Kiertotalouden avulla talousjärjestelmän pitäisi muuttua sellaiseksi, että se huomioi luonnon kantokyvyn rajat. Eksponentiaalisen kasvun odotukseen perustuvassa talousjärjestelmässä se tarkoittaa myös, että talouskasvu kytketään irti neitseellisten raaka-aineiden kulutuksesta.
Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien kiertoa pyritään pitkittämään. Materiaalikierrot suljetaan, mutta arvo säilyy. Mallia haetaan luonnosta, jossa ekosysteemit pyrkivät kohti kestävää tasapainoa ilman, että ne tuottavat merkittävää haaskausta. Yhden jäte on toisen raaka-aine. Esimerkiksi muurahaiset keräävät havunneulaset talteen pesänrakennuspuuhiinsa, lahottajasienet pitävät huolen kuolleesta puuaineksesta ja pintamaan eliöstön ja mikrobien ansiosta puut saavat runsaasti ravinteita kasvua varten. Periaatteessa yksinkertaista.
Kiertotaloutta edistävä säätiö Ellen MacArthur Foundation on määritellyt kiertotaloutta ohjaavat ja materiaalin haaskausta minimoivat suunnitteluprioriteetit seuraavasti:
1. Elinkaaren pidentäminen
2. Jakaminen
3. Uudelleenkäyttö ja uudelleenjakelu
4. Uudelleenvalmistus ja kunnostaminen
5. Kierrätys
Kiertotalouden toteutuminen vaatii nykyistä parempaa ymmärrystä siitä, mistä tuotteiden raaka-aineet tulevat, miten tuotteita hyödynnetään ja mitä niille käytön jälkeen tapahtuu. Tuotteeseen on liitettävä tietoa, jota voi seurata. Kiertotaloudessa tieto on valtaa.
Kun materiaalivirroista saadaan dataa, sen taitava käyttö ratkaisee menestyksen.
Tuotteen tai materiaalivirran tiedot tulisi olla jokaisen arvoketjun osallisen käytettävissä niin yrityksen sisällä kuin alihankkijoilla. Tiedon hallinnan näkökulmasta tiedon tulisi olla hajautettu siten, että oleellinen tieto on aina sen käytettävissä, joka pystyy tietoa toimintansa kehittämisessä hyödyntämään. Tämä edellyttää tiedonvaihdolle soveltuvien käytäntöjen luomista yhteistyötahojen välillä ja tiedon vaihtoon soveltuvien data-alustojen rakentamista.
Yritys voi hyödyntää tuotteeseen liittyvää tietoa sen elinkaaren pidentämiseen tai käyttöasteen optimoimiseen esimerkiksi vuokraus, huolto- tai kunnostuspalveluilla. Siten yritys voi rakentaa jatkuvaa asiakassuhdetta, joka kestää koko tuotteen elinkaaren. Samalla yritys voi hyödyntää käyttötietoa tuotteen hyödyntämisasteen maksimoimiseen.
Tuotteeseen linkitetty materiaalitieto voi edistää myös käytettyjen tuotteiden takaisinottoa. Näin materiaalit ja raaka-aineet voidaan hyödyntää.
Tuotteeseen kytketyn tiedon avulla on mahdollista myös tunnistaa tuotteen käyttäjä. Tämä auttaa rakentamaan pitkäkestoisia asiakassuhteita. Tuotteiden käyttäjätiedolla voi tunnistaa uusia asiakastarpeita ja tavoitella paremmin kestävän ja vastuullisen edelläkävijän asemaa markkinoilla.
Jakaminen on mahdollisuus
Yritysten tieto omista materiaalivirroista on tuotannon suunnittelun lähtökohta. Mutta jos tieto rajoittuu vain oman organisaation sisälle, jää paljon mahdollisuuksia hyödyntämättä. Yrityksillä on taipumus pantata tietoa itsellään. Pelätään, että kilpailija hyötyy, jos tietoa jaetaan.
Kannustan kuitenkin jokaista yritystä miettimään, voisiko tiedon jakamisella saavuttaa suurempia hyötyjä paitsi yritykselle itselleen niin myös kiertotaloudelle ja kestävälle kehitykselle. Lauma muurahaisia löytää lyhimmän reitin sokerikulholle.
Tiedon rajallinen jakaminen ja yhteistyö edistävät kiertotaloutta seuraavien kolmen ajatuksen kautta. Tiedän sohaisevani tässä muurahaispesää. Mutta pesä ei rakennu ilman luottamukseen perustuvaa yhteistyötä.
1. Kun tuotteen elinkaari ymmärretään paremmin, hankintoja voi tehdä kestävämmin, resurssitehokkaiden palvelumallien rakentaminen helpottuu ja tuotteen materiaalien palauttaminen kiertoon helpottuu.
2. Raaka-aineita voi hyödyntää tehokkaammin, kun materiaalivirrat tunnetaan paremmin. Virtojen tuntemisen myötä on mahdollista sulkea materiaalikiertoja. Tiedon jakaminen mahdollistaa paikallisten ekosysteemien syntymistä ja aivan uusien arvoketjujen muodostumista.
3. Teknologinen muutos voi tarjota materiaalivirtojen hyödyntämiselle arvokkaampia markkinoita. Kun tekniikka kehittyy, uusia raaka-ainelähteitä voi tulla hyödynnettäväksi. Mitä useamman tahon saatavissa tieto on, sitä todennäköisemmin syntyy uutta liiketoimintaa.
Kiertotalous on viime vuosina noussut ratkaisuksi ja vastaukseksi nykyisen talousjärjestelmän aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin vähenemiseen ja resurssiniukkuuteen. Kiertotalous liittyy suoraan tai epäsuorasti useimpiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs 6-9, 11-15 ja 17).
