Miksi osa perheyritysten seuraavasta sukupolvesta haluaa jatkaa yritystä, kun taas toiset valitsevat aivan muun urapolun? Tämä kysymys on ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä Suomessa suuri määrä perheyrityksistä tarvitsee akuutisti jatkajan lähivuosina.
Perheyritykset ovat suomalaisen talouden kivijalka. Niiden jatkuvuus on tärkeää niin kansantalouden ja työllisyyden kuin eri alueiden elinvoimankin näkökulmasta. Onnistunut sukupolvenvaihdos ei kuitenkaan synny pelkästään juridisilla ratkaisuilla ja verosuunnittelulla. Ratkaisevaa on, kokeeko seuraava sukupolvi perheyrityksen omakseen ja tarjoaako perheyritys myös seuraavalle sukupolvelle mielekkään uran sekä oman näköisen tulevaisuuden.
Selvitimme tutkimuksessamme suomalaisten perheyritysten seuraavan sukupolven edustajien ajatuksia perheyrittäjyydestä ja omasta urasta perheyrityksessä. Tutkimukseen haastateltiin 16 eri sukupolviin kuuluvaa Perheyritysten liiton ja Suomen yrittäjien jäsenyritysten seuraavan polven edustajaa. Haastateltujen kokemukset tarjoavat arvokkaan näkymän siihen, miten nuoret aikuiset pohtivat perheyrityksen jatkamista.
Yrityksen jatkaminen on ennen kaikkea uravalinta
Tutkimuksen keskeinen havainto on, ettei perheyrityksen jatkaminen ole velvollisuus eikä itsestäänselvyys. Se on yksi elämän merkittävimmistä päätöksistä, joka vaikuttaa työn ja uran lisäksi moniin muihinkin elämänalueisiin.
Päätökseen vaikuttavat samanaikaisesti oma identiteetti, yrittäjyysasenne, perheen odotukset, aikaisemmat kokemukset sekä mahdollisuus toteuttaa itseään yrittäjänä. Moni tutkimukseen osallistunut korosti, että yrityksen jatkaminen tuntuu mielekkäältä silloin, kun siihen saa kasvaa omassa tahdissaan ja omista lähtökohdistaan.
Sitoutuminen syntyy useasta tekijästä
Tutkimuksessa tunnistettiin viisi keskeistä tekijää, jotka vaikuttavat seuraavan sukupolven sitoutumiseen:
- tunne siitä, että yritys on osa omaa identiteettiä,
- perheen odotukset ja perheen sisäiset suhteet,
- yrityksen tarjoama taloudellinen turvallisuus ja jatkuvuus,
- psykologinen ja oikeudellinen omistajuus sekä
- yrittäjämäinen halu kehittää yritystä ja rakentaa sille uutta tulevaisuutta.
Erityisen kiinnostava havainto oli yrittäjämäisen sitoutumisen merkitys. Nuoret eivät halua vain säilyttää yritystä ennallaan, vaan he haluavat kehittää sitä omilla vahvuuksillaan, uusilla toimintatavoilla ja rohkeilla ideoilla.
Sukupolvenvaihdos alkaa paljon ennen omistajanvaihdosta
Haastattelujen perusteella sitoutuminen rakentuu pitkällä aikavälillä. Jo lapsuudessa saadut kokemukset yrityksestä, mahdollisuus osallistua sen toimintaan sekä avoin keskustelu yrittäjyydestä luovat perustan myöhemmille uravalinnoille. Tutkimus osoittaa, että myös yrityksen ulkopuolella hankittu koulutus ja työkokemus ovat tärkeitä. Ne vahvistavat osaamista, itseluottamusta ja tuovat uusia näkökulmia, joista myös perheyritys hyötyy.
Perheyrityksen jatkaminen ole velvollisuus eikä itsestäänselvyys. Se on yksi elämän merkittävimmistä päätöksistä, joka vaikuttaa työn ja uran lisäksi moniin muihinkin elämänalueisiin..
Mitä yrittäjäperheet voivat oppia?
Tutkimuksen viesti on rohkaiseva. Seuraavan sukupolven motivaatiota voidaan vahvistaa. Parhaat edellytykset onnistuneelle sukupolvenvaihdokselle syntyvät, kun nuorille annetaan mahdollisuus kasvaa vastuuseen vähitellen, hankkia kokemusta ja osallistua aidosti yrityksen kehittämiseen. Samalla avoin keskustelu odotuksista vähentää paineita ja lisää luottamusta sukupolvien välillä. Perheyrityksen tulevaisuus ei rakennu velvollisuuden varaan vaan motivaation, luottamuksen ja yhteisen näkemyksen myötä.
Tutkimus tukee Perheyritysten liiton työtä
Tutkimuksen tulokset tarjoavat tietoa perheyritysten omistajille, seuraavan sukupolven jäsenille sekä kaikille sukupolvenvaihdosten parissa työskenteleville. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että onnistunut sukupolvenvaihdos on pitkä prosessi, jossa ihmiset ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin omistus- ja veroratkaisut.
Lämmin kiitos tutkimukseen osallistuneille sekä Perheyritysten liitolle ja Suomen Yrittäjille, jotka mahdollistivat tutkimusaineiston kokoamisen. Tuloksia voidaan hyödyntää perheyrityksissä, jatkajapolven koulutuksessa ja sukupolvenvaihdosten suunnittelussa.
Kirjoittajat
Tarja Römer-Paakkanen: Haaga-Helia amk:n yrittäjyyden yliopettaja sekä Jyväskylän yliopiston dosentti
Hannele Rautamäki: tutkijatohtori ja konsulttiyrittäjä
Lähde:
Römer-Paakkanen, T., & Rautamäki, H. (2026). Continuing the family business: Successor commitment and career choice in Finnish family firms. Small Business International Review, 10(2), e750. https://doi.org/10.26784/sbir/mebvnn24
