Perheyritys 4/2014 by Perheyritysten liitto

perhe yrit ys

№ 4/2014

Perheyritysten liitto ry

Tämän numeron teemana on

Jatkuvuus Kuusakoski Oy:stä on kehittynyt sadassa vuodessa alansa huippu

Pauliina Aarikka, Sarianna Partanen ja Melina Ruokonen

SIVU 18

vaalivat Aarikan persoonallisuutta SIVU 6

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Perheyritys 4/2014

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritys.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Krista Elo-Pärssinen Kirsti Kurki-Myllymäki Jaana Laitinen Milla Lappalainen Hanna Ojanpää Mikko Pellinen

Riitta Saarinen OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi ULKOASU Emma Hyökyvaara Kannen kuva Liisa Takala PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura

6 14 18 24 26 30 32 36

Perhe ja yritys: Aarikka alkoi nappikaupasta. Syysseminaari: Tarinoita ja vuoropuhelua. Kuusakoski Oy: Romun keskeltä löytyi aarteita.

Sydän kädessä: Matti ja Lotta Weiste. Asiakkaat ilahtuivat suomalaisesta omistajapohjasta. Israel Berman ja arvo numeroiden takana.

Perintö: Johanna Jouhki.

Kolumni: Suomi tarvitsee omistajuutta.

ISSN-TUNNUS 1795-8075 YHTEISTYÖKUMPPANIT Asianajotoimisto Borenius Oy , CapMan Oyj, Eera Oy, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti Oy, Pohjola Oyj, PwC Oy, SEK Oy

· Perheyritys 4 / 2014 ·

38 42 46

Pekka Laitinen pohtii puheenjohtajuutta.

Tutkimus: Omistajuuden tavoitteet. Haastattelusarja: Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski.

VAKIOT:

Matti ja Lotta Weisteen mukaan perheyritys on tahdon asia.

Syysseminaarissa kerrottiin johtajavaihdoksista.

4 5 12 35 45 49 52 54

Perheyritys-merkillä on merkitystä. · Perheyritys 4 / 2014 ·

Pääkirjoitus Puheenjohtajan huomio Lyhyesti Vierasnäppis Keskustelunavaus Asiantuntijakirjoitukset Uudet jäsenet Tulossa

Israel Berman puhuu perhepääomasta.

Päätoimittajalta

Lukujen takana Nelosen Hyvät ja huonot uutiset- ohjelmassa esiintyvä Mikko Kuustonen vitsaili sillä, miten surullista on, että lapsi jatkaa isän tai äidin ammattia ja nosti esimerkiksi perheyritysten nuoret jatkajat. Kuustosen letkautukset on syytä ottaa silkkana kohteliaisuutena. Jos perheyritykset ja niiden jatkaminen on sanailun arvoinen yhdessä television katsotuimmassa panel showssa, voidaan tyytyväisinä todeta, että ilmiö on löytänyt tiensä suuren yleisön sydämiin. Perheyritysilmiön näkyvyys on kaiken kaikkiaan vahvistunut kuluneen vuoden aikana. Tästä yhtenä osoituksena on tapa, jolla perintöveroon on niin ikään haettu näkökulmia suuren yleisön keskuudesta. Väistyvä puheenjohtaja Pekka Laitinen pohtii tätä ja perheyrityksille tyypillisten arvojen merkitystä sivulla 38. Kun perheyritysilmiön näkyvyys vahvistuu, syntyy parhaimmillaan enemmän kiinnostusta myös perheyritysten tarinoille, joissa yhdistyvät muun muassa paikallisuus ja kansainvälisyys, talous ja tunteet, yksilöt ja yhteisöt. Perheyrityksissä on merkittävästi mittaamatonta arvoa, joka elää lukujen takana. Israel Bermanin (s. 30) mukaan menestyvät perheyritykset kehittävät tietoisesti tätä niin sanottua perhepääomaa. Vuoden viimeinen lehti tarjoaa tutustuttavaksi useita erilaisia juonikuvioita. Sadan vuoden iän tänä vuonna saavuttanut Kuusakoski (s. 18) sisältää tarinan aarteen löytymisestä. Eskimon tarina (s. 14) oli vaarassa päättyä, mutta veljekset ja isä päättivät toisin. K.A. Weisten (s. 24) tarina alkoi vuonna 1924 ja jatkuu edelleen joulunpunaisena. Eero Broman (s. 26) kertoo Bromanin tarinan lisäksi siitä, miten Suomalainen Perheyritys-merkki kehitettiin ja mitä sillä tavoitellaan. Toivomme, että mahdollisimman moni liiton jäsenyritys hakee merkkiä ja ottaa sen käyttöönsä. Merkin avulla perheyritykset voivat yhdessä luoda suomalaisesta perheyrittäjyydestä lisäarvoa. Arvo on jo olemassa, nyt se vain otetaan uudella tavalla käyttöön.

EVELIINA TALVITIE eveliina.talvitie@perheyritys.fi

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Puheenjohtajan

huomio!

Perheyritys-lehden viimeisen vuoden teemaksi on valikoitunut jatkuvuus, joka on ehkäpä keskeisin liiton arvoista. Yrityksen siirtyminen sukupolvelta toiselle erottaa perheyritykset muulla tavoin omistetuista yrityksistä. Tavoitteena ei ole yrityksen myyminen - perheyritys halutaan siirtää seuraavalle sukupolvelle. Sukupolvenvaihdos vaikuttaa paitsi yrityksen omistuksen järjestämiseen myös moneen muuhun asiaan. Jatkuvuudella on tärkeä rooli muun muassa hallituksen ja operatiivisen johdon intressien yhdenmukaistamisessa. Kun yrityksessä tavoitellaan jatkuvuutta, päätöksiä voidaan ja pitää tehdä pitkäjänteisesti, koska ne vaikuttavat seuraavaan sukupolveen. Perheyhtiö on lahja edelliseltä sukupolvelta ja lainassa seuraavalta. Kun sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi, yrityksen halutaan olevan vähintään yhtä hyvässä – mieluummin paremmassa – kunnossa kuin saataessa. Tämä päämäärä antaa yrityksen toiminnalle suuntaa. Oma perheyhtiömme on siirretty seuraavalle sukupolvelle jo kuusi kertaa. Nyt haasteena on saada seitsemäs sukupolvi osallistumaan ja antamaan omaa aikaa sen toimintaan. Nuoria pitää osata innostaa ja rohkaista. Vastuuta on uskallettava antaa tarpeeksi ajoissa. Paljon on kiinni nuoren polven omasta tahdosta.

Peter Therman Hartwall Capitalin omistajaneuvoston ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja FBN-I:n hallituksen jäsen Perheyritysten liiton hallituksen varapuheenjohtaja 2015 lähtien

Perheyritysten liiton toiminnassa jatkuvuudella on monella tapaa samanlainen merkitys. Liittoa on tärkeää uudistaa, mutta se pitää tehdä historiaa kunnioittaen. Ilman jatkuvuutta aloitettaisiin aina nollasta. Liiton toiminta jakautuu jäsenistölle tarjottavaan valmennukseen ja edunvalvontaan – nämä muodostavat selkeän kokonaisuuden. Myös kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Suomi on Family Business Networkin vanhimpia chaptereita ja meillä on paljon paitsi saatavaa kyseisestä verkostosta myös paljon annettavaa.

Jouluuvettää tarjoo

Jouluuvettää tarjoo kunnon väki! kunnon väki!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Voimalla kolmen naisen Teksti: Jaana Laitinen | Kuvat: Liisa Takala

Sisarukset Sarianna Partanen, Pauliina Aarikka ja Meliina Ruokonen jatkavat vanhempiensa perustamaa yritystä. Mökilläkin viihdytään yhdessä.

Kolme sisarusta. Yksi on luova ja joustava, toinen toimelias ja kolmas ajattelija. -Jotenkin silleen se menee, Pauliina Aarikka tuumaa. Siskot Sarianna Partanen ja Meliina Ruokonen nyökkäävät. He ovat koruja lahjatavarayritys Aarikan uusi sukupolvi, joka jatkaa aiemmin tänä vuonna kuolleen äitinsä Kaija Aarikan työtä. Kaikki kolme mahtuvat saman katon alle, sillä jokaisella on oma, vahva rooli yrityksen toiminnassa. Meliina Ruokonen, 46, on nuorin Aarikan tyttäristä. Hän on se ajattelija, vanhemmat sisarukset luonnehtivat. Meliina katsoo pitkiä linjoja hallituksen puheenjohtajana. - Hänellä on sisaruskolmikosta nuorimmat lapset, kuopus vielä alle kouluiässä, joten perhe on tällä haavaa hänen tärkein työllistäjänsä, sisaret kertovat. Meliina nyökkää. Esikoinen Sarianna Partanen, 58, on siskoista toimelias. Hän vastaa toimitusjohta-

· Perheyritys 4 / 2014 ·

jana perheyrityksen arjen pyörittämisestä. Keskimmäinen tytär Pauliina Aarikka, 55, jatkaa äitinsä suunnittelutyötä taiteellisena johtajana ja pääsuunnittelijana. -Pauliina on luova ja joustava, Meliina ja Sarianna kuvaavat. Joustavuutta tarvitaan, sillä kaikki suuret päätökset tehdään yhdessä. Kaija Aarikan kaikki kolme lasta päätyivät perheyritykseen ”sattumalta, pakko ei ollut”, kuten he kuvaavat. Toisaalta, yrittämiseen kasvettiin pienestä lähtien. Vanhemmat pyörittivät aluksi bisnestä kotinurkissa. Aarikka aloitti nappikauppana. -Äiti teki nappeja vuokrayksiössä. Kun meitä lapsia alkoi tulla, muutimme Pohjois-Haagaan pitkään kerrostaloon. Yritykselle saatiin tilat talon kellarista, sisarukset kertovat. Vaikka tuotantopaja oli lähellä kotia, äiti oli aina poissa. Se on tytärten yhteinen muistikuva lapsuusvuosilta. Kotia ja taloutta hoiti kotiapulainen, kuten 1950- ja 60-luvuilla tapana oli, jos perheen äiti kävi töissä. -En muista, että äiti olisi laittanut ruokaa koskaan. Kun sairastin, oli ihanaa, että äiti jäi kotiin hoitamaan ja sain hänet koko päiväksi itselleni, Pauliina Aarikka muistelee. Isä Erkki Ruokonen oli alusta lähtien mukana perheen yrityksen toiminnassa. Isäkin oli saanut taiteellisen koulutuksen, mutta hän hallitsi myös talousasiat. Isä otti vastaan tilaukset ja toimitti nappeja tilaajille polkupyörällä eri puolille kaupunkia.

-Isä antoi äidille tilaa toteuttaa taiteellisia tavoitteitaan. Hän ymmärsi äitiä ja toimi myös kannustajana ja tärkeänä taustatukena. Kaija Aarikka opiskeli alun perin tekstiilitaiteilijaksi Ateneumissa. Lopputyöhönsä hän olisi tarvinnut näyttävät napit, mutta mieleisiä ei löytynyt kaupoista. Käsistään näppäränä Aarikka veisti napit itse puusta. Opiskelukaverit ihastuivat isoihin puunappeihin, ja pian Aarikka alkoi tehdä niitä tilauksesta. - Vaatesuunnittelijasta tulikin nappikauppias, maailma muuttui kolmiulotteiseksi, Kaija Aarikka on kuvannut. Ensimmäinen liike Nappi-Aarikka avattiin Vanhalla Kauppakujalla Espan kupeessa 1960. Aluksi napit sorvattiin ulkomaisesta jalopuusta, esimerkiksi mustasta ebenholtsista. Muotia olivat eksoottiset puulajit ja niiden maanläheiset, tummat värit. - Vanhemmat hakivat puumateriaalia Sointeen lautatarhasta, Pauliina muistelee. Pian mieli muuttui, ja Aarikka alkoi käyttää vähemmän arvostettua kotimaista vaaleaa koivua. -Äiti kehitti nappien värjäysmenetelmää kotona keittiössä, tyttäret muistelevat. Monta keitosta piti käydä läpi, kunnes syntyi menetelmä, jolla puun syyt saatiin jäämään näkeville. Sama värjäysmenetelmä on käytössä edelleen. Aarikka alkoi tehdä värikkäitä, näyttäviä koruja. Ne olivat aikalaisille jotakin ihan uutta. Ajan henki olivat niukat linjat ja järkevä toimin-

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Aarikka • Kaija Aarikka ja Erkki Ruokonen perustivat Aarikan 1954. • Yritys viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlaa. • Yritys toimi aluksi nimellä Nappi-Aarikka ja sitten Aarikka-Koru Helsingin keskustassa. • Nimi muuttui Aarikaksi, kun Kaija Aarikka ryhtyi suunnittelemaan entistä enemmän koruja ja kodin sisustusesineitä. • Nykyisin yritys toimii Helsingin Vallilassa, jonne se muutti 1970. • Tuotannosta noin puolet on koruja ja toinen puoli kodin sisustus- ja käyttöesineitä. • Yrityksen tunnetuimpia tuotteita ovat puupalloista koottu Pässi ja Keisarinnakynttilänjalat. • Liikevaihto vuonna 2013 oli kolme miljoonaa euroa. • Tuotannosta menee vientiin kymmenesosa. • Työntekijöitä yrityksellä on 22 henkeä. • Kaija Aarikka kuoli elokuussa 2014. • Yritystä jatkavat hänen kolme tytärtään Pauliina Aarikka, Sarianna Partanen ja Meliina Ruokonen.

Aarikan sisarukset ovat kasvaneet perheyritykseen yhdessä. nallisuus. Uskoa omaan työhön antoi Diorilta Ranskasta vuonna 1955 yllättäen saatu iso tilaus. Nappien ohessa Kaija Aarikka alkoi suunnitella suuria, näyttäviä hopeakoruja. Hän oli niidenkin suunnittelijana aikaansa edellä. Nappikauppa hiipui, kun muovinapit ja vetoketjut tulivat markkinoille. Aarikka laajensi koruista kodin esineisiin. Kaijan ehkä tunnetuin työ, palloista koottu pässi, tuli myyntiin 1973. Se on myös suunnittelijan oma mielityö. - Pässi kuvaa omaa luonnettani. Periksi ei anneta, Kaija Aarikka on sanonut. Pauliina Aarikka, Sarianna Partanen ja Meliina Ruokonen toimivat vanhempien apuna pienestä pitäen. -Olen ollut töissä Aarikassa 6-vuotiaasta asti, Sarianna naurahtaa, taittelin kynttiläjalkojen laatikoita joskus viikonloppuisin. Ruokonen aloitti uransa myyjänä PohjoisEsplanadilla 15-vuotiaana. Pauliina Aarikka halusi luovalle alalle. -Opiskelin taidekasvatusta Englannissa. Löysin oppilaitoksen, jossa oli minulle sopiva yhdistelmä luovia aineita. Siellä opetettiin teoriaa ja tehtiin käytännön töitä rinnakkain, hän muistelee.

-Sieltä kaukaa näin uusin silmin sen persoonallisuuden, joka Aarikan tuotteissa oli. Kotimaahan palattuaan hän aloitti työt äitinsä assistenttina. Heistä tuli lopulta pitkäaikainen työpari. -Äiti oli tosi vaativa esimies. Se oli minulle varsinainen muotoilun korkeakoulu. Aarikka viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlaa. Kaija Aarikka kuoli pitkän sairauden jälkeen elokuussa 85-vuotiaana. Hänellä oli elimistöä rappeuttava ALS-tauti. Se vei viime vuosina myös puhekyvyn, muttei elämänhalua ja taiteellista intohimoa. Kaija Aarikan viimeinen korumallisto julkistettiin yrityksen vuosipäivän yhteydessä. Myös intohimo puutarhanhoitoon säilyi elämän loppuhetkiin saakka. Vielä tänä kesänä hän ajeli invamopolla suvun kesämökillä Somerolla ja ohjeisti nuorempiaan. Kesämökistä on tullut toinen sukua yhdistävä paikka. Vuoroviikkoja sinne ei ole jaettu, vaan mökin ovet ovat aina auki kaikille sisaruksille perheineen. -Siellä ollaan sikin sokin miten sattuu. Jos jollekulle tulee vieras, hän soittaa muille ja kertoo, että tarvitsen enemmän tilaa. Silloin se otetaan huomioon. Muuten sovittuja aikoja ei ole.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Mökillä ei pääsääntöisesti puhuta työasioista. -Jos jostakin pitää puhua, mennään sivuun ja pidetään oma palaveri, Sarianna Partanen kuvaa. Sopu säilyy myös työpaikalla, kun perheeseen ja perheyritykseen on kasvettu yhdessä. Mistään ei riidellä, sisarukset vakuuttavat. -Mutta kun päivät ollaan yhdessä, illalla ei enää soitella, että mitä sulle kuuluu. Aarikan sukua on kasvamassa jo kolmas polvi. Sisaruksilla on yhteensä kahdeksan lasta, iältään 5–24 vuotta. -Kaikki auttavat, kun tarvitaan. Kolmas sukupolvi hoiti narikkaa ja tarjoili, kun firman 60-juhlia vietettiin juuri, Meliina kertoo.

Historiaa ja nykypäivää Aarikasta on tullut yksi Suomen vahvimmista brändeistä, joka tunnetaan erityisesti puupalloista; teema on toistunut koruissa ja kodin tuotteissa vuosikymmenten läpi. Tuotannosta kymmenen prosenttia menee vientiin. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä iso osa Esplanadilla olevan myymälän myynnistä menee turistien mukana ulkomaille. Se on myös Aarikan suurin oma myymälä. - Taantuma on vähentänyt turistien määrää, ja se näkyy myös Aarikalla, Sarianna Partanen sanoo. Myynnissä näkyy lisäksi se, että ihmisillä on kotimaassakin vähemmän rahaa kuin muutama vuosi sitten. - Sen sijaan, että ostetaan uusi asu, vaatteita uudistetaan koruilla tai muilla asusteilla, Pauliina Aarikka arvelee. Omaan näkemykseen ja tekemiseen kuitenkin luotetaan, sisarukset sanovat. Syksyn mallistoon on ammennettu vanhasta uudella tavalla. Pässi-aihe on tuotu trendikkään mustavalkoisiin patalappuihin, purkkeihin, tarjottimiin, tyynyihin ja huopiin. Valkoisista puupalloista on kehitetty tunnelmavalaisin Valopallo, joka tulee pian myyntiin. Tulossa on myös rannekello. Pääsuunnittelijan rannetta koristaa rannekoru, jossa hopeiseen renkaaseen on yhdistetty iso, litteä nappi. Se yhdistää Aarikan historian nykypäivään. - Se on koekäytössä. Testaan, kantaisiko idea tuotteeksi asti, Pauliina Aarikka kuvaa. Yrityksellä on tällä hetkellä neljä suunnittelijaa. Lisäksi käytetään silloin tällöin vierailevia suunnittelijoita. Aarikalle ovat suunnitelleet viime aikoina muun muassa Aamu Song, Johan Olin ja Anu Penttinen.

Aarikka muutti Vallilaan vuonna 1970.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä ja toivotamme

Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2015

Lyhyesti

Väitös: Koulujen yrittäjyyskasvatuksessa parannettavaa

Angela Merkel puhui EFB:N summitissa

PwC:n tutkimus: Perheyritysten toimintaa halutaan ammattimaistaa

Lappeenrannan teknillisessä yliopistosta väitelleen Elena Ruskovaaran väitöstutkimus osoittaa, että perus- ja toisella asteella ei riittävästi hyödynnetä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja aineistoja. Opettajat suosivat helposti toteutettavissa olevia ja lyhytkestoisia toimenpiteitä, kuten aiheeseen liittyviä keskusteluja. Kouluissa tehdään jonkin verran yritysvierailuja, mutta yritysten edustajia tai yrittäjiä kutsutaan harvemmin kouluihin esiintymään. Muuta yrittäjyyskasvatusaineistoa, kuten pelejä ja leikkejä, hyödynnetään vähän. Tutkimuksessa löydettiin myös eroja opettajien kesken. Yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin osallistuneet opettajat käyttivät enemmän, monipuolisemmin ja laajakestoisempia yrittäjyyskasvatuksen tapoja. Myös opettajien osallistaminen oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja opetussuunnitelmatyöhön kannusti heitä käyttämään enemmän erilaisia yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan. Sitä vastoin opettajien sukupuolella tai virkaiällä ei näytä olevan vaikutusta. Ruskovaaran väitöstutkimus on ensimmäinen Suomessa ja maailmanlaajuisestikin uraauurtava tutkimus siitä, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta.

Marraskuun lopulla Berliinissä järjestetty European Family Businessin konferenssi keräsi Berliinin merkittävän joukon eurooppalaisten perheyritysten ja perheyritysten edunvalvontajärjestöjen edustajia. Suomesta tapahtumaan osallistui 11 henkilöä. Puheenvuoro kuultiin muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkeliltä. Liittokasleri totesi puheessaan, että Euroopassa kaivataan parempaa sääntelyä ja vähemmän byrokratiaa. Myös energiapolitiikkaa pitää kehittää. Merkelin mukaan Saksa ei ota enempää lainaa vaan investoi tutkimukseen ja kehitykseen sekä kiristää veroja. Perheyrityksiä hän kuvaili Euroopan talouden selkärangaksi. Vuonna 1997 perustettu European Family Businesses (EFB) on kansallisista perheyritysjärjestöistä koostuva Euroopan tason edunvalvontajärjestö, joka ajaa pitkäjänteisesti toimivien pienten, keskisuurten ja suurten perheyritysten asiaa. Lisätietoa: http://www. europeanfamilybusinesses. eu/

Tutkimuksen mukaan yhä useampi perheyrittäjä (40 % vastaajista) on sitä mieltä, että perheyritysten toimintaa pitää ammattimaistaa – eikä vain yritystoiminnan vaan myös perheen toiminnan osalta. Näin arvioivat yrittäjät itse PwC:n kansainvälisessä Perheyritystutkimuksessa, johon haastateltiin lähes 2 400 yrittäjää 40 maasta. On yhä yleisempää, että perheenjäsenet eivät enää johda yritystä operatiivisesti, vaan he ovat mukana ´vain´ omistajina. Kun johto eriytyy omistajista, on entistä tärkeämpää luoda erilaisia ennalta sovittuja menettelytapoja sekä ammattimaistaa perheen ja yrityksen välistä suhdetta. Tämä tarkoittaa toimintamallin luomista siihen, miten perhe on yhteydessä liiketoimintaan, miten asioista päätetään ja miten yritykseen liittyvistä asioista viestitään virallisten kanavien kautta. PwC:n tutkimuksen mukaan yli puolella yrittäjistä on olemassa seuraajasuunnitelma – toisin sanoen puolelta suunnitelmat puuttuvat. Seuraajasuunnittelua hoidetaan usein puhtaasti omistajan henkilökohtaisena asiana, kun sukupolvenvaihdos ansaitsisi yhtä huolellisen ja objektiivisen päätöksentekoprosessin kuin muutkin liiketoiminnan osa-alueet, onhan kyse yrityksen toiminnan turvaamisesta. Haastavat ajat ovat muuttaneet perheyritysten prioriteetteja. Yritykset mainitsevat tärkeimpinä prioriteetteinaan liiketoiminnan pinnalla pitämisen ja tuottavuuden kasvun. Seuraavaksi tärkeimpinä tuodaan esille edellä mainittujen asioiden mahdollistajat ja vasta näiden jälkeen mainitaan ”sydämen asiat” kuten perhe ja yhteisö. Tutkimus: Global Family Business Survey: Up close and professional: the family factor. Tutkimuksen oma verkkosivusto: http://www. pwc.com/fambizsurvey

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Lyhyesti

www Heikki Kovanen on liiton uusi puheenjohtaja

Hätälä Oy sai kansainvälisen tunnustuksen

Uudet verkkosivut avautuvat tammikuussa

Perheyritysten liiton syyskokous on valinnut liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Kovanen Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kovasen (s. 1956). Kovanen aloittaa puheenjohtajakautensa tammikuussa 2015. Puheenjohtajan toimikausi on enimmillään kolme vuotta. Kovanen kertoo olevansa otettu saamastaan luottamuksesta. Hän on ollut liiton toiminnassa mukana sen perustamisesta saakka ja arvostaa sekä liiton avointa ilmapiiriä että merkitystä elinkeinoelämän järjestökentässä. - Perheyritysten liitolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Tuomme esiin perheyritysten ja omistajuuden näkökulmaa. Perheyrityksille keskeistä on jatkuvuus ja omistajuus koetaan elämäntehtävänä. Tavoitteena eivät ole ”pikavoitot”, kuten omaisuuden nopea realisointi tai voiton kotiuttaminen. Näin ollen sukupolvenvaihdokset ja toimintaympäristön ennustettavuus ovat asioita, joilla on iso merkitys pitkäjänteisesti työllistävän yritystoiminnan menestyksessä, Kovanen toteaa. Heikki Kovanen perusti perheyrityksensä Kovanen Yhtiöt Oy:n vuonna 1978 yhdessä veljensä kanssa ja on nyt yhtiön pääomistaja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 33,8 miljoonaa euroa ja se työllistää 575 henkilöä. Heikki Kovanen on Perheyritysten liiton kahdeksas puheenjohtaja. Ensimmäinen oli Peter Fazer. Häntä ovat seuranneet Krister Ahlström, Klaus Sohlberg, Marjo Raitavuo, Janne Timonen, Anne Berner ja Pekka Laitinen. Hallituksen uusiksi jäseniksi syyskokous valitsi Kone Oyj:n Jussi Herlinin, Thominvest Oy:n Johanna Jouhkin ja Hartwall Capital Oy Ab:n Peter Thermanin.

Vuoden 2014 Entrepreneur of the Year – kilpailun perheyrittäjien Family business Award of Excellence – palkinnon sai tänä vuonna Hätälä Oy:n Riku Isohätälä (Oulu). Kilpailun voittajan valitsi tuomaristo, jonka 11 jäsentä edustavat suomalaisen talouselämän huippua akatemian edustajista pääomasijoittajiin ja yrittäjistä hallitusammattilaisiin. Family business Award of Excellence -palkinto jaetaan yli kolmessakymmenessä maassa. Palkinnon avulla Ernst & Young haluaa nostaa pitkäaikaisen ja kasvua tavoittelevan perheyrittäjyyden arvostusta. Tuomariston perusteluiden mukaan Isohätälä on löytänyt oikean tasapainon jatkuvuuden ja uudistumisen välillä ja osannut nähdä itsensä osana tarinaa, mutta olla myös yksi sen kirjoittajista. Kalajalosteita valmistavan ja markkinoivan Hätälä Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat sekä kokonaiset kalat että kalanjalostustuotteet kalafileistä savu-, loimu- ja hiilloskaloihin. Kaikki yhtiön tuotteet valmistetaan Oulussa. Entrepreneur of the Year -kilpailun finaalissa palkittiin yhteensä kuusi yritystä.

Liitolle on syksyn ajan työstetty uusia verkkosivuja, jotka aukeavat tammikuussa. Uusi sivusto esittää liiton palvelut entistä kattavammin ja tarjoaa jäsenistölle helpon väylän ilmoittautua valmennusohjelmiin ja muihin tilaisuuksiin. Tarjolla on myös laaja valikoima blogeja, mediaseurantaa sekä asiantuntija-apu, johon voi lähettää kysymyksiä perheyrittäjyyteen liittyen. Sidosryhmälehti Perheyritys niin ikään uudistuu vuoden 2015 ensimmäisestä numerosta lähtien sekä sisällöltään että ulkoasultaan.

· Perheyritys 2 / 2014 ·

on te k o n e d le h k e jä v ink k a an u u t m t u Tu le i l le j sia: ä me t e uu t i h ä i v - lä t ys .fi ja hy eyri h r e i t@p v ink u t t ju

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Mittaamattoman arvokas perhepääoma Teksti: Mikko Pellinen | Kuvat: Olli Urpela

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Perhepääoma ja sen voima puhuttivat Perheyritysten liiton syysseminaarissa.

Toimitusjohtaja Peter Fredman Eskimo Finlandista kertoi millaisessa roolissa perhepääoma on ollut hänen ja veljensä Clas Fredmanin omistamassa yhtiössä. Veljeksistä tuli perheyrittäjiä yhdessä päivässä, kun isän omistaman yrityksen vähemmistöosakkaana toiminut pääomasijoittaja halusi luopua osuudestaan. Molemmat veljekset työskentelivät silloin telecom-alalla. Mahdollisuus kuitenkin houkutteli siinä määrin, että molemmat lähtivät mukaan yrittäjiksi. Seuraavina vuosina Eskimo toteutti yritysoston liiketoiminnan täydentäväksi tukijalaksi. Veljesten kaikki suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet ja uuden investoinnin toteuttaminen ei onnistunut riittämättömän tulorahoituksen vuoksi. Samaan aikaan yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni ja pian päärahoittajat alkoivat kyseenalaistaa yrityksen toimintaedellytyksiä. Yksi hallituksen jäsen jopa ilmoitti jättävänsä hallituksen, koska ”hallitusammattilaisena ei voi ottaa itselleen konkurssimerkintää”. Peter Fredmanin mukaan juuri tällaisissa tilanteissa perhepääoma on se, mikä erottaa perheyritykset muista yrityksistä. Veljekset ja isä kokoontuivat yhteen ja päättivät, että tarina ei pääty tähän, vaan yritys laitetaan kuntoon. Ja näin myös tapahtui. Peter ja Clas Fredman asuvat toistensa naapureina, nuorimmat lapset ovat luokkatovereita ja veljeksiä yhdistää myös samoissa paikoissa olevat vapaa-ajanasunnot. Fredmanin mukaan tiivis suhde edellyttää toki pelisääntöjä, selviä rooleja ja niiden kunnioitusta sekä runsaasti keskusteluja. Fredman kannusti myös hyödyntämään perheen ulkopuolisia jäseniä hallitustyöskentelyssä. - Varsinkin pk-yrityksille ulkopuoliset hallituksen jäsenet tarjoavat paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, hän muistutti. Oman tarinansa syysseminaarissa kertoi Perheyritysten liiton Next-työryhmän puheenjohtaja Vera Backström kertoi syysseminaarissa oman tarinansa. Vera kertoi puheenvuorossaan isänsä kuolemasta 42-vuotiaana, sitä seuranneesta sosiaalisten suhteiden muuttumisesta sekä lapsuuden varhaisesta päättymisestä. Nuoruusvuosien ja opintopolun hakemisen jälkeen palaset loksahtivat kohdalleen. Erityisesti Vera oli tyytyväinen mentorinsa kanssa syntyneeseen vuorovaikutussuhteeseen. Kun oma perusta oli kunnossa, Vera halusi syventää suhdetta sukuun. Aktivoituminen noteerattiin suvussa ja pian Veraa pyydettiin mukaan Antti Ahlström Perillisten hallintoneuvostoon. - Kaikilla on oma polku kuljettavana ja oma lähestymistapa perheyritykseen. Oma rooli löytyy kyllä, kun muistaa, että sen pitää olla yhteensopiva muun identiteetin kanssa. Itselleni oli valtavan tärkeä oivallus löytää laajan suvun voimavarat, jotka osaltaan tukevat henkistä hyvinvointia.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Vera painotti puheenvuorossaan, että jokainen vanhempi voi aktiivisesti vaikuttaa siihen, millaisia käyttäytymismalleja siirtää lapsilleen. Vaikuttaminen vaatii kuitenkin paljon aktiivista työtä ja ennen kaikkea päätöksen, jossa pysyy. Sama pätee häneen mukaansa myös siihen, miten antaa erimuotoisen vallankäytön perhedynamiikassa vaikuttaa itseen ja toisiin. Seminaaripäivän päätti vero-oikeuden professori Heikki Niskakankaan ja toimitusjohtaja Matti Vanhasen debatti perintöverotuksesta. Debatissa Niskakangas toi esille, että olisi valmis alentamaan perintöverotuksen tasoa, mutta ei korvaamaan sitä Ruotsin mallilla, kuten liitto on esittänyt. Niskakangas ja Vanhanen olivat samaa mieltä siitä, että suurimmat ongelmat kohdistuvat niihin yrityksiin, jotka eivät syystä tai toisesta saa sukupolvenvaihdoshuojennusta. Niskakangas myös peräänkuulutti ekonomisti Joseph Schumpeterin esittelemää luovaa tuhoa, joka erottaa toisistaan elinvoimaiset yritykset. Niskakankaan mukaan yrityksen intressissä on saada hyvä johtaja ja hyvät omistajat – ei se, että yritys säilyy suvussa. Vanhanen puolestaan muistutti, että luovaa tuhoa tapahtuu perheyritysten sisällä ja että sukupolvenvaihdoksesta puhuttaessa harmillisen usein menevät sekaisin omistajuuden ja johtamisen sukupolvenvaihdos. Hänen mukaansa on omistajien asia päättää, johtaako yritystä joku suvun jäsenistä vai suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja. Taannoiseen HS:ssa esittämäänsä Downton Abbey -rinnastuksen Niskakangas kertoi lainanneensa yhdysvaltalaisekonomisti Lawrence Summersilta, joka käytti sitä Financial Timesissa julkaistussa artikkelissa. Vanhasen mukaan Suomi on paljon lähempänä Metsolaa kuin Downton Abbeya.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Kuusakosken perustaja Donuard Kuschakoff.

KIERRÄTYKSEN URANUURTAJAT Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Kuusakoski Group, arkisto

Kuusakosken syntyyn ja kasvuun liittyi ihmisten ja yhteiskunnan tarve kerätä ja kierrättää. Sadan vuoden aikana yrityksestä on kuoriutunut toimialansa edelläkävijä.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Veljekset Vicotr (vas.) ja Rafael (oik.) Kuusakoski jouluna 1943.

Viipuri vuonna 1914. Ennen ensimmäisen maailmansodan alkua nuori Donuard Kuschakoff on sellonsoiton opiskelija Pietarin konservatoriossa. Elämän realiteetit iskevät kuitenkin vastaan ja hän joutuu jättämään opintonsa ja miettimään, mistä saisi elantonsa. Historiankirjojen perusteella suvussa on ollut yrittämistä aikaisemminkin - karamellitehtailijaa ja nahka- ja turkisalan tukkukauppatoimintaa - ja sille tielle myös Donuard Kuschakoff lähtee. Kuschakoff alkaa kerätä rauta- ja metallijätettä, erotella ja jalostaa niitä teollisuuden tarpeisiin. Perustaessaan Karjalan lumppu ja romu -liikkeen hän on vain 25-vuotias. Helsinkiin Kuschakoff, nyt jo Kuusakoski, muuttaa vuonna 1938, kun hänelle tarjotaan puolta Metalli- ja Villateollisuus Oy -nimisestä yrityksestä. Viisikymmenluvulla luovutaan villasta ja keskitytään pelkästään metallien kierrätykseen.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

100

t a - vu oti a 19

Rita-Birgit KuusakoskiPeltonen (vas.) ja Mariella KuusakoskiToivola (oik.) jakoivat 100-vuotisjuhlassa Donuardpalkintoja työntekijöille kuudessa eri kategoriassa.

Mariella Kuusakoski-Toivola edustaa yrityksessä kolmatta sukupolvea - yhteensä seitsemän serkuksen voimin. Kuusakoski-Toivola kertoo, että hän on ollut perheyrityksessä mukana 67 vuotta – syntymästään asti. – Ensimmäisissä mielikuvissa esiinnymme siskoni kanssa firman joulujuhlassa; olimme hädin tuskin kolme-neljä vuotiaita. Yllämme meillä oli äidin ompelemat keijukais- ja tonttupuvut, Kuusakoski-Toivola muistelee. – Yritys oli silloin vielä sen verran pieni, että olimme kaikki kuin yhtä suurta perhettä. Kummilapsia löytyi työntekijöiden ja omistajien perheistä ristiin rastiin. Toisessa muistossa Kuusakoski-Toivola hiipi yhdessä toisten lasten kanssa salaa kotitalon vieressä, Helsingin Malmilla sijaitsevaan tehdassaliin katsomaan, kuinka lumppua käsiteltiin. – Muistan edelleen millainen tuoksu villasta lähti. Kesätöissä seitsemän serkusta olivat teiniiästä lähtien: pojat tekivät raskaita töitä pihamaalla ja tytöt toimistotöitä. – Opimme tuntemaan ihmiset ja työn tekemisen mallin, se oli arvokasta aikaa. Jatkaminen perheyrityksessä – tavalla tai toisella – oli silloin meille kaikille selvää.

Kuusakoski toimii myös koko 40-luvun ajan, vaikka toinen maailmansota on 20

käynnissä. Yksi suurimmista yrityksen asiakkaista on puolustusvoimat, jolle Kuusakoski valmistaa villalumpusta huopia rintamalle. Kun Donuard Kuusakoski kuolee vuonna 1946, hänen poikansa, itse oppineet, Victor ja Rafael Kuusakoski ottavat yritystoiminnasta vastuun: veljeksistä vanhempi Victor keskittyy teolliseen ja Rafael, Mariella Kuusakoski-Toivolan isä, kaupalliseen toimintaan. Kaikesta oli sodan jälkeen pulaa - aivan kuten ensimmäisen maailmansodan aikoihinkin. – Kerääminen ja kierrätys olivat arkipäivää. Yrityksen näkökulmasta se oli myös mahdollisuus, Kuusakoski-Toivola tietää. – Ja mitä aarteita sieltä löytyikään romun keskeltä! Aluksi yritys keräsi ylijäämää yksityisiltä, mutta teollisen toiminnan kasvaessa mukaan tuli myös teollisuus. Käänteentekevä vuosi oli 1948, kun Kuusakoski sai tehtäväkseen puolustusvoimien lentokaluston hävittämisen. – Kasvu, kansainvälistyminen ja keskittyminen ydinosaamiseen alkoivat toden teolla 1960-luvulla. Ensimmäinen suuri vientisopimus tehtiin Volkswagenin autotehtaan kanssa · Perheyritys 4 / 2014 ·

ja kotimaisittain suurin siihen mennessä tehty investointi oli Heinolaan valmistunut autopaloittamo vuonna 1972, Kuusakoski-Toivola kertoo. – 1980-luku oli laajentumisen ja uusien aluevaltausten aikaa, sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti. Mitä lähemmäksi tätä päivää tulemme, sitä suurempi painoarvo on tullut kierrätysliiketoiminnan ja -palveluiden kehittämiselle niin kuluttajille kuin yritysasiakkaille.

Victor Kuusakoski toimii yrityksen toimitusjohtajana vuoteen 1977. Kun Rafael Kuusakoski menehtyy vuonna 1982, ottaa Victor hänen paikkansa hallituksen puheenjohtajana, aina vuoteen 1992 saakka. Kuusakoskella on aina ollut aktiivinen omistaja – omistajia on vauvasta vaariin, tänä päivänä yhteensä kolmisenkymmentä. Tällä hetkellä konsernin tytäryhtiössä on ulkopuoliset toimitusjohtajat. Perustajan lapsenlapset, kolmas sukupolvi, toimivat edelleen aktiivisesti hallituksessa. Kolmatta sukupolvea edustava Veikko Kuusakoski työskenteli pitkään yrityksen toimitusjohtajana ja toimii nyt hallituksen puheenjohtajana. Mariella Kuusakoski-Toivola on ollut hallituksessa 1980-alusta lähtien. Vuosia operatiivisissa hallinnon tehtävissä

hänelle kertyi 25 vuoden verran. – Osallistuminen ei ole ikäkysymys, Kuusakoski-Toivola toteaa. – Neljäs sukupolvi saa rauhassa perehtyä omistamiseen, ennen kuin he joutuvat ottamaan vastuun kantaakseen. Nuorilla on raikkaita ajatuksia, joita me nykyiset hallituksen jäsenet olemme valmiita kuuntelemaan. Viides sukupolvikin on jo kasvamassa, mutta he ovat kaikki vielä alaikäisiä. Yrityksen tärkein voimavara on kautta aikojen ollut Kuusakoski-Toivolan mukaan osaava henkilökunta. 100-vuotista taivaltaan yritys juhli henkilökuntansa kanssa lokakuun loppupuolella, sekä pääkonttorilla että toimipisteissä ympäri maailmaa. – Olemme aina pitäneet yrityksen juhlat lokakuussa ja sitä perinnettä noudatimme nytkin, Kuusakoski-Toivola toteaa. – Kyllä tässä oli tänä vuonna paljon myös tunnetta mukana. Meillä on aina ollut paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet palveluksessamme vuosikymmeniä. Yrityksen tarkka perustamispäivä ei ole tiedossa, vain se, että se on tapahtunut vuonna 1914. Suurin osa arkistosta ja valokuvista tuhoutui Viipurissa talvisodan aikana vuonna 1939. Kuusakoski on sadan vuoden aikana kasvanut kauas viipurilaisesta yhden miehen hengenpitimestä. – Isoisäni oli alan pioneeri, yksi merkittävimmistä metallien kierrättäjistä kautta aikojen ja Suomen romukauppiaiden liiton perustajajäsen vuodelta 1940. Hänen sellonsa on edelleen olemassa. Jospa joku sitä vielä soittaisi, Kuusakoski-Toivola toivoo.

Kuusakoski Group • Perustettu 1914 • Perustaja Donuard Kuschakoff • Toimialat: Kuusakoski Recycling ja Altems Group • Liikevaihto 712,0 M€ (vuonna 2013) • Henkilöstömäärä noin 2 700 • Toimintaa 11 maassa • Valittiin vuonna 2007 Vuoden Perheyritykseksi

Maanpäällinen kaivos Kuusakoski-Toivola on iloinen siitä, kuinka valistuneita ihmiset ja yritykset ovat nykyään kierrätyksen merkityksestä. – Lainsäädäntö ja EU-direktiivit säätelevät käytäntöjä. Eihän kaatopaikoille enää saa viedä juuri mitään! Me olemme halunneet tehdä kierrätyksestä helppoa, siksi keräyspisteemme ovat lähellä elämää. Yrityksen strategia on kirkastunut. Liiketoiminta on siirtynyt lähemmäksi kierrätyskulttuuria ja valmistautuu maailmanlaajuisestikin jättämään oman vihreän jalanjälkensä. Yhtenä viimeaikaisista innovaatioista Kuusakoski-Toivola mainitsee vuonna 2012 valmistuneen Lahden Ekoparkin. Kuusakosken kierrätyskeskus tuottaa kierrätyspolttoainetta muun muassa Lahti Energialle, joka tuottaa siitä edelleen lämpöä. Materiaalina on pääosin teollisuuden ja kaupan poltettavaa pakkausjätettä sekä rakennusjätettä. Kuriositeettina Kuusakoski-Toivola kertoo, että kierrätettävä metallijäte on maanpäällinen kaivos. – Mikä valtava energiansäästö ja ympäristöystävällinen teko onkaan, kun jätettä hyödynnetään sen sijaan, että louhitaan uutta, Kuusakoski-Toivola ilmoittaa. Yhteiskuntavastuutaan Kuusakoski on kautta vuosien toteuttanut avustamalla eri hyväntekeväisyyskohteita; Unicefia, Maailman Luonnonsuojelusäätiötä ja Itämerta. – Teemme paljon yhteistyötä myös eri oppilaitosten kanssa, meillä on muun muassa oma ohjelmansa lopputyötään tekeville diplomi-insinööreille, KuusakoskiToivola kertoo.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella Tarjoamme tilintarkastuksen ja taloushallinnon asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella. Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja lisäksi tarjoamme liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

w w w. t u o k k o . f i Helsinki | Lappeenranta Tampere | Turku | Oulu | Tallinna

CapMan – Kokenut kasvukumppani CapMan kuuluu Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin. Jo 25 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen ja strategisen aseman vahvistamisen kautta. Helsinki | Stockholm | Oslo | Moscow | Luxembourg

www.capman.com

Perheyritysten omistaja, hallituksen jäsen tai operatiivinen johtaja, haluatko syventää liiketaloudellista osaamistasi?

STRATEGINEN JOHTAMINEN 2015 OHJELMA 12.-13.2. 23.-24.3. 14.-15.4. 7.-8.5. 11.-12.6. 5.-7.8.

Johtaminen ja johtajana kehittyminen Strateginen johtaminen Johdon laskentatoimi Rahoitus Markkinointi ja palveluiden johtaminen Kasvu ja kansainvälistyminen (Pietari)

”Puheenvuoroissa oli parasta kuulla oikeita tarinoita onnistumisineen ja ongelmineen – hienoa, että asiat tuotiin esille kaunistelematta. Yritysvierailut olivat myös loistavia.”

OSALLISTUMISMAKSU PL:n jäsenille 4 400€ +alv ja muille 5 400 € + alv. ILMOITTAUTUMISET sähköpostitse 7.1. mennessä osoitteeseen ilmoittaudu@perheyritys.fi

”Sain uusia tapoja ajatella asioita ja uusia työkaluja toteutukseen. Syy-seuraus –yhteys strategiatyöhön oli hyvin esitetty.” Hallituksen jäsen Christian Hallberg, Paulig Oy

Anne Jussila, Lehtonen-Yhtiöt Oy

Henrik Kurppa, Jii-Koo Oy

”Uusia tuulia ja maailmanluokan osaamista strategiatyön kansainväliseltä huipputasolta. Käytännön esimerkit elävöittivät ja konkretisoivat laajaa kokonaisuutta.” Markkinointipäällikkö Niklas Kumlin, Helsingin mylly Oy

”Ainutlaatuinen elämys yhdistää teoriaa ja käytäntöä raikkaiden yrityscasejen avulla, kuten Laamanen sen tekee.”

”Hieno työkalupakin tiivistys laajalla kattauksella kaikkiin yrityselämän arvaamattomiin tilanteisiin. Lisäksi sain hyvän yrittäjäverkoston, jonka kanssa reflektoida strategisia ja muita yrittämisen haasteita.”

”Verkostoituminen on ensiluokkaista, vastaavaa ei tarjoa mikään muu koulutus Suomessa” Ville Haaslahti, Hidex Oy

Aleksi Arpiainen, Tampereen Tiivisteteollisuus Oy

New Leader Circle

-vertaisryhmä perheyrityksen johtotehtävissä toimiville jatkajille

New Leader Circle on maailmanjärjestömme FBN:n lanseeraama, noin 6-8 hengen vertaisryhmä perheyritysten jatkajille, jotka jo toimivat perheyrityksen johto- tai päällikkötehtävissä. Ryhmän toiminta perustuu avoimelle ja luottamukselliselle keskustelulle osallistujille tärkeistä teemoista ja heidän kohtaamistaan haasteista. Ryhmän toiminta käynnistyy kahden vuorokauden mittaisessa starttitapaamisessa. Tämän jälkeen ryhmä kokoontuu 5-7 kertaa vuodessa keskustelemaan sille tärkeistä teemoista. Ryhmässä käsitellään esimerkiksi seuraavia teemoja: • Kasvu johtajana ja johtamisen monet haasteet • Yrittäjän jaksaminen, motivoituminen ja jatkuvan uudistumisen tarve • Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistämisen haasteet • Edellisen sukupolven irti päästämisen vaikeus ja vaikutukset jatkajiin • Miten käsitellä perheen, suvun tai työntekijöiden asettamia odotuksia? • Sisarusten ja serkkujen roolit ja vastuut perheyrityksessä • Omistaminen ja yhteiskunnan asettamat paineet Tapaamiskertojen kesto on 3-4 tuntia + yhteinen lounas/illallinen. Ensimmäinen ryhmä käynnistyy alkuvuonna 2015 Tampereella ja toinen ryhmä hieman tämän jälkeen Helsingissä.

Ryhmää vetää fasilitaattori, joka on käynyt FBN:n järjestämän koulutuksen. Tampereen ryhmänvetäjänä toimii Aleksi Arpiainen Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:stä ja Helsingin ryhmää vetää PL:n jäsenpalveluvastaava Mikko Pellinen. Kenelle suunnattu? Viitteellinen ikäryhmä 25–45-vuotiaat jatkajat. Ryhmät muodostetaan siten, että samasta yrityksestä on ryhmässä vain yksi edustaja ja keskenään kilpailevien yritysten edustajia ei valita samaan ryhmään. Kustannukset Osallistuminen New Leader Circle -ryhmään maksaa 480 e + alv sisältäen starttitapaamisen yöpymisen ja ruokailut. Myöhempien tapaamisten yhteydessä järjestetyt ruokailut ovat omakustanteisia. Miten mukaan? Täytä verkkolomake osoitteessa https://my.surveypal.com/NLC_2015 7.1.2014 mennessä. Otamme sinuun yhteyttä.

Tervetuloa!

Perheyritys, jossa on

joulu ainainen Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Olli Urpela

Matti Weiste on Lotta Weisten setä ja kummisetä. Työpaikalla sukulaisuussuhteet kuitenkin pyritään unohtamaan.

Yrityksen taustat Matti: Isoisäni Kalle Aimo Weiste perusti joulukuusen koristeita hopealangasta valmistavan yrityksen vuonna 1924. Isoisä oli jäänyt pari vuotta aikaisemmin leskeksi ja isäni joutui jo varhaisessa vaiheessa tulemaan yrityksen toimintaan mukaan. Vahvuus oli silloin isä ja poika. Kun minä ja veljeni tulimme aikoinaan miehen ikään, isä piti hyvänä, että meitä olisi toiminnassa mukana useampi. Tulimme kaikki opintojemme jälkeen tänne töihin jo 1970-luvulla - ja sille tielle jäimme. Eero toimii talousjohtajana, Antti toimitusjohtajana ja minä tuotantojohtajana. Ehdimme olla operatiivisessa työssä yhtä aikaa isämme kanssa yli kaksikymmentä vuotta. Miten sukulaisuus näkyy töissä ja perheyritys elämässä? Matti: Olemme täällä ensisijaisesti tekemässä yrityksen kannalta merkityksellisiä asioita, eikä silloin sukulaisuus ole määräävässä asemassa. Firman asioista on aina puhuttu paljon, poikaporukalla vaikka saunanlauteilla. Yhteys on tiivistä myös vapaalla. Asumme kaikki samalla kylällä, lähes näköetäisyyden päässä toisistamme. Parhaimmillaan perheyrityksessä kohtaavat sekä yrityksen että perheenjäsenen tavoitteet. Vaikeinta perheyrittäminen on niille perheenjäsenille, jotka eivät ole toiminnassa mukana. Ymmärrystä tarvitaan aika ajoin paljonkin, kun päivät ja sovitut aikataulut venyvät. Lotta: Pyrin työpaikalla unohtamaan sukulaissuhteet. Tilanteissa, joissa on eri mieltä, sukulaisuus tulee kuitenkin helpommin esille. Vieraalle esimiehelle ei tulisi ilmaistua asioita niin suoraan. Kotona on aina puhuttu työasioista paljon ja iän myötä olen osallistunut keskusteluun aina enemmän – joskus kyllästymiseen asti. Oliko perheyritys selvä uravalinta? Matti: Meille veljeksille oli aikoinaan tarjolla sopivasti erilaisia rooleja, emme ole koskaan kilpailleet keskenämme niistä asioista. Henkilökohtaisesti olisin tarvinnut todella houkuttelevan syyn, että olisin lähtenyt testaamaan jotain muuta.

Matti Weiste • DI • Tuotantojohtaja

· Perheyritys 4 / 2014 ·

K.A. Weiste Oy • Joulukoristeiden valmistus, vienti ja tukkumyynti sekä sisustustavaroiden tukkumyynti • Perustamisvuosi 1924 • Vakituisia työntekijöitä noin 60, lisäksi kausityöntekijöitä

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttär et, isät, pojat, isovanhemma t ja muut perheenjäsenet mu istelevat mennyttä ja miettiv ät tulevaisuutta.

Lotta: En pitäisi mitään asiaa elämässä itsestään selvänä. Minulla ei ole koskaan ollut ruusunpunaisia ajatuksia yrittämisestä tai perheyrityksen arjesta. Kuitenkin sitä voi pitää itsestään selvänä, että oma kiinnostukseni perheyritystämme kohtaan on ollut vahva pikkutytöstä asti. Valmistuin kauppakorkeasta vuosi sitten ja tulin silloin tänne ensimmäistä kertaa täysipäiväiseen työhön. Opiskeluaikoina olin tehnyt muutamia kotimaan ja ulkomaan messuja, mutta muuta työkokemusta minulle ei täältä ollut kertynyt. Oma roolini hakee vielä muotoaan. Karrikoidusti voisi sanoa, että jos tittelit ovat tärkeitä, ei perheyrityksessä voi toimia. Nyt, kun olen täällä ”oikeasti” töissä, omien tuotteiden näkeminen kaupoissa tuntuu entistä hienommalta, se on kunnia-asia ja merkki edellisten sukupolvien menestyksekkäästä työstä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Joulukuusi ja koti on luonnollisesti aina koristeltu omilla tuotteilla. Mitä arvostatte toisissanne? Matti: Olen myös Lotan kummisetä, joten tunnetasolla on paljon mukana. Olen ylpeä siitä, kuinka hyvin Lotta tulee toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Yksityiskohtaisia neuvoja työn tekemisestä on vaikea mennä sanomaan eikä oppeja löydy kirjoistakaan. Keski-ikämme on korkea, joten on tärkeää, että siinä, missä mallistomme uudistuu, myös henkilökuntamme nuortuu. Lotta: Minä puolestani opin edelliseltä sukupolvelta pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Elämänkokemus opettaa laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä auttaa paljon myös työelämässä. Tuskin mitään sellaista tulee vastaan, mitä edellinen sukupolvi ei pystyisi hallitsemaan.

Lotta Weiste • KTM • Vientiassistentti • Matti Koiranen -pro gradu -palkinnon saaja 2014

Perheyrittäjyyden erikoispiirteitä Matti: Perheyrityksissä on aina omia varjorakennelmia, jotka näkyvät tavassa toimia. Vahvuuksia ovat ehdottomasti sitoutuminen yritykseen sekä yhteispelin merkitys. Vaarana taas on, että perheyritys ohittaa ulkopuoliset kyvykkyydet asettaessaan perheen ehdot edelle. Perheyrityksessä ei myöskään välttämättä ole tarjolla aivan koulutusta ja tutkintoa vastaavaa työtä, vaan vastaan on otettava mitä on. Nuorten osalta on erityisen tärkeää, että tehtäviin pääsee luontevasti sisälle. Lotta: Erona aikaisempiin työpaikkoihini on ehdottomasti sitoutumisen aste. Ennen tein työt ja lähdin kotiin. Nyt itsestään pitää antaa paljon enemmän. Enää en ole pelkkä työntekijä vaan myös perheen edustaja kaikessa mitä teen. Taustalla vaikuttavat monet hiljaiset normit. Matti: En ole painostanut tai tehnyt käännytystyötä saadakseni sukumme nuoria tänne töihin. Jos näin tekisin, olisi minulle myös vastuu siitä, että työtä olisi tarjolla. Maailma muuttuu ja kilpailu on kovaa, silloin mitataan omaa intoa. Toki olen iloinen, että jatkajia on löytynyt, mutta sen täytyy tulla omasta tahdosta.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Sanansa mittainen perheyrittäjä Teksti: Kirsti Kurki-Myllymäki | Kuvat: Vesa Laitinen

Suomalainen Perheyritys -merkki on tuonut Broman Oy:lle selkeää kilpailuetua. Asiakkaat arvostavat suomalaista yrittäjyyttä.

Broman Groupilla ja Motonetillä oli aikaisemmin haasteena, ettei niitä tunnistettu suomalaisiksi yrityksiksi. Asiakkaista lähes 80 % luuli yrityksiä ruotsalaisiksi tai yhdysvaltalaisiksi. - Halusimme korostaa suomalaista yrittäjyyttä, koska se on meille ja koko yhteiskunnalle tärkeä asia, Eero Broman Motonetin toimitusjohtaja ja Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja kertoo. Eero Broman käynnisti Suomalainen perheyritys -merkin suunnittelun yhdessä Motonetin markkinointitiimin kanssa. - Otimme Suomalainen perheyritys -merkin käyttöömme ja teimme systemaattisen lanseerauksen suomalaisuuden korostamiseksi. Luovutimme merkin Perheyritysten liiton käyttöön, joka haki merkille tavaramerkkisuojan ja otti vastuulleen merkin käytön hallinnoinnin. Eero Broman näkee merkissä monia positiivisia puolia: - Suomalainen perheyritys -merkki on tuonut meille selkeää kilpailuetua. Olemme menestyneet hyvin ja asiakkaamme ovat tykänneet suomalaisuuden esiintuomisesta. Tekemässämme asiakaskyselyssä kolmannes asiakkaistamme kertoi huomanneensa merkin. Asiakkaat ovat olleet aidosti ilahtuneita suomalaisesta omistajapohjasta. Yhtiön saaman positiivisen palautteen määrä on kasvanut niin asiakaskohtaamisissa kuin sähköpostiviesteissäkin. - Olemme isänmaallinen firma ja haluamme tuoda suomalaisuutta vahvasti esille. Suomalaiset arvostavat suomalaista yrittäjyyttä ja uskomme asian olevan näin myös tulevaisuudessa, Eero Broman toteaa.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Ota merkki käyttöön! perhe@perheyritys.fi Suomalainen perheyritys –merkin käyttö voidaan myöntää Perheyritysten liiton jäsenyritykselle. Liitto ylläpitää luetteloa merkin käyttöoikeuden saaneista perheyrityksistä. Merkkiä voi käyttää esimerkiksi perheyrityksen yrityskuvaviestinnässä (imago- ja brändimainonta), mainonnassa, uutiskirjeissä ja/tai sähköpostin allekirjoituksessa. Lisätietoa: www.perheyritys.fi/perhe

Broman Groupin juuret ulottuvat vuoteen 1965, jolloin kauppaneuvos Väinö H. Broman perusti Joensuuhun autoja ja varaosia myyvän liikkeen. Miten Eero Bromanin työtaival isän vetämässä yrityksessä alkoi? - Aloitin kesähommissa mopolähettinä. Kotona oli itsestäänselvyys, että kesällä tehtiin töitä, että saatiin rahaa. Vuosien varrella työskentelin muun muassa varastossa ja varaosamyyjänä. Tein myös Kauppakorkeakoulussa graduni omasta firmasta. Koulutuksen myötä tuli hallintojohtajan pesti ja siitä taas mentiin eteenpäin. Voidaan sanoa, että liimauduin pikkuhiljaa tiukemmin firmaan. Perheen pää Väinö H. Broman veti yhtiötä toimitusjohtajana yli 30 vuotta. Hänen omat lapsensa ovat olleet vahvasti mukana jo pitkään. Tytär Anna-Liisa toimii kirjanpitäjänä. Noin 15 vuotta sitten operatiivinen vetovastuu siirtyi pojille Eerolle ja Harrille. 81-vuotias Väinö H. Broman toimii edelleen yhtiön hallituksessa aktiivisesti tehden lisäksi puolta työpäivää. Vahva osa Broman Groupin yrityskulttuuria on vastuullisuus ja esimerkiksi sotaveteraaneja on tuettu vuosikymmeniä. - Haluamme lahjoituksillamme osoittaa yhteiskunnallista ja paikallista vastuunkantokykyä. Olemme jakaneet avustuksia ja lahjoituksia etenkin kulttuurin, urheilutoiminnan, maanpuolustuksen ja veteraanien hyväksi. Broman Groupin viimeisimpinä lahjoi-

tuskohteina ovat olleet muun muassa Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Joensuun Katajan Yleisurheilun Tukisäätiö, Valamo-säätiö, ItäSuomen yliopisto ja Punkaharjun SOS Lapsikylä. Varaosamarkkina on hyvin kilpailtu ja muun muassa Pohjoismaiden suurin varaosaliikeketju Mekonomen on tullut Suomeen. Mitä suomalainen perheyritys on tehnyt, jotta se menestyy tiukassa markkinatilanteessa? Eero Broman nimeää kolme menestystekijää: suora logistiikkaputki, hyvät brändituotteet ja järkevä hinta. - Meillä on lyhyt logistiikkaketju, mikä tarkoittaa, että ostamme pääasiassa suoraan valmistajatehtaalta. Monissa tuotteissa kilpailu on niin tiukkaa, ettei tukkuliikettä voi olla välissä. Tuotevalikoima koostuu laadukkaista merkkituotteista ja tuotteet myydään suoraan kuluttajille kiinteään hintaan. - Puhumme niin sanotusta järkikaupasta, joka takaa maltillisella hinnalla turvallisen valinnan. Kuluttaja voi asioida luottavaisesti kanssamme. Kolmen menestystekijän lisäksi Broman painottaa liiketoiminnan etiikkaa ja päätöksentekoa: - Suomessa on tärkeää, että mies pitää sanansa. Suomalaisen yrityksenkin pitää pitää

· Perheyritys 4 / 2014 ·

sanansa ja toimia vastuullisesti. Vaikka yhtiön toiminta on kasvanut yksittäisestä myyntiliikkeestä yli 200 miljoonan liikevaihtoa pyörittäväksi konserniksi, päätökset tehdään Broman Groupissa edelleen vain yksimielisesti. - Yhtiön hallitukseen viedään asioita, joista olemme lähtökohtaisesti samaa mieltä veljeni Harrin kanssa. Hallituksessa tehdään lopullisesti isot päätökset keskustelujen pohjalta. Broman Group on palkittu yritys, josta mittavin on v. 2013 valinta vuoden perheyritykseksi Euroopassa. - Olemme todella otettuja palkinnosta. Se on ehdottomasti kovin saavutus, minkä olemme yhtiönä saaneet. Mukana samassa sarjassa oli todella vanhoja ja nimekkäitä perheyrityksiä, kuten Miele, Swatch, H&M, Versace Group ja Lego Group Vielä tänäkään päivänä Eero Broman ei tiedä, kuka heidät ilmoitti kilpailuun. - Palkinto oli meille täysi yllätys. Olin tullut paikalle palkintojen jakoon, mutten uskonut alkuunkaan, että voittaisimme. Onko toiminta muuttunut kisan jälkeen? - Olemme rakentaneet menestyksekkään ja hienon yrityksen yhdessä henkilökuntamme kanssa. Jatkamme nöyränä eteenpäin ja teemme hyvää työtä. Se on kaiken perusta. Omistautuminen on yhtiön ensimmäinen ja tärkein arvo. - Saan mielihyvää, kun koko meidän joukkue on onnistunut aidosti. Se tarkoittaa aitoa innostusta työstä ja aina vaan parempaa palvelua. Millainen on Eero Bromanin mielestä hyvä johtaja ja miten hyväksi johtajaksi kasvaa? - Mielestäni pitää tehdä töitä monipuolisesti. Jos johtajuus kiinnostaa, jokainen tehtävä olisi hyvä käydä läpi, että tuntee yrityksen toimialana, asiakkaat ja henkilökunnan perusteellisesti. Olipa kyseessä oma perheenjäsen tai palkattu johtaja. Eero Bromanilla on neljä tytärtä. Onko yritys kiinnostanut omaa jälkipolvea? - Katsotaan, miten homma jatkuu kolmannessa polvessa. Kaikki isäni lapsenlapset ovat olleet kesätöissä firmassa. Oma tyttäreni tekee tällä hetkellä gradua firmalle. Toivomme, että perheyritys kiinnostaa kolmatta ja sitä seuraaviakin sukupolvia.

Broman Group Oy • Autojen varaosa- ja tarvikemyyntiin erikoistunut konserni • Työllistää yli 950 ammattilaista 24 paikkakunnalla • Kuuluu alansa johtaviin toimijoihin Suomessa. • Yhtiössä on kaksi vahvaa, valtakunnallista kauppaketjua: Motonet ja AD VaraosaMaailma • Eero Broman on Motonetin toimitusjohtaja ja Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja.

- Olemme isänmaallinen firma ja haluamme tuoda suomalaisuutta vahvasti esille. Suomalaiset arvostavat Perheyritys-merkissä on voimaa. Eero Bromanin mukaan asiakkaat suomalaista yrittäjyyttä ja uskomme asian olevan ovat näin ilahtuneet myös tulevaisuudessa, Eero Broman toteaa. · Perheyritys 4 / 2014 · suomalaisesta omistajapohjasta.

– Perheyritykset tunnistavat yleensä helposti niitä arvoja, joiden mukaan ne toimivat, Israel Berman toteaa.

Perheyrityksen aineettoman omaisuuden jäljillä Teksti: Riitta Saarinen | Kuvat: Olli Urpela

Perhepääomaa on vaikea nähdä, mutta mahdollista mitata.

Perheyritykset eroavat muista yrityksistä monella tavalla. Veri on vettä sakeampaa. Sitoutuneisuus yritykseen ja uskollisuus perhettä kohtaan on suuri. Israel Berman, 58, tietää aiheesta paljon. Berman vastaa toimitusjohtajana Hay Groupin kehittyneiden markkinoiden maailmanlaajuisista toiminnoista ja on työssään tutustunut eri puolilla maailmaa monenlaisiin, pieniin ja suuriin yrityksiin, myös perheyrityksiin. –Vastaan itse erityisesti Pohjois-Amerikasta, Euroopasta – lukuun ottamatta nopeasti kehittyviä Itä-Euroopan maita – Aasian ja Tyynenmeren alueesta, Australiasta ja UudestaSeelannista, Berman luettelee. Ei siis ihme, että mies sanoo viettävänsä suuren osan ajastaan lentokoneessa. Yli puolet työajasta menee matkustaessa ympäri maailmaa. Kotona Brysselissä odottaa vaimo. Aikuinen poika on jo omillaan.

ISRAEL BERMAN • MBA-tutkinto Tel Avivin yliopistosta, pääaineena käyttäytymistieteet • Perheeseen kuuluvat vaimo ja aikuinen poika • Tehnyt yhteistyötä maailmalla lukuisten perheyritysten kanssa, kuten intialaisen Tata-konsernin Tata Steel -yrityksen kanssa. Tata Steel on maailman kuudenneksi suurin teräsyhtiö.

Juutalaissyntyinen Berman on syntynyt Israelissa, mutta asunut nyt Brysselissä viisi vuotta ja sitä ennen vuosia Singaporessa. Berman sanoo tulevansa monikulttuurisesta maasta ja olevansa hyvin avoin erilaisille kulttuureille. Hänellä ei ole ollut ongelmia työskennellä israelilaisena myöskään arabimaissa. Etua on myös kielitaidosta. Berman puhuu englannin, ranskan ja saksan lisäksi hepreaa, jiddishiä ja arabiaa. –Perhekulttuurit eroavat toki jossain määrin eri maissa. Esimerkiksi Aasiassa lapset eivät asetu kovin helposti vanhempiaan vastaan, vaan kunnioittavat enemmän näiden näkemyksiä. Näin ei ole kuitenkaan ole välttämättä muissa maissa. Joissain maissa, kuten Espanjassa tai Italiassa saate-

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Perheyritysliiton syysseminaarissa puhunut Israel Berman suosittaa perheyritysten avuksi perheneuvostojen perustamista, mikä helpottaisi päätöksenteossa ja pelisääntöjen luomisessa. taan taas ilmaista näkyvämmin tunteita, Berman vertaa. –Huolimatta näistä eroista perheyritysten peruspalikat ovat samat kaikkialla. Kysymys on sisaruksista, serkuista ja tunteista. Suuri kysymys on se, miten yritys siirretään onnistuneesti seuraavalle sukupolvelle ja miten yrityksen perustajan ja omistajan henki säilytetään yrityksessä. Toisaalta on oltava koko ajan avoin muutokselle. Asiantuntemus ja verkostoituminen tekevät yrityksestä menestyvän, ja ovat osa perheen osaamispääomaa ja sosiaalista pääomaa. Periaatepääoma taas tarkoittaa arvoja, jotka pitävät perheyrityksen koossa. Perheen vuorovaikutuspääoma viittaa siihen, kuinka hyvin perhe työskentelee ja toimii yhdessä. Kaikki nämä osat muodostavat yhdessä perhepääoman. Bermanin mukaan perhepääoma on käsitteenä melko uusi. Se on ollut terminä käytössä kymmenisen vuotta. –Perhepääoma on perheen aineetonta omaisuutta , joten sitä on vaikea nähdä. Siinä on kyse muun muassa maineesta ja arvoista numeroiden takana. Perhepääomaa voi kuitenkin mitata ja siihen voi vaikuttaa tietoisesti. Menestyvät perheyritykset noudattavat tietoisesti päättämäänsä strategiaa kehittääkseen perhepääomaa. –Perheyritykset tunnistavat yleensä helposti niitä arvoja, joiden mukaan ne toimivat. Ne haluavat olla ylpeitä omasta yrityksestään Perhe haluaa panostaa yritykseen, tarjota työtä ja tukea sitä paikallisyhteisöä, missä se toimii. Perheyritykset välittävät työntekijöistään. Jotkut yritykset haluavat korostaa ympäristöarvoja.

–Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niissä olisi ongelmia. Perheissä on aina riitoja, se on luonnollista. Mutta ihmiset oppivat elämään erimielisyyksiensä kanssa ja laatimaan yhteisiä sääntöjä. Vaikka helppoa se ei ole, jos päätöksentekoon osallistuu enemmän ihmisiä, Berman tietää. Berman suosittaa päätöksenteon ja pelisääntöjen luomisen avuksi perheneuvostojen perustamista. Neuvostossa voidaan hoitaa paitsi omaisuutta myös muita perheen asioita. –Sukuyrityksen omistajat kokoontuvat yhteisellä forumilla ja sopivat esimerkiksi siitä, miten paljon yritystä halutaan laajentaa ja mihin suuntaan, miten liiketoimintaa harjoitetaan ja mikä on osakkeenomistajien rooli yrityksessä. Mitä tarkemmin yritys pystyy sopimaan perussäännöistä, sitä helpompi on tehdä yhteistyötä. Toisinaan yrityksessä tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa on vaikea saada aikaan kaikkia miellyttäviä ratkaisuja. –Niissä tilanteissa voi olla helpompi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, joka on enemmän objektiivinen ja ammattimainen ja jolla on tunteet vähemmän pelissä, uskoo Berman.

Hay Group • Tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia ja tukee asiakkaitaan strategian toteuttamisessa • Noin 3000 työntekijää • Toimii viidessäkymmenessä maassa • Suomessa toiminut vuodesta 1974 lähtien • Asiakkaina kolmesataa organisaatiota sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta

Perheyritykset näyttävät tutkimusten mukaan menestyvän paremmin kuin muut yritykset.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Johanna Jouhki Thominvest oy

• Syntynyt vuonna 1969 • Politices Magister (Åbo Akademi), CEFA (Hanken) • Perheeseen kuuluvat mies, kolme tytärtä ja miehen aikuinen tytär edellisestä liitosta • Perheen sijoitusyhtiö Dreadnought Financen toimitusjohtaja, Thominvest Oy:n hallituksen jäsen, Antti Ahlström Perilliset Oy:n hallintoneuvoston jäsen • Alkuperäinen unelma-ammatti: arkkitehti • Ajankohtaista: PL:n hallituksen jäsen vuoden 2015 alusta

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Perintö Perintö- palstalla ihmiset kertovat, millaisen henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä sukupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa seuraavalle.

”

Mitä olen saanut suvun vanhemmilta: Vanhempieni taustat olivat hyvin erilaiset. Kotonamme vallitsi ajoittain hyvin ristiriitainen tunnelma kun menestyvän yrittäjäperheen pojan porvarillinen ajatusmaailma törmäsi vaatimattomista oloista tulevan vaimon uudistusmielisiin näkemyksiin. Sivusta seuraamalla oppi väkisinkin asioiden monipuolista tarkastelua ja suvaitsevaisuutta. Kotona opin myös, etteivät taloudellisesti varmat olosuhteet tarkoita, etteikö ihmisen pitäisi olla työteliäs, kunnianhimoinen ja vaativa itseään kohtaan. Isäni oli tarkka siitä, että tyttäret saavat saman kohtelun ja mahdollisuudet kuin pojatkin. Radikaalein ero veljeni ja minun kasvatuksessa oli, että hän sai kunnian pitää vanhimman pojan (tai pojanpojan tai pojanpojanpojan) puheen sukusyntymäpäivillä tai hautajaisissa. En ole erityisemmin kadehtinut tuota kunniaa. Olen tietoisesti valinnut itselleni isäni isän karjalaisen identiteetin. Sosiaalisuus, iloisuus ja yhteisöllisyys olivat myös isälleni tärkeitä arvoja ja työkaluja elämässä. Äitini osasi aika ajoin hullutella eikä se ole minusta lainkaan hullumpi kyky. Hauskuus ja ilo antavat energiaa, joka säteilee ympäristöön. Vanhempieni sairastuttua opin pakon edessä heikkouden ja epäonnistumisen sietämistä. Kurjimmallakin hetkellä täytyy kuitenkin pystyä katsomaan eteenpäin ja jatkamaan omalla tiellään parhaimmalla mahdollisella tavalla. Olen neljännen polven yrittäjä ja minulla on eteenpäin viemisen vietti ja velvollisuus verissä.

”

Mitä haluan välittää lapsilleni: Ilo on isoin asia, jonka haluan lapsilleni välittää - oli se sitten oppimisen ilo, tekemisen ilo, onnistumisen ilo, jakamisen ilo tai elämisen ilo. Kaikkea ei pidä ottaa niin vakavasti ja huumorilla sekä iloisella elämän asenteella pääsee monessa tilanteessa pitkälle. Haluan kasvattaa tyttäreni juuristaan ylpeiksi, itsevarmoiksi naisiksi, joilla on hyvä käsitys siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Vanhempani eivät ehtineet koskaan tuntea lapsiani. Yritän välittää tytöilleni isovanhemmistaan monipuolista ja rehellistä kuvaa. Toivon, että tyttäreni ovat aikuisina hyviä ystäviä ja että he pystyvät keskenään sopimaan, miten vievät eteenpäin sekä isänsä että äitinsä puolelta tulevaa yrittäjäperinnettä ja varallisuutta. Olen aika omatoiminen nainen ja nautin siitä. Toivon, etteivät myöskään tyttäreni seiso tumput suorina ja ihmettele, miten eri tilanteissa toimia. Toivon heidän ajattelevan, että itsensä likoon laittaminen ja asioihin paneutuminen ei ole pelkästään suotavaa vaan suorastaan itsestään selvää. Toisaalta kaveria saa ja pitää auttaa mäessä.

”

Oma äitisuhteeni oli todella vaikea. Kolmen tyttären äitinä teen paljon töitä sen eteen, että meillä olisi helpompaa. Yritän oppia virheistä ja välittää myös tyttärilleni virheistä oppimisen filosofiaa. En ole tässä suhteessa mitenkään virheetön. Yritän vähän lisää.

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Vuonna 1911 perustettu Asianajotoimisto Borenius on yksi Suomen suurimmista ja kokeneimmista asianajotoimistoista. Tarjoamme kattavaa, korkealaatuista palvelua kaikilla liikejuridiikan aloilla. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Pietarissa ja New Yorkissa. Olemme myös osa Borenius Groupia, johon kuuluvat paikalliset erilliset asianajotoimistot Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa.

www.borenius.com

Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Kun vahinko sattuu...

Soita 010 2578 100 tai varaa aika netissä omasairaala.fi

Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä.

Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti.

Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystys Arkisin klo 08.00–22.00, viikonloppuisin klo 11.00–17.00

Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen omistama ortopedinen yksityissairaala, joka palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi

Vierasnäppis

Yrityssaneeraus epäonnistuu usein

– missä syy? Saneerausmenettely tulee kysymykseen silloin, kun yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, mutta liiketaloudellisesti elinkelpoinen. Saneerausmenettelyssä ei ole kyse pelkästään yritysten velkojen järjestelystä, vaan yrityksen toiminnan tervehdyttäminen kokonaisuudessaan. Yrityssaneeraukseen hakeutuu vuosittain noin 600 – 700 yritystä. Määrä on taloudellisen tilanteen vuoksi kasvussa. Vain noin kolmasosa hyväksytään oikeuskäsittelyssä saneerausmenettelyn piiriin ja niille vahvistetaan maksuohjelma. Eräiden arvioiden mukaan menettelyyn hyväksytyistäkin vain noin puolet onnistuu. Toinen puoli päätyy useimmiten konkurssiin. Miksi yrityssaneeraukseen hakeutuvista yrityksistä vain noin viidesosan saneeraus onnistuu? Syy edellä todetun kaltaiseen tilanteeseen ei ole lainsäädännössä. Laki yrityssaneerausmenettelystä on perusrakenteeltaan selkeä ja toimiva. Syyt löytyvät lain soveltamisesta käy-täntöön. Syitä epäonnistumiseen on useita ja ne ovat monesti hyvin tapauskohtaisia. Saneerausmenettelyyn pyritään aivan liian myöhään Saneerausmenettelyyn hakeutuminen on usein tappiollisen ja rahoitusvaikeuksiin joutuneen yrityksen viimeinen hätäinen keino konkurssin välttämiseksi. Pääpaino kohdistuu tällöin usein vain velkojen järjestelyyn sen sijaan, että tavoitteena ensisijaisesti olisi yrityksen tappiollisen toiminnan tervehdyttäminen siihen liittyvine rahoitusjärjestelyineen ja maksuohjelmineen. Menettelyyn pitäisi pyrkiä siinä vaiheessa, kun toiminnan rahoitus on myös saneerausmenettelyn rahoituksen näkökulmasta jonkinlaisessa kunnossa ja liiketoiminta saneerattavissa eli käännettävissä voitolliseksi. Mitä pitempään tappiollinen toiminta on jatkunut, sitä vaikeampaa sen tervehdyttäminen on käytännössä. Tilanne saattaa olla myös sellainen, että koko yritystä ei kyetä saneeraamaan, mutta merkittävä osa liiketoimintaa saattaisi olla tervehdytettävissä. Jos saneerausmenettely on julkismenettely, saatetaan menettelyyn ryhtymistä myös lykätä, koska pelätään julkisuuden mahdollisesti aiheut-tamia negatiivisia seurauksia yrityksen toiminnalle. Huomionarvoista on myös se, että saneeraushakemusten käsittelyaika käräjäoikeuksissa on keskimäärin 10 kuukautta. Hätäisesti ja puutteellisesti laadittu saneeraushakemus Saneeraushakemus on vapaamuotoinen. Laissa on kuitenkin lueteltu tietyt minimivaatimukset hakemuksen sisällöstä. Laissa esitetyistä minimivaatimuksista ja kiireestä johtuen hakemus usein painottuu vain hakijan taloudellisen aseman kuvaamiseen hakemuksen jättöhetkellä. Hakemuksesta puuttuu tappiolliseen toimintaan johtaneiden syiden perusteellinen analysointi ja kuvaus tappiollisen kehityksen muut-

tamiseksi suunniteltujen ja toteutettavissa olevien saneeraustoimenpiteiden avulla. Huolellisesti ja ajoissa laadittuun hakemukseen tulisi liittää realistinen ja suunnitelma liiketoiminnan saneeraustoimenpiteiden pääkohdista. Suunnitelmalle on paikka hakemuksen minimisisältöä määrittävän lain säännöksen kohdassa ”muu tarpeellinen selvitys”. Saneeraussuunnitelma – toiveiden tynnyri Kolmas epäonnistumisen syy löytyy saneeraussuunnitelmasta. Saneeraussuunnitelma ei ole yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskutekniikkaa hyödyntävä yrityksen tuloksen ja taseaseman kehitystä kuvaava ”toiveiden tynnyri”. Suunnitelma on liiketoiminnan tervehdyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja resursseja kuvaava selvitys, joilla saneeraus aiotaan suunnitellussa aikataulussa ja suunnitellulla tavalla viedä läpi ja jolla osoitetaan, että velkojien kannalta saneerausmenettely on konkurssia parempi vaihtoehto. Tämä on koko saneerausmenettelyn ydinkysymys. Aikataulut ja tervehdyttämistoimenpiteet määritellään usein liian tavoitteellisiksi, henkilöresurssit ja rahoitusresurssit epärealistisiksi. Avainasemassa ovat henkilöresurssit eli se liiketoimintaa ja sen vaatimuksia ymmärtävä joukko, jonka voimin saneeraus aiotaan viedä läpi. Selvitettäviin resursseihin sisältyy aivan oleellisena myös saneerauksen läpiviennin edellyttämien rahoitusedellytysten määrittely. Saneerausmenettelyn aikana syntyvät velat on maksettava normaalisti. Yhteistyön takkuaminen Neljäntenä epäonnistumisen syynä voi joissain tapauksissa olla myös se, että selvittäjän ja yhtiön johdon välinen yhteistyö takkuaa. Yrityksen johto on varmasti ennen saneeraukseen hakeutumista pyrkinyt kaikin keinoin saamaan liiketoiminnan jaloilleen. Liiketoiminnan tervehdyttäminen on ensisijassa yrityksen johdon ja avainhenkilöiden toimien varassa, ei niinkään selvittäjän. Saneerausmenettelyssä onkin viime kädessä kysymys siitä, onnistuuko johto saneerausajaksi vahvistettavana ”rauhoitusaikana” saamaan yrityksen jaloilleen. Onnistuneessa saneerausmenettelyssä oikeuden määräämän selvittäjän ja yhtiön johdon yhteistyö on toimivaa ja rakentavaa, koska saneerausmenettelyssä yhtiön johto – toisin kuin konkurssitilanteessa – jatkaa toimintaansa. Konkurssin pitkittämisen uhka Jos saneerausmenettelyyn pyritään myöhään, tuloksena saattaa olla se, että pyyhe joudutaan heittämään kehään eli ajaudutaan konkurssiin. Vaarana on kurssin pitkittyminen, jolloin ratkaistavaksi nousevat vastuukysymykset. Tämä seikka tulee aina ottaa huomioon, kun harkitaan saneerausmenettelyyn pyrkimistä ja pyrkimisen ajoitusta.

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Yrjö Tuokko Hallituksen jäsen, Oy Tuokko Ltd.

KOLUMNI

Suomi tarvitsee omistajuutta Perheyrityksiä pidetään tutkimuksissa haluttuina työnantajina. Omalla paikkakunnallaan yrityksen toivotaan kasvavan ja investoivan. Sitä toivotaan mukaan erilaisiin yhteisiin tapahtumiin. Sen toivotaan pysyvän. Ylipäätään perheyrittäjyyteen yhdistetään hyvin myönteisiä mielikuvia muutoin niin muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Perheyritysten rooli voikin parhaimmillaan Suomessa muodostua Saksan tapaan pitkäjänteisen talouskasvun selkärangaksi. Yritysten omistajille luonteenomaista ajattelutapaa ovat juuri pitkäjänteisyys, kärsivällinen pääoma, kotimaisuus ja jatkuvuus. Tällaisen ajattelutavan voima syntyy vääjäämättömästä vertailusta laajoihin kansainvälisiin yrityksiin, jotka eivät ole oikein kotoisin enää mistään ja joiden ratkaisuja tai epäonnistumisia mitataan säälimättömällä tavalla neljännesvuosittaisen tuloskehityksen perusteella. Talouden dynamiikkaa voi ymmärtää vain sillä, että hyväksyy kaikille yritysja omistustyypeille oman roolinsa ja tehtävänsä maailman taloudessa. Me tarvitsemme yksinyrittäjiä, pääomasijoittajia etsiviä startuppeja, osuuskuntia, laajasti omistettuja listattuja yrityksiä ja perheyrityksiä. Perheyrityksiin kohdistuu yhä enemmän myönteisiä odotuksia. Ylivoimainen valtaosa viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä työpaikoista on syntynyt 5-1000 työntekijän yrityksiin. Niistä valtaosa on perheyrityksiä. Suuri osa erityisesti maakuntiin tehdyistä investoinneista on perheyritysten tekemiä. Globaalit suuryhtiöt sijoittavat konttorinsa metropoleihin. Vaikka aika ja yleinen ymmärrys ovat yhä vahvemmin perheyritysmallin puolella, vanhaan työn ja pääoman väliseen ristiriitaan ja sen nykyaikaisiin sovellutuksiin kytkeytyy jännitteitä, joiden ristipaineessa on vaikeaa tehdä oikeita päätöksiä esimerkiksi verotuksen rakenteista.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Itse uskon, että suomalaisen työn paras liittolainen on kotimainen kasvollinen omistaja – perheyrittäjä. Omistajuuden ja siihen sisältyvän määrätietoisen sitoutuneisuuden ja johtajuuden merkitystä pitää nostaa. Pitää ymmärtää se, että talous on aina lopulta inhimillistä toimintaa ja yritysten tärkeimmät päätökset ja riskinotto on aina omistajan asia. Suomen talous tarvitsee paljon selkeämpää johtajuutta sekä ylätasolla mutta myös käytännön elämän tasolla. Talouspäätösten johtajuus kytkeytyy aina lopulta omistajuuteen, johon liittyvää sitoutumista – usein jopa intohimoa – riskinottohalua ja määrätietoisuutta ei hahmoteta. Yritysten riskipäätökset eivät ole virastotyötä. Jonkun asian tai hankkeen omistajuus tai sen puuttuminen ratkaisee mitä siitä syntyy. Havainnolliset esimerkit löytyvät läheltä. Sote-uudistuksella ei ole ollut omistajuutta eikä selvää johtajuutta. Lastensairaalalla on ollut vapaaehtoisorganisaatio, mutta hankkeen johdossa olevilla on ollut ehdoton omistajuus ja tahto asiaan. Suomalainen ay-liike on tottunut vaikuttamaan työnantajien kanssa käytyjen neuvottelujen kautta ja sillä on lisäksi ollut usein vahva suora kontakti valtiollisiin päätöksentekijöihin ja kuntatasolla kunnallisiin päättäjiin. Perheyrittäjätkin ovat työnantajia, mutta suosittelisin silti ay-liikkeelle, että se omaksuisi suhteessa kotimaisiin kasvollisiin omistajiin laaja-alaisemman stategian, jossa se näkisi win-win –mahdollisuuden sekä työntekijöille että yrittäjille ja omistajille. Olen huolissani siitä, että monet aktiiviset yrittäjät, jotka ovat pitkään tuoneet esille työelämän jäykkyyteen, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen liittyviä epäkohtia, väsyvät ”valittamiseen” kun vastauksena on aina EI.

”Suomalaisen työn paras liittolainen on kotimainen kasvollinen omistaja”

Monet eivät enää vaikutakaan aktiivisesti muutosten puolesta täällä vaan tekevät hiljaisuudessa omia ratkaisujaan kasvattaen liiketoimiaan maamme rajojen ulkopuolella. Tässä häviävät ne, joille lopulta on kaikkein tärkeintä se, pärjäävätkö yritykset täällä Suomessa vai eivät. Työpaikat vaativat aina taakseen ihmisen, joka ottaa työpaikan perustamiseen ja ylläpitoon liittyvän riskin.

Työntekijöiden ehdoton etu olisi toimia yritysten sukupolvenvaihdosten nopean edistämisen puolesta. Vetovastuun siirtäminen seuraavalle polvelle yrityksessä on aina suuren luokan kysymys koko työyhteisön kannalta. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on suuri muutos sekä konesalin että hallituksen kokoushuoneen puolella. Jos samaan aikaan iso osa kokeneimpia ja osaavimpia työntekijöitä jää eläkkeelle ja omistajan puolella sukupolvenvaihdos vain lykkäytyy, saattaa yhtälöstä tulla kohtalokas koko työyhteisölle. Jos tämä toistuu eri tavoin tuhansissa yrityksissä, seuraus koko maamme taloudelle on tuntuva. Omistaja ja sijoittaja ovat kaksi eri asiaa. Edellisen toiminnassa mukana ovat aina henkilökohtaiset arvot, joihin usein on kasvettu ja jotka ovat elämänkokemuksen kautta syventyneet. Perheyritysten liitto puhuu yhä enemmän päämäärätietoisesta omistajuudesta, jota Suomi tarvitsee yritysten tasolla. Tässä on teema, jonka olemukseen koko yhteiskunnan kannattaisi syventyä. Suomen talous on kuilun partaalla, kuten neljän elinkeinoelämän järjestön puheenjohtajat totesivat harvinaisessa järjestöjen yhteisessä linjauksessa. Jotta päästään ylös, katseet on käännettävä yrityksiin ja niiden omistajiin. Siellä ratkeaa se saadaanko alamäki käännettyä. Matti Vanhanen

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Verovääntöjä,

sisäistä harmoniaa ja taustavaikuttamista Teksti: Eveliina Talvitie | Kuvat: Olli Urpela

PEKKA Evis

Pekka Laitisen puheenjohtajakausi päättyy vuoden lopussa. Kausi huipentui ”neljän koplan” ulostuloon.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Pekka Laitisen puheenjohtajakauden viimeinen vuosi on ollut ”perintöveron täyteinen”. Keväällä 2014 keskustelu ryöpsähti ja levisi suuren yleisön tietoisuuteen. Laajemman yleisön kiinnostuksesta kertonee se, että iltapäivälehtien gallupeissakin kysyttiin, pitäisikö perintövero säilyttää vai poistaa. Silmämääräisesti kansalaisten mielipiteet vaikuttavat jakautuvan tasan. Laitinen arvioi, että keskustelu verojen ympärillä tulee jatkumaan vilkkaana. -Tulossa on verovaalit, joten keskustelu varmaan kiihtyy uudestaan keväällä. Julkisessa keskustelussa Laitinen on kiinnittänyt huomiota paitsi vastakkainasetteluun myös rahakeskeisyyteen. Perheyritysten pitää olla kannattavia kuten muidenkin yritysten, mutta yhtä paljon niiden toimintaa suuntaa pitkäjänteisyys ja jatkuvuuden tavoittelu. Kun yleinen keskustelu velloo rahan ympärillä, perheyrittäjyyteen liittyviä muut arvot jäävät varjoon. -Kyseessä on rahan ja tasa-arvon ristiriita.

Jos yrittäjiä olisi yhtä paljon kuin työntekijöitä ongelmaa olisi vähemmän, Laitinen hymähtää. Omistajuus aukeaa Laitisen mukaan edelleen heikonlaisesti suurelle yleisölle. Erityisesti silloin kun kyseessä on kauemmin toiminut suurempi yritys. -Ensimmäisen sukupolven yrittäjyydessä yhdistyvät yrittäjyys, johtajuus ja omistajuus. Sen jälkeen toiminta alkaa kehittyä ja moninaistua. Omistajuus muuttuu kantavaksi elementiksi. Omistajuus voi jatkua perheen jäsenten kesken ja omistajuuden kautta luodaan yhteinen tahtotila, joka saattaa ohjata myös sukuyrityksiä. Tätä ei tunnuta oikein ymmärtävän. Ajatellaan, että vain yrittäjyys ja johtajuus siirtyvät sukupolvelta toiselle. Omistajuutta Laitinen pitää teemana, jota myös Perheyritysten liiton olisi hyvä pitää vahvasti esillä tulevina vuosina. Muutama vuosi sitten lakkautettu Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunta (SONK) voitaisiin hänen mielestään vaikka kaivaa esiin naftaliinista – tosin uudessa muodossa. -Mukaan voitaisiin ottaa tahoja, jotka

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Pekka Laitinen • Vuodesta 1981 Varova Oy:ssä huolitsijana, huolintapäällikkönä, hallintojohtajana ja toimitusjohtajana, hallituksen jäsen 1975-2009 • 2. sukupolvi • Naimisissa, kaksi aikuista lasta • Harrastuksena metsästys, Suomen luonto, kuntoliikunta ja lentäminen • Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja vuosina 2012-2014

Elinkeinoelämän yhteinen linjaus kantavat aidosti huolta siitä, että päätöksenteko pysyy kohtuullisessa määrin Suomessa. Erityisesti taloudellisesti huonoina aikoina vaarana on, että tytäryhtiötalous vahvistuu liikaa. Suomi on pääomaköyhä maa. Edes vauraat eläkeyhtiöt eivät sijoita Suomeen. Laitisen visiossa pääomien kertymistä olisi tärkeää avittaa ja uudenlainen SONK voisi ottaa tämän agendalleen. Kokonaisuudessa voisi pitkäjänteisesti yritysten toimintaa kehittävien omistajien lisäksi olla myös esimerkiksi enkelisijoittajia - kunhan yhteisenä päämääränä on suomalaisen pääoman kartuttaminen. Kasvun mahdollisuudet ovat Laitisen mukaan Suomessa turhan rajalliset pääomamarkkinoiden kehittymättömyyden takia. Yli 10 miljoonan pääomaa on miltei mahdotonta saada Suomesta – se pitää hakea ulkomailta. -Jos pääomia ainoastaan tasataan, pääomat eivät kerry koskaan ja kasvu tyrehtyy. Sen sijaan, että varjellaan ginikertoimia, pitäisi vahvistaa edellytyksiä yritysten kehittymiselle. -Suomi on juuttunut rooliinsa mallioppilaana, Laitinen harmittelee. Oman roolinsa Perheyritysten liiton väistyvä puheenjohtaja näkee liittyneen vahvimmin järjestön sisäisen harmonian vahvistamiseen. Ulkoisesta näkyvyydestä on vastannut ennen muuta liiton toimitusjohtaja. Roolit tehtiin heti puheenjohtajuuskauden alussa selväksi. Edunvalvontaan liittyvissä asioissa Laitinen halusi vaikuttaa ennen muuta taustalla. -Yksin ei kannata kaikkea yrittää hoitaa. Silloin rupeaa kone yskimään. Edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja Alexander Bargum on ollut muun muassa aktiivisesti mukana vaikuttamassa. Olen halunnut antaa hänelle tilaa. Delegoiminen saattaa olla yksi vahvuuksistani, Laitinen naurahtaa. Viimeisen puheenjohtajavuotensa huippuhetkeksi Laitinen nimeää elinkeinoelämän neljän järjestön (PL, EK, SY ja K3) puheenjohtajien, niin sanotun ”neljän koplan” yhteisesiintyminen, jossa julkistettiin järjestöjen yhteinen kannanotto. Kannanottoa hiottiin puoli vuotta ja yhteistyö oli antoisaa. -Se oli upea kokemus ja antoi toivoa. Perheyritysten liitto ei ole yksin ajamassa omistajuuden ja perheyrittäjyyden asiaa. Nyt kun yhteinen tahtotila on määritelty ja tuotu julki, poliittiset päätöksentekijät eivät voi enää sivuuttaa jatkuvuuden ja sukupolvenvaihdosten merkitystä.

Pekka Laitinen puhui Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton yhteisessä valtuuskunnassa 19. marraskuuta. ”Perheyritysten liiton agendan ydintä ovat jatkuvuus, omistajuus ja sukupolvenvaihdokset. Useimmat jäsenemme ovat jäseninä myös EK:n toimialaliitoissa ja huolehtivat sen kautta työnantajarooliin ja liiketoiminnan yksityiskohtiin liittyvästä edunvalvonnasta. Nyt voimat on yhdistettävä lähikuukausiksi siten, että välttämätön kokonaissanoma menee läpi. Perheyritysten liitto on määritellyt, että tärkein edunvalvontahankkeemme on sukupolvenvaihdosten edistäminen ja siihen liittyen perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla. Nyt me järjestöt olemme päässeet yhteisymmärrykseen muotoilusta, joka edellyttää pääsyä kilpailijamaidemme tasolle. Kaikissa naapurimaissamme taso on nolla. Tällä hetkellä osa parhaista menestyjistämme lähes pakotetaan myyntiin. Nykyinen verojärjestelmä ei todellakaan ole neutraali ja kaiken lisäksi se on äärimmäisen sattumanvarainen. Yhden prosenttiyksikön ero omistussuhteessa tai jatkajan alaikäisyys saattavat johtaa veron moninkertaistumiseen. Jos me haluamme Suomeen laajalla pohjalla Saksan mittelstandt – tyyppisiä vahvoja yrityksiä kannattaa muistaa, että noin 80 prosenttia Saksassa niistä on perhe- ja sukuyrityksiä, joilla on ollut aikaa useamman sukupolven ajan kasvaa ja vaurastua. Tämä pitää meilläkin olla tavoitteena. Haluan korostaa myös sitä, että jos tyydymme vain veroprosentin laskemiseen emmekä tee rakenteellista uudistusta jäljelle jää kaksi nykyjärjestelmän seurausta. Nykyinen järjestelmä kannustaa sukupolvenvaihdokseen hetkellä, jolloin yrityksen arvo on alimmillaan. Se ei ole hyvä lähtökohta sukupolvenvaihdokselle – tavoitteena pitää olla yrityksen menestys. Toinen epäkohta on se, että yrityksissä, joissa saadaan sukupolvenvaihdoshuojennus, päädytään yleensä nimittämään hallitukseen sellaisiakin perheenjäseniä, joiden paras paikka ei ole olla siellä vaan osaavina omistajina. Näistäkin kahdesta epäkohdasta eroon pääseminen edellyttää koko järjestelmän reformointia. Monet veron puolustajat perustelevat kantaansa sillä, että ulkopuolelta löytyy parempi yrityksen johto. Sukupolvenvaihdos koskee omistuksen vaihtumista – toimitusjohtajan valinta on aina eri asia. Näitä kahta asiaa ei pitäisi tässä verokeskustelussa sekoittaa toisiinsa. Toinen asia, jolla on vaikutusta yrityksen ja omistajan kannalta on yhteisö- ja osinkoveron kokonaisvaikutus ja tähän liittyen luonnollisesti kulloisenkin pääomaverotuksen taso ja rakenne. Tämä kokonaisuus on myös elänyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana todella paljon. Viimeksi tehty uudistus määräytyi yhteisöveron alentamisen tavoitteesta. Yhteisöveroa alennettiin, mutta kotimaisten omistajien kohdalla hyöty otettiin osinkoveron kiristyksellä pois. Tämä keinulauta oli voimakas. Ulkomaiset omistajat saivat yhteisöveron alennuksen kokonaan hyödykseen, mutta kotimaisilta omistajilta se perittiin eriasteisilla osinkoverojen kiristyksellä pois. Jos halua tämän järjestelmän uudistamiseen on, olemme valmiita tähän keskusteluun, mutta se ei korvaa perintö- ja lahjaveron uudistustarvetta. Ne eivät saa kilpailla keskenään. Halua hakea selkeää ja neutraalia veromallia on nyt ilmassa, mutta nyt olisi syytä keskenämme linjata selkeästi se, että mitä sitten tehdäänkään, ratkaisuja ei pidä tehdä taas kasvollisia kotimaisia omistajia rokottamalla.”

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Tavoitteellinen OMISTAJUUS VARMISTAA JATKUVUUDEN Teksti: Krista Elo-Pärssinen

Suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet ovat monipuolisempia kuin yleisesti oletetaan.

Perheyritykset määrittyvät omistamisen kautta. Niiden omistajuus on kasvollista, omistajat ovat lähellä, tuntevat toisiaan, ja omistajilla on ymmärrettävästi hyvä mahdollisuus viedä omia tavoitteitaan eteenpäin yrityksissään erilaisten kanavien kautta. Nämä piirteet viittaavat hyvin systemaattiseen ja tiedostavaan omistajuuden toteuttamiseen. Oletuksena on, että omistamisen tavoitteet ovat pohdittuja ja valittuja, niitä viedään eteenpäin systemaattisesti, ja niiden toteutumista seurataan. Pelkistetyllä tavalla ne kuvaavat omistamisen osaamista. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten perheyrittäjien omistamisen tavoitteellisuutta ja tavoitteiden määrittelyä. Suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet paljastuivat monipuolisemmiksi kuin yleisesti oletetaan. - Varallisuuden kartuttamisen lisäksi omistaminen nähtiin mahdollisuutena olla mukana kiinnostavassa yrityksessä ja tapana varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Lisäksi omistamisen kautta tavoitellaan kasvua, toteaa tutkimusryhmän johtaja, professori Timo Pihkala. Koska perheyrityksessä omistajana on perhe, perheeseen liittyvät tavoitteet ovat myös osa omistajuutta. Kyse voi olla perinteen jatkamisesta tai velvollisuudesta jatkaa perheyrityksen omistajana. - Perheeseen liittyvät tavoitteet näyttävät tulevan sitä tärkeämmäksi, mitä vanhempi perheyritys on, Pihkala jatkaa.

Ensimmäisen sukupolven yrittäjät näyttävät toimivan ennen kaikkea yrittäjäideologian mukaisesti pyrkien kasvattamaan yritystä ja painottaen liiketaloudellisia arvoja päätöksenteossa. Yritystoiminnan kehittyessä ja sukupolvien lisääntyessä yrityksen omistamiseen liittyvät tavoitteet monipuolistuvat, monimutkaistuvat eivätkä perustu pelkästään liiketoiminnallisiin menestysodotuksiin. Määräysvallan merkitys tavoitteena pienenee, kun omistajan etäisyys operatiivisesta toiminnasta tai sen johtamisesta kasvaa. Omistamisen tavoitteet ovat yleisemmin syntyneet yhteisesti keskustellen. Tavoitteiden määrittämisessä käytetään omistajaohjauksen mekanismeja ja rakenteita sitä enemmän, mitä useampi sukupolvi osallistuu yrityksen toimintaan. - Vähiten yhteisesti määriteltyjä omistuksen tavoitteita on pienemmissä ja nuoremmissa perheyrityksissä, joissa omistajuuden tavoitteet määrittyvät liiketoiminnan tarpeiden mukaan, toteaa Pihkala. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeen aineisto koostuu 233:sta perheyrityksestä, jotka ovat PL:n tai EK:n jäsenyrityksiä. Vastanneista 19 % oli mikroyrityksiä, 40 % pieniä, 22 % keskisuuria ja 19 % suuria yrityksiä. Reilu puolet yrityksistä oli yli 35-vuotiaita ja 2/3 yrityksistä toimintaan osallistui kaksi tai useampi sukupolvi. Raportti http://www.doria.fi/handle/10024/101959

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Väitös:

Perheyrityksessä hallitus osallistuu laajasti yrityksen toimintaan

Pihkalan tutkimusryhmään kuulunut KTM Tuuli Ikäheimonen väitteli hallitustyöstä perheyrityksessä. Tutkimustulosten mukaan perheyrityksen hallitus osallistuu yrityksen toimintaan laajemmin kuin on totuttu ajattelemaan. Liiketoimintaan liittyvien päätösten lisäksi hallituksella on rooli myös yrityksen hallintajärjestelmän luomisessa ja omistajien omistajuutta koskevien päätösten tekemisessä. Väitöskirjan mukaan hallituksen ja omistajuuden suhde näyttää olevan kaksisuuntainen. Omistaminen luo pohjan ja tarpeen hallituksen toiminnalle. Hallitus puolestaan osallistuu omistamista koskevaan päätöksentekoon ja jopa yrityksen omistuspohjaa koskeviin ratkaisuihin. Väitöskirjan mukaan perheyrityksen hallitus ei ole staattinen hallintojärjestelmän osa, vaan se kehittyy jatkuvasti erilaisista ulkoisista ja yrityksen sisäisistä syistä johtuen. Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että hallitus voi erilaisin tavoin toimia niin liiketoiminnan, perheen kuin jatkajan tukena sukupolvenvaihdoksessa. Tulosten perusteella hallitusta voidaan hyödyntää pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä joustavana resurssina. Hallituksen ja operatiivisen toiminnan rajapinta näyttää myös joustavan. Perheyrityksen hallitus voikin ajoittain omaksua normaalisti operatiiviselle johdolle kuuluvia asiakokonaisuuksia, etenkin haasteellisissa tilanteissa tai yrityksen sisäisten resurssien tilapäisesti puuttuessa. Väitöskirjan mukaan hallituksen ja sen toiminnan kehittymiseen vaikuttavat muun muassa muutokset omistusrakenteessa, toimitusjohtajan persoona ja persoonallisuus sekä muutokset liiketoimintaan liittyvissä tilannetekijöissä, joilla on vaikutusta esimerkiksi kilpailutilanteeseen tai toimintaympäristöön. Hallitus mukautuu muutoksiin muokkaamalla sekä koostumustaan, tehtäviään että toimintatapojaan. Tutkimuksen tieteellinen lisäarvo muodostuu lisääntyneestä ymmärryksestä etenkin omistamisen ja hallituksen vuorovaikutukseen sekä hallituksen dynaamisuuteen liittyen. Koska hallitus näyttää osallistuvan myös omistamista koskevaan päätöksentekoon, korostuu tutkimuksessa omistajien omistamistavoitteiden ymmärtäminen ja niiden välittyminen hallitukselle. Tämän pitäisi rohkaista yritysten omistajia pohtimaan omistamiseen liittyviä tavoitteitaan aiempaa päämäärätietoisemmin.

TILAA PL:N JULKAISUJA ”Perheneuvosto – perheen ja yrityksen hyväksi” -julkaisun tarkoituksena on herättää perheessä keskustelua perheen organisoinnista, roolista ja tehtävistä perheyrityksen omistajaperheenä. Tavoitteena on, että perhe tuo lisäarvoa yritykselle ja yritys perheelle.

”Omistajaohjaus ja hallitustyö” - julkaisun tavoitteena on auttaa perheyritysten omistajia ja hallituksen jäseniä sekä puheenjohtajaa toimimaan vastuullisesti ja aktiivisesti perheyrityksessä. Julkaisu myös lisää ymmärrystä hallitustyön strategisesta merkityksestä ja antaa työkaluja hallituksen tehokkaaseen toimintaan käytännössä. Lähtökohtana on, että omistajat ja hallitus tuovat lisäarvoa perheyritykselle.

”Sukupolvenvaihdos – luopujan sisäinen matka” –julkaisun tavoitteena on antaa näkökulmia ja vinkkejä, miten valmistautua luopumiseen ja toteuttaa se onnistuneesti. Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen luopuja, seuraaja, perhe ja yritys voivat hyvin.

Julkaisut ovat PL Perheyrityspalvelut Oy:n tuottamia. Julkaisujen hinta on 10 € + alv. %. Lisätietoa ja tilaukset jasenpalvelu@perheyritys.fi.

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Yrittäjien tukena jo 60 vuotta

Toukokuussa 2014 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun PwC:n edeltäjä, tilintarkastustoimisto Salmi & Virkkunen perustettiin. Tänä aikana kahden miehen yrityksestä on kasvanut yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa, ja palvelutarjonta laajentunut tilintarkastuksesta liikkeenjohdon konsultointiin, yritysjärjestelyihin, verotukseen sekä varmennukseen liittyviin palveluihin. Lue lisää 60-vuotisesta taipaleestamme osoitteessa www.pwc.fi/60

VAIN YKSI

ASIA MIELESSÄ.

ASIAKKAAMME MENESTYMINEN.

Olemme oikea kumppani asiakkaille, jotka tarvitsevat laadukasta markkinointia paikallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Palvelutarjontamme: brändistrategiat, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu & tuotanto, pakkaussuunnittelu, asiakkuusmarkkinointi, digitaaliset toimenpiteet. Olemme osa Salomaa Groupia.

adsek.fi

Keskustelunavaus Ota kantaa liiton Facebook-sivulla!

Yritysten tulevaisuus on meistä kiinni Lähtökohta Kuluneiden 5–10 vuoden aikana monen kansantaloudellemme merkityksellisen yrityksen toimintaympäristö on muuttunut paljon odotettua nopeammin. Perinteisesti vahvojen teollisuusalojemme kasvunäkymät ovat selvästi aiempaa hitaammat ja koko elektroniikkaklusteri on jatkuvan murroksen keskellä. Meidän onkin panostettava entistä enemmän uusien menestystekijöiden löytämiseen, jotta taloudellinen kasvu ja hyvinvointi turvataan. Huomioitavaa Start-up toiminta on yritystoiminnan alue, josta voidaan löytää uusia menestyjiä. Viime vuosina yleinen mielenkiinto startup-yrityksiä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Startup-toiminnan ja -yritysten merkitys tuli vahvasti julkiseen tietoisuuteen vuonna 2009 Aalto-yliopiston opiskelijoiden parissa käynnistyneen Aaltoes-järjestön ja sen pohjalta kehittyneiden Startup Sauna -yrityskiihdyttämöohjelman ja Slush-konferenssin myötä. Eniten huomiota julkisuudessa on saanut Slush-konferenssi, joka kasvoi vuoden 2010 kolmen sadan henkilön kokoontumisesta yli 10 000 yrittäjän, pääomasijoittajan ja muun startupeista kiinnostuneen yleisön konferenssiksi. Vuonna 2010 käynnistyneen Startup Sauna –ohjelmaan on osallistunut 126 alkuvaiheen yritystä ja ne ovat saaneet toimintansa kehittämiseen eri rahoituslähteistä noin 30 miljoonaa euroa. Vuosina 2010–2012 minulla oli mahdollisuus olla mukana käynnistämässä Aaltoes-toimintoja. Tämän jälkeen olen työni kautta aktiivisesti seurannut niiden kehittymistä. Kokemusteni perusteella tämän kaltainen toiminta on tärkeää aloitteleville yrityksille. Ensinnäkin se rohkaisee nuoria yrittäjiä toimimaan ennakkoluulottomasti ja uskomaan rohkeasti oman liikeidean kehitysmahdollisuuksiin. Lisäksi se haastaa heitä asettamaan tavoitteita, joilla tähdätään kasvun hakemiseen kansainvälisiltä markkinoilta. Uskon, että organisoidulla startup-toiminnalla on pidem-

mällä tähtäyksellä myös merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouden kehitykseen. Ratkaisu Myös keskisuurissa yrityksissä on kasvupotentiaalia, jonka avualla voi saada aikaan kansainvälistä menestystä. Tätä tukeakseen joukko suomalaisia menestyneitä yrittäjiä ja kansainvälisesti kokeneita yritysjohtajia perusti Kasvuryhmä-yhteisön. Yhteisössä yrittäjät haastavat toisensa asettamaan entistä rohkeammat jatkuvan ja kannattavan kasvun tavoitteet. Yhteisö auttaa jäseniään uusien kasvumahdollisuuksien etsimisisessä ja tunnistamisessa ja näin saavuttamaan tavoitteita. Tärkeä osa toimintaa ovat jäsenten keskinäiset “sparraustapaamiset”, joissa avoimesti ja luottamuksellisesti vaihdetaan kokemuksia kasvun tavoittelusta. Nämä kokemukset liittyvät niin onnistumisiin kuin epäonnistumisten kautta oppimiseen. Kasvuryhmän laajemman toiminnan kick-off-tapahtuma “Kasva Suomi” järjestettiin 28. lokakuuta. Tapahtumaan osallistui lähes 200 yrityksen hallituksen puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa. Laaja kiinnostus Kasvuryhmä-yhteisön toimintaa kohtaan osoittaa, että keskisuurissa yrityksissä uskotaan kasvupotentiaalia löytyvän ja sitä halutaan lähteä systemaattisesti etsimään. Ja kun tässä työssä onnistutaan, on sillä huomattavaa merkitystä koko Suomen talouden kehitykseen. Yhteenveto Suomalaisten yritysten ja Suomen talouden hyvinvointia rakennetaan yritys kerrallaan. Kasvu lähtee ruohonjuuritason tekemisestä - esimerkiksi startup-toiminnan ja Kasvuryhmä-yhteisön kautta. Tarvittavat keinot ovat osittain erilaiset, mutta halu oppia ja tehdä rohkeasti on sama. Yritystemme tulevaisuus on meistä kiinni: omistajista, johdosta ja työntekijöistä.

Kirjoittaja Lauri Lehtovuori (KTM) työskentelee PwC Suomen Markets-yksikön managerina. Aikaisemmin Lehtovuori on työskennellyt Aalto yliopiston startup-ohjelmassa sekä PwC:llä siirtohinnoittelutiimissä.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Monissa uutiskuvissa Kosken tukka on tunnusmerkiksi muodostuneella letillä. -Kun mediahässäkkä alkoi, hiukset olivat sekaisin ja ne piti saada jotenkin siististi. Kaikki kuvat otettiin parin kolmen päivän aikana. Siitä syntyi vähän kulttikampaus.

Suorasuu Teksti: Milla Lappalainen | Kuva: Emppu Siltaloppi

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Haastattelusarja Sarjassa tutustutaan poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajiin. Tällä kertaa esittelyvuorossa on Kokoomusnuorten Susanna Koski.

Susanna Kosken elämää ohjaa raaka suunnitelmallisuus. Jos kaikki menee niin kuin poliitikon käsikirjassa, hänet valitaan kansanedustajaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa.

- Vuonna 2010 tein viisivuotissuunnitelman, joka tulee huhtikuussa tienhaaraan. Sinä aikana olen saanut paljon enemmän ja saanut antaakin paljon enemmän, kuin ikinä kuvittelin. En osaa kuvitella omalle kohdalleni tämän kuumempaa hetkeä pyrkiä eduskuntaan, Koski sanoo. Jos kilvassa irtoaa kansanedustajan paikka, Koski aikoo “painaa urku auki niin pitkälle kuin luottamusta riittää”. Politiikka ei toki ole päättäväisen naisen ainoa päämäärä. - Olen oppinut sen, että ainutkertainen elämä on liian lyhyt hukattavaksi. Joskus haluan tehdä bisnestä, mutta jos alan haaveilemaan, niin fokus häiriintyy. Se olisi juuri nyt vain itsensä kiusaamista, hän sanoo. Valtamedian otsikoihin Koski nousi vuosi sitten, kun kokoomusnuoret julkaisi kohua herättäneen tavoiteohjelmansa. Siinä vaadittiin muun muassa, että lakipykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan poistetaan. Koski ei ollut itse tekemässä kyseistä ohjelmaa, mutta sen puolustaminen lankesi kokonaan hänen harteilleen. - Olin vastavalittu puheenjohtaja, jonka tärkein velvollisuus oli puolustaa ohjelmaa. Se mediamyrsky mikä seurasi, oli valtavan opettava. Harvalla kokeneellakaan poliitikolla on sellaista kokemusta, Koski sanoo. Kun lehdet ruotivat armottomasti ja keskustelu kääntyy henkilökohtaisuuksiin, moni nostaa kätensä ilmaan. Koskesta ei kuitenkaan tuntunut oikealta vetäytyä. Hän halusi sanoa vastaan, jotta väärinkäsitykset eivät ottaisi valtaa. - Jossain vaiheessa en enää tunnistanut itseäni niistä kirjoituksista. Sitten se vaan loppui, kun ei ollut mitään kirjoitettavaa. Sittemmin on tuntunut paljon mukavammalta, kun olen päässyt puolustamaan asioita omista lähtökohdistani. Viime syksynä minusta esitettiin sellaisiakin asioita, jotka eivät kuulu minkään suomalaisen eduskuntapuolueen arvomaailmaan. Ikävät sanat harmittavat Koskea, mutta hänestä julkinen arvostelu kuuluu poliitikon työhön. Kritiikkiä pitää osata ottaa vastaan, mutta yhtä tärkeää on osoittaa, että

siitä ottaa opikseen. Vuosi sitten Koski latasi mediassa, että kokoomusnuorten tehtävänä on toimia vastaavana keskustelunherättäjänä jatkossakin. Sittemmin avaukset ovat olleet maltillisempia, mutta otsikoihin on kuitenkin pyritty. - Olemme tehneet parhaamme lunastaaksemme sen roolin. Ohjelmatyö on tärkeä osa nuorisojärjestöjen toimintaa. Siinä on mahdollisuutta vaikuttaa poliittiseen linjaan ja pohtia suhtautumistaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tämä on aitiopaikka seurata päivän politiikkaa. Tuoreessa imagotutkimuksessa paljastui, että kokoomuslaiset mielletään yhä ylimielisempinä muiden puolueiden edustajiin nähden. Koski uskoo, että hänellä on ollut eräänlainen leima otsassa jo pitkään. Moni saattaakin sijoittaa kauniin ja kärkkäät mielipiteet omaavan Kosken juuri tähän kopeaan kaartiin. - Haluan pahoitella sitä [vaikutelmaa], se tuskin on kenenkään tarkoitus. Pääministeripuolueen on tehtävä päätökset, joita koko Suomi tarvitsee, ja se saattaa näyttäytyä ylimielisenä. Minut varmasti tunnetaan suorasanaisena ja toivottavasti myös rohkeana keskustelijana. Kosken mukaan politiikassa pärjää, jos ymmärtää alan hengen. Työtä on mahdollista tehdä suurella kunnianhimolla, ja tavoitteita voi asettaa korkealle. Pelissä on myös valtaa, josta kaikki taistelevat. Valta muuttuu vaaraksi, jos se pääse turmelemaan. - Samalla tavalla kuin julkisuus, se voi viedä sinut tuhon tielle jos rakastut siihen. Tämä [luottamustehtävä] on minulle annettu. Jos menetän nöyryyden, niin on aikakin lopettaa nämä tehtävät. Oikeistolaiset arvot elävät Koskessa vahvasti. Hän on perinteisesti ollut sitä mieltä, että omilla valinnoilla, työllä ja ahkeruudella pitää olla merkitystä ihmisen elämässä. - Kannatan vapaata markkinataloutta suurella sydämellä. Jossain vaiheessa tulee se raja, kun yrittäminen ei ole enää kannattavaa. Jos riskiä pitää edes miettiä nimen-

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Susanna Koski • Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtaja • Ikä: 29 • Asuu: Vaasassa ja Helsingissä • Kotoisin: Laihialta • Harrastaa: tien päällä liikkumista, muun muassa lenkkeilyä ja moottoripyöräilyä • Esikuva: Minulla on rohkea äiti, joka ei ole antanut periksi lannistaviltakaan tuntuvissa olosuhteissa.

omaan sääntelyn takia, liikutaan jo aika vaarallisilla vesillä, Koski sanoo. Vuoden mittaan Koski on saanut pistää mielipiteensä tulitestiin. Marraskuussa ilmestyi teos Punavihreä, sinivalkoinen, jossa Koski ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ottavat yhteen kirjeitse. Kumpikaan ei Kosken mukaan säästellyt paukkujaan. - Oman arvomaailman argumentointi ajan kanssa oli todella opettavaista. Missään kohtaa ei tullut tunnetta, että mitäköhän olen tästä mieltä. Kyllä se reaktio tulee selkärangasta, ainakin että ei näin”, Koski kertoo. “Ei näin” onkin kirjan kantava teema. Kun politiikan voimanaiset puoluekentän eri laidoilta ottavat yhteen, törmäykset ovat taattuja. Yhdestä ollaan kuitenkin yhtä mieltä: pienyrittäjien oloja tulee kohentaa. Kosken mielestä kokoomus voisi täyttää paremmin tehtävänsä yrittäjäystävällisenä puolueena. -Kyllä meitä täällä on, jotka taistelevat sen puolesta. Ihan hyväkin että kokoomusta kritisoidaan, jotta se tarttuisi siihen vastuuseen, joka sille on uskottu. Kosken resepti talouden saattamiseksi takaisin iskukuntoon on yksisanainen: investoinnit. Niistä on tehtävä yrityksille houkuttelevampia, jotta taloudellinen toimeliai-

suus lisääntyy. Myös työmarkkinoiden pitäisi olla vapaammat, eli työn teettämisen ja vastaanottamisen pitäisi olla huomattavasti nykyistä kannattavampaa. -Ainoastaan yksityiselle sektorille syntyy tuottava työ, josta syntyy arvoa ja hyvinvointia jaettavaksi myös niille, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään. Kokoomusnuoret ovat ottaneet kantaa, että yhteisöveroa pitäisi edelleen laskea. [Matti] Vanhanenkin kuvasi, että jokainen euro, joka jää yritykseen, tuottaa kolme kertaa enemmän kuin se, joka maksetaan veroina valtiolle. Kosken toinen kynnyskysymys on perintöverosta luopuminen, sillä hänestä ei ole vielä esitetty järkevää reseptiä sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Asiasta on hänen mukaansa ristiriitaisia näkemyksiä jopa kokoomuksen riveissä. Kosken oma mielipide on jälleen kerran järkkymätön. -Ihmisillä on asennevika. Suurin osa haaveilee äkkirikastumisesta tekemättä mitään. Kukaan ei paheksu lottovoittajia, mutta jos joku on onnistunut sukupolvien saatossa omalla työllä tai ahkeruudella kerryttämään varallisuutensa, se on jotain kultalusikkautopiaa. Omistusoikeutta ja omaisuuden suojaa on puolustettava, Koski lataa.

· Perheyritys 4 / 2014 ·

Asiantuntijakirjoitus

Sosiaalinen myynti – rohkea rokan syö Sosiaalinen myynti eli maailmalta Suomeen rantautunut ’social selling’ puhututtaa nyt b2b-yritysten myynti- ja markkinointi-ihmisiä. Mitä hyötyä sosiaalinen media ja verkko tuovat myyntityöhön? Mielenkiinnon syy on yksinkertainen: asiakkaan muuttunut käyttäytyminen. Suurin osa b2b-asiakkaista etenee ostoprosessissaan jo pitkälle ennen myyjän kontaktointia. Lista pätevistä yhteistyökumppaneista ja mielenkiintoisista tuotteista on muodostettu verkosta ja omasta vaikutuspiiristä löytyvien tietojen ja suositusten tiimoilta jo ennen kuin myyjä pääsee tuotteitaan esittelemään – jos pääsee.

Luottamus on löydettävyyden lisäksi toinen tärkeä näkökulma, joka tekee sosiaalisissa verkostoissa vaikuttamisesta tärkeää. Edelmanin Trust Barometer -tutkimuksen mukaan ihmiset luottavat yritysjohtajiin vähemmän kuin asiantuntijoihin. Vielä vähemmän luottamuksen arvoiseksi koetaan maksettu mainonta. Omien tuotteiden tyrkyttämisen sijaan sosiaalisessa myynnissä on kyse luottamuspääoman rakentamisesta: yrityksen ajatusjohtajuuden rakentamisesta, oman asiantuntijaprofiilin nostamisesta ja asiakkaan auttamisesta.

”Olemalla aktiivisesti läsnä verkossa olet löydettävissä itse valitsemallasi ja hallitsemallasi tavalla.”

Verkossa aktiiviselle yritykselle, myyjälle ja asiantuntijalle muuttuneesta ostokäyttäytymisestä on suurta iloa: oikea sisältö, tuotteet ja asiantuntemus voivat löytää ostajansa jopa ilman henkilökohtaista, kallista myyntityötä. Tyrkyttämisen sijaan syntyy vetovoimaa. Sosiaalinen myynti ja vaikuttaminen verkossa vaativat toki jatkuvaa uusien taitojen opettelua. Se kuitenkin kannattaa, sillä some-osaaminen ja verkostot ovat rahanarvoisia niin puhujalavoilla kuin myyntitulosten saavuttamisessa.

Hyväksy siis muutos ja tartu toimeen. Pohdi tavoitteitasi ja asiakkaidesi kannalta tärkeimpiä kanavia. Valitse teemat, joista olet aidosti kiinnostunut. Perehdy pelivälineisiin. Osallistumalla keskusteluihin, kirjoittamalla blogia ja olemalla aktiivisesti läsnä verkossa pääset itse johtamaan sitä, mihin teemoihin ja aihepiireihin liittyen oma ja yrityksesi nimi verkosta löytyy. Toisin kuin aivokirurgiassa, tarjotessasi mielipiteitäsi ja asiakasta auttavaa tietoa verkossa ovat epäonnistumisen riskit kohtuullisen pienet.

Minna Pinola SEK Public minna.pinola@sek.fi @minna_pinola

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Asiantuntijakirjoitus

Jatkuvuudella vaikuttavuuden ytimeen Kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus. Se on jatkuvuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Välttämättömät omistaja- ja henkilöstövaihdokset eivät saa aiheuttaa häiriöitä yrityksen varsinaiselle toiminnalle. Tavoitteenamme on, että suomalaiset yritykset uudistuvat, kehittyvät ja voittavat markkinoita. Asiakkainamme on niin aloittavia, kannattavaa kasvua tavoittelevia, ulkomaisille markkinoille pyrkiviä kuin niillä jo toimivia yrityksiä. Tehtävänämme on auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään kilpailussa. Haluamme olla mukana muutostilanteissa, joissa pyritään uudistumiseen, kasvuun tai kansainvälistymiseen. Työllistäminen on kasvun seurausta ja vain uudistuva yritys säilyttää kilpailukykynsä. Kotimarkkinat ovat aina rajalliset ja kasvunrajat lähellä. Kasvavien yritysten on siksi luonnollista suunnata kansainvälisille markkinoille. Perheyritykset ajattelevat pitkällä aikajänteellä. Niillä on yleensä enemmän aikaa odottaa tuottoa investoinneilleen kuin hajautetusti omistetuilla yrityksillä. Pääoman kanavoiminen yrittämiseen ja uudistumiseen on tärkeätä. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen edellyttää osaavia jatkajia ja

pääomaa. Rahoitus ei saisi muodostaa pullonkauloja yrityksen elinkaaren missään vaiheessa. Taloudellinen jatkuvuus on toimeentulon tuovien työpaikkojen turvaamista ja verojen maksamista. Vastuullisesta toiminnastaan yritys saa kilpailuetua hinnan ja laadun rinnalle, esimerkiksi yritysja tuotekuvan kehittämisessä, parhaiden työntekijöiden saamisessa, asiakasuskollisuuden rakentamisessa ja rahoittajien kiinnostuksen varmistamisessa.

”Kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus.” Perheyritysten paikallisuus lisää perheyritysten vastuunkantoa. Yhteiskuntavastuun periaatteet koetellaan käytännössä esimerkiksi yritysten muutostilanteissa, joissa vastuullisuus tarkoittaa entistä parempaa ennakointia, informoimista ja seurauksien hoitamista. Se on todiste halusta jatkuvuuteen ja sitoutumisesta omaan yhteisöön.

HANNU PUHAKKA Aluejohtaja Finnvera Oyj hannu.puhakka@finnvera.fi

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Asiantuntijakirjoitus

Osakkeenomistajan kyselyoikeus ja sen rajoitteet Osakkeenomistajan oikeutta tehdä kysymyksiä yhtiökokouksessa hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle ja saada tietoa yhtiön asioista kutsutaan yleisesti osakkeenomistajan kyselyoikeudeksi. Kyselyoikeus palvelee kahdenlaista tavoitetta. Kyselyoikeus auttaa mielipiteen muodostamista yhtiökokouksessa päätettävistä asioista sekä varmistamaan, että johto ajaa yhtiön liiketoimintaa omistajien parhaassa intressissä. Johdolla on tietty harkintavalta annettavien vastauksen suhteen, sillä kyselyoikeus oikeuttaa saamaan ainoastaan ”tarkempia tietoja” yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja kysymyksen on ”voitava vaikuttaa” kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin. Kyselyoikeus on tarkoitettu laajaksi. Kyselyoikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Johdon on pidättäydyttävä antamasta yhtiökokouksessa sellaista tietoa, jonka antaminen voisi aiheuttaa yhtiölle olennaista haittaa. Osakeyhtiölain näkökulmasta kieltäytymisperuste kattaa yhtiön yrityssalaisuudet. Kieltäytymisperuste voi myös olla käsillä esimerkiksi, jos tiedon antaminen voisi hyödyttää

yhtiön kilpailijoita yhtiön kustannuksella. Kieltäytyminen antamasta tietoja voi myös perustua siihen, että pyydetty tieto kuuluu sopimukseen perustuvan salassapitomääräyksen piiriin. Sopimukseen sisältyvän salassapitomääräyksen rikkominen saattaa johtaa korvausvelvollisuuteen ja/tai riskiin liikesuhteen menettämiseen ja nämä voivat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja kaikkien osakkeenomistajien vahingoksi. Merkitystä voidaan kuitenkin antaa tiedon vastaanottajaryhmän laajuudella. Jos tieto annetaan pienemmälle ryhmälle, esimerkiksi pienelle omistajapiirille listaamattomassa yhtiössä, tiedon vastaanottajan intressit voivat olla paremmin selvillä ja tiedon luottamuksellisuudesta on mahdollista huolehtia tarvittaessa salassapitovelvoittein. Kyselyoikeudella on, edellä kuvatuilla rajoituksillakin, kuitenkin merkittävä funktio. Koska osakkeenomistajat valitsevat hallituksen, on luonnollista, että johto pyrkii ylläpitämään luottamussuhdetta omistajiin. Luottamussuhteen ylläpidon osana voidaan pitää avointa ja joustavaa, mutta kyselyoikeuden rajauksien puitteissa tapahtuvaa dialogia johdon ja omistajien välillä yhtiökokouksessa.

Andreas Doepel Partner Asianajotoimisto Borenius Oy andreas.doepel@borenius.com

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Uudet jäsenet Containerships Ltd. Oy

KK-Valmennuskeskus Oy Perustettu: 1975 Toimiala: koulutus Liikevaihto: 4,9 Meur Henkilöstö: 49 Omistajasuku: Kasanen Kotipaikka: Helsinki

perustettu: 1990 toimiala: kansainvälinen meriliikenteen konttikuljetus liikevaihto: 230 Meur henkilöstö: 500 omistajasuku: Nordström kotipaikka: Helsinki

Nostolava-auto Jalo & Jalo Oy

Hiihtokeskus Himosvuori Oy

Perustettu: 1972 Toimiala: rakennuskonevuokraus Liikevaihto: 4 Meur Henkilöstö: 23 Omistajasuku: Jalo Kotipaikka: Turku

perustettu: 1983 toimiala: matkailu liikevaihto: 3,8 Meur henkilöstö: 27 omistajasuku: Ojala ja Kuokkanen kotipaikka: Jämsä

Airaksinen Capital Oy

Retco Oy

Perustettu: 1990 Toimiala: Kiinteistöjen omistus ja vuokraus Liikevaihto: 2 Meur Henkilöstö: 4 Omistajasuku: Airaksinen Kotipaikka: Vaasa

Oy Fredr Edv Ekberg Ab

Perustettu: 1852 Toimiala: leipomo ja konditoria Liikevaihto: 1,5 Meur Henkilöstö: 19 Omistajasuku: Ekberg Kotipaikka: Helsinki

Perustettu: 1999 Toimiala: tukku- ja vähittäiskauppa Liikevaihto: 3,5 Meur Henkilöstö: 7 Omistajasuku: Setälä Kotipaikka: Pori

Lainisalo Oy

Perustettu: 1990 Toimiala: teollisuus Liikevaihto: 9 Meur Henkilöstö: 100 Omistajasuku: Lainisalo Kotipaikka: Helsinki

Tampereen Kovakivi Oy

Perustettu: 1914 Toimiala: graniitin louhinta ja jalostus Liikevaihto: 2,1 Meur Henkilöstö: 22 Omistajasuku: Elomaa Kotipaikka: Kuru

· Perheyritys 2 / 2014 ·

Asiantuntijakirjoitus

Elon Yrittäjämittari 2014: Nuori yrittäjä kaipaa mentoria Työeläkeyhtiö Elo toteutti elokuussa Elon Yrittäjämittari 2014 -tutkimuksen, jolla selvitettiin yrittäjien hyvinvointia sekä yrityksen menestystekijöitä. Kyselytutkimukseen vastasi noin 2300 Elon yrittäjäasiakasta. Lähes puolella yrittäjistä työ ja muu elämä ovat hyvin tasapainossa ja heille jää riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen. Suurin osa yrittäjistä myös kokee työnsä hyvin merkitykselliseksi, mikä auttaa jaksamaan tiukkojakin aikoja. Valitettavasti tilanne ei aivan kaikilla ole yhtä hyvä. Joka viides tutkimukseen vastanneista yrittäjistä kärsii huolestuttavasti niin sanotusta hallinnan puutteesta: heillä on vaikeuksia selvitä yrityksen työmäärästä, eivätkä he ole niin tyytyväisiä yrittäjänä oloon kuin hyvinvoivat yrittäjät.

Iästä riippumatta yrittäjien suurimmat haasteet liittyvät ajanhallintaan. Aika ei luonnollisestikaan riitä, jos töitä on yksinkertaisesti liikaa, mutta taustalla saattaa olla myös priorisoinnin tai osaamisen ongelmia. Kyselyyn vastanneet yrittäjät nostivat hyvät verkostot ja kumppanit tulevaisuuden menestyksen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi, mutta käytännössä moni haluaa pitää langat tiukasti omissa käsissä. Tunnistatko itsesi?

”Kyselyyn vastanneet yrittäjät nostivat hyvät verkostot ja kumppanit tulevaisuuden menestyksen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi, mutta käytännössä moni haluaa pitää langat tiukasti omissa käsissä.”

Ehkä hieman yllättäen eniten riskejä työssä uupumiseen on nuorilla alle 36-vuotiailla yrittäjillä. Heistä joka neljäs kokee, että vapaa-aikaa ei jää riittävästi työstä palautumiseen. Nuoret yrittäjät kertoivat myös lomailevansa hyvin vähän, tyypillisesti vain yhdestä kymmeneen päivään vuodessa.

Etenkin nuoret yrittäjät kertoivat kaipaavansa tukea liiketoiminnan perusasioihin, kuten strategian luomiseen, myyntitaitojen kehittämiseen ja budjetointiin. Moni oli yllättynyt, mitä kaikkea osaamista yrittäminen edellyttää. Tukea kannattaa rohkeasti hakea oman yrityksen ulkopuolelta.

Kokemus tuo paitsi osaamista, myös ymmärrystä omista kehittämisalueista ja jaksamisen rajoista. Parhaiten työssään nimittäin kyselymme mukaan jaksavat yli 55-vuotiaat yrittäjät. Moni nuori yrittäjä voisikin hyötyä mentorista, esimerkiksi kokeneemmasta yrittäjästä, jonka kanssa voisi kirkastaa niin yrityksen liikeideaa ja tavoitteita kuin laajemmin omaa elämäntilannetta. Annarita Koli Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo annarita.koli@elo.fi

· Perheyritys 2 / 2014 ·

tulossa

LISÄARVOA HALLITUSTYÖSTÄ Helsinki

Valmennuksessa saat mm. uusia näkökulmia hallitustyön kehittämiseen ja eväitä omistajien, hallituksen ja johdon toimivaan yhteistyöhön.

15 12

TAMMIKUUTA

MAALISKUUTA

PERHEYRITYS AAMIAINEN

Museokatu, Helsinki

”Tunnista yrityksesi vahvuudet - yrityksen arvonmääritys”, isäntänä Kauppalehti

TAM M I K U U TA

JOHTORYHMÄ Helsinki

PERHEYRITYS AAMIAINEN

Museokatu, Helsinki

MAALISKUUTA

ALUMNITAPAAMINEN

MAALISKUUTA

NEXT TALVIAKATEMIA

Ruka

STRATEGINEN JOHTAMINEN Helsinki

Nextien vuoden päätapahtuma kerää seuraajapolven edustajat oppimaan, verkostoitumaan ja pitämään hauskaa. Teemana on rohkeus ja itsensä ylittäminen.

Valmennus on räätälöity omistajille, hallituksen jäsenille ja operatiivisille johtajille, jotka haluavat syventää liiketaloudellista osaamistaan.

22 26

TAMMIKUUTA

MAALISKUUTA

Lehden teemana on luottamus.

Museokatu, Helsinki

PERHEYRITYS AAMIAINEN

FBN NXG INTERNATIONAL SUMMIT CARTAGENA

KEVÄTKOKOUS Tampere

H U H T I K U U TA

16 17

HELMIKUUTA

K E S Ä K U U TA

www.perheyritystapahtuma.fi

Museokatu, Helsinki

HELMIKUUTA

Museokadulla pidettävän aamutilaisuuden isäntänä PwC.

Päivän teemana on tänä vuonna paikallisuus.

PERHEYRITYS AAMIAINEN

TO U KO K U U TA

PERHEYRITYS AAMIAINEN

PERHEYRITYS TAPAHTUMA

PL:n pitkien valmennusohjelmien osallistujien alumnitapaaminen, jonka teemana on yrityskaupat.

TO U KO K U U TA

PERHEYRITYS -LEHTI

Päivän tavoitteena on kehittää johtoryhmän toimintaa perheyrityksissä.

· Perheyritys LISÄTIETOA: WWW.PERHEYRITYS.FI |

Museokatu, Helsinki

2 / 2014 · ILMOITTAUTUMISET: ILMOITTAUDU@PERHEYRITYS.FI

Tietoa Perheyritysten liitosta

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä PL:n Facebook-sivusta!

Liittoon kuuluu noin 420 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 31 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 165 000 henkilöä.

www.perheyritys.fi/perhe

Olkaamme ylpeästi suomalaisia perheyrityksiä. Broman Group ja Motonet sen keksi, jatketaan me kaikki sitä – kerrotaan se asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja muille sidosryhmillemme. Me olemme suomalainen perheyritys! Luodaan yhdessä sanojen sisällöstä arvo, johon halutaan kuulua. Pyydä merkki käyttöösi verkkosivujemme kautta: www.perheyritys.fi/perhe.