Strateginen ennakointi on keskeinen osa toimintaympäristön muutoksen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamis- ja seurantaprosessia. Työskentelytavan keskiössä ovat erilaiset megatrendit, draiverit, ilmiöt, muutossignaalit ja villit kortit. Ennakointi auttaa tekemään tulkintoja mahdollisista kehityskuluista sekä luo pohjaa kriittiselle ja luovalle tulevaisuussuunnittelulle.
Systemaattinen ennakointi arvioi käytännönläheisesti todennäköisyyksiä ja vaihtoehtoja ja jättää tulkinnan tekemisen päätöksentekijälle. Ennakoinnin merkitys on entistä tärkeämpää, koska muutosten määrä ja nopeus kasvavat voimakkaasti. Toimintaympäristössä on paljon epäjatkuvuuksia, monimutkaisuutta ja epämääräisyyttä.
Tuomo nosti esille ennakoinnin hyötyjä yrityksille:
- yhteisesti jaettu ymmärrys tulevaisuudesta
- mahdollisuuksien ja uhkien tunnistaminen
- suunnitellun kehityksen ja ideoiden haastaminen sekä uusien kehityspolkujen suunnittelu
- sisäinen kommunikaatio ja tulevaisuustiedon jalostuminen, josta syntyy sisäinen ennakointikyky
- edelläkävijyys ja ajatusjohtajuus
Toimialaa muuttavat ilmiöt syntyvät yhä useammin sen ulkopuolella tai rajapinnoilla.
– Organisaatioiden on havainnoitava omaa toimialaansa laajemmin tulevaisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, kehotti Tuomo.
Ilmiöitä voidaan jäsentää tulevaisuuteen työntäviksi tai vetäviksi tekijöiksi. Uskottavaa tulevaisuutta tehdessä pitää myös huomioida historiassa kiinni pitävät tekijät, jotka estävät tai hidastavat muutosta.
Ennakointiin kuuluu ymmärrys isosta kuvasta (esim. megatrendit ja muutoksen ajurit), ymmärrys vaihtoehdoista (esim. skenaariot), tulevaisuustiedon hermolla olo (esim. tulkinnat epäjatkuvuuksista ja heikot signaalit) ja vapaata pohdintaa (esim. villit kortit ja science fiction).
– Tekoäly on megaluokan disruptio, josta emme tiedä, miten se tulee vaikuttamaan esim. työllisyyteen, talouteen, koulutuksen ja demokratian merkitykseen, kertoi Tuomo esimerkkinä yhden trendin vaikutuksista.
