon ulkopuolelta. Prosessi aloitettiin perustamalla nimitysvaliokunta, jonka tehtävänä oli päättää hallitukseen valittavista henkilöistä. Myöhemmin nimitysvaliokunnan korvasi omistajaneuvosto, johon kuuluu yksi henkilö kustakin sukuhaarasta. Omistajaneuvosto edustaa omistajan ääntä hallituksen suuntaan ja linjaa suvun yhteistä omistajapolitiikkaa. Sen tehtävänä on myös järjestää osakaskokouksia ja valmistella yhtiökokousta ja hallituksen jäsenten valintaa. Omistajaneuvosto tuotti

LINDSTRÖM OY » Perustettu: 1848 » Liikevaihto: lähes 400 MEUR (v.2020) liikevaihdosta lähes puolet tulee ulkomailta. » Yritys toimii yhteensä 24 massa Euroopassa ja Aasiassa ja työllistää 4550 henkilöä. » Toimitusjohtaja: Juha Laurio » Perheyritys: omistajia 23 henkilöä kolmannessa, neljännessä ja viidennessä polvessa, neljässä eri sukuhaarassa. » Vuoden perheyritys 2021

PETTERI KOUSA Lindström Oy:n hallituksen jäsen ja yksi neljännen polven omistajista. Lindströmin hallitustyön lisäksi hän on perheensä sijoitusyhtiön hallituksessa. Koulutukseltaan Petteri on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.

MAX RAUTIAINEN Lindström Oy:n hallituksen jäsen ja yksi neljännen polven omistajista. Lindströmin hallitustyön lisäksi hän toimii perheensä sijoitusyhtiön hallituksessa ja hänellä on yrittäjätausta. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen maisteri ja kauppatieteiden kandidaatti.

ANTTI ROIHA Lindström Oy:n omistajaneuvoston puheenjohtaja ja yksi neljännen polven omistajista. Lisäksi Antti toimii hänen perheensä sijoitusyhtiön toimitusjohtajana ja on urheilualan yrittäjä.

omistajista koostuneiden työryhmien johdolla sekä yrityksen ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla käsikirjan avuksi omistajille. Omistajan käsikirja oli kokonaisuudessaan yli puolitoistavuotinen prosessi, jossa kaikki omistamiseen liittyvät seikat haluttiin yksien kansien väliin. Hyvät käytännöt toimivat suuntaviivoina myös tuleville omistajille. Koska omistuksellisia sukupolvenvaihdoksia tapahtuu nykyisellä omistajapohjalla ja omistajien laajahkolla ikähaarukalla melko usein, on tärkeää, että omistamiselle on selkeät askelmerkit.

Selkeät raamit sekä nopea päätöksenteko omistajien vahvuuksina Lindströmin omistajilla on vahvuutena selkeät päätöksentekoprosessit ja strukturoitu järjestelmä. Omistajilla on myös tarkasti määritellyt roolit. Vaikka yhtiössä on omistajia jo viidennessä polvessa, heitä on silti sen verran suppea joukko, että päätöksenteko on nopeaa. Omistajien selkeät roolit antavat hallitukselle ja toimivalle johdolle vapauden

tehdä omaa työtään. Perheyrityksen pitkä historia on tuonut ajatteluun pitkäjänteisyyttä ja varmuutta tunnistaa ja sietää alun epävarmuudet uusilla markkinoilla. Riskinsietokykyä sekä uskallusta ottaa hallittuja riskejä tarvitaan, kun liiketoimintaa halutaan kehittää ja kasvattaa. Omistajilla on myös selvät sävelet siitä, mitä esimerkiksi mahdollinen hallituspaikka omistajajäsenenä yhtiössä edellyttää. Koulutuksen osalta hallituksen jäseneltä edellytetään tiettyjä tietoja, taitoja ja työkokemusta sekä mm. HHJ-kurssin suorittamista. Nuoren polven omistajia halutaan valmentaa ja sitouttaa omistamiseen. Kiinnostusta ylläpidetään mm. osakasmatkoilla, jotka kohdistuvat johonkin Lindströmin 24 toimintamaasta. Prosessit eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja. Uudistumista tarvitaan koko ajan. Esimerkiksi omistajan käsikirjaa päivitetään säännöllisesti ja ennalta sovitusti. Myös omistajien välistä viestintää sekä viestintää omistajien ja hallituksen välillä kehitetään jatkuvasti.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Pitkäjänteinen työ tuottaa hedelmää Roiha, Kousa ja Rautiainen ajattelevat, että vaikkä Lindström onkin jo hyvän aikaa ollut operatiivisesti erittäin hyvässä tuloskunnossa, on tärkeää, että yritys on sitä myös omistajaohjauksen näkökulmasta. Työtä on edessä jatkossakin ja Lindströmin omistajille on oleellisen tärkeää ajatus siitä, että yritys jätetään aikanaan seuraaville polville paremmassa kunnossa kuin sen on itse aikoinaan saanut.●

vastuullisuus ja kestävä kehitys: Lindströmin koko liiketoimintamalli perustuu kiertotalouteen ja kunnianhimoinen vastuullisuusohjelma on sille strateginen kilpailutekijä. Lindström on sitoutunut kaikissa toimintamaissaan kierrättämään 100 % käyttämistään tekstiileistä vuoteen 2025 mennessä ja tarjoamaan hiilineutraaleja tekstiilipalveluja asiakkailleen vuoteen 2035 mennessä.

TEKSTI: RAINE TIESSALO | GRAFIIKKA: JENNI AHONEN

Asian ytimeen – asiantuntijat neuvovat Kuinka sitouttaa johtoa pahenevan osaajapulan aikoina? Kuinka ryhmäeläke voi auttaa perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa? Entä kuinka vastata toimitusketjujen yskimiseen? Raine Tiessalo on etsinyt Perheyritysten liiton yhteistyökumppanien asiantuntijoilta vastaukset.

Perheyritysten toimitusketjuja puristaa kolme voimaa – OP:n Niemelän neuvot toimitusketjut ovat kolmen muutoksen paineen alla: Koronajumi, vastuullisuuden vaatimukset ja digitalisaatio. Pandemia on johtanut siihen, että markkinoilla on komponenttien ja konttien toimitusvaikeuksia. Tavara ei liiku kuten pitäisi. “Moni yritys minimoi varastonsa ja laittoi hankinnat jäihin. Piti varmistaa, että kassassa riittää rahaa. Kun kauppa alkoi taas käydä, monien varastot olivat tyhjät.” ”Kun toimitusketjuja minimoidaan ja alihankkijoilta perutaan kauppoja, dominoefekti liikkuu toimitusketjun läpi. Se johtaa toimitusketjujen laajaan ja pitkäkestoiseen nikotteluun”, OP Yrityspankin Business Lead Antti Niemelä sanoo. Niemelän mukaan suuryritykset huolehtivat asiasta muun muassa rahoittamalla hankintojaan ja myyntiä ratkaisuilla, jotka ne olivat jo suunnitelleet etukäteen. Useimmat keskisuuret tai pienet yritykset sen sijaan eivät osanneet valmistautua hyvinä aikoina. Kriisin iskiessä juuri mitään ei ollut tehtävissä. Kuinka pk-kokoluokan perheyritys voi varautua seuraavaan kriisiin? ”Maksuajoista voi keskustella joko ostajan tai toimittajan kanssa

hyvissä ajoin. Kun maksuajoista on yhteisymmärrys, kaupan rahoituksen instrumentit voi sovittaa yrityksen kassaan ja tilanteeseen sopiviksi uudessa tilanteessa.” Moni suomalainen perheyritys on alihankkija suuremmille yrityksille. Isot vaativat alihankkijoiltaan vastuullisuutta. "Vastuullisuuden on oltava kiinteä osa toimitusketjua, koska se heijastuu toimitusketjua pitkin molempiin suuntiin – ylös ja alas." Niemelän mukaan vastuullisuutta voi lähestyä miettimällä yrityksen sisällä toimitusketjua: kenelle myydään, mistä ostetaan. "Omistajien ja yrityksen johdon pitää kysyä, onko todennäköistä tai mahdollista, että ESG:llä on vaikutusta liiketoimintaan, kasvuun ja tuloksen tekoon. Todennäköisesti on, ja siinä tapauksessa on toimittava." "Ensimmäiset askeleet voi tehdä organisaation sisällä. Sen jälkeen pitää tunnistaa, missä tarvitaan apuja ulkopuolelta." Pandemian myötä toimitusketjujen paperityö, kuten allekirjoitukset ja sertifikaatit, muuttuivat digitaalisiksi. “Digitaalisuuden aste lisääntyi toimitusketjujen joka tasolla. Suomalaisten perheyritysten pitää ottaa uudet välineet heti käyttöön", Niemelä sanoo.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Oikea kannustinohjelma auttaa katsomaan myös kauas, PwC:n Kohvakka sanoo perheyrityksillä on selvästi enemmän lyhyen kuin pitkän aikavälin kannustinohjelmia, selviää PwC:n selvityksestä. Yhteensä 94 prosentilla selvitykseen osallistuneista perheyrityksistä on johdolle ja avainhenkilöille lyhyen aikavälin kannustinohjelma. Pitkän aikavälin ohjelmia on käytössä 26 prosentilla. Selvityksen tehneen PwC:n palkitsemispalveluiden johtajan Roosa Kohvakan mukaan molempia kannustimia tarvitaan. ”Jos ei yrityksellä ole pitkän aikavälin kannustinelementtiä, riskinä on, että toimivan johdon katse suuntautuu systemaattisesti liian lähelle.”

järjestelmät auttavat tavoitteellistamaan työtä.” Kohvakan mukaan pitkän aikavälin ohjelmat ovat tärkeitä välineitä avainhenkilöiden sitouttamiseen sekä omistajien ja toimivan johdon tavoitteiden yhteensovittamiseen. ”Johtajien pitää ymmärtää, mistä heitä palkitaan. Siksi ei kannata lähteä monimutkaiseen palkitsemisjärjestelmään. On melko tavallista, ettei johto täysin ymmärrä, mihin lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteisiin palkitseminen lopulta perustuu. Palkitsemisviestintään tulisikin aina panostaa.”

Myös kokonaan rahana maksettavia, käteispohjaisia pitkän aikavälin Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä levittyy tyypillisesti 3-5 vuo- ohjelmia on olemassa. Yksi esimerkki on synteettinen optio-ohjelden ajalle ja se on yleensä osakepohjainen. ma, jossa palkkion suuruus perustuu osakkeen arvon kehitykseen ”Lyhyen aikavälin ohjelmat ovat enemmän operatiivisen johdon ja näin ollen jäljittelee osakepohjaista ohjelmaa. välineitä suorituksen, kuten esimerkiksi myynnin johtamiseen. Pitkän aikavälin palkitseminen ja tavoiteasetanta on hallituksen heiniä. Keskusteluissa hallitusten kanssa korostuu yhtiön pitkän aikavälin strategia, Lyhyen mutta entistä enemmän myös 94% aikavälin vastuullisuus.” Perheyrityksen toimiva johto tavallisesti omistaa jo yrityksensä tai osan siitä. InsenPitkän 26% tiiviohjelmat tulevat hallituksen aikavälin pöydälle, kun perheyrityksen avainpositioihin rekrytoidaan perheen ulkopuolisia. 0% 20%4 0% 60%8 0% 100% ”Palkitsemisjärjestelmiä pitäisi miettiä heti kun yritykseen tulee omistaja- tai perustajaosakkaiden lisäksi ulkopuolisia. Kun yritys kasvaa ja tulee Lähde: PwC lisää henkilöstöä, palkitsemis-

Perheyritysten kannustinjärjestelmät

PERHEYRITYS 4 • 2021

Fennian Wilen: eläkekannustin voi auttaa sukupolvenvaihdoksessa yhdeksän kymmenestä perheyriyritystä pidemmällä tähtäyksellä rakentavien avainhenkilöiden tysten johtajasta ei tiedä, kuinka ryhpalkitsemiseen. Ryhmäeläkäjärjestely on aiemmin ollut enemmän johtoryhmä- ja omistajatason insentiivi. Sen käyttö alkaa mäeläkettä voi hyödyntää sukupolvenvaihdostilanteessa, Fennian kysely kertoo. laajentua.” ”Ajoissa tehdyn ryhmäeläkepaketin ”Yrityksen johdon ja omistajien peruskysymys on, kuinka kanavulla yritys voi siirtää taseesta varoja väistyvälle sukupolvelle. nustimista rakennetaan sellaiset, että työntekijä ajattelee 'näistä Vastaavasti jatkajasukupolvea ja ulkopuolisiakin avainhenkilöitä en haluaisi luopua”, Wilen sanoo. eläkeinsentiivi auttaa pysymään talossa. Tämä on merkittävä etu sukupolvenvaihdoksissa”, Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilen sanoo. Verotuksellisesti ryhmäeläke on sekä työnantajalle etAvainhenkilöiden kannustimet Suomessa tä saajalle kustannustehokasta. "Rahabonuksesta pitää maksaa palkan sivukulut ja saajan senhetkinen tulovero. Rahallinen bonus 96% Eläkemaksussa on vain tulovero, jonka saaja maksaa nostaessaan etuuden eläkkeellä." Osaavan työvoiman sitoutEläkeratkaisut 24% taminen on ylipäänsä noussut tärkeäksi menestyksen tekijäksi koronapandemian Osakkeet pahimman vaiheen jälkeen. 16% ja optiot Rahapalkkiota maksavat lähes kaikki. Eläkejärjestelyt ovat harvinaisempia. 0% 20% 40% 60%8 0% 100% ”Rahabonus on lyhyen aikavälin palkitsemista. Rahabonuksen rinnalle rakennettava ryhmäeläkäjärjestely sopii Lähde: Henki-Fennia, Kannustinjärjestelmät yrityksissä (Taloustutkimus 2018 )

PERHEYRITYS 4 • 2021

• Perheyrity s aja

tto - Om n lii ist te

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

tto - Om n lii ist e t

Kuinka tulla paremmaksi omistajaksi?

Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen kuratoi PL:n jäsenille lähetettävässä Osaava omistaja –uutiskirjeessä hyviä käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja, joita omistajaperheet ovat tehneet. Tässä uutiskirjeissä vuonna 2021 ilmestyneet neljä esimerkkiä.

Paasikivien päätöksenteko omistajaneuvostossa oras investin omistajaneuvoston jäsen Henrik Paasikivi kertoo omistajaneuvoston roolista Paasikiven perheessä. Paasikivien tärkeimmät omistaja-asiat joko käsitellään neuvostossa tai tuodaan sille tiedoksi. Omistajaneuvosto kokoontuu keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa. “Omistajaneuvosto tekee päätökset omistaja-asioissa, joita ei ole alistettu yhtiökokoukselle. Sen kautta pystymme koordinoimaan omistaja-asioiden parissa työskentelyä hyvin", Henrik Paasikivi sanoo. Omistajaneuvostolla ja yritysten johdolla aktiivinen yhteys. Omistajaneuvosto vastaa Oras Investin omistajaohjauksesta eli määrittää omistajien pitkän aikavälin tahtotilan ja vision. Neuvosto toimii tiiviissä yhteistyössä yhtiön hallituksen sekä toimivan johdon kanssa. Omistajaneuvostolla on muun muassa Oras Investin johdon ja hallituksen kanssa kerran vuodessa strategiakokous. Omistajaneuvoston puheenjohtaja on Henrikin serkku Kaj Paasikivi. Toimintamallina on, että neuvoston puheenjohtaja on samalla myös Oras Investin hallituksen jäsen. Omistajaneuvoston jäseniä toimii myös omistettujen teollisten yhtiöiden hallituksissa, sekä nimitysvaliokunnan puheenjohtajana. “Hallituksissa vaikuttavat omistajat vievät omistajien yhteisen näkemyksen hallitukseen ja pitävät omistajaneuvoston kokouksissa muut omistajat yritysten asioista ajan tasalla, huomioiden

tietenkin sisäpiirisäännökset ja muut edellytykset. Tämä on kätevää.”, Henrik Paasikivi kertoo. Omistajaneuvoston osana toimiva nimitystoimikunta etsii hallitukseen jäseniä ja pitää heihin yhteyttä. Oras Investin hallituksen muodostaa puheenjohtaja Jari Paasikivi, Kaj Paasikivi, ABB Groupin talousjohtaja Timo Ihamuotila, Karl Fazerin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum ja ruotsalainen hallitusammattilainen Ulf Mattsson. “Omistajaneuvoston pitkäjänteinen ja systemaattinen työ nimitysasioiden parissa on edesauttanut sitä, että olemme saaneet huipputason osaamista hallitukseemme”, Henrik Paasikivi sanoo. Omistajaneuvoston tehtävänä on edistää perheen yhteisöllisyyttä. Omistajaneuvostosta valitaan vuosittain vaihtuva ”family event planner”. Tässä tehtävässä oleva vastaa perheen yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä. “Kerran vuodessa lähdemme laskettelureissulle, jolle myös puolisot ja lapset tulevat mukaan. Ensi talvelle on jo mökki varattu”, Henrik Paasikivi sanoo. Henrik Paasikiven mukaan perheenjäseniä rohkaistaan omien näkemysten ja mielipiteiden kertomiseen, liittyivät ne sitten Oras Investiin tai muuhun perheen sisäiseen keskusteluun. Avoimuus ennaltaehkäisee konflikteja. “Jos ihmiset eivät tiedä, mitä tapahtuu, ristiriitatilanteiden todennäköisyys kasvaa.”

PERHEYRITYS 4 • 2021

Kotivara - omistajuuden roolit selkeiksi

The Orange Company - jatkajapolvi teki omistajastrategian smartumista tutun The Orange Companyn eli TOC:in toisen polven omistaja Emma Hyökyvaara kertoo, miten omistajastrategiaprosessi heillä on edennyt – jatkajapolven johdolla. Omistaja ja hallituksen jäsen Emma Hyökyvaara edustaa TOC:in toista polvea. "Isäni on veljensä kanssa perustanut yrityksen ja myöhemmin mukaan ovat tulleet heidän sisaruksensa, vanhempansa, lapsensa ja lapsenlapsensa", Hyökyvaara kertoo. TOC:in omistajaprosessi alkoi jo vuonna 2013, kun perustajaveljekset antoivat seuraavalle sukupolvelle tehtäväksi miettiä, haluavatko he olla omistajia ja miten he haluavat omistaa. "Prosessi alkoi niin, että teimme kyselyn kaikille. Kyselyn yksi tulos oli yhteinen näkemys siitä, että haluamme olla hyvinvointialan yrittäjiä. Tästä alkoi keskustelu, mitä hyvinvointi meille tarkoittaa. Tärkeää oli saada aikaan yhteinen ymmärrys. Sanoittaminen on ollut välillä vaikeaa." Hyökyvaaran mukaan osallistuminen omistajastrategiaprosessiin on herättänyt jatkajapolvessa kiinnostuksen perheyritystä kohtaan. "Prosessissa saimme rakentaa yrityksen, joka on meidän näköisemme. Pääsimme vaikuttamaan asioihin nuorena." Hyökyvaara näkee, että omistajastrategiaprosessi on jatkuvaa dialogia. "Aktiivista vuoropuhelua pitää käydä koko ajan. Jos olet vain pelkkä omistaja, niin helposti muu elämä ajaa edelle. Silloin tarvitaan systemaattista omistajavuoropuhelua. Meillä on esimerkiksi serkkuviikonloppu kerran vuodessa." Jatkajat ovat saaneet oppia omistajastrategiaprosessiin muiden perheyritysten kokemuksista ja Perheyritysten liitolta. "Suurin osa serkuksista on käynyt Perheyritysten liiton Omistamisen taito -valmennusohjelman. Olin myös pitkään liitossa töissä, jolloin pääsin tutustumaan erilaisiin perheyrityksiin.”

kotivarassa haasteena on omistajien roolien selkeyttäminen. Omistajista kaksi kolmannen polven edustajaa on hallituksen jäseniä ja toiset kaksi ovat mukana operatiivisessa toiminnassa. Aika muuttaa rooleja. Nina Orvolan isän Jorma Orvolan rooli on muuttunut ajan kuluessa. Hän oli pitkään yrityksen toimitusjohtaja, sen jälkeen hallituksen puheenjohtaja ja tällä hetkellä puhtaasti omistajan roolissa. "Isän jäädessä pois hallitustyöstä kolmannen polven vastuu on konkretisoitunut. Kun kaikki omistajat eivät ole mukana hallituksessa, on syntynyt tarve omistajakeskustelulle sekä päätökselle, miten ja missä keskustelua käydään", Nina Orvola sanoo. Kotivaran omistajaperhe on perustanut perhekokouksen eli sopinut, milloin kaikki omistajat tapaavat ja millaisista asioista tapaamisissa keskustellaan. Keskusteluilla on selkeä agenda. Perheyritysten liiton Omistajaperheen hyvät käytännöt -julkaisu toimii selkärankana keskustelun aiheille. "Omistajakeskustelussa ei pidä mennä liiketoiminnan yksityiskohtiin. Ei pidä myöskään yrittää ratkaista toimivalle johdolle kuuluvia asioita. Omistaja ei saa alkaa johtamaan asioita toimivan johdon puolesta". Kotivarassa on ollut perheeseen kuulumaton toimitusjohtaja suurimman osan yrityksen perustamisesta vuodesta 1943 lähtien. Siksi dialogille omistajaperheen jäsenten ja toimivan johdon kesken on raivattava tilaa. Omistajat kutsuivat uuden toimitusjohtajan Janne Piikiven viime kevään yhtiökokoukseen esittämään näkemyksiään tulevasta. "Hän sai meiltä taustatietoa: millainen on omistajien näkemys, ja miten se on vuosien varrella muotoutunut. On hyvä, että omistajat käyvät erikseen keskustelua perheen ulkopuolisen toimitusjohtajan kanssa, koska yrityksessä työssä olevat omistajat eivät käytä omistajan ääntä arjessa." "Omistajina olemme rohkaisseet toimivaa johtoa hakemaan uusia mahdollisuuksia ja rakentamaan uutta", Orvola sanoo. Orvolan mukaan omistajan tehtävänä on varmistaa yrityksen tulevaisuuden suunta sekä mahdollistaa jatkuva uudistuminen.  Samalla omistajastrategiaa työstettäessä he ovat tietoisesti sanoittaneet joitakin asioita, joita saa rikkoa.  Kymmenen vuoden päästä Kotivaran kaikki neljännen polven edustajat ovat täysi-ikäisiä. "Mikäli yritys on silloin vielä meidän sukumme omistuksessa, niin keskustelemme silloin heidän kanssaan erittäin vahvasti, miten he ovat mukana. Perheyrityksen jatkaminen on lapsilleni mahdollisuus, ei missään nimessä velvollisuus", Orvola sanoo.

PERHEYRITYS 4 • 2021

Peikko Group – ”Kun omistajia on enemmän, tilanne monimutkaistuu” peikko groupin toisen polven omistaja ja toimitusjohtaja Topi Paananen jakaa ajatuksiaan siitä, miten he tutustuttavat kolmatta sukupolvea perheyrittämiseen. Jalo Paananen perusti Peikko Groupin vuonna 1965. Yrityksen nimi oli alun perin Teräspeikko. Sukupolvenvaihdoksen seurauksena yrityksen omistajia ovat nyt Jalon poika Topi Paananen sekä hänen ja hänen sisarustensa seitsemän lasta, jotka ovat 16–25 vuotiaita. Äänivalta on Topi Paanasella. ”Kun omistajia on enemmän, tilanne monimutkaistuu”, Topi Paananen sanoo. Sukupolvenvaihdoksen avainkysymykset ovat: kuka voi tulla töihin yritykseen? Minkälaisilla ehdoilla? Voiko omistaa ilman selkeää roolia? Mitä rooleja on olemassa? Tarvitseeko kaikkien olla omistajia? Millä ehdoilla mahdollinen omistuksen lunastus tapahtuu? Paanasen mukaan keskustelua ei pidä pelätä. Hän suosittelee keskusteluprosessiin avuksi ulkopuolista asiantuntijaa. ”Silloin keskustelu on sivistyneempää, kukaan ei kehtaa tapella ulkopuolisen kuullen.” Topille on tärkeintä, ettei jatkajapolvi näe Peikkoa omistusportfolion osana. ”Pitää olla tunnetta mukana ja nähdä, että yritys koostuu ihmisistä. Omistajina olemme vastuussa siitä, miten meidän 2 000 hengen porukka pärjää ja miten heidän perheensä pärjäävät. Jos haluaa salkkumentaliteettia, niin kannattaa ottaa rahat, mennä pörssiin ja pelata siellä.” Jatkuvuuden kannalta on olennaista, että nuoret tuntevat yrityksen ja heille muodostuu siihen tunneside. ”Olen esimerkiksi tehnyt jatkajapolven kanssa matkoja tehtaillemme. Seuraavaksi on tarkoitus mennä tutustumaan Romanian

tehtaaseemme. Haluan välittää heille tunnelmaa, mitä on kansainvälinen bisnes.”, Paananen kertoo. Peikko Groupissa kesätyöt on olennainen osa nuorten polkua perheyritykseen. ”Jatkajapolvemme on muun muassa hakannut vasaralla metallia, hitsannut, syöttänyt tilauksia koneelle ja siivonnut toimistoa. 16-vuotias poikani oli viime kesänä jo neljättä kertaa kesätöissä.” Topi Paanasen mukaan sukupolvenvaihdoksessa tulee välttää kahta virhettä. Ensinnäkin Paananen ei pidä järkevänä nuorten tuomista yrityksen operatiiviseen hallitukseen ensisijaisesti perintö- ja lahjaveron huojennussäännösten takia. ”Pahin skenaarioni on, että jatkajapolvi ei ole enää itsenäinen, itsepäinen ja toimelias, vaan se passivoidaan hallitushumpalla.” Toiseksi, Paanasen mielestä myös osingoilla voi olla ”tappava” vaikutus jatkajapolveen. ”On äärettömän tärkeää määritellä, minkälaista varallisuutta yritys tuottaa seuraavalle sukupolvelle. Mikä on hyväksyttävä varallisuustaso, jonka lapset saavat ilman työntekoa?” Paananen sanoo, ettei jatkamisesta saa muodostua nuorille velvollisuus, vaan heille pitää antaa vapaus valita. Sille on kuitenkin hyvä määritellä aikarajat. ”Kymmenen vuoden sisällä nuorten pitäisi päättää, ovatko mukana vai ei. Ajankohta on hyvä olla riittävän kaukana, mutta päätöksenteon kannalta sellainen on hyvä olla. Kymmenen vuoden päästä olen kuusikymppinen ja minun pitää päästää irti viimeistään 65-vuotiaana, jotta en ole tiellä”, Paananen sanoo. ”Jos nuorella ei ole kiinnostusta yrityksen toimintaan, niin hän voi kokea omistamisen silloin taakkana. Voimme aivan hyvin tavata perheen jäseniä ilman yhteistä omistusta.”

PERHEYRITYS 4 • 2021

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Jäseneksi Perheyritysten liittoon? Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana.

Mariatorp Oy toimiala sijoitus, liikevaihto 35 MEUR. Yrityksen kotipaikka on Helsinki, Perustetamisvuosi 2005. 2. sukupolvi, pääomistaja Heikki Herlin.

PNM Holding Oy teollisuus, liikevaihto 70 MEUR, 130 työntekijää, kotipaikka

Lue lisää: perheyritys.fi/liityjäseneksi

Helsinki, perustettu 1990. 1. sukupolvi, pääomistajana Gustaf Salmelin.

Altivo Oy Toimiala informaatio ja viestintä, liikevaihto 2 MEUR. Yritys työllistää 12 työntekijää, kotipaikka Lappeenranta. Perustamis-

Video Visit Oy toimiala informaatio ja viestintä, liikevaihto 4 MEUR, 29

vuosi 2000. 1. sukupolvi, pääomistajat Jukka ja Miikka Kolari

työntekijää. Yrityksen kotipaikka on Vantaa. Perustetamisvuosi

sekä Joni Niskanen.

2007. 1. sukupolvi, omistajana Ojalan perhe.

Another Box Oy

Virala Oy Ab

Toimiala muu palvelutoiminta, liikevaihto 1,3 MEUR. Yrityksessä

toimiala sijoitus, liikevaihto 6 MEUR. Yrityksessä on seitsemän

on viisi työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1967.

työntekijää, kotipaikka Helsinki. Perustetamisvuosi 1977.

3. sukupolvi. Pääomistajia ovat Anne ja Stig Lindström.

2. sukupolvi, omistajat Alexander ja Albert Ehrnrooth.

City Family Oy toimiala informaatio ja viestintä, liikevaihto 7 MEUR, 50 työntekijää, kotipaikka Kerava, perustettu 1996.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

1. sukupolvi, omistaja Ilkka Lavas.

Duuri Group Oy

吀䤀䰀䄀䄀䄀䨀䄀吀唀䬀匀䤀䰀䰀䔀

toimiala teollisuus, liikevaihto 25 MEUR, 100 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 1977. 2. sukupolvi, omistajana Erkkilän perhe.

Kokkolan Nahka Oy – Karleby Läder Ab

䔀砀瀀攀爀椀攀渀挀攀倀礀栀 漀渀瀀攀爀栀攀礀爀椀琀礀猀倀礀栀氀氀Ⰰ 倀礀栀樀爀瘀攀渀爀愀渀渀愀氀氀愀⸀ 䰀椀椀欀攀琀漀椀洀椀渀琀愀洀洀攀瀀攀爀甀猀琀甀甀瘀愀猀琀甀甀氀氀椀猀甀甀琀攀攀渀樀愀欀攀猀琀瘀渀洀愀琀欀愀椀氀甀甀渀⸀ 吀愀爀樀漀愀洀洀攀礀欀猀椀氀氀氀椀猀攀渀洀愀樀漀椀琀甀猀攀氀洀礀欀猀攀渀甀瀀攀椀猀猀愀琀甀渀琀甀爀椀洀愀椀猀攀洀椀猀猀愀⸀

toimiala teollisuus, liikevaihto 5,9 MEUR, 45 työntekijää, kotipaikka Kokkola, perustettu 1957. 3. sukupolvi, omistajana Pasi ja Juha Örnberg.

䰀甀攀氀椀猀 琀漀椀洀椀渀渀愀猀琀愀洀洀攀漀猀漀椀琀琀攀攀猀猀愀攀砀瀀攀爀椀攀渀挀攀瀀礀栀愀⸀昀椀吀愀爀樀漀愀洀洀攀倀攀爀栀攀礀爀椀琀礀猀琀攀渀氀椀椀琀漀渀樀猀攀渀椀氀氀攀 ⴀ㄀㔀─ 欀愀椀欀椀猀琀愀瀀愀氀瘀攀氀甀椀猀琀愀洀洀攀瘀愀爀愀甀欀猀攀渀礀栀琀攀礀搀攀猀猀 欀漀漀搀椀氀氀愀 ᴠ倀䰀㄀㔀ᴠ

PERHEYRITYS 4 • 2021

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Marjo Miettinen valittiin EFB:n hallitukseen European Family Businesses (EFB)

ta. Miettinen vaikuttaa lukuisissa luottamustehtävissä. Hän on

on nimittänyt 23.11.2021 järjestetyssä

toiminut mm. Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheen-

vuosikokouksessaan Marjo Miettisen

johtajana, TT-säätiön hallituksen puheenjohtajana, Tekniikan

sekä ranskalaisen Arnaud Vaissién

Akatemia TAF hallituksen jäsenenä, Elinkeinoelämän valtuus-

uusina jäseninä EFB:n hallitukseen. Suo-

kunta EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn halli-

malaisvahvuus EFB:n hallituksessa pysyy näin ennallaan

tuksen jäsenenä ja Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen

Alexander Bargumin hallituskauden päättyessä.

jäsenenä sekä Boardmanin osakkaana.

Marjo Miettinen on vuonna 1958 perustetun Ensto Oy:n

Hän on toiminut myös Perheyritysten liiton puheenjoh-

sekä Ensto Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja EM

tajana vuosina 2003-2005. Koulutukseltaan hän on filosofian

Group Oy:n hallituksen jäsen ja yksi perheyritysten omistajis-

tohtori.

Osallistu Perheyritys-lehden lukijakyselyyn Haluamme tarjota Perheyritys-lehden lukijoille kiinnosta-

lanumero ja ilmestyy huhtikuun alussa. Voit

van lukukokemuksen. Vastaathan lyhyeen lukijakyselyyn

lukea Perheyritys-lehteä myös verkossa

10.1.2022 mennessä. Kyselyyn vastaaminen vie muutaman

issuu-verkkopalvelussa.

minuutin. Vastaukset käsitellään luottamuksella ja kyselyn tietoja käytetään lehden kehittämiseen. Vuoden ensimmäinen numero on juhlavuoden tup-

QR-koodi kyselyyn

Haluatko oppia lisää perheyrittäjyydestä? Tässä erinomainen kurssi perheyritysten (tuleville) omistajille

Kurssi sisältää 15 luentoa ja 15 tapaamista.

ja kaikille teemasta kiinnostuneille:

Kurssin teemat ovat:

» » » » »

[ 1 ] englanninkielinen verkkototeutus [2] kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat [3] mahdollisuus opintopisteisiin [4] maksuton!

Family Business, introduction, and characteristics Family Business Strategy Family Business Governance Family Business Ownership Family business Emotions

Jönköpingin yliopiston Centre for Family Entrepreneurship and Owner järjestää kolmatta kertaa verkkokurssin

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

perheyrittäjyydestä.

https://ju.se/center/cefeo/education/fbm.html

PERHEYRITYS 4 • 2021

2022

Tapahtumakalenteri 27 30 10 13 31 1 HUHTIKUU

TAMMIKUU

Talviakatemia Paikka: Himos, Jämsä Tuleva vuosi on yhtä juhlaa! Talviakatemia – tuo nextien elävä legenda – järjestetään jälleen ja samalla juhlistamme 25-vuotiasta suomalaista jatkajayhteisöä. Vuoden 2022 Talviakatemiassa juhlistamme suomalaisen Next-yhteisön 25-vuotista taivalta, sekä yhteisömme jäsenten upeita tarinoita ja kokemuksia.

7 8

Next Level Leirinuotio e

Paikka: Noormarkun ruukki PL järjestää ensimmäistä kertaa kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille kahden päivän valmennuksen sijoittamisen perusteista.

5 6

Perheyrityksen jatkuvuus edellyttää hyviä omistajia. Sinä omistajana voit vaikuttaa – tiedätkö miten? Omistajastrategia antaa sisältöä omistajuudelle ja kertoo, miksi juuri me olemme paras omistaja yritykselle. Tule saamaan ideoita oman omistajastrategianne tekemiseen!

TOUKOKUU

Omistamisen taito Paikka: Helsinki Perheyrityksen jatkuvuus edellyttää hyviä omistajia. Sinä omistajana voit vaikuttaa – tiedätkö miten? Omistajastrategia antaa sisältöä omistajuudelle ja kertoo, miksi juuri me olemme paras omistaja yritykselle. Tule saamaan ideoita oman omistajastrategianne tekemiseen! Omistamisen taito -valmennus sisältää asiantuntijapuheenvuoroja, perheyritys-caseja ja aktiivista työskentelyä yhdessä. Alustajina ovat mm. Peter Therman (MPS Yhtiöt), Miia Porkkala (Aho Group), Philip Aminoff (PL ja Helvar Merca). LIsäksi casepuheenvuoron pitää Tomi Lantto, Antell-konserni.

Valmennus järjestetään Noormarkussa Ahlströmin idyllisessä ruukissa, jossa pääset tutustumaan ja vaihtamaan kokemuksia muiden perheyritysten omistajien kanssa. Valmennuksen asiantuntijana on Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Antti Suhonen.

katso lisää: perheyritys.fi • Lisätietoa saat jasenpalvelu@perheyritys.fi • Puh. 050 566 1592

Paikka: Helsinki

Valmennus on osa Osaava omistaja -valmennuskokonaisuutta.

Paikka: Levi

Sijoittaminen 1

Omistamisen taito

Omistamisen taito -valmennus sisältää asiantuntijapuheenvuoroja, perheyritys-caseja ja aktiivista työskentelyä yhdessä. Alustajina ovat mm. Peter Therman (MPS Yhtiöt), Miia Porkkala (Aho Group), Philip Aminoff (PL ja Helvar Merca). LIsäksi casepuheenvuoron pitää Tomi Lantto, Antell-konserni.

MAALISKUU

save the dat

HUHTIKUU

Valmennus on osa Osaava omistaja -valmennuskokonaisuutta.

PL Kevätkokous ja 25-vuotisjuhlagaala Paikka: Helsinki Juhlavuoden ykköstilaisuus.

save the dat

50 vuotta talouden asiantuntijuutta Tarjoamme tilintarkastuksen, taloushallinnon ja veroneuvonnan asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella. Olemme mukana huolehtimassa yritykseksi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, t ja lisäksi tarjoamme liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Tutustu toimintaamme: tuokko.ﬁ

Tulevaisuuden menestyksen perusta rakennetaan tänään Jokaisen perheen suunnitelma on erilainen. Me varmistamme, että omistajalle tärkeät näkökulmat tulevat huomioitua kokonaisvaltaisesti.

PwCn tiimi hoiti omistajastrategiaprojektiamme vankalla asiantuntemuksella ja loi luottavaisen ilmapiirin. Projekti oli huolellisesti valmistettu ja saimme hyvän perehdytyksen. Jäi tunne, että kaikessa ajateltiin parastamme, tunnetasolla vaikeissakin asioissa.

www.pwc.fi/perheyritys

a t s i l l a h u a R joulua! lle onnea uude 22! vuodelle 20

SEURAAVA PERHEYRITYS-LEHTI ON JUHLANUMERO LIITON 25-VUOTISJUHLAN KUNNIAKSI JA SE ILMESTYY HUHTIKUUSSA 2022.