Perheyrityslehti 1/2019 by Perheyritysten liitto

TEEMA: HYVINVOIVA YHTEISKUNTA

SAKU TUOMINEN: 1| 2019

P E R H E Y R I T YST E N L I I TO N J ÄS E N L E H T I

YRITYSVASTUU PELASTAA MAAILMAA

Next-työryhmän puheenjohtaja Milla Lappalainen

Ilon kautta uusiin haasteisiin

Koulujen lukujärjestykseen empatia ja mielen taidot

SUOMI TARVITSEE TALOUSKASVUA,... Talouskasvu on ainoa tie korkeampaan työllisyyteen, mikä luo hyvinvointia yksilöille ja vaurautta Suomelle.

...YRITTÄJIÄ...

Jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin, Suomi tarvitsee yrittäjiä ja etenkin työllistäviä yrityksiä.

...JA OMISTAJIA. RAKENNAMME YHDESSÄ HYVINVOIVAA YHTEISKUNTAA

Hyvinvoivaa Suomea rakennetaan uskomalla ja investoimalla osaamiseen ja yrittämiseen. Verotuksen tulee kannustaa suomalaisia omistamaan yrityksiä, jotka investoivat ja työllistävät Suomessa.

Perheyritysten liiton eduskuntavaalitavoitteet >> Lue lisää s. 29!

PERHEYRITYS 1 • 2019

PÄÄKIRJOITUS

Voi hyvin! Rakas ystäväni Heikki kysyy minulta aina kohdatessamme tai jutellessamme puhelimessa ”Miten sinä voit?”. Kysymys tuntuu minusta hyvältä, se ei ole vain muodollinen kohteliaisuus. Se viestittää minulle, että minusta välitetään, olen hänelle ystävänä merkityksellinen. Kerron hänelle mielelläni iloni ja suruni. Heikki on ihminen, joka osaa ja jaksaa kantaa huolta ja vastuuta kohtaamiensa ihmisten elämästä. Usein tuntuu, että hänen kaltaisiaan ei ole liian paljon. Kiire ja omat huolet vievät meiltä kyvyn pysähtyä hetkeksi ja osoittaa välittämisemme toisesta ihmisestä. Uskon, että yrityksissäkin työhyvinvointia lisäisi merkittävästi se, että osattaisiin keskustella ja kuunnella toisen ajatuksia elämästä. Joskus rohkaiseva hymykin riittää. Hyvinvointi on ollut tutkimusten ja median kiinnostuksen kohteena jo monien vuosien ajan. Tänä talvena vanhusten hyvinvointi, ja varsinkin sen puute on rajulla tavalla noussut esille. Liian moni vanhus ei saa hoitoa, joka kuuluisi hyvään tai edes kohtuulliseen elämään. Syitä vanhustenhuollon

huonoon tilaan on varmasti useita. Yhteiskuntamme on kuitenkin ilokseni yksiselitteisesti ottanut kantaa sen puolesta, että vanhuksia pitää hoitaa enemmän ja paremmin, kuin mitä tähän mennessä on tehty. Osaamme välittää toisistamme ja kantaa huolta heikompien puolesta kollektiivisella tasolla. Tämäkään ei ole itsestään selvää kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Jokainen meistä pohtii aika ajoittain omaa elämäänsä, sen tarkoitusta ja niitä asioita, jotka tekevät elämästä merkityksellistä. Useimpien tavoitteena on onnellisuus, kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tiedämme, että onnellisuuden peruskiviä on terveys, perhe-elämä, ystävät, työ ja ehkäpä myös positiivinen asennoituminen elämään ja sen vastoinkäymisiin. Onnelliset, hyvinvoivat ihmiset muodostavat onnellisen perheen ja ovat merkittävimpänä tekijänä menestyksekkäissä yrityksissä. Menestyvät yritykset luovat pohjan toimivalle ja kehittyvälle yhteiskunnalle. Voi hyvin!

Päivi Leiwo Perheyritysten liiton hallituksen vpj.

PERHEYRITYS 1 • 2019

SAKU TUOMINEN LUKUJÄRJESTYKSEEN MIELEN TAIDOT JA EMPATIA

TÄSSÄ

Sivu 6

NUMEROSSA

LUOTTAMUS HYVINVOINTIVALTIOON HIIPUU Sivu 10

1/2019

UNICEF-ARTIKKELI LAPSEN TYÖ EI OLE LAPSITYÖ Sivu 14 KOLUMNI ANTTI KULJUKKA FENNIA Sivu 17 YRITYSVASTUU PELASTAA MAAILMAA Sivu 18 JATKAJAT: HINAUSAUTOKESKUS Sivu 22

Empatiaa enkun ohella

TUTKIMUS: ISABELLA WREDE Sivu 24

Sivu 6

OSAAVA OMISTAJA: CASE MECONET Sivu 26 Luottamus hyvinvointiyhteiskuntaan vaakalaudalla? s.10

TOMI SIPILÄN HINAUSAUTOKESKUS ON AINA VALMIINA APUUN S.22

KOLUMNI HEIKKI TUOMELA EVERSHEDS Sivu 28 TOIMITUSJOHTAJALTA Sivu 29 PIILOSET KATSOO TULEVAAN Sivu 30 YHTEISTYÖSSÄ JARI SALMINEN EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY Sivu 34 SYDÄMEN ASIA

YHTEISTYÖSSÄ

COMBIWORKS Sivu 36

KESÄTYÖ ON IKKUNA MOLEMPIIN SUUNTIIN

DevCo Partners & Eversheds Asianajotoimisto Oy s. 34 ja 44

Sivu 40

NEXTIT TALVIAKATEMIASSA Sivu 41 NEXTIEN UUSI PUHEENJOHTAJA MILLA LAPPALAINEN Sivu 42 YHTEISTYÖSSÄ TEEMU ALAHUHTA JA LAURI STADIGH DEVCO PARTNERS Sivu 44

ISABELLA WREDE

KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 46

Sivu 24

UUSI VAKIOPALSTA KYSY ASIANTUNTIJALTA S.46

PERHEYRITYS 1 • 2019

UUDET JÄSENET Sivu 46 LYHYESTI Sivu 46

TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 50

PÄÄTOIMITTAJALTA

HYVÄ LUKIJA, Eduskuntavaaleihin on tätä kirjoitettaessa reilu puolitoista kuukautta aikaa. Edessä on tavallista jännittävämpi kevät, sillä mielipidetiedusteluiden perusteella voi sanoa lähes varmasti, että valta on Suomessa vaihtumassa. Tulossa ovat siis hyvin tärkeät vaalit myös perheyritysten kannalta. Tämän lehden teemana on hyvinvointia rakentamassa, ja teema sopii perheyrityksille erinomaisesti. Suomi tuskin olisi nykyinen Suomi – monilla kansainvälisillä mittareilla erinomainen maa – jos meillä ei olisi ollut vuosikymmenien ajan tähän maahan sitoutuneita yrittäjiä ja omistajia. Toivottavasti myös seuravan neljän vuoden päättäjät ymmärtävät tämän, puoluekannasta ja taustasta riippumatta, ja tekevät järkeviä päätöksiä mielessään se, että Suomi tarvitsee talouskasvua, yrittäjiä ja omistajia. Tähän liittyen meillä PL:n toimistolla on teille toivomus: nettisivuiltamme (perheyritys.fi) löytyvät vaalitavoitteemme ja niihin liittyviä taustoittavia kirjoituksia. Näitä vaalimateriaaleja saa mielellään jakaa sosiaalisessa mediassa omien kanavienne kautta, niin viestimme menee vielä paremmin perille.

Jännittävää vaalikevättä! Johanna

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 1795-8075 LEHDEN TEKIJÄT Johanna Vesikallio, päätoimittaja johanna.vesikallio@ perheyritys.fi, 0407224092 Sini-Marja Ant-Wuorinen, AD sini-marja.ant-wuorinen@ perheyritys.fi TEKSTIT: Aleksi Vienonen Anna Gustafsson Anne Salomäki Annukka Oksanen Jaana Laitinen Krista Elo-Pärssinen Minna Juti Pauliina Tornberg Sini-Marja Ant-Wuorinen KUVAT: Liisa Takala Meeri Utti Olli Häkämies Oscar Lindell Sini-Marja Ant-Wuorinen Vesa-Matti Väärä KANNESSA: Milla Lappalainen kannen kuva: Liisa Takala

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI: MINNA JUTI | KUVAT: MEERI UTTI

Saku Tuominen rakentaa hyvinvointia kehittämällä koulua

LUKUJÄRJESTYKSEEN MIELEN TAIDOT JA EMPATIA

Hyvinvointia rakennetaan koulutuksella, mutta millaisella? Mitä meidän pitää oppia tulevaisuudessa? Saku Tuomisella on siitä ajatuksia.

PERHEYRITYS 1 • 2019

”Kasvoin aikoinaan siihen, että bisneksessä menestyäkseen koulussa on opiskeltava pitkää saksaa. Myöhemmin en ole koskaan sanonut bisneksessä lausettakaan saksaksi”, Saku Tuominen, 52, kertoo. Kun maailma muuttuu, koulun on muututtava ja kehityttävä sen mukana. Tuomista ei kauheasti kiinnosta, painotetaanko yliopistojen pääsykokeissa jatkossa luonnontieteitä vain humanistisia aineita. Tärkeää on, että koulu antaa oppilaille jatkossakin vahvan yleissivistyksellisen pohjan. Mutta se ei yksin riitä. ”Koulun pitää opettaa taitoja, jotka ovat relevantteja riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Se tarkoittaa myös erilaisia ajattelun taitoja, esimerkiksi kriittistä ajattelua, oppimaan oppimista ja mielen hallintaa”, hän sanoo. Peruutetaanpa vähän. Noustaan hissillä Helsingin Pursimiehenkadulla olevan toimistorakennuksen kuudenteen kerrokseen. Pitkän harmaan käytävän perällä aukeaa ovi Idealist Groupin ja HundrEDin vastaremontoituun toimistoon. Iso ullakkohuoneisto on maalattu kokonaan valkoiseksi. Rivi suuria ruutuikkunoita aukeaa kattojen yli etelän suuntaan merelle. Tänne mahtuu ajatuksia! Saku Tuominen ja Juha Tynkkynen omistavat yhdessä Idealist Groupin. Se pyrkii ratkaisemaan erilaisia ongelmia hyvin toteutettujen ideoiden avulla. Vuosien mittaan sillä on ollut useita erilaisia projekteja ja tytäryhtiöitä. Viimeiset viisi vuotta Tynkkynen ja Tuominen ovat keskittäneet voimansa HundrEDiin, joka on voittoa tavoittelematon koulutusalan toimija. Tuominen istuu toimiston neuvotteluhuoneessa edessään kuppi kahvia. Hän kertoo, että HundrEDin kunnianhimoisena tavoitteena on olla jonakin päivänä maailman johtava opetusalan innovaatioiden asiantuntija. ”Koetamme ymmärtää syvällisesti koulujen ongelmia ja tunnistaa niihin jo olemassa olevia, pedagogisesti järkeviä ratkaisuja. Toimimme kansainvälisesti. Kun jostakin löytyy ratkaisu tai toimintatapa, josta uskomme olevan hyötyä kaikkialla maailman kouluissa, autamme sitä leviämään.” Tuominen antaa esimerkin suomalaisesta kouluinnovaatiosta, jota sietäisi jakaa. ”Välitunti. 15 minuutin tauko oppituntien välissä, jolloin lapset voivat mennä ulos ja liikkua vähän. Kaikkien aivotutkijoiden mukaan se edistää oppimista. Kuitenkin suurimmassa osassa maailman kouluja oppitunnit seuraavat toisiaan eikä välissä ole kuin muutama minuutti.” Välituntia ei ole tuotteistettu, mutta HundrED on ollut välittämässä satoja muita oppimista tehostavia innovaatioita jo yli 150 maassa. Miksi Tuominen kiinnostui juuri koulusta ja oppimisesta? Miksi siitä tuli hänelle sydämen asia? ”Kun on yksi elämä, on kiva tehdä asioita, joilla on merkitystä. Ja jos haluaa tehdä rakentavaa muutosta maailmassa, siihen tuskin on parempaa paikkaa aloittaa kuin koulu”, hän sanoo.

”Mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan?” Saku Tuominen kysyy. Hyvinvoinnin rakentamisesta keskusteltaessa hän ei selvästikään halua jäädä pohtimaan vain taloudellista voiton tavoittelua ja kasvua. ”Minua kiinnostaa hyvinvointi laajasti ajateltuna”, hän sanoo. Tuomisen mukaan se edellyttää laadukasta ajattelua, mielen kirkkautta, asioiden kyseenalaistamista ja rohkeaa toisinajattelua. ”Yritän koko ajan pohtia, miten asioita voidaan tehdä entistä paremmin.” Hetken aikaa Tuominen maistelee sanaa ratkaisunhakuinen. Onko hän sitä? Ei, se ei tunnu tyydyttävän häntä. ”Olen ennen muuta ongelmanhakuinen – mutta innostunut”, hän lisää. Tuomisen mielestä ongelmissa ei ole mitään vikaa. Ne kuuluvat elämään, ja ratkaistuina ne vievät eteenpäin. ”On jonninjoutavaa semantiikkaa selittää, että ei puhuta ongelmista vaan kutsutaan niitä haasteiksi”, hän sanoo. Tuominen väittää käyttävänsä paljon aikaa ongelmien etsimiseen ja niiden tunnistamiseen. Sen jälkeen hän haluaa keskustella niistä. ”Ongelmia, joita ei ymmärretä, on vaikea selvittää. Heti, kun ongelma ymmärretään, se on yleensä myös helppo ratkaista.” Tuomisen mielestä nykyisin ollaan huonoja sietämään epävarmuutta, ja ongelmia kiirehditään lakaisemaan alta pois ennen kuin niiden ydin on todella oivallettu. Varsinainen työ jätetään kesken. ”Olen valmis käyttämään paljon aikaa ongelmien pohtimiseen. Yksikään palaveri, jossa pohditaan ongelmaa, ei mene hukkaan, vaikka tavoitetta ei sen aikana vielä saavutettaisikaan”, hän sanoo. Suomalaisessa koulussa Saku Tuominen on valmis näkemään paljon muutakin hyvää kuin välitunnit. Hänen mielestään Suomella olisi ainutlaatuinen mahdollisuus olla koulun kehittämisen edelläkävijä maailmalla. ”Meillä on yksi maailman tasa-arvoisimmista kouluista. Kaikki koulumme ovat maailman mittakaavassa hyviä. Kaikkialla Suomessa saa hyvää opetusta. Opettajamme ovat kansainvälisessä vertailussa huippuja. He ovat hyvin koulutettuja ja taitavia. Heihin myös luotetaan, ja heille on annettu riittävästi vapautta päättää itse, miten he opettavat. Näistä ominaisuuksista voimme olla todella ylpeitä, ja niistä meidän on pidettävä kiinni, vaikka se ei tarkoitakaan, etteikö asioita pitäisi myös kehittää koko ajan.” Sen sijaan, että rientäisimme maailmalle hyvänä esimerkkinä kertomaan ilosanomaamme, kompastumme kuitenkin Tuomisen mielestä tällä hetkellä koulusta käytävään tympeään julkiseen keskusteluun. ”Koulun sisällä ja ammattilaisten keskuudessa keskustelu on rakentavampaa, mutta julkisuudessa se on ollut huonoa ja paljon kielteisempää kuin mitä suomalainen koulu ansaitsisi. Ilmapiiri on ikävä. Asioita ymmärretään jatkuvasti tahallises-

PERHEYRITYS 1 • 2019

ti väärin, keskustelu on mustavalkoista, nurkkakuntaista ja taantumuksellista.” Esimerkeiksi Tuominen ottaa puheet digitalisaatiosta ja ilmiöoppimisesta. Niihin kumpaankin kohdistuu hänen mielestään liioiteltua kauhistelua ja perusteetonta vastustusta. ”Käytetään vahvoja sanoja ja väitetään yksiselitteisesti, että opettajat ovat tyrmänneet uudet käytännöt. Se ei ole totta. Opettajien antamassa kritiikissä useimmiten kyse on siitä, että muutokset on yritetty toteuttaa liian nopeasti. Opettajat tuntevat tarvitsevansa lisää aikaa uuden oppimiseen ja muutosten läpiviemiseen. Heitä on syytä kuunnella.” Tuominen kaipaa keskusteluun suhteellisuudentajua. Hän on selvästi ärtynyt muun muassa siitä, miten asioista keskustelevat hekin, jotka eivät edes yritä tutustua niihin. ”Sanopa, montako kertaa uudessa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa mainitaan esimerkiksi ilmiöoppiminen, jonka nyt väitetään tuhoavan koko koulun?” hän kysyy ja vastaa: ”Ei kertaakaan!” Kritiikitön ei pidä olla, kehitettävää kyllä riittää, Tuominen muistuttaa, mutta jos jatkuvasti toteutetaan ajatusta, että huonot uutiset ja katastrofit ovat hyviä uutisia kiinnostavampia, vääristellään totuutta. ”Liian kielteisessä ilmapiirissä koulun kehittäminen lamaantuu. Innostuneimmatkin opettajat väsyvät. Jos emme ryhdy keskustelemaan rakentavammin, pelkään, että kymmenessä vuodessa monet maat menevät koulutuksessa Suomen ohi”, Tuominen sanoo.

Koulua joudutaan myös kehittämään ilman selkeitä suuntaviittoja, sillä minkäänlaisesta maailman ennustamisesta ei ole tällä hetkellä paljonkaan apua. Kehittämisessä on vaikea tehdä täsmätyötä. ”Kukaan ei pysty vielä kertomaan, mitä esimerkiksi tekoäly tulee maailmassa merkitsemään ja millaisia taitoja sen rinnalla loppujen lopuksi tarvitaan.” ”Uudistamisvimmassa on myös hyvä tunnistaa se, että aina kun jotakin lisätään, jostakin pitäisi luopua. Mutta kuten tiedämme, luopuminen on vaikeaa.” Saku Tuominen ei juuri halua puhua koulutusleikkauksista ja niiden seurauksista. Kyse on monimutkaisista asioista, joissa tulkinnat ja kommentit ruokkivat helposti populismia. Sen hän kuitenkin sanoo, että Suomelle voisi olla monestakin näkökulmasta hyvä ja rohkea ratkaisu, jos yhteisesti päätettäisiin ja sanottaisiin isoon ääneen, että koulutukselta ei enää leikata varoja. ”Se olisi tärkeä viesti.” Tuominen haluaa puhua mielen taidoista. Niitä koulun pitää tulevaisuudessa opettaa perustietojen ja yleissivistyksen rinnalla. ”On tärkeää pohtia, miten säilytämme joustavan ja uteliaan mielen, innostuksen ja halun oppia jatkuvasti uutta. Miten koulutamme nuoria, jotka koulusta päästyään ymmärtävät, että he ovat koko elämän jatkuvalla kasvun ja oppimisen tiellä?” Tuominen sanoo. Standfordin yliopistossa toimiva psykologian professori Carol Dweck on hänen hengenheimolaisiaan. Dweck sanoo, että tärkein taito, joka koulun pitäisi opettaa, on luottamus siihen, että mitä vain maailmassa tapahtuu, me kyllä pärjäämme. Tuomisen oma malli on kolmiulotteinen kasvu, jossa kasvetaan sekä korkeutta, leveyttä että syvyyttä. ”Korkeus merkitsee tavoitteellisuutta ja kunnianhimoa yhdellä ammattitaidon alalla. Leveys on lähinnä uteliaisuutta kehittää omaa osaamista laajasti niin, ettei olisi kovin haavoittuva, jos tie yhdellä saralla päättyy. Syvyys on taitoja, joita tarvitaan, kun ollaan tilanteessa, jossa tapahtuu jotakin ei toivottua. Syvyystaitojen avulla mennään eteenpäin silloin, kun kaikki tuttu ja turvallinen muuttuu”, hän selittää.

”On tärkeää pohtia, miten säilytämme joustavan ja uteliaan mielen, innostuksen ja halun oppia jatkuvasti uutta. Miten koulutamme nuoria, jotka koulusta päästyään ymmärtävät, että he ovat koko elämän jatkuvalla kasvun ja oppimisen tiellä?”

Muuttuva koulu on viime kädessä käytännön haaste: miten muutos tapahtuu niin, että lapset ja opettajat voivat koulussa hyvin? Saku Tuominen haluaa kuunnella herkällä korvalla etulinjaa eli opettajia. Heidän ei saa antaa uupua. Tuominen miettii, mikä viime aikoina on tehnyt elämästämme entistä parempaa. ”Vaikka digitalisaatiota usein syytetään, monet yhteisöpalvelut kuten Google, Twitter, AirBnB, Facebook, Über ovat parantaneet elämänlaatua”, hän listaa. ”Kehittämisen uudet ideat ja mallit eivät voi tulla jatkossa enää vain ylhäältä alaspäin, vaikka se on ollut perinteinen suunta opetuksessa.” Koulu on kuitenkin haasteellinen ekosysteemi. ”Ihmisen muuttaminen on vaikeaa, pienen firman muuttaminen on vaikeaa, perheen muuttaminen on vaikeaa. Niihin verrattuna koulu on tosi iso haaste.”

PERHEYRITYS 1 • 2019

”Minusta olisi raikasta, jos koulussa opiskeltaisiin englannin ja matematiikan rinnalla empatiaa.” Haastattelun mittaan Tuominen puhuu useaan kertaan empatiasta. ”Minusta olisi raikasta, jos koulussa opiskeltaisiin englannin ja matematiikan rinnalla empatiaa.” Tuomisella on omakohtaista kokemusta. Hän on saanut takkiinsa ehdotettuaan kerran, että kouluissa voitaisiin pohtia joskus vaikkapa pääministeri Juha Sipilän ammatin raskautta. ”Sain valtavan ryöpyn niskaani, että miten voin puolustaa Sipilää. Eihän siinä ollut kysymys mistään muusta kuin kyvystä tuntea empatiaa. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta päästäksemme eteenpäin on oltava halu ymmärtää heitäkin, jotka esittävät toisenlaisia ajatuksia kuin mitä itsellä on.” Tuomisen mielestä kaiken kehittäminen lähtee usein olemassa olevan tilanteen hyväksymisestä. ”Keskustan kansanedustaja Tapani Tölli sanoi motokseen, että siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Se on syvä elämänviisaus. Ajattelemme liian usein, että asioiden on oltava niin kuin minä haluan. Ne eivät ole, eivätkä ne muutu vastaan taistelemalla vaan tekemällä itse hyvää.” Tuomisen mielestä nykymaailma on mitä parhain paikka opiskella empatiaa. ”Elämme mustavalkoisessa todellisuudessa, jossa ihmisiä teurastetaan keskusteluissa. Teurastuksen sijaan voisimme pysähtyä vetämään henkeä ja asettua toisen ihmisen asemaan.” Lastensa tulevaisuutta tuskaileville suomalaisille vanhemmille Tuomisella on selkeä viesti: Missään muualla maailmassa lapsi ei ole koulussa sen paremmissa käsissä kuin Suomessa. Mielen taitojen kehittämistä ei voi kuitenkaan jättää vain koulujen vastuulle, vaan niitä pitää rakentaa pienestä pitäen kaikkialla lapsen elämässä. ”Ihminen oppii esimerkin voimalla. Jos vanhemmat suhtautuvat muutoksiin kielteisesti, he opettavat sen lapselleen. Jos lapselle halutaan opettaa ajattelun taitoja, empatiaa, innostusta ja halua kasvaa, ominaisuuksia on kehitettävä myös itsessä.” Viime kädessä kysymys on itseluottamuksesta. ”Lapsen on saatava sellaiset eväät, että hän voi luottaa itseensä. Siihen että hän riittää.”

PERHEYRITYS 1 • 2019

PERHEYRITYS 1 â&#x20AC;¢ 2019

TEKSTI: JAANA LAITINEN | KUVITUSKUVA

Luottamus hyvinvointivaltioon hiipuu – se vaikuttaa myös yritysten toimintaympäristöön Kaikki suomalaiset eivät enää luota siihen, että valtio tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointivaltion idea ja keskeiset käsitteet jäivät pois hallitusohjelmista Stubbin kaudella.

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka pohjautuu ihmisten luottamukseen toisiinsa ja valtion tuottamiin palveluihin. Näin on totuttu ajattelemaan. Suomalaisten usko hyvinvointivaltioon kuitenkin hiipuu. Se näkyy muun muassa THL:n tammikuussa julkaisemasta kirjasta Suomalaisten hyvinvointi 2018. Sen mukaan 80 prosenttia suomalaisista luottaa edelleen terveyspalvelujen saantiin. Sosiaalipalvelujen saantiin luottaa 60 prosenttia. Se tarkoittaa myös, että joka kolmas suomalainen ei enää luota siihen, että hän saa tarvitsemansa sosiaalipalvelut. Yksi viidestä ei luota siihen, että hän pääsee lääkäriin ja saa hoitoa. Kysely on tehty ennen alkuvuoden kohua vanhustenhoidosta. Muutos ei ole suuri tai äkillinen. Usko hyvinvointivaltion kykyyn tai haluun tuottaa palvelut on laskenut pitkän ajan kuluessa. Suunta näkyy tutkimuksissa 80-luvulta asti. ”Valtaosa ihmisistä edelleen luottaa hyvinvointipalveluihin. He maksavat veroja, koska uskovat, että he saavat palveluja,

jos niitä itse tarvitsevat. Samalla halutaan pitää huolta myös niistä, joilla menee kehnommin”, sanoo johtava asiantuntija Anu Muuri THL:stä. Luottamus on yhteiskunnassa sosiaalista liimaa, hän kuvaa. Siksi sen hiipuminen huolestuttaa tutkijoita. Erityisesti vähän koulutetut ja pienituloiset ovat menettäneet uskoa hyvinvointivaltioon. Ne ovat väestönosaa, joka on eniten joutunut turvautumaan palveluihin. Epäluottamuksen lisääntyminen näkyy monella lailla. Ihmiset säästävät pahojen päivien ja eläkevuosien varalle, kun eläkejärjestelmän toimivuuteen ei enää uskota. Jopa nuorilla voi olla eläkesäästötili. Yhteisöllisyydestä haetaan turvaa. Facebookin Vauras nainen -ryhmässä keskustellaan eutanasiasta. Sen syynä on viimeaikainen keskustelu vanhustenhuollosta. Joku on jo avannut itselleen eutanasiatilin, johon hän säästää ”arvokasta poismenoa varten”. Ryhmä jakaa tietoa kuolinapua tarjoavista paikoista ja hinnoista.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Luottamus notkahti 90-luvun lamassa Luottamus hyvinvointivaltioon notkahti jo 90-luvun laman aikana. Silloin tapahtui mentaalinen käänne, kuvaa yliopistotutkija Jarmo Peltola Tampereen yliopistosta. ”Luottamus ei ole sen jälkeen palautunut täysin ennalleen.” Vaikka talous lähti laman jälkeen nousuun, monet perheet eivät selvinneet laman seurauksista koskaan. Laman syrjäyttäneissä perheissä kasvaneet lapset – nykyiset nuoret aikuiset – eivät saaneet kokemusta hyvinvointivaltiosta. ”Heillä jäi lapsuudesta kokemus, että yhteiskunnan rakenteisiin ei voi luottaa.” Laman jälkeen Suomi liittyi euroon ja EU:hun. Niiden ajateltiin poistavan ongelmat, jotka lama oli aiheuttanut. Nousukauden jälkeen maa kuitenkin kaatui 2008 uuteen lamaan, jonka ei pitänyt koskaan tulla. Lamakausien puristuksessa hyvinvointivaltion käsite muuttui. Poliitikot alkoivat puhua hyvinvointiyhteiskunnasta, Peltola kuvaa. Se tarkoittaa, että valtion tehtäviä haluttiin siirtää kolmannelle sektorille ja vapaaehtoistyölle. ”Alettiin puhua myös yksilön vastuusta. Vastuuta sysättiin yksilöille, vaikka talouden ongelmat johtuivat globaaleista syistä.” ”Nykyinen nuoriso ei ole kokenut hyvinvointivaltiota kuten heitä edeltävät sukupolvet. He eivät ymmärrä, että sitä on ollutkaan”, Peltola sanoo. Myös maan poliittisen johdon usko hyvinvointivaltioon tai halu ylläpitää sitä alkoi murentua. Alun perin hyvinvointivaltion idea tuli hallitusohjelmiin 1950-luvulla. 2000- ja 2010-luvulla pohjoismaisen hyvinvointivaltion käsitteet, esimerkiksi yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, alkoivat kadota hallitusohjelmista. Hyvinvointivaltion idea oli kirjattu hallitusohjelmaan viimeisen kerran Jyrki Kataisen ns. sixpackin aikana 2011–2014. ”Hyvinvointivaltion idea vesittyi ja jäi pois hallitusohjelmista Alexander Stubbin (2014) ja Juha Sipilän (2015) aikana”, sanoo dosentti Matilda Hellman Helsingin yliopistosta. Se oli tietoinen kurssinmuutos, hän kuvaa. ”Hallitusohjelmia haluttiin yksinkertaistaa. Niin jäi tilaa tehdä päätöksiä sitä mukaan, kun asioita tulee ennen. Aiemmin hallituksen tavoitteet muotoiltiin yksityiskohtaisesti. Niissä viitattiin selvästi hyvinvointivaltion rakenteisiin ja instituutioihin.”

Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja yrityksiin Jos luottamus yhteiskunnassa hiipuu ja yhteenkuuluvuuden tunne vähenee, se voi vaikuttaa maan sisäisen turvallisuuden tilaan ja sitä kautta yritysten toimintaympäristöön. Esimerkiksi maahanmuuttajavihamieliset asenteet Suomessa kytkeytyvät huoleen hyvinvointivaltiosta, sanoo

tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hän teki aiheesta väitöskirjansa. ”Oikeistopopulistit käyttivät hyväksi ihmisten huolta toimeentulosta. He pitivät yllä käsitystä, että maahanmuuttajat vaarantavat hyvinvointivaltion. Sitä käytettiin ihmisten mobilisoinnissa yleisesti Euroopassa. Suomessa se tuli esiin erityisen vahvana”, Pyrhönen sanoo. Kansallisen yhtenäisyyden väheneminen on huomioitu uhkana myös maan sisäistä turvallisuutta koskevissa arvioissa. Tuoreen Sisäisen turvallisuuden tila -raportin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että ihmisten eriarvoistuminen on keskeinen turvattomuustekijä Suomessa. Yhteenkuuluvuuden tunne vähenee seuraavan viiden vuoden aikana. Suomalaisten luottamus yhteiskuntaan on heikentynyt. Turvallisuusviranomaisiin luotetaan silti yhä voimakkaasti. ”Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat lähitulevaisuuden keskeisiä keinoja, joilla voidaan turvata yhteiskuntarauha”, erityisasiantuntija Lauri Holmström sisäasiainministeriöstä sanoo. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on tutkinut yritysten näkemyksiä turvallisuudesta. Tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista piti Suomea erittäin turvallisena maana yritykselle. Vakautta ja turvallisuutta pidettiin kilpailuvalttina. Yhteiskunnan kehitys kuitenkin huolestuttaa myös yrityksiä. Useampi kuin joka kolmas yrityspäättäjä arvioi, että turvallisuustilanne heikkenee tulevan viiden vuoden aikana. Suurimmat huolet olivat kansainvälisen tilanteen kiristyminen ja kyberuhkat. Yritykset kuitenkin tunnistavat myös syrjäytymisen ja eriarvoistumisen tuomat uhkat. Päättäjät kantoivat huolta etenkin nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisestä ja kiinnittymisestä yhteiskuntaan. ”Oli yllätys, miten laajasti yritysjohtajat ajattelevat turvallisuudesta. He myös haluavat kantaa osaltaan vastuuta ja edistää hyvinvointia Suomessa. He haluavat vaikuttaa yhteiskunnan pohjavireeseen. Asia on heille tärkeä”, sanoo johtava asiantuntija Mika Susi EK:sta. ”Yritykset esimerkiksi haluaisivat työllistää syrjäytyneitä ja maahanmuuttajia. Ongelmiksi kuitenkin koettiin lainsäädäntö ja byrokratia.”

Tarvitaan arvopohjaista, pitkäaikaista yrittäjyyttä Vastuu yhteiskunnan kehityksestä kuuluu myös yritykselle, sanovat yritysmaailman asiantuntijat. ”Yritykset kokevat nahoissaan yleisen luottamuksen muutokset”, sanoo dosentti Jukka Mäkinen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hän työskentelee parhaillaan vierailevana tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Yritysten vastuunkanto on epäsuoraa, hän kuvaa. Silloin yritys keskittyy taloudellisen vastuun ytimeen eli siihen, että sen liiketoiminta on kannattavaa, reilua ja työllistävää. ”Pitää myös ottaa huomioon markkinatalouden pelisäännöt

PERHEYRITYS 1 • 2019

”Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat lähitulevaisuuden keskeisiä keinoja, joilla voidaan turvata yhteiskuntarauha” Lauri Holmström, sisäasiainministeriö

Hyvinvointivaltion tyypit ovat »» anglosaksinen malli, jossa päävastuu hyvinvoinnin tuottamisesta on yksilöllä »» keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä »» pohjoismainen malli, jossa päävastuu on valtiolla. »» Pohjoismaiseen malliin kuuluvat julkisen vallan tuottamat hyvinvointipalvelut. Ne kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin tasapuolisesti. Järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa. Palvelujen ja etuuksien saamisen ratkaisee avun tarve, ei maksukyky tai taloudellinen asema. »» Hyvinvointivaltioiden luokitus on peräisin tanskalaisen sosiologin Gøsta EspingAndersenin teoksesta The Three Worlds of Welfare Capitalism (1990).

ja eettiset oletukset. Eli vältä poliittista korruptiota, maksa verosi, kunnioita reilun kilpailun henkeä. Tunne valtasi ja vastuusi rajat. Älä ulkoista ongelmiasi yhteiskunnalle. Keskity ydintoimintaasi”, Mäkinen luettelee. Työelämäprofessori Taina Tukiainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta on samoilla linjoilla. Hänen alaansa ovat yrittäminen ja innovaatiot. ”Se, mitä yritykset voivat tehdä, on harjoittaa pitkäaikaista, laadukasta yrittämistä. Vastuullinen ja arvoihin perustuva toiminta tuo luottamusta yhteiskuntaan ja ihmisille. Lyhyen tähtäimen tehokkuushakuisen ja egoistisen yrittämisen aika on ohi. Niiden yritysten elinkaari on lyhyt.” Esimerkiksi perheyrityksissä pitkäjänteinen, kasvollinen yrittäjyys toimii kestävällä pohjalla, hän sanoo. Tukiainen uskoo, että liike-elämän on uudistuttava niin, että se pohjautuu kestäviin arvoihin. ”Bisnesmalli muuttuu tulevaisuudessa ihmiskeskeiseksi. Nuoret ovat arvopohjaisia, ja he vaativat läpinäkyvyyttä myös yritysten toimintaan. Doing well muuttuu doing goodiksi.” Jukka Mäkinen muistuttaa, että yhteiskunnan vastuunjaon pitää olla selvä ja toimiva. Yhteiskunnalle kuuluvat oikeudenmukaisuuteen liittyvät tehtävät. Se antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä vastuulliseen yrittämiseen. Jos ihmisten luottamus yhteiskunnan toimintakykyyn heikkenee, yritysten vastuutaakka ja niihin kohdistuvan odotukset

voivat nousta, Mäkinen kuvaa. Odotetaan, että yrityksen paikkaavat yhteiskunnan vastuunkannon vajetta. ”Liiketoiminta politisoituu, jos yrityksille sysätään aiemmin yhteiskunnan hoitamia tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi perusoikeuksien toteutumiseen. Se ohentaisi yhteiskunnan demokraattista päätöksentekoa ja vastuuta.” Mäkinen ei usko, että yritykset voivat paikata luottamuksen ja vastuunkannon vajetta, joka syntyy, jos valtio vetäytyy tehtävistään. ”Luottamuksen lisääminen kuuluu yhteiskunnassa poliittisen vastuun alaan. Se näkökulma pitää tuoda vahvemmin mukaan yritysvastuuta koskevaan keskusteluun.” ”Uskon, että talouden ja politiikan moraalisen työnjaon vahvistaminen ja uudistaminen ovat keskeisiä avaimia, joka synnyttää yleistä turvallisuutta ja luottamusta.”

Lähteet ja lisätietoa The True Colors of Finnish Welfare Nationalism : Consolidation of Neo-Populist Advocacy as a Resonant Collective Identity through Mobilization of Exclusionary Narratives of Blue-and-White Solidarity. Väitöskirja, Niko Pyrhönen. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/ pohjoismainen-hyvinvointivaltio-on-havinnyt-hallitusohjelmista. Suomalaisten hyvinvointi 2018. THL, 2019. Turvallisuudesta kilpailuetua. – Yritysten näkemyksiä ja viestejä turvallisuudesta. Elinkeinoelämän keskusliitto, 2018. Turvassa 2017. Kansalaisturvallisuus Suomessa. Suomen pelastusalan keskusjärjestö

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI: ANNE SALOMÄKI | KUVA: UNICEF

Lapsen työ ei ole lapsityö Suomalaisten yrittäjäperheiden lapset saattavat päätyä tekemään elinikäistä uraa perheyrityksessä – tai sitten eivät. Valinta on heidän omansa. Muualla maailmassa lapset ja nuoret eivät ole yhtä onnekkaita.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Muutaman vuoden ikäisenä Jalasjärvellä Niklas Keski-Kasari erotteli haarukoita, lusikoita ja veitsiä toisistaan perheen omistamassa kahvilassa. Yrittäjäperheessä työpäivät eivät lopu tietyllä kellonlyömällä, joten lapsille yrityksen tilat ovat usein vähän kuin toinen koti. ”Kahvila oli yksi monista paikoista, jossa perheen kanssa vietettiin aikaa. Totta kai silloin autettiin, jos apua tarvittiin, mutta se oli enemmänkin leikkiä”, Keski-Kasari sanoo nyt, yrityksen aikuisena työntekijänä ja yrittäjänä. Mikään automaatio Keski-Kasarin panos ei perheyrityksessä ollut. Hän korostaa, ettei kukaan olettanut hänen tekevän teininä kesätöitä Juustoportissa, vaan jälkipolvi olisi kaikin mokomin saanut hakeutua töihin muille aloille ja toisiin yrityksiin. Valinta oli oma, ja tärkeintä oli käydä koulu kunnolla. ”Meille ilmoitettiin kotona, että koulu on lasten työtä ja se pitää hoitaa hyvin”, Keski-Kasari kertoo. Norsunluurannikolla 16-vuotiaan Augustin Yagon tilanne on toinen. Adjamenen kylässä asuva nuori tekee töitä isänsä kaakaoplantaasilla, eikä isä halua poikansa käyvän koulua. ”En saa lainkaan palkkaa. Isäni sanoo, että työllä autan perhettäni”, Yago kuvailee YK:n lastenrahasto Unicefille. Yago kävi koulua yhdeksänvuotiaaksi asti. Hänen toiveenaan oli opiskella myöhemmin kaupallisia aloja, mutta tie veikin töihin. ”Kun täytin yhdeksän, minun ei enää annettu mennä kouluun. Isäni sanoi, että olin jo riittävän vahva auttamaan häntä.”

Alhaalta ylös – muttei pakolla Suomalaisnuorille ammatinvalinta on usein monen asian summa. Perheyrityksessä montaa erilaista työtä kokeillut Keski-Kasari valitsi kaupallisen alan. Päätös ei kuitenkaan ollut itsestään selvä: perheyrityksessä hän pääsi kokeilemaan monenlaisia erilaisia töitä aina leipäjuuston kääntörobotin sijaisesta alkaen. ”Olen periaatteessa kasvanut yrityksessä alhaalta ylös”, hän kuvailee. Keski-Kasari työskenteli tuotannon kehityspäällikkönä, kun markkinointi aloitettiin ja jonkun oli otettava se hoitaakseen. Hiljalleen homma alkoi viedä enemmän ja enemmän aikaa, ja kun tulokset olivat hyviä, vastuu siirtyi kokonaan hänen pöydälleen. Matkan varrella Keski-Kasari ehti opiskella tradenomin tutkinnon, ja nyt kädessä on myös ekonomin paperit. Norsunluurannikolla opiskelu sen sijaan on edelleen vain

unelma. Yago kertoo Unicefille kaipaavansa kouluun joka päivä. ”En pelkästään kaipaa ystäviäni, vaan olen nyt jumissa täällä [kaakaoplantaasilla]. Minun täytyy olla täällä töissä ikuisesti, vaikka halusin olla kauppias.”

Yrityksillä osansa tehtävänä Keski-Kasari ei koskaan ole pitänyt perheyritystä varmana tai edes helppona työpaikkana. Hän itse päätti hakea yritykseen ensimmäisen kerran kesätöihin 14-vuotiaana. Sukulaisuussuhteen sijaan hän käyttää kriteereinä osaamista ja omistautuneisuutta. ”Jos töihin lähtee ajatuksella suojatyöpaikasta, on parempi myydä koko yritys”, hän toteaa. Keski-Kasarin tavoin monelle ura perheyrityksessä on vapaaehtoinen valinta. Lusikoiden erottelu haarukoista on Unicefin mukaan kaukana lapsityöstä, joka on määritelmällisesti haitallista lapsen kehitykselle ja koulunkäynnille. Lastenjärjestö itsekin korostaa, ettei se tuomitse kotona, perheen viljelmillä tai perheyrityksissä tehtyä kevyttä työtä, kunhan työ ei ole vaaraksi lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille tai estä koulunkäyntiä ja leikkimistä. Norsunluurannikkolaisen Yagon kaltaisia kohtaloita on maailmassa valtavasti: Unicefin arvion mukaan yksin Norsunluurannikolla 1,4 miljoonaa lasta käy koulun sijaan töissä, ja maailmanlaajuisesti 152:ta miljoonaa lasta tekee töitä. Vaikka Suomessa lapsityövoima ei ole ongelma, lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita on kuitenkin myös suomalaisten kuluttajien ulottuvilla. Keski-Kasari huomauttaa, että yrityksillä on velvollisuus toimia vastuullisesti, ja kuluttajien kasvaneet vaatimukset esimerkiksi läpinäkyvyyden suhteen on huomattu myös Juustoportilla. ”Yritykset voivat hyvin pitkälti tehdä valintoja sen suhteen, miten ne toimivat. Juustoportille vastuullisuus on ollut aina yksi kulmakivistä, mutta nyt siitä näkyy tulleen muotia muuallakin.”

Sota tai luonnonkatastrofi voi viedä lapsen pulpetista Lupaavista suuntauksista huolimatta lapsityövoiman kitkemisessä riittää edelleen töitä. Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on lopettaa moderni orjuus ja lapsityövoima kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä, mutta toimenpiteitä ei ole tehty tarpeeksi vauhdikkaasti. Unicef korostaa myös konfliktien merkitystä lasten tulevaisuudelle. Ympäri maailman noin 75 miljoonaa lasta on joutunut keskeyttämään koulunkäyntinsä konfliktin vuoksi. Sota tai esimerkiksi luonnonkatastrofi ei yleensä tarkoita

PERHEYRITYS 1 • 2019

vain väliaikaista taukoa koulutuksessa, vaan pakoon lähtevät perheet joutuvat jättämään kaiken taakseen. Näin ollen lapsetkin päätyvät kouluun palaamisen sijaan tekemään töitä, jotta perhe voi selvitä. Usein lapset päätyvät vaarallisiin olosuhteisiin. Unicefin mukaan esimerkiksi Burkina Fasossa lapsia on töissä jo suljetuissa kultakaivoksissa etsimässä kultaa, mikä on vaarallista ja altistaa lapsia monenlaisille sairauksille.

Läpinäkyvyyttä tuotantoketjuihin ja asennemuutoksia yhteisöihin Juustoportin Keski-Kasari korostaa tuotantoketjujen läpinäkyvyyden tärkeyttä kaiken vastuullisuuden toteutumisen seuraamisessa. Hän huomauttaa, että Suomessa tapahtuva tuotanto on lähtökohtaisesti turvallista, mutta kaukaa tulevissa, pitkissä tuotantoketjuissa valvonta on hankalampaa. Unicef toivoo kaikkien vanhempien suhtautuvan koulunkäyntiin samoin kuin Keski-Kasarin perheessä, eli lapsen työnä. Erityisesti tyttölasten tekemä työ nähdään monissa maissa hyödyllisempänä kuin koulunkäynti, mikä vaatii asennemuutoksia sekä yksittäisiltä perheiltä että yhteisöiltä. Asennemuutoksen ajurina järjestö painottaakin toimivan, ilmaisen ja pakollisen koulujärjestelmän tärkeyttä. Lisäksi koulusta on luotava paikka, jossa lapset viihtyvät ja saavat laadukasta opetusta. Pelkkä asennekasvatus ei kuitenkaan riitä: Unicefin mukaan myös päättäjien on luotava lapsityön kieltävä lainsäädäntö ja valvottava sen noudattamista.

Perheyritysten liitto mukana YkkösketjuunPerheyritysten liitto on mukana Finnwatchin Ykkösketjuunkampanjassa, jonka tavoitteena on saada yritysvastuulaki kirjattua hallitusohjelmaan. PL:n hallitus hyväksyi asian joulukuun kokouksessaan.

Yritysvastuulaki velvoittaisi yritykset selvittämään ihmisoikeusvaikutuksensa sekä välttämään ja vähentämään mahdollisia toimintansa kielteisiä vaikutuksia. Motiivina on brändätä Suomi yhdeksi vastuullisuuden edelläkävijämaaksi.

Hanke on Finnwatchin lanseeraama ja siinä on mukana yli 100 yritystä ja yhteisöä. PL:n jäsenistä mukana ovat mm. Ensto, Famifarm, Fazer, Fiblon ja Paulig. Perheyritysten liitolle kampanja on tilaisuus kertoa perheyritysten vastuullisuustyöstä, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen. ”Vastuullinen yritystoiminta on kannattavaa ja samalla lisää hyvinvointia yhteiskunnassa. Vastuullisuus on perheyritysten dna:ssa, ja tästä syystä meille oli tärkeää lähteä mukaan Ykkösketjuun. Uskomme myös siihen, että nostamalla nämä asiat keskusteluun, ne nousevat myös ihmisten ajatteluun. Tämä on vähintään yhtä tärkeää kuin uuden lainsäädännön aikaansaaminen”, Hänninen sanoo.

Yhdessä Suomen hyväksi Suomi on vauras maa, mutta me pystyisimme parempaankin. Mitä voisimmekaan yhdessä saavuttaa, jos suomalaiset sijoittaisivat varallisuuttaan aiempaa enemmän kotimaisiin yrityksiin, asuntoihin, kiinteistöihin ja metsään. Siksi OP tarjoaa kattavimman valikoiman Suomeen sijoittavia sijoituskohteita. Tue paikallista, sijoita Suomeen. op.fi/sijoitasuomeen

PERHEYRITYS 1 • 2019

KOLUMNI

Hyvinvoiva perheyrittäjyys = hyvinvoiva Suomi

Minulle jäi mieleeni, kun toisen polven yrittäjä Niklas KeskiKasari Juustoportilta totesi yrittäjätilaisuudessamme, että ”meillä nuorilla on sillä tavalla, että jos eläkeikää ei näe, niin voiko matka kuitenkin olla mukava”. Hän kertoi, populistisesti joskus väittävänsä kavereilleen jäävänsä 68-vuotiaana eläkkeelle, mutta kaverit olivat sanoneet Niklakselle, että ”et sä varmaan edes jää eläkkeelle”. ”Pitää miettiä, kuinka teen tämän matkan – teenkö kahdeksasta kuuteen joka päivä töitä, vai voisinko jaksottaa työnteon itselleni ja perheelleni sopivaksi ja silti saavuttaa yrityksessä aina uusia tavoitteita”, yrittäjän poika pohti. Samalla hän näytti laskettelukuvalla esimerkkiä, että voihan sitä saada aikaiseksi tuloksia ja innovoida rytmittämällä työnsä toisinkin tai työskentelemällä aivan toisaalla. Perheyrittäjyys tunnistaa tuloksellisuuden, vaikka matka sinne voi olla erikoinen. Pohdimme vakuutusyhtiössä usein yhteiskunnan muutoksia ja sitä, mitä todennäköisesti tapahtuu ja millaisia uusia riskejä pitäisi raivata yrittämisen tieltä. Mietimme väestön ikääntymistä, syntyvyyden vähenemistä ja toisaalta työperäisen maahanmuuton kasvua.

Näinhän siinä on käymässä, että Suomen elatussuhde on heikentymässä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus jää todennäköisesti yhä pienempien ikäluokkien kannateltavaksi. Väki vähenee ennusteen mukaan yli 200 Suomen kunnassa vuoteen 2030 mennessä. Ennusteiden mukaan Suomi on kymmenen vuoden kuluttua hyvin erilainen maa elää, tehdä työtä ja yrittää. Näen silti Suomen ladulla kuitenkin edelleen aurinkoa ja ketteriä ylämäkien nousuja. Miksi näin? Vahvassa perheyrittäjyyden kulttuurissa hiihtotermein suksi puree kiinni ylämäkeen. Mäkisessä maastossa yrittäjille tulee juuri niitä ratkaisun paikkoja, joissa tarvitaan suomalaisten perheyhtiöiden eteenpäin vievää tahtotilaa ja visiota, vahvaa omavaraisuusastetta, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja tarjota työtä. Sekä totta kai perheyrittäjyyttä edistäviä arvovalintoja vaaleissa.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Antti Kuljukka konsernijohtaja, Fennia-konserni

TEKSTI: ANNUKKA OKSANEN

Yritysvastuu pelastaa maailmaa

Kestävä kehitys, ihmisoikeudet, ympäristöystävällisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mitä näitä nyt on. Hiilineutraalius, asianmukaiset työolot, kierrätys. Vastuullisuus muokkaa ja mullistaa liiketoimintaa kiihtyvään tahtiin. “Kukaan ei tietenkään ajattele harjoittavansa vastuutonta liiketoimintaa. Ympäristöongelmat ja sosiaaliset haitat ovat vain sivutuote”, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori ja yliopiston kestävän kehityksen keskusta johtava Minna Halme sanoo. Mutta niin iso sivutuote, että niistä on tullut kohtalonkysymys. Korjausliike on välttämätön, jotta elinolot maapallolla säilyvät siedettävinä vielä nykyasukkaiden jälkeenkin. Hankalissa elinoloissa myyntikään ei vedä. Ollaan siis pakon ja samalla valtavien mahdollisuuksien edessä. Yritysvastuulla ei ole yhtä, täsmällistä määritelmää. Vastuullisen yritystoiminnan FIBS-verkosto määrittelee sen “kannattavammaksi ja kestävämmäksi liiketoiminnaksi niin yrityksen kuin yhteiskunnankin kannalta”. On oikeastaan hassua, että yritystoiminta pitää erikseen määritellä vastuulliseksi. Se ei ole minkään yksittäisen tahon syy. Globalisaatio on vinksauttanut asiat sellaiseen jamaan, että halvoista työresursseista kilpaillessaan yrityksiltä saattaa jäädä ihmisoikeuskysymykset tsekkaamatta tai raaka-aineen perässä juostessa ympäristönäkökulmat jäävät huomiotta. Kun pelikenttänä on koko maailma, kisa on kovaa.

Hippeilystä kilpailuvaltiksi

Vastuullisuus on jalostunut muutamassa kymmenessä vuodessa radikaalista hippeilystä yritysten kilpailuvaltiksi. FIBSverkoston Yritysvastuu 2018 -tutkimuksessa yritykset näkevät

vastuullisuuden jo edellytyksenä yrityksen toiminnan jatkumiselle. Varsinkin suurissa yrityksissä liiketoimintahyödyt tunnistetaan jo suuremmiksi kuin vastuullisuuteen käytetyt resurssit. “Planeettamme kantokyvyn säilyttämiseksi ja ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi eivät enää pienet säädöt riitä”, Sinituote Oy:n toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz tiivistää. “Voittajia ovat ne, jotka ovat ymmärtävät vastuullisuuden ja onnistuvat kehittämään mullistavasti kuormitusta pienentäviä ratkaisuja. “ “Tämä koskee kaikkia yrityksiä. Mitä aiemmin ne ovat liikkeellä, sitä paremmin muutos sujuu. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa, että Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden pitäisi päästä kokonaan irti fossiilisista polttoaineista 2030-luvun alkupuolelle mennessä. Suomen tulisi tavoitella hiilineutraaliutta 2030 ja nollapäästöisyys pitää globaalisti saavuttaa 2050”, kansalaisjärjestö Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki latelee. “Maailma on ollut isojen haasteiden edessä jo parikymmentä vuotta. Kasvavan kulutuksen myötä olemme verottaneet luonnon resursseja. Olemme tuottaneet jätteitä ja päästöjä niin paljon, että ne uhkaavat ihmiskunnan elinolosuhteita”, Halme sanoo. Vastuullisuus on myös sosiaalista vastuuta. Perinteisesti yritysvastuussa kiinnitetään huomiota työoloihin: työaikoihin, palkkoihin ja muihin työolosuhteisiin. “Taloudellinen eriarvoistuminen on syy moniin ongelmiin sekä globaalisti että yksittäisten maiden sisällä. Esimerkiksi aggressiivinen verosuunnittelu rapauttaa yhteiskuntaa. Ihmisten jakautuminen vähävaraisiin ja ultrarikkaisiin ei palvele minkäänlaista sosiaalista kestävää kehitystä”, Halme selostaa. Kehityksestä on seurannut hallitsemattomia muuttoliikkeitä ja kansallismielisten liikkeiden nousua. “Populismin isoin polttoaine on taloudellisen eriarvoisuuden kasvu”, Halme sanoo ja jatkaa, että Suomessa elellään tässä mielessä vielä “aika lintukodossa”.

PERHEYRITYS 1 • 2019

“Kannattaa olla avoin ja lähteä rohkeasti tavoitteiden suuntaan. Tämä on meidän kaikkien yhteinen projekti. Yhdessä ilmastonmuutos on torjuttava.“

Sini Harkki

“Suomessa on valtavasti osaamista ja teknologista potentiaalia. Silti välillä kuulostaa ihan kuin oltaisiin jossain Turkissa jossa pitää roikkua vanhassa heikon osaamisen takia. “

Minna Halme

“Voittajia ovat ne, jotka ovat ymmärtävät vastuullisuuden ja onnistuvat kehittämään mullistavasti kuormitusta pienentäviä ratkaisuja. “

Johanna Hamro-Drotz

Teknikoilta johtoryhmän asiaksi Vastuullisuus ei ole uutta. 1800-luvulla teollistumisen alkuaikoina tehtailijat rakensivat työläisilleen asuntoja ja järjestivät näiden lapsille kouluja. Se oli vastuullisuutta. Vastuullisuus ui takaisin liiketoimintaan uudelleen paketoituna ympäristöjohtamisen kautta 1990-luvun alussa. Silloin ympäristö nousi liiketalouden ja liikkeenjohdon asiaksi, kun sen aiemmin oli ollut puhtaasti lainsäädäntö- ja teknisen osaston asia. “1990-luvun alkuun saakka johto pystyi ulkoistamaan ympäristöasiat juristeille ja teknikoille”, Halme kuvailee. Kun ympäristö nousi teemana johdon tasolle, sen tärkeys tietysti kasvoi. Nyt kiertotalouden ja kestävän kehityksen tavoittelu alkaa olla yrityksissä jo peruskauraa, ja 2000-luvulla sosiaalinen vastuukin on tullut tutuksi. 30 vuoden kaari on huima. “Yritykset suhtautuvat kansalaisjärjestöihin pääasiassa hyvin”, Greenpeacen Sini Harkki sanoo. Hänen mukaansa aiempi defensiivinen ja jopa aggressiivinen suhtautuminen on muuttunut. “Nyt ajatellaan enemmän, että hyvä, kun joku näyttää epäkohtia. Sitten niitä pääsee korjaamaan”, Harkki kertoo. On vielä välinpitämättömiäkin yrityksiä, mutta on myös niitä, jotka kutsuvat Greenpeacen kylään neuvojen toivossa. “Aina menemme mielellämme, jos kutsutaan.” Halmeen mukaan vastuullisuuden hallinnan menetelmät ovat parantuneet roimasti, mutta toisaalta samalla kulutus on kasvanut ja kilpailu kiihtynyt. “Yhä enemmän maapalloa otetaan käyttöön”, Halme sanoo. Perheyrityksissä ei ole samanlaista lyhyiden voittojen painetta kuin pörssiyrityksissä – näin, koska perheyrityksissä aikakäsitys on muovautunut omistajuuden tuoman perspektiivin kautta erilaiseksi. Silti perheyrityksetkään eivät ole muusta maailmasta riippumattomia pyhimyksiä. Halme on huomannut perheyrityksissä

jännitteen. “Asioita haluttaisiin tehdä paremmin, mutta kilpailun takia tehdään ratkaisuja, joihin ei sitten olla tyytyväisiä”, hän sanoo. Työntekijät vaativat Harkin mukaan usein yrityksiltä ympäristö- ja vastuullisuustoimia.

Kuluttajat ja omistajat vallan kahvassa Näkyvin ja äänekkäin sidosryhmä vastuullisuudessa on kuitenkin kuluttajat. Juuri kuluttajat ja heitä edustavat kansalaisjärjestöt ovat puskeneet yrityksiä muuttumaan. Myös omistajien ääni on alkanut kuulua. Kun iso kansainvälinen rahasto linjaa, ettei se aio omistaa enää fossiilia polttoaineita tuottavia tai vain fossiilisia polttoaineita käyttäviä yrityksiä, vaikutukset voivat olla kauaskantoisia. “Öljy- ja hiiliyhtiöiden sosiaalinen hyväksyntä muuttuu. Voi olla vaikeaa olla yritys, joka ei tee mitään ilmaston hyväksi”, Harkki arvioi. Kuluttajien ja omistajien voima näkyy myös sosiaalisessa vastuussa. Yhä useampi kuluttaja pysähtyy miettimään, millaisissa oloissa esimerkiksi seitsemän euroa maksava t-paita on tuotettu. On käymässä niin, että halpatuotannosta tulee kilpailuedun sijasta haitta. Yrityksissä kuluttajien ja omistajien huutoon vastataan yhä ketterämmin ja kokonaisvaltaisemmin. Voi sanoa, että käynnissä on valtava mylläys. Siinä missä politiikka vaikuttaa jähmettyneen, yritykset ovat alkaneet ottaa kantaa vastuullisuuskysymyksiin yhä avoimemmin ja ärhäkämmin.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Murroksessa muhii

Yritysvastuussa ei tarvitse

valtava potentiaali

olla täydellinen

Vastuullisuuskysymyksistä suurin on ympäristö. Ilmastonmuutos on kuin digitalisaatio. Se ajaa monta alaa disruptioon: vanhan liiketoimintalogiikka lentää roskakoriin ennen kuin uusi on komeasti käytössä tai edes selvillä. Tilanne on tietysti pelottava. Juuri siitä tuleekin jarru kehitykseen, sillä näin isoon järjestelmämuutokseen liittyy väistämättä vanhojen rakenteiden murtumista ja yritysten konkurssejakin. Nykyisen järjestelmän menestyjät ja vallanpitäjät saattavat taistella muutosta vastaan. Niinpä omien etujen valvomisesta tulee helposti kehityksen jarru. “Etujärjestöt voivat lobata niin, ettei uutta lainsäädäntöä tule. Yritykset esimerkiksi uhkasivat maastalähdöllä, kun ympäristölle haitallisia yritystukia yritettiin purkaa”, Halme kertoo tuoreen esimerkin. Lyhyellä aikavälillä yritykset voittivat, mutta ympäristö hävisi. Halmeen mielestä etu- ja ammattijärjestöjen pitäisi ennemminkin valjastaa itsensä ajamaan kestävää kehitystä yrityksiin. ”Uuteen maailmaan kannattaa mennä etunojassa.” Halme ei lakkaa ihmettelemästä, kuinka paljon työpaikkoja kiertotaloudessa potentiaalisesti on. ”Suomessa on valtavasti osaamista ja teknologista potentiaalia. Silti välillä kuulostaa ihan kuin oltaisiin jossain Turkissa, jossa pitää roikkua vanhassa, koska osaaminen on niin heikkoa.” Greenpeacen Harkki kertoo esimerkin mahdollisesta uudesta suomalaisbisneksestä. ”Sata viime vuotta energiantuotanto on ollut kiinni fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurissa fossiilisten polttoaineiden tuotantoalueilla. Nyt koko energiasektori mullistuu, kun tulee uudenlaista energiantuotantoa. Mitä, jos kaikki voivat tuottaa energiaa?” ”Fossiiliyhteiskunnasta pois siirtyminen tarkoittaa Suomelle todennäköisesti lisää työpaikkoja. Se näyttäytyy kuitenkin luopumisena epävarmuuden ja murroksen takia”, Harkki sanoo.

Yritysvastuu on maapallon laajuinen asia. Sen edessä voi tulla rimakauhu. Mistä kannattaa aloittaa, jos alkaa puida yrityksen vastuullisuusasioita? Sinituotteen Johanna Hamro-Drotz selvittäisi yrityksen toiminnan suorat ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. ”Voi selvittää, mitkä ovat omat negatiiviset ympäristövaikutukset ja miten tuotanto vaikuttaa ympäristöön”, professori Minna Halme opastaa. Greenpeacen Harkin mukaan aluksi voi käydä läpi oman energian ja lämmityksen vaikutuksia ja pyrkiä hyödyntämään vähä- tai nollapäästöisiä energialähteitä. Sen jälkeen voi esimerkiksi selvittää, miten kuljetukset saisi siirrettyä raiteille. Hamro-Drotz sparraisi omasta tuotteesta kilpailijan tuotetta vastuullisemman. Sen jälkeen hän ujuttaisi vastuullisuuden koko bisneslogiikkaan, sillä se vahvistaa brändiä, kasvattaa asiakasuskottavuutta ja luo jopa uusia liiketoimintamalleja ja -aloja. Halme kannustaa asettamaan kunnianhimoisia, muttei aivan mahdottomia tavoitteita. ”Suomessa on vähän niin, että tehdään täydellisesti kaikki tai ei tehdä mitään.” Halmeen mukaan on pienehköjä yrityksiä, joissa vastuullisuus on jo liiketoiminnan ytimessä. Yritykset eivät kuitenkaan pidä meteliä asiasta. Hän ei ihmettele sitä, sillä vastuullisuusraportointi, kielenkäyttö ja rakenteet ovat rakentuneet isojen yritysten tarpeiden mukaan. ”Työolot ovat kunnossa, lakeja noudatetaan tarkasti ja tuotteet ovat kestäviä, mutta raporttien tekeminen vaatii resursseja.” Greenpeacen Sini Harkin viesti on, että kukaan ei voi olla täydellinen. Halme on huomannut, että yrityksissä pesii viestintäpelko. Hänen mukaansa yritykset pelkäävät kertoa teoista, koska ”sitten joku sanoo, että ettepä tee tätä”. ”Sitä on turhaa pelätä. Kritiikkihän on keskustelun avaus. Voi vastata, että ei, emme teekään sitä, mutta olemme lähteneet liikkeelle tästä.” Harkin mukaan täydellisyysvaatimus on yksi ilmastokyynisyyden piirre. Hän on huomannut Halmeen tavoin, että yrityksissä arkaillaan rohkeiden tavoitteiden asettamista kritiikin pelon takia. ”Kannattaa olla avoin ja lähteä rohkeasti tavoitteiden suuntaan. Tämä on meidän kaikkien yhteinen projekti. Yhdessä ilmastonmuutos on torjuttava.”

PERHEYRITYS 1 • 2019

Sinituotteen Johanna Hamro-Drotz: Pitää olla muukin missio kuin voiton tuotto omistajille “Uskon vahvasti, että yrityksellä täytyy olla muukin missio kuin voiton tuotto omistajilleen”, siivousvälineitä valmistavan Sinituote Oy:n toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz sanoo. “Yritys on silloin elinkelpoisempi, ja työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. “ Sinituote nostetaan usein esimerkiksi, kun puhutaan yritysten vastuullisuudesta. “Se on vahvan tuotekehityksen yritys, jolla on paljon tuotantoa kotimaassa. Sinituote kantaa myös globaalia vastuuta hyväntekeväisyytensä kautta”, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme luettelee. Hän luonnehtii Sinituotetta “perusvastuulliseksi yritykseksi, joka ei pidä suurta elämää toiminnastaan”. Sinituotteen vastuullisuus ulottuu bisnestrategiasta hyväntekeväisyysprojekteihin. Sellainen on esimerkiksi Tansaniaan Harghushayn kylään rakennettu ja tuettu koulu yhteisöineen. Bisneksessä vastuullisuutta on kotimainen työvoima, hiilijalanjäljen pienentäminen, energiatehokkuus ja tuotekehityksen ohjaaminen niin, että mahdollisimman moni tuote valmistetaan omalla tehtaalla Kokemäellä. Arkista ja konkreettista puurtamista siis. “Meidän 100 000 tonnin jätteestä yhtään mitään ei lähde kaatopaikalle. Tehtaalla on 17 lajittelupistettä. Emme myöskään halua pakottaa kuluttajia ostamaan yhtään turhaa tuotetta.” Hamro-Drotz naurahtaa, että perheyhtiössä kvartaali voi olla 25 vuotta. Pörssiyhtiön kaltaista painetta lyhyen aikavälin tuottoihin ei ole. Se ei tarkoita, etteikö yrityksen pitäisi olla kannattava ja terve. Aikaperspektiivi vain on eri. “Meille ei ollut ongelma, että kokeiluaika kierrätysmuovin kanssa kesti kaksi vuotta ennen kuin saimme tuotteen onnistumaan.” Kyse oli tänä syksynä markkinoille tulleista tiskiharjoista. Kierrätysmuovin käyttöä niissä vaikeutti uusiomuovin laadun ja värin vaihtelu. “Jokainen erä pitää säätää manuaalisesti.” Tavoitteena on, että vuoden 2021 loppuun mennessä Sinituotteen käyttämästä muovista 30 prosenttia on kierrätettyä. Hamro-Drotzin mukaan on haastavaa saada vastuullisuus liiketoiminnan ytimeen ja ohjaamaan päätöksentekoa. “Ei riitä, että on kirjannut korulauseita ylös.” Sadan työntekijän yritys teki viime vuonna noin 25 miljoonan euron liikevaihdon.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Suomalainen kehityspartneri keskisuurille yrityksille

DevCosta tuli Perheyritysten liiton yhteistyökumppani 1.1.2019 alkaen. Lue lisää toiminnastamme sekä tiimistämme osoitteessa www.devco.fi Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

www.devco.fi

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: LIISA TAKALA

JATKAJAT

Aina valmiina apuun Hinaus- ja tiepalvelualan yritys Hinausautokeskus siirtyi kolmannen sukupolven haltuun yrityksen historian kiireisimmän kuukauden aikana. Yöunia ei silti menetetty, vaikka puhelin soikin vuorokauden ympäri. Siihen on perheyrityksessä jo totuttu, että apuun tullaan aina, Tomi Sipilä sanoo. ”Sukupolvenvaihdos astui voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta tänä vuonna. Minusta tuli yrityksen toimitusjohtaja, toiseksi nuorin veljeni vastaa markkinoinnista ja henkilöstöstä ja nuorin veli kalustosta. Meillä on kaikilla omat vahvuutemme ja mielenkiinnon kohteemme, joten tehtävät ovat jakautuneet luonnollisesti. Siskomme ei tällä hetkellä ole päivittäin töissä kanssamme, mutta tulee varmasti jossain vaiheessa mukaan. Samaan aikaan kun otimme vetovastuun, sattui pääkaupunkiseudulle todella hankalat sääolosuhteet. Meillä on tavallisesti vuodessa yli 20 000 tehtävää, joten puhelin soi kiitettävästi muutenkin. Mutta tammikuussa oli viisinkertaisesti hommia ja olimme yötä päivää töissä. Stressi oli välillä melkoinen, mutta hyvin saimme venyttyä ja kalusto riitti. Yöunet eivät menneet.

Asiakkaat ovat kyselleet, miltä nyt tuntuu, kun olet toimitusjohtaja. Vaikea sanoa, olen ollut täällä töissä jo 15 vuotta ja saanut pikkuhiljaa enemmän vastuuta. Yrityksen perustivat isovanhempani 1970-luvulla. Heiltä Hinausautokeskus siirtyi äidilleni ja vanhempani vetivät yritystä viime vuoden loppuun asti. Vaikka he eivät lopettaneetkaan vuoden alusta kuin seinään, aika vähän he ovat käyneet toimistolla. Vanhemmat ovat jo pidemmän aikaa antaneet meidän hoitaa hommia itsenäisesti, mutta katsoneet perään isommissa päätöksissä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen menin armeijaan, mutta ei

PERHEYRITYS 1 • 2019

minulla siinä vaiheessa vielä ollut mitenkään mielessä, että tulen ehdottomasti töihin perheyritykseen. Suoritin armeijan kuljetuspuolella ja sen jälkeen tulin tänne töihin kuljettajaksi. Olemme kaikki kolme veljestä tehneet ihan samanlaisen päätöksen armeijan jälkeen. Kun tulin töihin 15 vuotta sitten, yritys oli aika paljon pienempi ja vanhemmat päivystivät itse ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Yrittäjyys näyttäytyi sellaisena, että siinä on aina kiinni. Ehkä siksi nuorena mietitytti, onko tämä ala minua varten. Alkuun tein aivan liikaa itse, kun hoidin myynnin, markkinoinnin ja laskutuksen. Pidin laskutusta niin vaikeana, etten olisi antanut kenenkään muun hoitaa sitä. Mutta kun hommat rupesivat kasaantumaan, oli pakko myöntää, että laskutus on parasta antaa ulkopuolisen hoidettavaksi. Ei se mitään rakettitiedettä ole. Ala on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana paljon. Meillekin on tullut uutta liiketoimintaa, kun autoja pyritään nykyisin korjaamaan mahdollisimman paljon tien päällä. Meillä on tiepalvelua ja autojen kierrätystä, lisäksi kuljetamme rakennuskoneita ja hoidamme uusien autojen kuljetuksia liikkeestä toiseen. Hoidamme myös akkujen ja renkaiden vaihtoa. Uudet liiketoiminta-alueet ovat tulleet minun aloitteestani. Seuraan paljon alaa käymällä messuilla Keski-Euroopassa ja tutkin mitä Pohjoismaissa tapahtuu. Joskus perheessä on kyseenalaistettu ideoitani, mutta lopulta kuitenkin innostuttu laajentamaan palvelujamme. Seuraavaksi mietin sähköautojen tulemista ja varaudumme esimerkiksi siihen, että autamme kuljettajia, joiden on saatava tien päällä ladattua sähköautoaan, josta on akku tyhjentynyt. Äiti on melko räväkkä luonne ja olen tullut enemmän isään, joka on mietiskelevä ja pohdiskeleva. Vanhemmille oli selvää, että minusta tulee toimitusjohtaja, mutta veljille ei. Olen aika itsepäinen, ja heitä mietitytti, toteutanko ideoita, joista he eivät ole samaa mieltä. Tulemme yleisesti ottaen todella hyvin toimeen keskenämme. Ehkäistäkseen tulevia ongelmia äiti ilmoitti meidät riitojenratkaisu- ja neuvottelukurssille, jotta opimme tulevaisuudessa ratkaisemaan mahdollisia erimielisyyksiä. Se oli hyvä. Olen miettinyt myös omia vahvuuksiani ja kuinka kaikkien osaaminen saataisiin parhaiten esiin. Mutta kyllä perheenjäsenten kesken tulee puhuttua paljon vapaammin kuin ulkopuolisten kesken ja välillä tulee sanottua tiukasti. Mutta se kuuluu perheyrittämiseen. Kun olimme lapsia ja vanhemmat päivystivät aina, ei esimerkiksi voinut laskea sen varaan, että he olisivat voineet kuljettaa meitä harrastuksiin. Nyt meillä kaikilla kolmella veljellä on pieniä lapsia, ja toivomme tietysti, voisimme viettää aikaa myös perheen kanssa. Teemme edelleen pitkää päivää, se ei ole uuden sukupolven myötä muuttunut. Mutta näen myös, että meidän pitää enemmän antaa vastuuta ulkopuolisille. Paitsi

perheen vuoksi, myös jotta saamme tehokkuutta toimintaamme. Päivystystä on osittain jo ulkoistettu ja palkattu toimistolle lisää ihmisiä. Olisi hienoa, jos joku minun tai veljien lapsista kiinnostuisi yrityksestä, mutta myös heidän vuokseen toivon välillä, että meidän firmamme olisi auki vain kahdeksasta neljään. Tällä alalla se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan asiakkaita on autettava aina. Pyrimme siihen, että saisimme avun paikalle puolessa tunnissa. Kilpailu tällä alalla on kovaa, kun on myös kansainvälisiä toimijoita. Toisaalta se pitää työn mielenkiintoisena. Toisinaan mietin, olisiko meidän parempi rajata liiketoiminta-alueita, mutta silloin työ muuttuisi mielestäni tylsäksi. Nyt ala on todella monipuolinen. Joka päivä on mukava tulla töihin.”

Tomi Sipilä »» Syntynyt 1983 »» Tehtävä Hinausautokeskuksen toimitusjohtaja, omistaja ja hallituksen jäsen »» Koulutus Ylioppilas »» Asuu Vantaan Ylästössä »» Ilahduttaa Perheen kanssa yhdessäolo »» Harmittaa kun asiat eivät etene toivotulla tavalla »» Harrastaa perheen kanssa ulkoilua Hinausautokeskus »» Hinausautokeskus on hinaus- ja tiepalvelualan perheyritys. Yrityksen ovat perustaneet vuonna 1977 Lars ja Leena Elers. Hinausautokeskuksen toimialue on pääkaupunkiseutu ja Uusimaa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tikkurilassa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2018 oli 5 miljoonaa euroa ja se työllistää 30 henkilöä. JATKAJAT

PERHEYRITYS 1 • 2019

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN | KUVAT: LIISA TAKALA

Isabella Wrede sai viime vuonna Vuoden perheyritys -pro gradu -palkinnon. Hänen Hankenille tekemänsä gradunsa teema oli omistajastrategia. Graduaan varten Isabella haastatteli neljän perheyrityksen nykyistä polvea ja jatkajapolvea.

Jatkajapolvi mukaan omistajastrategiaprosessiin Miksi lähdit tekemään gradua omistajastrategiasta?

Miten omistajastrategia kannattaa tehdä?

Keskustellessani perheyrittäjien kanssa huomasin, että harvoilla perheyrityksillä on omistajastrategia. Sen tärkeyttä ja sisältöä ei usein ymmärretä. Päätin tutkia, miten omistajastrategian tehneet perheyritykset ovat siitä hyötyneet. Mikä on omistajastrategia?

Kaikkien haastateltujen omistajaperheiden omistajastrategiaprosessi oli kestänyt vähintään vuoden. Prosessi vaatii aikaa, koska omistajien pitää sisäistää ja oppia keskustellut asiat. Vuoden aikana ajatteluprosessit ja asiat kehittyivät. Yleensä tapaamisia oli ollut vuoden aikana 4–5. Usein tapaamisista tehtiin muistiot ja niiden välillä oli joillakin kotitehtäviä, jotka ohjasivat ajattelua tulevan tapaamisen teemoihin. Joidenkin perheiden prosesseissa oli ollut mukana ulkopuolinen fasilitaattori, mikä helpotti puhumista vaikeimmistakin asioista. Jotkut olivat ottaneet prosessin johonkin vaiheeseen mukaan ”perheen uskotun miehen”. Prosessiin kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan jatkajapolvi. Osallistuttaminen sitouttaa omistajuuteen, saadaan uusia näkökulmia keskusteltaviin aiheisiin ja luodaan samalla myös pohjaa tärkeille tuleville keskusteluille. Tärkeää on päät-

Omistajastrategia määrittää omistajien yhteisen äänen, yhteisen tahtotilan. Se voi sisältää eri asioita eri yrityksissä, esimerkiksi mitkä ovat omistajaperheen arvot, mitä vastuullisuus meille merkitsee, millä kriteereillä perheen jäsen voidaan rekrytoida jne. Se sisältää taloudellisia ja ei-taloudellisia tavoitteita. Omistajastrategia on keskeinen osa perheyritysten strategista suunnittelua ja johtamista.

PERHEYRITYS 1 • 2019

tää asioista, joista ollaan samaa mieltä, ja tunnistaa teemat, jotka vaativat vielä keskustelua. Missä vaiheessa haastattelemasi perheyritykset olivat tehneet omistajastrategian? Omistajastrategia on ajankohtainen viimeistään siinä vaiheessa, kun omistus on hajaantunut serkkusukupolveen. Omistajaperhettä pitää silloin hallita samalla tavalla kuin yritystä. Suosittelen kuitenkin, että omistajastrategiaa aletaan työstää jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perheyrityksen elinkaarta. Tämä luo hyvän pohjan aktiivisemmalle keskustelukulttuurille omistajuuteen liittyvistä asioista. Luonteva vaihe aloittaa keskustelut omistajastrategiasta oli haastattelemissani yrityksissä ollut se hetki, jolloin jatkajasukupolvi oli tulossa aktiivisemmin yrityksen toimintaan mukaan. On tärkeää, että heidät ottaa mukaan keskustelemaan ja päättämään asioista, jotka ovat ajankohtaisia silloin kun he ovat enemmistöomistajia. Sukupolvenvaihdos- ja omistajastrategiaprosessi kulkevat aika usein käsi kädessä. Mikä on prosessin onnistumisen kannalta merkittävää? Haastattelemani vanhempi ja nuorempi sukupolvi kuvailivat usein prosessia eri tavoin; esille tuli olettamuksia toisten ajatuksista. Luottamuksen ja avoimuuden luominen prosessin alussa on erityisen tärkeää. Jos olen eri mieltä yrityksen pääomistajan, usein isän tai äidin, kanssa, hyväksyykö hän ajatukseni vai pettyykö hän, jos en esimerkiksi halua jatkaa perheyritystä. Prosessiin kannattaa lähteä avoimin mielin. Kärsivällisyyttä pitää myös olla eli antaa asioille aikaa kypsyä. Kun ollaan eri mieltä, olisi etukäteen hyvä miettiä, miten tällaisesta tilanteesta päästään eteenpäin. Miten omistajastrategia hyödyttää omistajaperhettä? Haastattelujen perusteella omistajastrategian tekeminen parantaa perheenjäsenten välistä viestintää. Omistajastrategian tekeminen on monelle omistajaperheelle ensimmäinen kerta, jolloin he keskustelevat avoimesti mitä omistajuus ja perheyrityksen jatkuvuus minulle merkitsevät, mitä odotuksia eri perheen jäsenille on omistajuudesta ja miten he näkevät omistajaroolinsa tulevaisuudessa. Jokainen omistaja joutui miettimään näitä asioita ensin itsekseen ja sitten piti löytää yhteinen näkemys. Omistajastrategian tekeminen myös lisää jatkajapolven kiinnostusta, tietämystä ja sitoutumista perheyrityksen omistamiseen. Prosessin aikana jatkajapolvi ymmärtää paremmin mitä omistajalta odotetaan ja pääsevät miettimään mitä se heidän kohdallaan käytännössä tarkoittaa ja miten he voivat olla hyvä omistaja. Jatkajapolven on helpompi miettiä omaa rooliaan omistajana, mitä enemmän he tietävät perheyrityksen toiminnasta. Jatkajapolven osallistuminen omistajastrategiaprosessiin myös lisää heidän itseluottamustaan omistajana.

Omistajastrategian tekeminen useamman sukupolven voimin myös lisää perheen yhteenkuuluvuutta. Prosessi mahdollistaa erilaiset keskustelut eri sukupolvien välillä, mutta myös jatkajapolven serkut ja pikkuserkut tutustuvat paremmin toisiinsa ja pääsevät keskustelemaan aiheista joista ei välttämättä muuten keskustella keskenään. Haastateltavien mukaan kirjallinen omistajastrategia on keino vähentää tai jopa estää konflikteja ja väärinymmärryksiä. Entä perheyritystä? Omistajastrategian kautta perheyrityksen hallitus tietää, mitä omistajat omistukseltaan odottavat: mikä on omistajien tahtotila liittyen esimerkiksi yritysostoihin ja -myynteihin. Omistajien asettamat reunaehdot päätöksenteolle tekivät siitä nopeampaa. Se auttaa heitä tekemään strategisia valintoja. Kenelle omistajastrategiasta kannattaa kertoa? Omistajastrategia ei ole vain tekstiä paperilla, vaan kaikkien omistajien pitää se myös sisäistää ja siitä pitää soveltuvin osin viestiä hallituksen jäsenille sekä yrityksen johdolle. Omistajastrategian laatiminen ja sen säännöllinen päivittäminen on tapa pitää keskustelua yllä perheyrityksen tulevaisuudesta ja omistajien ajatuksista perheyritykseen liittyvistä asioista. Olet myös itse perheyrityksen omistaja ja hallituksen jäsen. Miten teillä on keskusteltu omistajuudesta? Olen iloinen, että meidät on otettu nuoresta mukaan keskusteluihin omistajuudesta. Olemme jutelleet paljon ja kaikki keskustelunaiheet ovat olleet sallittuja. Äitini on antanut tilaa meidän omille ajatuksillemme. Nyt on tosi luottavainen fiilis ja meillä on yhteinen tahtotila, miten haluamme perheyritystämme kehittää.

»» »» »» »»

Isabella Wrede Ikä: 27 vuotta Koulutus: KTM, Hanken Työ: MetroAuton hallituksen jäsen ja omistaja, Vastaa myynnistä ja asiakkuuksista rekrytointiyritys Minjon Oy:ssä

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN | KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Meconetin sukupolvenvaihdos omistajuus edellä

PwC:n Kari Stenqvist (vas.) sekä Meconetin Juuso Virtanen, Tomi Parmasuo ja Timo Parmasuo Perheyritysillassa

PERHEYRITYS 1 • 2019

”Kun täytin 60 vuotta, aloin miettimään, että jotain pitäisi tehdä sukupolven vaihdoksen aloittamiseksi”, kertoo Timo Parmasuo. ”Se on mutkikas asia, joka oli helposti lykättävissä eteenpäin.” Keskusteltuaan toisen pääomistajan Timo Helteen kanssa ja tavattuaan PwC:n edustajia he ryhtyivät tuumasta toimeen. Sukupolvenvaihdoksen ensisijaisena tavoitteena oli Meconetin jatkuvuuden varmistaminen vakavaraisena suomalaisena perheyrityksenä. Tämä oli ensimmäinen kerta omistajaperheiden historiassa, kun sukupolvenvaihdos tapahtui suunnitellusti ja hallitusti. Osakkeiden siirto tapahtui viime vuoden marraskuussa. Meconet Oy:n suurimmaksi omistajaksi tuli Terjo Holding Oy. Terjo Holdingin omistavat 13 henkilöä, jotka kuuluvat Parmasuon (2.–4. sukupolvea) ja Holmbergin (4.–5. sukupolvea) sukuun. Kaikki omistajat toimivat joko holding-yhtiön tai Meconetin hallituksessa. Neljä perheenjäsentä on mukana operatiivisessa toiminnassa. Osa perheenjäsenistä jäi pienillä osuuksilla omistajiksi Meconetiin. Ennen kuin tähän ratkaisuun päädyttiin perheenjäsenet olivat kokoontuneet vuoden aikana 4–5 kertaa keskustelemaan PwC:n johdolla. ”Puhutaan herkistä jutuista, kun perheyritystä siirretään seuraavalle polvelle. On hyvä, että mukana on ammattitaitoinen ulkopuolinen fasilitaattori, joka osaa keskusteluttaa”, sanoo 3. polven edustaja Juuso Virtanen. Prosessissa jatkajapolvi pääsi perehtymään yritykseen, miettimään omia omistamiseen liittyviä toiveitaan ja tavoitteitaan sekä arvojaan. ”Opittiin puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Prosessin myötä oppi tuntemaan myös muita omistajia ja yhtenäistettiin tavoitteita pala kerrallaan”, kuvaa Juuso Virtanen prosessia. Omistajaperheissä on puolisot ja lapset mukaan lukien 51 henkilöä. Ryhmä teki muun muassa tehdasvierailuja, joka loi yhteistä henkeä ja lisäsi valmiutta toimia erilaisten ihmisten kanssa. Omistajuuden siirrossa haasteellisinta oli henkinen luopuminen. ”Tiedän, että äitini vietti unettomia öitä. Olen jo kasvanut sisään yritykseen, joten minulle omistajuus ei tuonut niinkään muutosta”, paljastaa tuotepäällikkönä toimiva Juuso Virtanen.

Holding-yhtiö on foorumi, jossa mietitään omistamista. Holding-yhtiön hallituksen kautta kehitetään ja koulutetaan jatkajapolvea omistajuuteen ja liiketoiminnan johtoon. Siellä siunataan myös yrityksen tavoitteet. ”On tärkeää, että tieto kulkee Meconetin ja Terjo Holdingin hallitusten välillä”, toteaa Tomi Parmasuo, joka on Meconetin hallituksen puheenjohtaja ja holding-yhtiön hallituksen varajäsen. Timo Parmasuo taas on holding-yhtiön puheenjohtaja ja Meconetin hallituksen jäsen. Sukupolvenvaihdoksen myötä omistajakunta laajeni, mutta yrityksen toimintaa halutaan kehittää parhaiden ammattilaisten johdolla. Muutokset omistajuudessa eivät vaikuta Meconet Oy:n johtoon, organisaatioon tai operatiiviseen toimintaan. Perheyrityksen toiminnassa mukana olleiden omistajien asema ja tehtävät pysyvät ennallaan. Omistajat ovat osakassopimuksella sitoutuneet toimimaan yhtiön parhaaksi. Sopimuksessa on muun muassa määritelty osakkeen arvo, jolloin säännöt luopumiselle ovat selkeät. Omistajuus konkretisoituu uusille omistajille tulevissa hallituksen kokouksissa ja yhtiökokouksessa. Niissä pitää tehdä investointi- ja rahoituspäätöksiä liittyen Meconetin kasvutavoitteiden saavuttamiseen.”Oikeastaan perheyritysten kannattaisi miettiä aikaa sukupolvia eteenpäin: millaisen yrityksen halutaan olevan 25 ja vielä 50 vuodenkin päästä”, vinkkaa Timo Parmasuo.

»» Meconet Oy »» Suunnittelee ja valmistaa jousia, lanka-, meisto- ja syvävetotuotteita, ja kokoonpanee niistä laajempia kokonaisuuksia asiakkailleen »» Liikevaihto 50 milj. € »» Henkilöstö 240 henkilöä »» Toimipisteitä kuudella paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä »» Yli 2000 asiakasta, jotka toimivat sähkö-, rakennus- ja kulkuvälineteollisuudessa sekä valmistavat terveys- ja vapaaajan tuotteita »» Meconet Oy vuodesta 2001, yritysten V.W.Holmberg Oy (per.1896) ja Oy Teräsjousi (per.1941) fuusioituessa »» Parmasuon ja Helteen perheiden yritys 2.–5. polvessa

OSAAVA OMISTAJA - TULEVAT VALMENNUKSET 2019:

OSAAVA OMISTAJA

OMISTAMISEN TAITO 19.-20.9.2019 JA 21.-22.11.2019 | Omistajastrategia antaa sisältöä omistajuudelle ja kertoo, miksi juuri me olemme paras omistaja yritykselle. Tule saamaan ideoita oman omistajastrategianne tekemiseen! | Kohderyhmänä ovat kaikki perheyrityksen tulevat ja nykyiset omistajat. Suositeltavaa on, että

samasta yrityksestä osallistuu useampi omistaja.

Lisätietoja: Asiantuntija, KTT Krista Elo-Pärssinen, puh. 0400 254 004, krista.elo-parssinen@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 1 • 2019

KOLUMNI

Työlainsäädännön noudattamisella kohti henkilöstötyytyväisyyttä Työlainsäädäntö antaa askelmerkkejä kohti hyvää henkilöstötyytyväisyyttä. Yleensä henkilöstön tyytyväisyys vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja parantaa työn tuottavuutta. Tyytyväinen työntekijä haluaa saavuttaa ja ylittää asetetut tavoitteet. Henkilöstötyytyväisyydellä on vaikutusta myös asiakkaiden tyytyväisyyteen ei pelkästään siksi, että tyytyväinen asiakaspalvelija kohtelee asiakkaita paremmin, vaan siksi, että tällöin yrityksen kyky toteuttaa asiakkaiden vaatimuksia ja vastata muutostilanteisiin on parempi.

Suuri tekijä työntekijöiden työtyytyväisyydessä on, että työntekijä kykenee selviämään työtehtävistään. Tämän osalta tärkeässä asemassa on työhön perehdyttäminen ja arjen esimiestyö. Työsopimuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Lisäksi työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Työturvallisuutta ja työterveyshuoltoa koskevat säännökset pyrkivät varmistamaan työntekijöiden fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämisen.

Yhteistoimintalaki tukee tietojen jakamista työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen toimintaan ja omaan työhönsä. Muutostilanteet on helpompi ratkaista, kun työntekijöillä on tieto yrityksen toiminnasta ja taloudellisesta Henkilöstötyytyväisyyden parantamiseen on harvoin nopeaa tietä. tilanteesta. Hyvä keskusteluyhteys työnantajan ja työntekijän välillä Työhyvinvointitapahtumat tai työsuhde-etujen antaminen eivät sitouttaa työntekijöitä ottamaan vastuuta yleensä ratkaiyrityksen kehityksestä. se henkilöstön "Työnantaja kerro, kuuntele, osallista ja Tiedottamisen ja keskustelun lisääminen tyytymäton tehokas ja nopea tapa henkilöstötyytytömyyttä. kohtele työntekijöitä tasapuolisesti." väisyyden parantamiseen. Parhaat tulokset Parhaiden työnsaavutetaan tilanteessa, jossa työyhteisöt antajien osalta sitoutuvat muutoksiin sellaisten seikkojen osalta, joihin työntekijöiden suurin motivaatio työlainsäädännön noudattamiseen on halu rakenomilla toimilla voidaan vaikuttaa. Nämä seikat voivat olla esimerkiksi taa reilua ja oikeudenmukaista yrityskulttuuria, haluttua työnantamuutoksia palaverikäytäntöihin tai tiimin keskinäisiin pelisääntöihin. jabrändiä ja vahvistaa asemaa kilpailtaessa parhaista työntekijöistä. Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat osaltaan siihen, että työntekijällä on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja reilusti. Epätasa-arvoisiin palkka- ja muihin työehtoihin liittyvät seikat sekä muu epätasapuolinen kohtelu heikentävät työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tasapuolisuuden vaatimus koskee myös johtamista ja esimiestyötä. Tasapuolisuus tavoitteiden asettamisessa, niiden toteutumisen seuraamisessa, korjaavan palautteen antamisessa sekä muussa reagoimisessa virheisiin tukee työyhteisön motivaatiota. Yleensä kirjatut toimintatavat ja kuvatut prosessit helpottavat sekä esimiehen että alaisen toimintaa myös tältä osin.

Heikki Tuomela Asianajaja, osakas

»» Heikki Tuomela neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita muun muassa johtaja- ja työsopimuksiin, työehtosopimusten soveltamiseen, yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yrityskauppoihin sekä yhteistoimintamenettelyihin liittyvissä kysymyksissä. Heikin erityisosaamista ovat myös kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvät asiat. Heikki on työoikeustiimin vetäjä ja työskentelee Helsingin toimistollamme.

PERHEYRITYS 1 • 2019

TOIMITUSJOHTAJALTA

Suomen suunnasta päätetään 14.4.2019!

2. Suomi tarvitsee yrittäjiä

Eduskuntavaalit lähestyvät. Gallupit ennustavat tällä hetkellä vallan vaihtumista. On todella tärkeää, että saamme eduskuntaan mahdollisimman paljon edustajia, jotka ymmärtävät perheyritysten ja osaavan omistamisen merkityksen Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Toivon, että jokainen meistä osallistuu perheyrityksille tärkeiden teemojen esille tuomiseen niin omassa lähipiirissään, eri puolella Suomea kuin sosiaalisessa mediassakin. Perheyritysten liiton vaalitavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen Suomelle tärkeään asiaan, talouskasvuun, yrittäjyyteen ja omistajuuteen. Talouskasvu on tie korkeampaan työllisyyteen, mikä luo hyvinvointia yksilöille ja vaurautta Suomelle. Kestävä talouskasvu voi syntyä vain yritysten avulla: yritysten kasvu on myös ainoa keino saavuttaa korkeampi työllisyys. Jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin, Suomi tarvitsee yrittäjiä ja etenkin työllistäviä yrityksiä. Hyvinvoivaa Suomea rakennetaan uskomalla ja investoimalla osaamiseen ja yrittämiseen. Verotuksen tulee kannustaa suomalaisia omistamaan yrityksiä, jotka investoivat ja työllistävät Suomessa.

1. Suomi tarvitsee talouskasvua Työllisyysaste on nostettava ensi vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Suomalaisten etuudet ja palvelut rahoitetaan veroilla, verojen korottamisen tie on kuitenkin Suomessa kuljettu loppuun. Tarvitsemme Suomeen lisää työtä ja talouskasvua, joista meidän kaikkien tarvitsemat verotulot kertyvät. Suomi tarvitsee kestävää talouskasvua, ja se voi syntyä vain yritysten avulla. Työntekijöiden osaaminen on varmistettava koko työuran ajan. Ammattiosaajien saamisen varmistamiseksi oppisopimusjärjestelmää pitää kehittää. Korkeakoulutukseen pitää olla omat väylät perustutkintoa suorittaville nuorille ja työssä oleville osaamisen päivittämiseen. Yritykset kantavat oman osansa työntekijöiden kouluttamisesta, mutta yhteiskunnalla pitää olla keskeinen rooli koulutuksen järjestämisessä, eikä yksilön omaa vastuuta osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä voi myöskään unohtaa.Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava ja lupaprosesseja on nopeutettava. Ulkomaalaisten työllistymistä on helpotettava luopumalla tarveharkinnasta ja lyhentämällä työlupaprosesseihin menevää aikaa. Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava siten, että työrauha suomalaisilla työpaikoilla vahvistuu. Tämä edellyttää: laittomista lakoista määrättävien sakkojen korottamista selkeästi suhteettomien tukilakkojen kieltämistä poliittisten lakkojen oikeuden rajaamista vastaavasti kuin muissa Pohjoismaissa.

Yrittämiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon pitää keskittyä työnantajayritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Suomi tarvitsee työllistäviä yrityksiä, jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin. Uusista työpaikoista merkittävä osa on viimeisen vuosikymmenen aikana syntynyt pk-yrityksiin. Samaan aikaan työllistäviä yrittäjiä on yhä vähemmän, ja enää joka kolmas yritys työllistää yrittäjän lisäksi jonkun muun henkilön. Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka kannustavat yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja kansainvälistymään. Paikallinen sopiminen on laajennettava kaikkiin yrityksiin, myös työnantajajärjestöihin kuulumattomiin. Paikallinen sopiminen edistää työmarkkinoiden joustavuutta. Olosuhteet ja tavoitteet ovat työpaikoilla erilaisia, ja parhaaseen tulokseen päästään, kun työnantaja ja työntekijä voivat suoraan sopia esimerkiksi palkkauksesta ja työaikajärjestelyistä keskenään.

3. Suomi tarvitsee omistajia Perintövero pitää korvata luovutusvoittoverolla. Perintö- ja lahjaverossa pitää pitkällä tähtäimellä siirtyä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon. Verot maksetaan silloin, kun on maksukykyä. Nykyisin perintöveron maksamiseksi pitää irrottaa varoja tai yritys jopa myydä. Lyhyellä tähtäimellä verotuksen pitää palata vuoden 2011 tasolle. Perheyrityksen ja sen kehittämisen kannalta nykyinen sukupolvenvaihdoksen verotus ei ole yhdenvertaista verrattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin. Esimerkiksi osuuskuntiin tai laajasti omistettuihin pörssiyhtiöihin ei kohdistu sukupolvenvaihdoksen verotusta. Ne toimivat kuitenkin usein kilpailutilanteessa perheyritysten kanssa ja saavat näin verotuksellista kilpailuetua omistusmuotonsa kautta. Osinkoverotukseen pitää tehdä kokonaisuudistus. Verotuksen pitää tukea yrityksen jatkuvuutta ja uudistumista. Osinkoverotuksen pitää siten olla neutraali eri toimialojen, oman ja vieraan pääoman sekä listatun ja listaamattoman yrityksen välillä. Verotukseen pitää saada parlamentaarisesti valmisteltu, yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma. Verotuksen pitää tukea yritystoiminnan jatkuvuutta ja uudistumista. Veropolitiikan tulee olla pitkällä aikavälillä ennustettavaa ja johdonmukaista. Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava laaja-alainen ohjelma kotimaisen omistajuuden edistämiseksi Suomessa. Suomi tarvitsee omistajia, jotka investoivat Suomeen. Ei ole Suomen etu, jos iso osa työtä ja hyvinvointia luovista yrityksistä siirtyvät ulkomaille. Omistajalla on väliä!

PERHEYRITYS 1 • 2019

Auli Hänninen

toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto

TEKSTI: ANNE SALOMÄKI | KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Piiloset katsoo aina kohti tulevaa VIIME VUONNA 40-VUOTISJUHLIAAN VIETTÄNYT LIETOLAINEN PIILOSET EI JÄÄ ROIKKUMAAN MENNEISIIN, OLI KYSE SITTEN ONNISTUMISISTA TAI MOKISTA. PERHEYRITYS KILPAILEE GLOBAALIEN JÄTTIEN KANSSA LAADULLA JA KETTERYYDELLÄ NIIN TUOTTEISSA, PALVELUSSA KUIN KEHITYSTYÖSSÄKIN.

1970-luvulla Olavi ja Liisa Nieminen tarkkailivat työkseen Turun seudulla asuvien silmiä. Optikkoliikkeessä kävi paljon väkeä, joiden silmissä näkyi merkkejä vastikään yleistyneiden piilolinssien käytöstä. ”Ajattelin, ettei tämä voi olla hyvä juttu”, Olavi Nieminen muistelee. Hän ryhtyi tutustumaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin ja huomasi, että silloisissa piilolinssinesteissä oli silmää herkästi ärsyttäviä aineita. Yhdessä kemistiystävänsä kanssa Nieminen alkoi pohtia, olisiko mahdollista valmistaa vaihtoehto, jolla allergisia oireita voisi vähentää. Tuolloin markkinoilla oli vain kaksi hoitonestesarjaa, eikä testailuissa tarvittu nykyisenkaltaisia sertifiointeja ja rekisteröintejä. Aluksi kyse oli Niemisen mukaan ”kokeilusta harrastusmielessä”, mutta kun tuote vaikutti Turun yliopistolla tehdyissä testeissä toimivan ja punotus katosi piilolinssejä käyttävien silmistä, mieleen tuli bisnes. Piiloset-nimellä kotimaassaan paremmin tunnettu Oy Finnsusp Ab perustettiin elokuussa 1978, eli viime vuonna yritys juhlisti 40-vuotias-

ta olemassaoloaan. Vuosikymmenten aikana yrityksessä on tapahtunut silminnähtäviä muutoksia – mutta niin on myös sitä ympäröivässä maailmassa.

Koko sisarusparvi yrittäjiksi Piilolinssinesteistä alkanut liiketoiminta laajeni parissa vuodessa kehysten ja silmälasilinssien maahantuontiin, ja 1980-luvulla linssitehdas aloitti toimintansa. Samalla perhe kasvoi: tyttäret Riikka Järvinen ja Katri Breitholtz sekä poika Oskari Nieminen olivat myös heti sopivan kokoisiksi vartuttuaan mukana töissä. ”Oli hyvä, että oli aina työpaikka, minne kesäisin ja lomaaikoina mennä tienaamaan karkkirahaa. Toimme kaikki kaveritkin kesätöihin”, Järvinen kertoo nauraen. Nieminen korostaa, että orjatyövoimaa ei koskaan käytetty, vaan kaikesta työstä maksettiin aina palkka. ”Se toi motivaatiota ja samalla lapset oppivat ymmärtämään rahankäyttöä ja työntekoa. Se oli hyvä elämänoppi, ja kaikista saa olla ylpeä, sillä kukaan ei tuhlaa rahojaan”, hän kehuu. ”Ei omia eikä firman”, Järvinen kiirehtii lisäämään.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Piiloset -merkin takaa löytyy suomalainen perheyritys. Kuvassa isä Olavi Nieminen sekä tytär Riikka Järvinen.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Järvinen toimii tällä hetkellä Piilosetin vt. toimitusjohtajana. Ura perheyrityksessä alkoi kuitenkin käytännön töistä, kuten pakkaamisesta ja siivoamisesta. Alun perin hän vannoi, ettei todellakaan jää perheyritykseen töihin, ja vielä lukiossa suunnitelmissa oli ryhtyä arkkitehdiksi. Piiloset kuitenkin vei tyttären mukanaan. Nyt Järvinen on filosofian tohtori kemian alalta. ”Olen aina ollut kiinnostunut innovaatioista ja tuotekehityksestä. Perheyritys oli kuin oma leikkipaikka, jossa pääsin toteuttamaan ideoita ja näkemään, että innovaatiot toimivat käytännössä ja saavat aikaan liikevaihtoa”, hän kuvailee. Muut sisarukset ovat niin ikään yrittäjiä, Katri Breitholtz perheen omistamissa optikkoliikkeissä ja Oskari Nieminen rakennusalalla. Kaikki kolme ovat mukana Piilosetin hallituksessa, jota jo operatiivisesta toiminnasta väistynyt Olavi Nieminen johtaa.

Perheyrityksen pitkät kvartaalit Maailmalla Piiloset-tuotteet luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi. Toisin kuin 70-luvulla, nykypäivänä niiltä vaaditaan laajat tutkimukset, dokumentoinnit ja rekisteröinnit ennen kuin tuotteet pääsevät markkinoille asti. Viennin osalta säännöt vaihtelevat, joten Euroopan unionin ulkopuolella lupaprosessit voivat viedä vuosikausia. Järvinen huomauttaa, että globaalit kilpailijat pyörittävät miljardien liikevaihtoa, kun Piilosetilla se on viisi miljoonaa. Koska monet kilpailijat teettävät tuotteita Aasiassa, hinnalla Piiloset ei taistoon käy. Ketteryys, yksilöllinen valmistus ja räätälöity palvelu erottavat lietolaiset massasta. Lisäksi automatisoitujen laitteiden hankkiminen on lisännyt kilpailukykyä. Samalla suuret investoinnit ovat kuitenkin pienelle toimijalle riski. Niemisen mukaan niitä on kuitenkin tehty, koska eteenpäin on pakko mennä. ”Kristallipallo olisi aina hyvä olla olemassa, jotta tietää, maksaako investointi itsensä takaisin. Tähän asti on aina maksanut.” Kristallipallon puutteesta huolimatta Piiloset ei koskaan katso taaksepäin. Nieminen kutsuu tätä yhdeksi yrityksen kantavista periaatteista, ja Järvinen on samaa mieltä. ”On turha märehtiä menneitä. Katsomme aina eteenpäin ja yritämme palautteen perusteella kehittää sitä, mitä kuluttajat seuraavaksi haluavat.” Rohkeutta pitkäjänteisiin ja riskialttiisiinkin ratkaisuihin tuo se, että perheyrityksessä asioita katsotaan kauaskantoisesti. ”Kvartaalitalous on kuin yritysten syöpä. Perheyrityksissä kvartaali on 25 vuotta”, Nieminen toteaa. Samalla mentaliteetilla Piiloset palvelee myös asiakkaitaan, eli räätälöidysti ja kasvokkain, ei standardisoidulla bulkkitavaralla. ”Pidämme yhteistyökumppaneitamme nimenomaan kumppaneina, ei pelkkinä asiakkaina”, Järvinen kuvailee.

Kaikki tehdään ”by the book” Vaikka kumppaneita on pitkin maailmaa ja Suomen osuus

Piilosetin liikevaihdosta on vain viitisen prosenttia, Suomi on Niemisen mukaan hyvä testimarkkina. Kaikki mahdollinen osaaminen tulee kuitenkin Suomesta. Se on Järvisen mukaan myös myyntivaltti: esimerkiksi Brasiliassa kumppani halusi Suomen lipun aina etikettiin asti, sillä maan maine maailmalla on puhdas ja luotettava. ”Kaikki, mitä vain pystyy tekemään Suomessa, tehdään Suomessa. Se ei ole aina kannattavin ratkaisu, mutta arvomaailmamme on ohjannut meitä siihen suuntaan”, Järvinen kuvailee. Kyse on myös kansanterveydestä ja huoltovarmuudesta. Nieminen muistuttaa, että näkeminen on tärkeä asia, eikä vähiten esimerkiksi kriisivalmiuden kannalta. Jos vaikkapa linssipaketit eivät syystä tai toisesta kulkisi valmistusmaista Suomeen eikä omaa tuotantoa olisi lainkaan, valmistuksen aloittaminen ei kävisi hetkessä. Siksi Piiloset on ollut vahvasti mukana toimialan kehittämisessä Suomessa. Nieminen oli ennen Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE -yhdistyksen hallituksessa, ja nyt yritystä edustaa Järvinen. Yritys tekee myös yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja jakaa osaamistaan alalle esimerkiksi lähettämällä asiantuntijoita luennoimaan erilaisille koulutuspäiville. Osaaminen auttaa maailmallakin. Kun tuotteisiin kohdistuvat viranomaisvaatimukset kiristyvät jatkuvasti, Piiloset huolehtii, että kaikki mahdolliset sertifikaatit ja hyväksynnät ovat ajan tasalla. Järvinen huomauttaa, että kun kaikki tehdään viimeisen päälle ”by the book” eli sääntöjen mukaan, yllätyksiä ei tule.

Työntekijät kuin osa perhettä Kotimaisuuden lisäksi toinen Piilosetille tärkeä arvo on sen taustassa eli perheessä. Perheyritykset ovat kuitenkin Niemisen mielestä eriarvoisessa asemassa esimerkiksi pörssiyhtiöihin verrattuna. Kumpikin toivoo sukupolvenvaihdosta verovapaaksi erityisesti silloin, kun jälkipolvi jatkaa yrittäjinä

”On turha märehtiä menneitä. Katsomme aina eteenpäin ja yritämme palautteen perusteella kehittää sitä, mitä kuluttajat seuraavaksi haluavat.” yrityksessä. ”On aika typerää, että yritykset maksavat jo vuosittain veroja, mutta keskimäärin 25 vuoden välein valtio ottaa vielä lisäpotin”, hän kuvailee. Järvinen lisää, että mitä suurempi yritys on, sitä merkittävämpi vaikutus sukupolvenvaihdokseen liittyvillä veroilla on tulevaisuuden suunnitteluun. ”Jos se raha investoitaisiin firman kehittämiseen, meillä olisi varmasti paremmin voivia perheyrityksiä, jotka pystyisivät

PERHEYRITYS 1 • 2019

tarjoamaan lisää työpaikkoja.” Piiloset on onnistunut työllistämään varsin kiitettävästi muitakin kuin perheenjäseniä. Yhteensä työvoimaa on nelisenkymmentä, ja heistä yli puolet ovat olleet mukana matkassa yli 10 vuotta, monet sitäkin kauemmin. Perheyrityksen otetta Järvinen ja Nieminen kutsuvat inhimilliseksi. Hierarkia on matala, eikä ”ovenpielissä ole liikennevaloja”, kuten Nieminen kuvailee. Keskusteluun kutsutaan kaikkia ja muutoksia tehdään joustavasti aina tarvittaessa. Kuten perheyrityksessä yleensä, myös Piilosetin perheenjäsenten kesken työnteko voi joskus olla tavallista vauhdikkaampaa. ”Ei ihan ventovieraille soiteta suuta samaan tahtiin. Joskus voisi varmasti toimia perheenjäsentenkin kanssa vähän ammatillisemmin”, Järvinen toteaa naurahtaen.

Piiloset »» Oy Finnsusp Ab perustettu 1978 »» ainoa suomalainen yksilöllisten silmälasilinssien, piilolinssinesteiden ja kuivien silmien hoitotuotteiden kehittäjä ja valmistaja »» Piiloset-tuotteita myydään Suomessa optikkoliikkeissä ja apteekeissa sekä yli 30 maassa Etelä-Amerikassa, Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä

”Kaikki, mitä vain pystyy tekemään Suomessa, tehdään Suomessa", Riikka Järvinen sanoo

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: LIISA TAKALA

YHTEISTYÖSSÄ

YRITYSSANEERAUSTEN AMMATTILAINEN PYRKII LÖYTÄMÄÄN KRIISISTÄ MAHDOLLISUUDEN

Fabianinkadulla Jugend-talojen keskeltä erottuu kuin yllättäen hieno Alvar Aallon 60-luvun rakennus. SYPin entisen pankkitalon kattokorkeudelta löytyy Eversheds asianajotoimisto komean arkkitehtuurin ympäröimänä. Minut ja kuvaajan vastaanottaa toimitusjohtaja Jari Salminen. Otamme juttua varten muutaman kuvan upean kaupunkimiljöön välkkyessä taustalla ja sen jälkeen jatkamme jutustelua. Aivan ensimmäisenä ei tule mieleen, että tämä kevätauringon kanssa kilpaa loistava mies on pitkän työuransa aikana keskittynyt erityisesti konkursseihin ja ratkonut koko joukon mutkikkaita yrityskeissejä. 34

PERHEYRITYS 1 • 2019

Jari Salminen aloitti Eversheds Asianajotoimisto Oy:n toimitusjohtajana viime syksynä, mutta sitä ennen hänellä on takanaan paitsi pitkä historia yhtiön rakentamisessa 90-luvulta alkaen, myös merkittävä ura insolvenssijuristina yrityssaneerausten ja konkurssien parissa, viimeisimpänä ja runsaasti mediahuomiota saaneena mm. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä ja Skaala Yhtiöiden yrityssaneeraus. Salmisen luotsaama Eversheds Asianajotoimisto Oy toimii Eversheds Sutherland -brändin alla. Suomessa Evershedsin toimistot ovat viidellä paikkakunnalla suomalaisten partnereiden omistuksessa. Lisäksi konserniin kuuluu toimistot Moskovassa ja Pietarissa. Globaalin brändin alta löytyy kattava verkosto: yhteensä 67 toimistoa 34:ssä maassa ja lisäksi yhteistyötoimistot miltei kaikista maailman maista. "Haluamme olla tällaisessa kansainvälisessä verkostossa mukana juuri sen vuoksi että voimme palvella asiakkaitamme kansainvälisillä markkinoilla", Salminen sanoo ja mainitsee esimerkkinä verkostojen tärkeydestä mm. Venäjän ja Kiinan kaupan ja niihin liittyvät asiat. Yhteistyö eri maiden toimistojen kanssa toiminut todella saumattomasti. Puhutaan hetki yrityksistä ja yrityssaneerauksista. Salminen kokee, että Suomessa yrityssaneerauksia tehdään verrattain paljon, noin 500 vuosittain. Syyt siihen, miksi verrattain monet yrityssaneeraukset myöskään eivät tuota tulosta ovat Salmisen mukaan, että saneeraus on usein liian raskas menettely pienemmille yrityksille, ajoitus yrityssaneeraukseen hakeutumiselle on liian myöhään sekä kolmantena, johtuen ehkä kahdesta edellisestä, saneerauksessa harvemmin keskitytään toiminnan tervehdyttämiseen vaan ainoastaan velkojen leikkaamiseen, jolloin puhutaan lähinnä velkasaneerauksesta. Onnistuneena saneerauskohteena Salminen mainitsee muun muassa edellä mainitun Skaalan, johon uutta rahoitusta löydettiin Keski-Euroopasta. ”Kun luovuutta on, laki kyllä mahdollistaa hyviin lopputuloksiin pääsyn.” Myös pääomasijoittajille ja rahoittajille Salmisella on viesti. ”Insolvenssiasia kuulostaa monen korvaan suorastaan sairaudelta, mutta saneeraus sinänsä, kun sitä tehdään fiksusti, tuo myös mahdollisuuksia”, hän totetaa. Saneerattavan yhtiön voisikin Salmisen mukaan useammin nähdä varteenottavana sijoituskohteena. ”Suomessa pitäisi ajatella tätä hieman laajemmin”, hän toteaa ja mainitsee maailmalla tunnetut haaskarahastot. Salminen itse pitää saneerausprojekteista siksi, että onnistumiset ovat hyvin konkreettisia. Saneerausten selvittäjä saa myös hyvän kuvan hallitustyöskentelystä. ”Siinä näkee miten kriisissä olevan yhtiön hallitus toimii tosipaikan tullen.” Suomalaisten yhtiöiden hallitustyöskentely näyttäytyy asiantuntijalle varsin monenkirjavana. Suuremmissa ja keskisuurissa yrityksissä hallitustyöskentely on usein hyvinkin ammattimaista, mutta Salminen kertoo törmäävänsä yhä melko usein liikevaihdollisesti merkittäviin yhtiöihin, joissa yksi avainhenkilö häärii kaikilla pelikentillä.

Suomalaisten yritysten haasteet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Näistä haasteista Salminen nostaa esiin Venäjän ja idänkaupan pakotteet, investoinnit, verotukselliset seikat sekä myös filosofisina kysymyksinä ympäristöasiat, kuten ilmastonmuutos. Salminen kokee, että vastuullisuuskysymykset pohdituttavat yrityksiä entistä enemmän, myös omalla toimialalla. Suomalaiset perheyritykset ovat olleet uran alusta asti Salmiselle sekä Evershedsille tärkeä ja luonteva asiakasryhmä. Salminen on itsekin lähtöjään pienyrittäjä, joten yrittäjän näkökulma on helppo ymmärtää sitäkin kautta. "Omistajuus on aina tärkeää. Kasvollinen omistajuus on merkityksellistä ja on hienoa nähdä kuinka eri kokoisia ja täysin erilaisia yrityksiä Perheyritysten liiton jäsenyrityksissä on ja kaikki puhuvat silti samaa kieltä", Salminen summaa. "Perheyrittämisen filosofia on helppo ymmärtää ja näitä yrityksiä on ajatuksellisesti helppo palvella, vaikka joskus itse kysymykset olisivatkin vaikeita." Perheyritysten liiton kanssa aloitetusta yhteystyöstä Salminen tiimeineen on innostunut. Hän toivoo, että Evershedsin yhteyshenkilöt pääsevät tutustumaan Perheyritysten liiton toimintaan monipuolisesti. Toiveena on, että se johtaisi myös hedelmälliseen ja luottamukselliseen yhteistyöhön liiton jäsenten kanssa. Pitkäjänteinen ja avoin yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia.

Jari Salminen »» 53-vuotias »» Ura: toimitusjohtaja, Eversheds Asianajotoimisto Oy »» Koulutus: OTK, varatuomari, eMBA, ”Olen aina ollut asianajaja” »» Omassa "lajissa", insolvenssioikeudessa kiehtoo: kun pystyy kriittisissä tilanteissa luomaan positiivisia ratkaisuja ja hallitsemaan kaaosta. »» Vapaa-ajan oma laji: maratonit. Takana 11 täyspitkää,

YHTEISTYÖSSÄ - juttusarjassa esittelemme Perheyritysten liiton yhteistyöyrityksiä ja niiden avainhenkilöitä sekä kerromme yhteisistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Eversheds Asianajotoimisto Oy ja Perheyritysten liitto aloittivat yhteistyön 1.1.2019. PERHEYRITYS 1 • 2019

VERONIKA BRAITHWAITE JA EDWARD BLOMSTEDT

PERHEYRITYS 1 â&#x20AC;¢ 2019

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: LIISA TAKALA

SYDÄMEN ASIA

CombiWorks Kansainvälisyys ja pelottomuus haasteiden edessä yhdistää yrittäjäperheen äitiä ja poikaa. Kun yhteinen yritys sai alkunsa, ei kumpikaan osannut ennakoida nopeaa menestystä. Nyt yrittäjyydestä on tullut elämäntapa. VERONIKA BRAITHWAITE: ”Isäni lupaava raskaan sarjan nyrkkeilijän ura katkesi umpisuolen puhkeamiseen ja hänestä tuli sodan jälkeen valokuvaaja. Myöhemmin hän piti lemmikkieläinkauppaa. Isäni oli syntynyt Moskovassa englantilais-venäläiseen perheeseen ja tullut Suomeen muukalaispassilla vallankumouksen jälkeen. Äitini syntyi Suomessa venäläisille vanhemmille. Vanhempieni tarinasta saisi ihan oman juttunsa. Vaikka perheessäni ei ole ollut varsinaisesti yrittäjyyttä, kansainvälisyys ja kielitaito ovat tulleet perhetaustan myötä. Valmistuttuani diplomi-insinööriksi yritin puoli vuotta olla vain insinööri, mutta kohtalo lähti viemään muualle. Työskentelin ulkoministeriössä Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknillisen komitean pääsihteerinä. Tehtävä oli erittäin arvostettu ja sain sitä kautta paljon kontakteja. Ministeriöstä hyppäsin Lohja-osakeyhtiöön Venäjän-kaupan johtajaksi. Sain siellä hyvin vapaat kädet, se oli Georg Ehrnroothin toimitusjohtajuusaikaa. Minua pidettiin eturivin Venäjän-kaupan osaajana. Päätin perustaa oman yrityksen ja ryhtyä konsultoimaan. Muutin poikieni kanssa Moskovaan ja olimme siellä juuri kun Neuvostoliiton hajoamisprosessi alkoi ja tankit vyöryivät kadulle. Gorbatsov syrjäytettiin ja alkoi Jeltsinin aika. Se oli hyppy tuntemattomaan. Konsulttina tein hirveän mielenkiintoisia ja isoja juttuja, autoin muun muassa ruotsalaisia teleoperaattoreita pääsemään Venäjän markkinoihin käsiksi. Mutta aina ison konsulttikeikan jälkeen oli tyhjän päällä ja seuraava työ piti taas etsiä.

Aloin toivoa, että olisi oma bisnes, jota voisi itse kehittää. Olisi vaikka nappikauppaa, mutta silloin ei antaisi aivokapasiteettiaan koko ajan muiden käyttöön. Edward oli tuolloin diplomi-insinööriopiskelujensa loppuvaiheessa ja ryhtyi selvittelemään kaivonkansien tuotantoa ja myyntiä Suomessa. Yrityksemme sai alkunsa, kun valmistimme kaivonkansia Tšeljabinskissa aluksi venäläisen kumppanin kanssa. Koska olin tottunut tekemään jänniä juttua, minua ei kaivonkansien myyminen aluksi kiinnostanut, enkä ajatellut, että siitä voisi tulla perheyrityksemme. Mutta Combi Worksista tulikin menestyvä ja arvostettu bisnes, mitä en alun perin ollenkaan ajatellut. Lopetin konsultoinnit ja olen ollut aktiivisesti mukana yrityksessä viime aikoihin asti. Poikani ovat nähneet, mitä yrittäjyys tarkoittaa, kun itse pitää hankkia toimeentulo, eikä voi luottaa ison yrityksen palkkalistoilla kuukausipalkkaan. Olen yrittäjänä ollut aamusta iltaan tavoitettavissa ja paljon matkoilla. Olen ollut yksinhuoltaja ja tottunut kantamaan vastuuta. Pojat oppivat ehkä siitä syystä aikaisin itsenäisiksi. Jos katson Edwardia, hänessä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana todella hienoa kasvua. Hänellä on ajatuksia, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Olen käytettävissä niin kauan kuin toivotaan, mutta pikkuhiljaa olen siirtymässä taustalle. En silti osaisi olla eläkkeellä, koska en tiedä mitä eläkkeellä tekisin! Minulla ei ole ollut aikaa keksiä harrastuksia tai miettiä, mitä tekisin työn lisäksi. Vaikka en aloittanut yrittäjänä, minusta tuli elämäntapayrittäjä.”

PERHEYRITYS 1 • 2019

EDWARD BLOMSTEDT: ”Äiti kysyi minulta aika pinnallisella kuvauksella, haluanko lähteä yrittäjäksi. Kukaan ei tuolloin tiennyt, lähteekö firma liikkeelle vai ei. Opiskelin vielä ja olin töissä markkina-analyytikkona toisessa yrityksessä. Ajatus oli, että etsin asiakkaita ja saan ehkä myytyä vähän. Oli yllätys, kun ensimmäisenä vuonna meni 30 rekkalastillista kaivonkansia. Kun perustimme Combi Worksin, meillä oli jo bisnes ja liikevaihtoa, joten ei tarvinnut lähteä liikkeelle peläten tuleeko tästä yhtään mitään. Kävimme äidin kanssa kyllä keskustelua, onko yrittäjyydessä minulle tarpeeksi, ottaen huomioon koulutuksen. Keskustelu käytiin kannustavassa, ei painostavassa hengessä. Molemmat vanhempani ovat diplomi-insinöörejä, ja tein omatoimisen päätöksen opiskella saman tutkinnon. Mutta koska perustimme yrityksen yhdessä äidin kanssa, se on tuntunut alusta asti omalta, eikä tunnu, että olisin vain seurannut mitä edelliset sukupolvet tekevät. Yritys rakentui äidin kontaktien kautta, mutta itsenäisenä toimijana. Teimme ensimmäiset kuusi vuotta yhdessä töitä äidin kanssa toimistolla joka päivä. Se sujui hyvin. Tiedän, että se ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi veljeni kanssa olemme nuorempana riidelleet paljonkin, mutta työn puolesta emme juuri koskaan. Ehkä siinä auttaa ammattimaisuus ja tietyllä tavalla myös vanhenemisen kautta tullut kypsyminen. Äidin peruja meille on syntynyt Combi Worksiin kulttuuri,

jossa tehdään bisnestä tunteella ja oman persoonankin kautta. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Tämä työtapa ei enää koske vain meitä, vaan on välittynyt myös muihin työntekijöihin. Käytän paljon aikaa itseni kehittämiseen yrittäjänä ja johtajana. Olen keskustellut vuorineuvoksista alkaen lähes kaikkein bisneksen merkkihenkilöiden kanssa Suomessa. Luen elämäkertoja ja bisneskirjallisuutta ja käyn seminaareissa. Voin olla äkkipikainen ja tiukkakin, mutta toisaalta empaattinen ja haluan antaa mahdollisuuden muille toteuttaa ajatuksiaan. Olen mielestäni kasvanut ja kehittynyt samaa tahtia, kun firma on kehittynyt. Olen iloinen, että voin viedä oppimiani asioita eteenpäin ja mentoroida myös muita. Eniten olen voinut hyödyntää oppimiani asioita kehittäessäni AirFaasia, digitaalista alustaa, joka yhdistää teollisuuden ylijäämätuotantokapasiteetin ja asiakkaat. Se on ollut mittava investointi meidän kokoluokkamme yritykseltä. Kehityksessä olen kuitenkin voinut hyödyntää taitoani oppia yrityksen ja erehdyksen kautta. AirFaasia on tiiviisti ollut mukana kehittämässä myös veljeni Robert, joka tuli yritykseen mukaan 2006. Combi Worksin liiketoiminta on laaja-alaista, ja monen toimintalinjan vetäminen yhtä aikaa on toisinaan haasteellista. Toimitusjohtajuus ei minulle ole itseisarvo, vaan suhtaudun siihen hyvin pragmaattisesti. Johtaminen on asia, jossa kehittyy koko ajan.”

SYDÄMEN ASIA

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

Elämäntapana yrittäjyys VERONIKA BRAITHWAITE Syntynyt: 1947 Koulutus: Diplomi-insinööri Tehtävä: Hallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Koirat, jooga, ruoanlaitto

EDWARD BLOMSTEDT Syntynyt: 1981 Koulutus: Diplomi-insinööri Tehtävä: Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Harrastukset: Perhe, kuntosali, squash

PERHEYRITYS 1 • 2019

2020-LUKU: MENESTYKSEN VUOSIKYMMEN? SuccessScan on ilmainen työkalu, jolla saat arvion viestinnän ja vaikuttamisen nykytilastanne. Testin tekemiseen menee noin 5 minuuttia. Kun haluat syvemmän arvion ja näkemyksiä 2020-luvun menestystekijöistä, ota yhteyttä. Testaa yrityksesi osoitteessa: http://bit.ly/menestystesti Palvelun perheyrityksille tarjoaa:

Tuloksellista vaikuttamista vuodesta 1935

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Fennia on yritysten, yrittäjien ja kotitalouksien taloudellisen turvallisuuden kumppani. Tarjoamme ratkaisut myös säästämiseen ja sijoittamiseen. Elo on Fennian työeläkevakuutuskumppani. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Tutustu fennia.fi ja elo.fi

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: OSCAR LINDELL

Kesätyö on ikkuna molempiin suuntiin Kesä tuo väliaikaiset työntekijät moniin yrityksiin. Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään. Yrittäjälle hyvin hoidettu kesätyöntekijöiden palkkaus voi olla parasta mainetyötä.

kertoo. Sähköistysratkaisuja tarjoava perheyhtiö Ensto on palkkasi viime kesänä noin 50 kesätyöntekijää. Tälle kesälle taloon odotetaan tulevan noin 40 kesätyöntekijää eri tehtäviin Porvoon ja Lohjan toimipisteisiin. Enstolla työpaikkoja on tarjolla ammatti- tai yliopisto-opinnot aloittaneille nuorille, mutta yritys on palkannut paljon myös alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Viime kesänä noin kolmisenkymmentä 15-17 -vuotiasta sai työkokemusta Enstolla kahden viikon Tutustu työelämään ja tienaa -jakson kautta. ”Työjaksoon kuuluvat aivan normaalit työsuhteen alkamiseen liittyvät vaiheet, kuten työsopimuksen allekirjoitus ja verokortin toimittaminen”, Karin Allén-Gullqvist kertoo. ”Kaikki saavat perehdytyksen, työvaatteet ja tukea työtehtävien suorittamiseen. Lopuksi työntekijät saavat työtodistuksen.” Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyökampanja on alkanut jo 1992. Tulevana kesänä kahden viikon jakson palkkasuositus on 350 euroa ja Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvilla aloilla 365 euroa.

Työllisyystilastot napsahtavat kesäkuisin aina astetta miellyttävämpiin lukemiin. Syynä ovat tuhannet kesätyöntekijät, jotka saapuvat yrityksiin tuuraamaan ja tekemään sesonkityötä. Esimerkiksi vuoden 2017 kesäkuussa 193 000 15-24 -vuotiasta nuorta työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Heistä puolet ei toivonutkaan pysyvää työtä. Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään. Tulevan työuran kannalta ei siis ole yhdentekevää, millaiseksi kokemus ensimmäisestä työpaikasta muodostuu. Hyvin hoidettu kesätyöntekijän palkkaaminen alkaa jo rekrytointiprosessista, muistuttaa Suomen yrittäjien työlainsäädäntö- ja työmarkkina-asioiden asiantuntija Atte Rytkönen. ”Kesätyöntekijän palkkaamista ei missään Vastuullinen työpaikka nimessä pidä väheksyä tai Ensto on ollut jo neljän vuoaliarvioida. Se pitää hoitaa den ajan mukana vastuullinen kuten kaikki muutkin rekkesäduuni -kampanjassa. rytoinnit. Prosessiin kuuluu Palaute on ollut positiivista. myös ilmoittaminen niille, Hyvä työnantajamaine on joita ei tänä kesänä valittu”, kantanut kesätyöntekijöitä Rytkönen sanoo. pidemmälle. Karin AllénAtte Rytkönen korostaa Gullqvist kertoo, että Ensto kirjallisen työsopimuksen käyttää kesätyöntekijöiden tärkeyttä myös kesätyönja harjoittelijoiden haussa tekijöiden palkkaamisessa. monia kanavia, muun Työsopimukseen tulisi kirjata muassa sosiaalista mediaa ainakin työnteon alkamisja koulujen ja oppilaitosten ajankohta ja työsuhteen Ensto Council -osallistujia omia portaaleja. ”Varsinkin nuorten työntekijöiden kesto, mahdollisen määräaikaisuuden perusollessa kyseessä, rekrytointinäkyvyys on työnantate, työtehtävät, palkan määrä sekä työaika. jamarkkinointia kaikin puolin. Tapaamme tulevaisuuden tekijöitä Määräaikaisuuden perusteeksi riittää kesäloman sijaisuus tai ja heille jää toivottavasti hyvä kuva meistä ja muistavat Enston kun sesonkityö. Alle 15-vuotiaalta työntekijältä työsopimukseen tulisi ovat hakemassa työpaikkaa.” saada huoltajan allekirjoitus tai suostumus. Allén-Gullqvist myöntää, että monen nuoren palkkaaminen Rekrytointiprosessin alussa kannattaa tarkastaa myös, onko kesätyöhön on yritykseltä hallinnollisesti ja työnjohdollisesti iso te-toimistosta mahdollisuus saada nuorten palkkaamiseen palksatsaus. katukea. Monilla kaupungeilla on kesäsetelijärjestelmiä helpotta”Se on kuitenkin ollut meidän tapamme toimia. Olemme maan alle 18-vuotiaan palkkaamista lyhyille kesätyöjaksoille. Porvoossa iso paikallinen työllistäjä ja on tärkeää näyttää mahdollisimman monelle nuorelle, että tulevaisuudessa työpaikka Tutustu työelämään voi löytyä myös läheltä. Meillä on tuotannon työpaikkojen lisäksi ”Enstolla erityisesti tuotekehitys on hyvin innostunut ottamaan mahdollisuus monenlaisiin muihinkin uravaihtoehtoihin. Tästä kesätyöntekijöitä, koska he tuovat uutta näkemystä ja innoskerromme kaikille perehdytyksen yhteydessä.” tusta työhön", Enston henkilöstöpäällikkö Karin Allén-Gullqvist

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI JA KUVA: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Nextit Talviakatemiassa Ylläksellä Perheyritysten liiton tapahtumien todellinen klassikko järjestettiin tänä vuonna Ylläksellä 24.-27.1. Aivan täyttä selvyyttä siitä, milloin Talviakatemia on ensimmäisen kerran järjestetty ei kaiketi saatu, mutta tämänkin kertaisessa Talviakatemiassa mukana olleista osalla oli jo puolen tusinaa reissua takana. Oli mukavaa, että myös uusia nextejä oli hyvin mukana. Tähän iloiseen ja aktiiviseen jengiin on helppo päästä mukaan! Saapumispäivänä torstaina otimme Ylläksen haltuun ja ohjelmassa oli mm. yritysvierailu Iso-Ylläs Oy:n ja Osmo ja Mikko Virranniemen vieraana. Pääsimme myös gondolihissin kyydissä tutustumaan upeassa kunnossa oleviin rinteisiin. Ylhäällä rinteessä odottaneen sauna-gondolin testaus jäi tosin vielä seuraavaan kertaan. Perjantaina pakkauduimme heti aamusta bussiin ja suuntasimme kohti Muoniossa sijaitsevaa Harrinivan elämyskeskusta. Harrinivassa jakauduimme pienryhmiin, joita vetivät yhteistyökumppanimme PwC:n, OP:n, Elon ja Fennian edustajat. Tämän vuoden Talviakatemian teemana oli Uudistu ja kasva ja workshopeissa pohdittiin teemaan liittyen mm. työhyvinvointia, asenteen merkitystä sekä mietittiin uusia innovaatioita. Osa workshopeista pidettiin keskellä upeaa Lapin talvista luontoa höyryävän kuumissa paljuissa ja rohkeimmat innostuivat paljuilun lomassa viilentymään avannossa. Nautimme kodassa herkullisen lounaan, jonka yhteydessä Harrinivan Niina Pietikäinen kertoi heidän perheyrityksen mielenkiintoisen ja monimuotoisen tarinan. Illallisen jälkeen loppuilta sujui kirjaimellisesti korkealta ja kovaa karaoken tahdissa. Lauantaina vuorossa olivat aamupäivän mielenkiintoiset esitykset. Keksijä-start-up yrittäjä

Perttu Pölönen herätteli kuulijat mielenkiintoisella disruptio -teemalla eikä Lauri "Late" Kovasen vaiheikas yrittäjätarina jäänyt ainakaan edellisen esityksen varjoon. Vapaa-ajalla tarjolla oli laskettelua, hotellin spa -osastoa tai muuten vaan rentoa oleskelua. Päivä huipentui upeaan illalliseen Ravintola Haltiakammissa. Päällimäisenä tämän vuoden Talviakatemiasta jäi mieleen mahtava porukka ja tiivis ryhmähenki. Kiitos kaikille teille, jotka lähditte mukaan, kiitos yhteystyökumppaneille – toitte mukaan mielenkiintoista sisältöä, oman alanne osaamista ja olitte upeasti mukana menossa! Erityiset kiitokset yritysvierailuista Virranniemille ja Pietikäisille! Loppuun vielä muutama poiminta tämän vuoden kävijäpalautteista. Tervetuloa mukaan ensi vuonna! "Ensimmäisen talviakatemian jälkeen voin todeta että kannatti! Ohjelma, puitteet ja järjestelyt olivat erinomaisesti hoidettu, eniten kuitenkin yllätti porukan energinen ja positiivinen ilmapiiri. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin. Uskomatonta huomata kuinka yhdessä viikonlopussa on mahdollista saada yli 20 uutta kaveria! " ”Workshopit olivat tänä vuonna poikkeuksellisen hyviä. Plussaa siitä, että näkökulma oli meissä ja työkalujen antamisessa meille.”

"Järjestelyt olivat hyvät ja kaikki sujui oikeen mallikkaasti eli kannatti lähteä!"

TULEVIA NEXT-TAPAHTUMIA 2019 28.3.2019 Next Round Table Pekka Haavisto | 24.5.2019 Next Kevätjuhlat I 30.8.2019 Next Rapujuhlat | SAVE THE DATE: 29.-31.1.2020 = Talviakatemia 2020 Lisätietoja: pauliina.tornberg@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI: PAULIINA TORNBERG | KUVAT: LIISA TAKALA

Ilon kautta

Sukunsa yritysten arjessa varttunut Milla Lappalainen on Next-työryhmän uusi puheenjohtaja. Nyt hän pohtii, miten perheyritys puhuttelee uutta sukupolvea. Perheyrittäjyys on ollut aina vahvasti läsnä elämässäni. Ukkini oli ammatiltaan lääkäri, ja hän perusti 60-luvulla ystäviensä kanssa yksityisen lääkärivastaanoton, josta syntyi vuosien saatossa Aava. 70-luvulla ukki hankki Rukan ja 90-luvulla Pyhän, joiden toimintaa hän kehitti päivätyönsä ohella lähinnä viikonloppuisin. Sukupolvenvaihdos tehtiin reilut kymmenen vuotta sitten, ja tänä päivänä äitini sekä kaikki hänen neljä sisarustaan ovat mukana konsernin toiminnassa. Vastuullisuus ja pitkäjänteisyys ovat perheyrityksillä geeneissä, mutta viime vuosina yrityksissämme on otettu rinnalle tietoisemmin myös kestävän kehityksen ajattelua. Tuntureissamme aloitettiin jo vuosia sitten kunnianhimoinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa, että tulevatkin sukupolvet saavat nauttia talvesta. Aavassa ja muissa terveyspalveluyrityksissämme puolestaan mietitään perinteisen sairaudenhoidon sijaan sitä, miten kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan edistää uusin innovaatioin. Olen opiskellut yliopistossa ensin journalistiikkaa ja sittemmin yritysviestintää. Vaikka journalistiikka oli perheeni näkökulmasta poikkeuksellinen valinta, meillä on aina ollut hyvin kan-

nustava mentaliteetti. Kaikille ideoille ja ehdotuksille on aina saanut perheen täyden tuen. Työskentelen tällä hetkellä Aho Groupissa viestintäaiheisen gradun parissa. Tutkin, millaisen viestinnän avulla seuraajasukupolven jäseniä saadaan sitoutettua omistajuuteen. Työ on minusta mielekästä, koska siitä on todennäköisesti konkreettista hyötyä perheyrityksellemme, jossa 13 serkusta on kasvamassa perheyrittäjyyteen. Pääsen myös hyödyntämään työssä kaikkea, mitä olen oppinut aiemmin journalismin ja yritysviestinnän opintojen, viestintätoimistoharjoittelun sekä perheyrityksissämme työskentelyn aikana. Rohkeus ja periaatteellisuus ovat elämässäni tärkeitä arvoja. Myös tietynlainen riemu on tärkeää, sillä elämä ja yrittäminen on parhaimmillaan hauskaa! Hyvä esimerkki tästä on se, miten äitini ja hänen sisaruksensa ovat määritelleet omistajafilosofiansa. He jatkavat niin kauan, kuin yrittäjyys tuottaa heille iloa ja he kokevat olevansa parhaita mahdollisia omistajia yrityksille. Pidän tästä ajatuksesta. Tällä hetkellä on selvää, että etenkin terveyspuolella on tilausta pitkäjänteiselle, vastuulliselle toimijalle.

PERHEYRITYS 1 • 2019

Sain ensikosketukseni Next-toimintaan, kun osallistuin äitini kehotuksesta Talviakatemiaan vuonna 2012. Silloin 19-vuotiaana oli hienoa tavata kymmenen vuotta vanhempia jatkajapolven edustajia, jotka olivat jo aktiivisesti ottamassa roolia yrityksissä ja nähdä, miten monilla tavoin perheyritysten toiminnassa voi olla mukana. Näin, että perheyrittäjyyteen ei ole yhtä polkua, vaan erilaisia rooleja on todella paljon. Sain verkostosta itselleni esikuvia ja pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla keskustelemaan perheyrityksestä oman perheeni ulkopuolella. Next-toiminnassa on mielestäni ollut parasta luottamuksen ilmapiiri, sekä erilaisten kokemusten jakaminen ja niistä ammentaminen. Puheenjohtajakaudellani haluan ylläpitää tätä luottamuksen ja oppimisen ilmapiiriä, sekä kannustaa perheyritysten nuoria löytämään oman äänensä. Mielestäni olisi yhteiskunnallisestikin merkittävää, että useammat jatkajapolven edustajat puhuisivat avoimesti perheyrittäjyydestä. Vertaisverkosto tarjoaa jatkajille mahdollisuuden ottaa hieman etäisyyttä omaan yritykseen ja pohtia, mitä mieltä he itse siitä ovat. Next-tapahtumat voivat myös lisätä tärkeää dialogia sukupolvien välillä. Perheyritysten haaste on se, että meidän sukupolvemme on aika vaativa. Etsimme työltä merkityksellisyyttä, haluamme tehdä merkityksellisiä asioita ja elää omien arvojemme mukaan. Jotta perheyritykset voivat puhutella jatkajapolvea, niiden tulee olla tiukasti kiinni tässä ajassa. Nexttoiminta voi vastata tähän haasteeseen tuomalla tärkeiden perheyrittäjyys- ja omistajuusaiheiden rinnalle uusia avauksia ja ajankohtaisia teemoja. Puhuttelevuuden kannalta tärkeitä seikkoja ovat muun muassa vastuullisuus, perheyrityksen innovaatiokyky ja se, miten uudistuksiin yrityksessä suhtaudutaan. Parhaimmillaan perintönä saatu yritys on jatkajalle paras mahdollinen väline toteuttaa omia arvoja ja tehdä hyvää. Perheyrityksiin voisi myös tuoda nykyistä enemmän kasvuyritysajattelua – annetaan nuorille mahdollisuus uudistaa ja kehittää bisnestä! Hyvä esimerkki tästä on miten enoni Ville, nykyinen Rukan ja Pyhän toimitusjohtaja, sai ukilta vuosituhannen vaihteessa vapaat kädet kehittää tuntureihin rohkeaa digipalvelua rinteessä maksamiseen. Tuloksena oli Apple Payn kaltainen systeemi, joka oli ainakin 10 vuotta aikaansa edellä. Muistaakseni projekti haudattiin, mutta uskon, että Villelle oli tärkeää nähdä, että tuntureiden tavat eivät ole kiveen hakattuja ja perheyrityksen kautta voi toteuttaa itseään. Äitini Annakaija, joka on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, on puolestaan saanut valtavasti iloa ja ammatillista ylpeyttä Naisten Aavan kehittämisestä. On mahtavaa ajatella, että tällaiset mahdollisuudet ovat avoinna myös serkuilleni ja minulle. Vanhempaa polvea kannustan kysymään nuorilta, mikä heitä kiinnostaa ja mitä he ajattelevat perheyrityksestä. Mikä heitä motivoi? Mitä he toivovat elämältä? Miten yritys sopii tähän kuvaan? Näkemyksissä voi olla isojakin eroja, joten puhukaa näistä asioista avoimesti. Tuupatkaa ja kannustakaa myös perheenne nuoria mukaan Next-tapahtumiin ja jakakaa liiton lähettämiä kutsuja heille! Se on ollut minulle ja monille muille tapa päästä mukaan toimintaan, josta olemme saaneet todella paljon.

Milla Lappalainen »» Syntynyt: 1992 »» Tehtävä: Viestinnän suunnittelija Aho Group Oy »» Koulutus: Valmistuva KTM yritysviestinnästä, YTK journalismista ja viestinnästä »» Asuu: Helsingissä »» Ilahduttaa: Valo, suomen kieli, vastuulliset valinnat, aitous »» Harmittaa: Alkuvuoden aikana kertyneiden lentojen määrä »» Harrastaa: Laskettelua, lukemista, retkeilyä, kasviskokkailua »» Aho Group on viiden Ahon sisaruksen omistama perheyritys, joka toimii matkailussa ja terveydenhuollossa. Konserniin kuuluvat laskettelukeskukset Ruka ja Pyhä, lääkärikeskus Aava, lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti, Uudenmaan seniorikodit sekä osakkuusyhtiö Docrates syöpäsairaala. Yritystoiminnan aloitti lääkäri Juhani Aho 1960-luvulla.

PERHEYRITYS 1 • 2019

TEKSTI JA KUVA: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

YHTEISTYÖSSÄ

DevCo Partners KESKISUURTEN YRITYSTEN KEHITYSKUMPPANI DevCo Partners on suomalainen kehitysyhtiö, joka tukee keskisuurten yritysten kasvua yhdessä niiden nykyisten pääsidosryhmien kanssa. DevCo tekee yksittäisiä sijoituksia yrityksiin, joissa on merkittävää kehityspotentiaalia. Kohdeyritysten tyypillinen liikevaihto on 50 miljoonasta eurosta ylöspäin. Yksi DevCon keskeisistä erityispiirteistä ja eroista perinteisiin pääomasijoitusyhtiöihin on keskittyminen rajalliseen määrään yrityksiä, jotta se voi aidosti tarjota jokaiselle yritykselleen tarvittavaa tukea sekä myös oppia niiden liiketoiminnan syvällisesti. DevCon ovat perustaneet vuonna 2014 hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ja partnerit Teemu Alahuhta, Otto Kukkonen ja Lauri Stadigh. Taustalla on lisäksi vahvoja suomalaisia ankkurisijoittajia, kuten Antti Herlin, Georg Ehrnrooth, Rettig Group ja Ilkka Paananen.

YHTEISTYÖSSÄ - juttusarjassa esittelemme Perheyritysten liiton yhteistyöyrityksiä ja niiden avainhenkilöitä sekä kerromme yhteisistä tapahtumista ja tilaisuuksista. DevCo Partners ja Perheyritysten liitto aloittivat yhteistyön 1.1.2019.

Teemu Alahuhta »» 34-vuotias, asuu Kauniaisissa »» Koulutus: KTM »» Ura: yksi DevCo Partnersin perustajista, työskenteli aiemmin pääomasijoitusyhtiö EQT Partnersissa ja konsulttiyhtiö McKinsey & Co:lla »» Lataa akkuja urheilemalla ja perheen kanssa aikaa viettämällä

Lauri Stadigh »» 35-vuotias, asuu Helsingissä »» Koulutus: KTM »» Ura: yksi DevCo Partnersin perustajista, työskenteli aiemmin pääomasijoitusyhtiö EQT Partnersissa ja konsulttiyhtiö Bain & Co:lla »» Lataa akkuja urheilemalla ja luonnossa liikkumalla

PERHEYRITYS 1 • 2019

Miten DevCo sai alkunsa? Teemu: Tutustuimme Laurin ja Oton kanssa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Oikeastaan jo niistä ajoista lähtien on ollut tavoitteenamme on ollut perustaa oma yritys kun aika on sopiva. Halusimme ensin hankkia työkokemusta muualta ja olimme kaikki erilaisissa tehtävissä Suomessa ja ulkomailla; konsultteina, inveistointipankkiireina ja pääomasijoittajina. Vuonna 2014 koimme, että oli oikea aika lähteä yrittäjäksi ja perustimme DevCon. Meillä oli vahva visio luoda uudenlainen kehityskumppani keskisuurille yrityksille, jotka usein hyötyvät uudenlaisesta osaamisesta ja lisäresursseista kasvupanostuksia tehdessään. DevCon toimintamallin erityispiirteeksi muodostuivat pitkäjänteisyys, mahdollisuus tarjota yritykselle tukea kehitystyössä hallitustyön lisäksi myös operatiivisella tasolla sekä Suomen tasolla ainutlaatuinen ankkurisijoittajien ja teollisten neuvonantajien verkosto. Tapasimme ensimmäisen kahden vuoden aikana noin 150 yritystä ja siitä alkoi muotoutua näkemys sopivimmista kumppanuuksista. Toistaiseksi olemme lähteneet aktiiviseksi pitkäjänteiseksi omistajaksi kahteen hienoon suomalaiseen yritykseen - venttiiliyhtiö Vexveen sekä diagnostiikkayhtiö Medix Biochemicaan.

Minkälainen käsitys suomalaisten yritysten vahvuuksista ja haasteista teille syntyi näiden tapaamisten perusteella? Teemu: Olemme päässeet näkemään vaikuttavia pitkäjänteisiä yrittäjäja yritystarinoita suomalaisessa perheyrityskentässä. Vahvaa omistautumista, yhtiön kehittämistä yli sukupolvien ja toki myös vankkaa toimialaosaamista. Pitkässä juoksussa huomaa, että jossain vaiheessai riskinottohalukkuus saattaa hieman laskea, mikä voi vaikuttaa yrityksen kehitykseen. Nämä asiat ovat kuitenkin hyvin yrityskohtaisia. Lauri: Sanoisin enemmän havaintona; monella menestyneellä kansainvälisillä markkinoilla toimivalla suomalaisella keskisuurella yrityksellä, kotimaan osuus liikevaihdosta on hieman ylipainossa. Tämä on sekä vahvuus, että riski. Hyvää on vahva paikallinen markkina-asema, haasteena puolestaan korkea riippuvuus yhdestä maasta. DevCo on tuo sparrausapua, täydentävää osaamista ja taloudellisia resursseja näiden keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen, jotta on oikeasti hyvät edellytykset onnistua kansainvälistymisessä.

Nuoreen omistajasukupolveen voi kohdistua ennakkoluuloja. Minkälaisia ennakkoluuloja te uusina omistajina koitte? Teemu: Varmasti yksi konkreettisimmista tilanteista oli sastamalalaisen Vexve Oy:n henkilöstölle suuntautunut tiedotustilaisuus, jossa yhtiön aiempi pääomistaja Jarmo Nieminen kertoi DevCon mukaantulosta yhtiön omistajakuntaan. Henkilöstöllä oli luonnollisesti tunteita mukana, eikä kyyneliltäkään vältytty, mutta kovalla työnteolla ja oman itsemme likoon laittamisella onnistuimme mielestämme varsin nopeasti voittamaan henkilöstön luottamuksen. Tähän varmasti vaikutti sekin, että me DevCon partnerit olimme Vexvessä alusta lähtien hyvin kiinteästi mukana myös operatiivisella tasolla vt. toimitusjohtajan ja vt. talousjohtajan rooleissa sekä liiketoiminnan kehitystehtävissä. Uskon, että DevCo nähdään nykyisin molemmissa yhtiöissämme lisäarvoa tuovana, kovalla draivilla varustettuna ja helposti lähestyttävänä kasvollisena omistajana.

Miten omassa yhtiössänne on toiminut kahden sukupolven yhteistyö? Teemu: Isän kanssa työskentely on tuntunut luontevalta. Kokemuspohjamme täydentävät mielestäni hyvin toisiaan. Lauri: Minusta yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. En näe, että Matin ja Teemun perheasetelma olisi tullut millään tavalla esiin päivittäisessä tekemissä. On ollut hieno oppimiskokemus päästä työskentelemään Matin kanssa.

Kuinka kauan uuden liiketoiminnan ja toimialan opettelu ja ymmärtäminen kestää ja millainen haaste se on ollut? Teemu: Ei sitä voi vähätellä eikä missään nimessä voi tuosta vaan tulla uuden alan osaajaksi. Toki mikään yrityskauppa ei synny ”sormia napsauttamalla”, vaan niitä edeltää aina pitkä tutustumisvaihe keskusteluineen ja neuvotteluineen - esimerkiksi Vexven ja Medix Biochemican tapauksissa keskustelimme useita vuosia aiemman pääomistajan kanssa ennen kauppojen syntyä. Uusiin toimialoihin perehtyessämme pyrimme aina mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään parhaita toimiala-asiantuntijoita sekä tutustumaan alan yrityskenttään esimerkiksi kansainvälisten messujen kautta. On kuitenkin selvää, että uuden liiketoiminnan ja alan voi oikeasti oppia syvällisesti vain ”elämällä ja hengittämällä” sitä yhtiön päivittäisen toiminnan kautta ja siten tutustumalla sen henkilöstöön, asiakkaisiin sekä muihin tärkeimpiin sidosryhmiin.

Mitä vinkkejä teillä on perheyritysten jatkajapolvelle? Lauri: Omassa elämässäni on ollut hyötyä siitä, että aina kun mahdollista, pyrin olemaan mukana sellaisessa tiimissä, jossa on kokeneita ihmisiä ympärillä, joilta voi oppia. Meillä DevCossa tämä on toteutunut upeasti kun on paljon kokemusta ja osaamista. Tämä toiminee myös perheyrittäjän vinkkelistä. Kannattaa varmasti hakeutua mukaan sellaiseen porukkaan, jossa saa sparrausapua. Teemu: Kyllä sanoisin myös, että tärkeää nuorena hankkia monipuolista kokemusta kiinnostuksen mukaan. Koen myös kansainvälisen kokemuksen kartuttamisen hyödyllisenä.

Minkälainen teidän tyypillinen työpäivä on juuri nyt? Lauri: Jokainen työpäivä on hyvin erilainen, mikä tuo energiaa työhön. Juuri nyt DevCossa tavoitteenamme on Vexven ja Medix Biochemican aktiivisen kehitystyön lisäksi kartoittaa aktiivisesti uusia sijoitusmahdollisuuksia ja siten tavata sekä ylläpitää keskustelua mielenkiintoisten yritysten kanssa. Näitä tapaamisia minulla on viikoittain. Teemu: Käytän valtaosan työajastani tällä hetkellä Medix Biochemican asioihin. Meillä on meneillään monenlaisia innostavia kasvuhankkeita.

Missä näette DevCon viiden vuoden päästä? Lauri: Tavoitteemme ovat erittäin korkealla. Teemme kaikkemme, että nykyiset yhtiömme tulevat jatkamaan myönteistä kehitystään ja että DevCo on tuolloin mukana myös muutamassa uudessa mielenkiintoisessa kasvutarinassa. Uskon, että toimintamallimme on säilynyt muuttumattomana, mutta tiimimme on hieman kasvanut.

Mitä odotatte yhteistyöltä Perheyritysten liiton kanssa? Teemu: Perheyritysten liitto oli meille entuudestaan tuttu yhdessä järjestetyn valmennustilaisuuden kautta. Nyt on mielestämme erinomainen aika syventää yhteistyötä. Odotamme innolla, että pääsemme tapaamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin ja sitä kautta katsomaan ja kuulemaan, mitä tavoitteita ja haasteita eri yrityksissä on. Toivottavasti pystymme tuomaan jäsenyrityksille raikkaita uusia ajatuksia ja toimimaan arvoa tuovana sparrauskumppanina kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

PERHEYRITYS 1 • 2019

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Aquator Oy

IPF Engineering

Aquator Oy on ympäristötekniikan yritys, jonka erityisosaa-

IPF Tekniikka Oy on teollisuusimureiden, korkeapainepesureiden

mista on teollisuuden prosessisuodatus ja vedenkäsittely sekä

ja pumppujen tuontiin ja tukkumyyntiin erikoistunut suoma-

nesteiden pumppaus. Yrityksen liikevaihto on n. 0.56 milj. €,

lainen yritys. Yritys tunnetaan sen maahantuomasta CLEN-

kotipaikka Oulu. Aquator Oy on toiminut vuodesta 2007 ja se

tuotemerkistä. CLEN -pesureita ja -imureita on myyty Suomessa

työllistää 3 henkilöä.

yli 30 vuotta. Yritys on perustettu vuonna 1991, sen liikevaihto on n. 3,5 mil.€ ja kotipaikka Helsinki.

Karl Forström Ab

Kultakeskus

Karl Forsström Ab vuokraa venepaikkoja satamassaan Förbyssä.

Satavuotias Kultakeskus Oy on Suomen suurin jalometallialan

Muita yrityksen palveluja ovat mm. ovat pihapuiden kaato,

yritys, jonka kotipaikka on Hämeenlinna. Yrityksen tunnetuim-

traktoriurakointi ja ruohonleikkauspalvelut sekä polttopuiden

pia tuotteita ovat Kohinoor- ja kultakeskus-hopea -tuotemer-

ja hakkeen myynti. Yrityksen liikevaihto on n. 1,5 milj.€. Se on

kit.Yrityksen liikevaihto on n.15,5 mil.€ ja se työllistää n.150

perustettu vuonna alun perin jo vuonna 1882.

henkilöä.

Leipomo Väyrynen

Suomen Osaajakeskus

Leipomo Väyrynen on perustettu vuonna 2013. Yrityksen iike-

Suomen Osaajakeskus Osk on eri alojen muodostama työ-

vaihto on n.1,0 milj. € ja kotipaikka Helsinki.

yhteenliittymä, joka tarjoaa työsuorituksia ja palveluja raken-

Yritys on Väyrysen perheen omistuksessa.

nusalan sekä muiden toimialojen tarpeisiin. Yrityksen liike-

LYHYESTI

vaihto on n.14 mil € henkilöstöä yhteensä n. 800.

SAS Chateau Puybarbe

Stream Nordic Oy

SAS Chateau Puybarbe -viinitila sijaitsee Ranskan

Stream Nordic on ylivieskalaislähtöinen, Suomen suurin tek-

Mombrierissa. Viinitila on sijainnut alueella jo vuosisato-

ninen tuotantoyhtiö. Yritys on perustettu vuonna 2012 ja sen

ja, mutta suomalaiselle Väänäsen perheelle omistajuus siirtyi

liikevaihto on n.9,6 milj. €. Yritys työllistää n. 50 henkilöä.

vuonna 2018. Yrityksen liikevaihto on 0,6 milj. euroa ja se työllistää kahdeksan henkilöä.

Linex-Boat Oy

Image Wear Oy

Nordstar-veneistään tuttu keskipohjalainen yritys on perutettu

Image Wear on perheyritys, joka alansa markkinajohtaja-

vuonna 1920. Yritys työllistää n. 50 henkilöä ja sen liikevaihto

na on valmistanut työasuja vuodesta 1959 alkaen. Yrityksen

on n. 6,5 milj. €. Yrityksen kotipaikka on Kälviä. Linex-Boat

Kotipaikka Tampere ja liikevaihto 34 milj.€. Työntekijöitä

Oy:n omistaa Lindkvistin perhe.

yhteensä 310, Suomessa 16.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme.

PERHEYRITYS 1 • 2019

LYHYESTI Future Hack Perheyritysten liitto kokosi tulevaisuuden tekijät politiikan

yhteisin voimin pitkän tähtäimen kestävää liiketoimintaa lyhyen

ja perheyrittäjien parista Perheyritysten liiton Future Hackiin

tähtäimen etujen tavoittelun sijaan. Perheyritysten liiton Future

17.1.2019 pohtimaan muuttuvan maailman haasteita työn mur-

Hackissa koottiin kuusi keskeistä toimenpidettäja ratkaisueh-

roksen ja yritysten toimintaympäristön kannalta. Osallistujat

dotusta, joiden avulla maailman megatrendeihin ja muuttuvaan

vastasivat haasteisiin, joita megatrendit työn murroksesta kau-

toimintaympäristöön tulisi varautua.

pungistumiseen ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen

1) Inhimillinen sosiaaliturvauudistus

aiheuttavat koko yhteiskunnalle, yrityksille, päätöksentekijöille

2) Lisää paikallista sopimista

ja niin työnantajille kuin työntekijöillekin.

3) Vastuullinen ja vakaa verouudistus 4) Elinikäinen oppiminen

Nuorisopoliitikot ja perheyritysten jatkajat pohtivat ylisukupol-

5) Kansainvälinen houkuttelevuus 6) Uudistetaan yritystuet

visen ja vastuullisen yritystoiminnan edellytyksiä muuttuvassa maailmassa. Nuorisopoliitikot ja perheyrittäjät korostivat ratkaisuissaan

>> Lue lisää Future Hackista sekä tutustu Perheyritysten liiton vaaliteemoihin perheyritys.fi

Maalikone -tilaisuus toi ehdokkaat ja elinkeinoelämän yhteen Helmikuun alussa Helsingin Musiikkitalolla pidetty Maalikone-

johon osallistuivat edustajat viidestä eduskuntapuolueesta.

tilaisuus toi eduskuntavaaliehdokkaat ja elinkeinoelämän yhteen

Musiikkitalon tilaisuutta pohjusti vaalikone nimeltä

pohtimaan Suomen suuntaa. Tilaisuuden järjestivät yhdes-

Maalikone, jossa vaaliehdokkaat pantiin miettimään sitä

sä kaikki neljä elinkeinoelämän järjestöä ja paikalla oli satoja

millaisessa Suomessa he haluaisivat elää ja mitä valintoja

osallistujia.

pitäisi eri tulevaisuusskenaarioiden osalta tehdä.

Tilaisuudessa puhuivat VM:n alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. Päivi Nerg korosti omassa puheenvuorossaan, että ratkaiseva asia Suomelle on kyky uudistua: Suomen pitää uskaltaa uudistaa, eikä pysyä kiinni vanhoissa rakenteissa. Rakenteellisten uudistusten kautta on mahdollista synnyttää aivan uutta palvelurakennetta. Tilaisuuden päätti kansanedustajien paneelikeskustelu,

Uudistuva Perheyritys -kirjan julkistamistilaisuus 1.4.2019 Miten perhe vaikuttaa perheyrityksen uudistumiseen? Millä kei-

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen

noin perheyritys voi uudistua? Mitä jännitteitä perheyrityksen

1.4.2019 Keskustakirjasto Oodiin klo 15.00-

uudistumisessa on?

17.00. Ilmoittaudu mukaan perheyritys.fi/

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori

tapahtumakalenteri

Jarna Heinonen ja Perheyritysten liiton asiantuntija, KTT Krista Elo-Pärssinen ovat haastatelleet kirjaa varten perheyritysten omistajia uudistumisesta. Kirjassa yhdistyvät perheyritys- ja

Tilaa oma kirjasi jo nyt!

yrittäjyystutkimus perheyritysten avoimiin tarinoihin.

20 % alennus koodilla PERHEYRI https://shop.almatalent.fi/

PERHEYRITYS 1 • 2019

Kysy asiantuntijalta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jatkossa jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: johanna.vesikallio@ perheyritys.fi.

KYSY ASIANTUNTIJALTA

Mitä tulisi ottaa huomioon yrityksen sukupolvenvaihdosta suunnitellessa?

Yrityksen menestyksekkään pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että jokaisella sukupolvella on parhaat mahdolliset sparrauskumppanit käytössään, kun he miettivät omistamansa yrityksen tulevaisuutta. Yksi tärkeä sparrausfoorumi on yhtiön hallitus, jossa on usein mukana omistajien lisäksi ulkopuolisia hallituksen jäseniä, joilla on kokemusta yrityksen kehitysvaiheen kannalta relevanteista osa-alueista. Parhaassa tapauksessa ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat keskusteluissa esiin omia kokemuksiaan (sekä onnistumisia että epäonnistumisia), jakavat kontaktiverkostoaan yrityksen hyödyksi ja toimivat arvokkaana sparrausapuna muun muassa yrityksen strategiaan, avainhenkilöiden rekrytointipäätöksiin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Jokainen yritys ja sukupolvenvaihdostilanne on toki erilainen, mutta usein erilaisia kokemuksia yhdistelemällä saadaan aikaan erinomaisia tuloksia.

1) Määritellään tarkoin mitä yritys haluaa tällä viestiä. Viestinnän tavoitteena voi olla esimerkiksi halu vahvistaa uskoa yrityksen tulevaisuuteen ja hälventää esimerkiksi aihepiiriin liittyviä pelkoja tai epävarmuutta. 2) Luoda tilanteelle oma viestintäsuunnitelma, joka huomioi niin henkilöstön, asiakkaat kuin kumppanit. Miten nämä ryhmät suhtautuvat sukupolvenvaihdokseen? 3) Sukupolvenvaihdos voi olla yritykselle myös merkittävä mahdollisuus. Siksi kannattaa pohtia asian hyödyntämistä esimerkiksi ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Paikallinen ja joissakin tapauksissa myös valtakunnallinen media on kiinnostunut perheyritysten tarinoista ja avainhenkilöistä. Sukupolvenvaihdos voi tarjota yritykselle hienon mahdollisuuden oman tarinansa kertomiseen ja brändin vahvistamiseen. Tilanne voi myös avata uusia myyntimahdollisuuksia uuden johtajan asiakastapaamisten ja toisenlaisen verkoston kautta. 4) Mikäli yritys ottaa näkyvämmän roolin sukupolvenvaihdoksessa, avainhenkilöiden viestintävalmiudet pitää laittaa kuntoon – ja pohtia yrityksen brändin lisäksi omaa henkilöbrändiä. Mitä minä omistajana viestin, ja onhan viesti linjassa yritykseni tavoitteiden, toiminnan ja sidosryhmien odotusten kanssa.

Lauri Stadigh partneri, DevCo Partners

Omistajanvaihdoksessa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ajan tasalla oleva vakuutusturva sekä käsitys nykyisistä että muuttuvista riskeistä ja näiden tarkastelu riittävän usein yhdessä asiantuntijoiden kanssa ovat tukena muutostilanteissa. Riittävä tieto auttaa yrittäjää hahmottamaan muuttuvan riskimaailman ja turvaamaan yrityksen tulevaisuuden oikeilla käytettävissä olevilla ratkaisuilla. Oman eläkeyhtiön ja työterveyshuollon työkykyjohtamisen palveluita kannattaa hyödyntää muutostilanteisiin valmistautumisessa. Muutosta helpottaa, kun niin yrittäjä ja hänen läheisensä, työntekijät kuin yrityskin pysyvät muutoksen vauhdissa hyvinvoivina. Se on samalla palvelus myös yrityksen seuraavalle omistajalle.

Kari Björklöv, johtaja

Anu Suutela-Vuorinen,

Fennia

työhyvinvointijohtaja Elo

Janne Saarinen,

Tommi Pelkonen,

viestintäkonsultti SEK

strategiajohtaja, SEK

PERHEYRITYS 1 • 2019

Sukupolvenvaihdoksessa ja yrityskaupoissa keskustelut pankin kanssa kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta rahoitusratkaisuissa päästään kaikille osapuolille toimivaan lopputulokseen. Luottamus on – puolin ja toisin – tärkein asia toimivassa pankkisuhteessa. Tästä syystä avoin dialogi johtaa aina parhaaseen lopputulokseen, myös sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskaupoissa, jotka ovat aina yksilöllisiä. Toinen teema, jonka nostaisin esiin, on yrityksen jatkuvuus muun muassa rahoituksen ja avainhenkilöiden osalta. Yrityksen riittävä rahoituskelpoisuus ja vakavaraisuus sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin on yksi keskeisimmistä asioista jatkuvuuden kannalta, mikä onnistuu parhaiten huolellisella suunnittelulla. Vaikka luovuttava sukupolvi jäisikin vielä esimerkiksi omistajaksi tai hallitukseen mukaan, kapulanvaihdon suunnittelu ja toteutus myös henkilösuhteiden ja -vastuiden osalta on tärkeää.

Antti Mettiäinen, johtaja, OP

Yksikään sukupolvenvaihdos ei ole samanlainen. Huolellinen suunnittelu on siten avainasemassa verotuksellisesti parhaimman lopputuloksen saavuttamisessa niin jatkajan, luopujan kuin myös yrityksen kannalta. Suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta keskusteluja sopivasta etenemismallista ehditään käymään rauhassa perheenjäsenten kesken. Lisäksi joskus tarvitaan erilaisia valmistelevia toimenpiteitä, jotka vievät aikaa. Kun perintöön tai lahjaan sisältyy yrityksen osa, voidaan jatkajan veroa tietyin edellytyksin huojentaa ns. sukupolvenvaihdoshuojennuksen ansiosta. Veroa ei tällöin maksuunpanna pääsäännön mukaisesti perinnön tai lahjan käyvästä arvosta, vaan 40 prosentista osakkeiden vertailuarvosta. Lisäksi verolle saa tällöin 10 vuotta korotonta maksuaikaa. Yritystoiminnan jatkajalle huojennuksen taloudellinen hyöty on yleensä merkittävä. Sukupolvenvaihdoshuojennus voidaan myöntää, kun perintöön tai lahjaan sisältyy vähintään 10 prosenttia yritystoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista ja osakkeiden saaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Alaikäiset eivät voi tällä hetkellä saada sukupolvenvaihdoshuojennusta. Jos osakkeet voisivat perintötilanteessa siirtyä alaikäiselle perilliselle, siitä aiheutuviin veroseuraamuksiin on syytä varautua erityisen huolellisesti.

Mitä sukupolvenvaihdosten verotuksessa tulisi huomioida? Mahdollisuus välttyä myyjän luovutusvoiton verotukselta tuloverotuksessa edellyttää, että kaupan kohteena on henkilöyhtiön yhtiöosuus tai vähintään 10 % osakeyhtiön osakekannasta ja ostaja on riittävän läheinen sukulainen. Kauppahinnan tulee olla riittävän korkea, jotta ostajalle ei tule lahjaveroseuraamusta. Kun kaikki huojennuksen edellytykset täyttyvät perintö- ja lahjaverolain mukaan, on kauppahinnan ylitettävä 50 % käyvästä arvosta. Lahjan, perinnön tai testamenttisaannon yhteydessä voidaan perintö- ja lahjaveron määrää huojentaa normaalista, jos siirtyvänä omaisuutena on yritysvarallisuutta. Tällöin on huojennuksen keskeisenä edellytyksenä, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa, mieluiten yrityksen johtotehtävissä. Kun kyseessä on osakeyhtiön osakkeita, tulee kunkin luovutuksen käsittää vähintään 10 % yhtiön osakekannasta. Koska huojennusten kriteerit ovat tiukat, kannattaa usein hakea verottajalta ennakkoratkaisu asiantuntijan avustuksella.

Torsti Lakari, asianajaja, osakas,vero-osastonjohtaja Eversheds Asianajotoimisto Oy

Sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen kannattaa aloittaa jo silloin kun edellinen sukupolvenvaihdos on toteutunut. Jatkajapolvi on hyvä ”altistaa” perheyrityksen toiminnalle eri tavoin jo nuoresta pitäen, jotta he oppivat tuntemaan yrityksen toimintaa. Tuntiessaan perheyrityksen he pystyvät tekemään valinnan, haluavatko he jatkaa perheyritystä ja jos, niin missä roolissa. Sukupolvenvaihdos voi toteutua eri aikaan omistajuudessa ja johtajuudessa. Keskustelua eri sukupolvien kesken ja välillä ei voi koskaan olla liikaa. Tällöin ei tarvitse olettaa, mitä kukin ajattelee perheyrityksen tulevaisuudesta. Ulkopuolinen fasilitaattori pitää keskustelun oikeilla raiteilla vieden sukupolvenvaihdosta eteenpäin. Kiinnostuksen ja oman valinnan kautta jatkajapolvi sitoutuu perheyritykseen. Heille syntyy psykologinen omistajuus yritystä kohtaan. Heille pitää antaa tilaa uudistaa perheyritystä ja toteuttaa omia visioitaan. Läheiset perhesuhteet myös edesauttavat sukupolvenvaihdoksen onnistumista.

Anne Launis

Krista Elo-Pärssinen, asiantuntija

veropartneri , PwC

Perheyritysten liitto

PERHEYRITYS 1 • 2019

TAPAHTUMAKALENTERI maaliskuu

huhtikuu

Sukupolvi vaihtuu muuttuuko yrityksen kulttuuri? Millainen yrityskulttuuri tukee onnistunutta sukupolvenvaihdosta ja millaisiin kulttuuritekijöihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sukupolvenvaihdoksen yhteydessä? Aamiaistilaisuudessa lähestytään kysymyksiä kulttuuriviitekehyksen ja case-esimerkin avulla. Tilaisuus on PL:n jäsenile ilmainen,

maalis

28 huhtikuu

Perhe on paras Aamupäivän tilaisuudessa päähuomio on perhedynamiikan ymmärtämisessä osana menestyvää perheyritystä ja perheenjäsenten näkemisessä työpaikalla ennen kaikkea työntekijöinä tai esimiehinä – ei vanhempina tai lapsina, siskoina, veljinä tai serkkuina.

huhtikuu

Perheyritystapaaminen Jyväskylä Tervetuloa mukaan maksuttomaan Jyväskylän perheyrittäjätapaamiseen Hotelli Versoon (Kauppakatu 35) torstaina 28.3.2019 klo 15:00-16:30. Tilaisuudessa alueen perheyrittäjät pääsevät keskustelemaan vaalipiirin kärkiehdokkaiden kanssa kevään eduskuntavaaleista ja muista ajankohtaisista aiheista.

Uudistuva perheyritys -kirjan julkistamistilaisuus

Miten perhe vaikuttaa perheyrityksen uudistumiseen? Millä keinoin perheyritys voi uudistua? Professori Jarna Heinonen ja Perheyritysten liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssinen ovat haastatelleet kirjaa varten perheyritysten omistajia uudistumisesta.

Perheyritysilta Onko yrityksenne pääomat, likviditeetin hallinta ja valuuttavirrat optimoitu ja tehokkaasti käytössänne? - Case Berner Tervetuloa OP:n isännöimään vuoden toiseen perheyritysiltaan tiistaina 16.4. kello 17–19.30. Tilaisuudessa on kevyt ruokatarjoilu. Perheyritysillassa Nicolas Berner kertoo Berner Oy:n liiketoiminnasta ja konsernitason likviditeetin hallinnan kehitystarpeista.

toukokuu

Perheyritystapahtuma ja kevätkokous Perheyritysten kevät huipentuu jokavuotiseen Perheyritystapahtumaan, joka järjestetään ravintola Koskenrannassa, torstaina 16.5.2019. Päivän ohjelman sekä puhujat löydät PL:n nettisvuilta tapahtumakalenterista. Varaa paikkasi pian ja hyödynnä Early Bird -etu!

Tervetuloa kaikille avoimeen tilaisuuteen keskustakirjasto Oodiin 1.4.klo 15 alkaen. Ilmoittaudu mukaan PL:n verkkosivujen kautta.

huhtikuu

Next Level Deep Dive Workshop JOHDA TUNTEITA, MENESTY OMISTAJANA Iltapäivän Workshopissa opit kuinka pystyt tunteita paremmin ymmärtämällä ja aktiivisesti johtamalla parantamaan kohtaamisia niin itsesi kuin toisten omistajien ja asiakkaidesi kanssa. Hinta: Jäsenille 95 € (+ ALV)

t ahtuma p a t i k k i a Katso k t ri nnukse kalente ja valme .fi/tapahtuma itys perheyr

PERHEYRITYS 1 • 2019

Suunnitellaan yhdessä yrityksesi seuraavat 100 vuotta Jokaisen perheen suunnitelma on erilainen. Me huomioimme omistajia kiinnostavat kysymykset: raha, roolit ja rakkaus.

“

PwC:n tiimi hoiti omistajastrategiaprojektiamme vankalla asiantuntemuksella ja loi luottavaisen ilmapiirin. Projekti oli huolellisesti valmisteltu ja saimme hyvän perehdytyksen. Jäi tunne, että kaikessa ajateltiin parastamme, tunnetasolla vaikeissakin asioissa. Asiakirjojen laatiminen puolestamme takasi sen, että kaikki yksityiskohdat tulivat huomioiduiksi.

www.pwc.fi/perheyritys

PERHEYRITYS 1 • 2019

UUDIST

S Y T I R Y E U VA PERH

PERHEYRITYSTAPAHTUMA JA KEVÄTKOKOUS Perheyritysten liitto ylpeänä esittää – Uudistuva perheyritys -tapahtumapäivä 16.5.2019! Päivä alkaa Perheyritysten liiton kevätkokouksella, jatkuu vuotuisella Perheyritystapahtumalla ja huipentuu illalliseen, joka nautitaan ravintola Koskenrannan upeissa puitteissa. Päivän aikana lavalle nousevat mm. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, yritystalouden professori Mattias Nordqvist ja Conficap Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toivanen. Perheyritysten kevään kohokohta lähestyy – Varmista paikkasi tapahtumassa jo tänään ja hyödynnä Early Bird -etu!

Torstaina 16.5.2019 KLO 9.30- 17.00 | Ravintola Koskenranta, Helsinki PUHUJAT Olli Rehn

Suomen Pankki

Mattias Nordqvist Jönköping University

Ari Hyytinen Hanken

Paneeli, juontaja: Johanna Vesikallio Panelisteina: Antti Kuljukka Fennia

Katja Keitaanniemi OP

Juha Metsälä

Pohjola Rakennus Oy

HINNAT EARLY BIRD:

Seminaari+lounas 150 €* +alv jäsenille (sisältäen Uudistuva Perheyritys -kirjan). 200€ (+alv) ei-jäsenille llalliskortti 100 € + alv. EB hinta voimassa 31.3.2019 asti Lipun hinnalla myös Uudistuva Perheyritys -kirja

Lari Raitavuo Ensto Invest Oy

Topi Järvinen PwC

Maarit Toivanen Conficap Oy

* normaalihinta: 200/250 eur

PERHEYRITYSLEHTI 2 | 2019 ILMESTYY KESÄKUUSSA!

TEEMA:

Suomalaisella pääomalla on kotimaa

ILMOITTAUTUMISET:

9.5.2019 mennessä perheyritysyritys.fi/ perheyritystapahtuma