On arvioitu, että Suomessa seisoo erilaisissa lupajonoissa kahden miljardin investoinnit, toiset puhuvat jopa viidestä. Ks. Satakunnan kansa ja Talouselämä
Samaan aikaan ihmetellään, kun Suomen yritykset eivät kasva, eikä tuottavuus kehity. Investointilupien saamisessa kestää vuosikausia, joskus jopa kymmenenkin vuotta. Tätä lupasumaa eivät aiheuta ainoastaan lupavalituksia tehtailevat ammattilaisvalittajat, vaan pahimmillaan lupa ei etene keskenään kinaavien viranomaisten takia. Toinen viranomainen luvan myöntäisi, toinen ei. Yksi viranomainen vaatii yhdenlaista selvitystä ja toinen toisenlaista.
Kilpailu investoinneista on kansainvälistä. Sen lisäksi, että Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvun tuottamat veroeurot, vihreä siirtymä edellyttää myös niitä ja tässä Suomi haluaisi kulkea kehityksen kärjessä.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen alkuperäisenä tavoitteena oli alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen sekä kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittaminen. Uudistus jäi keskeneräiseksi ja työtä on jatkettava.
Perheyritysten liitto kannattaa EK:n ehdotusta Hollannin mallin mukaisesta ’lupamestarista’. Mallissa kaikki investointihankkeet, jotka vaativat useita eri lupia, hoidetaan keskitetysti yhden ja saman lupaprosessin kautta. Lopputuloksena yritys saa yhden viranomaispäätöksen. Valitusmahdollisuus säilyisi jatkossakin, mutta lupakokonaisuudesta saisi valittaa vain kerran. Lupaprosessin koordinaatio keskitetään yhdelle viranomaiselle, ’lupamestarille’, joka vastaa monialaisesta ohjauksesta yli hallinto- ja yksikkörajojen sekä yhteydenpidosta hakijan suuntaan. Asiakkuusmallin ansiosta yritys osaa ennakoida prosessin etenemisen ja keston.
Ehdotamme, että viranomaiskäsittelyille määritetään selkeä lakisääteinen maksimikesto, joka koskee sekä ympäristölupien että niistä tehtyjen valitusten käsittelyä. Maksimikeston ylittyessä yritys on oikeutettu hyvitysmaksuun. Ympäristölupien, hankekaavojen ja valitusten maksimikestoksi esitetään kahdeksan kuukautta.
Lupaprosessien nopeuttamisen myötä investoinnit vauhdittuvat ja Suomeen avautuu uusia työpaikkoja. Kun vielä varmistetaan työvoiman saatavuus kannustinloukkoja purkamalla ja kansainvälistä rekrytointia lisäämällä, paranevat yritysten mahdollisuudet täyttää niille asetetut kasvuodotukset. Talouskasvu on välttämätöntä Suomen talouden velkaantumisen pysäyttämiseksi.
