Moni tuntee tämän perheyritysten elinkaareen liittyvän väitteen. Eikä se ole pelkkä väite. Totuus on, että vain kolme prosenttia perheyrityksistä siirtyy neljännelle polvelle. Osa myydään pois ja osassa omistajapohja muuttuu, mutta turhan moni liiketoiminta vain kuihtuu vähitellen pois.
Juuristaan ylpeälle kolmannen polven yrittäjälle tämä ei ole mieluisa skenaario.
Yritysten jatkuvuus on yleensä kiinni niiden kyvystä muuttua ympäröivän maailman mukana.
Uudistuminen edellyttää kolmen perusasian tekemistä hyvin.
Ensinnäkin uudistuminen vaatii luovuutta ja riskinottokykyä aivan kuten yrityksen perustaminenkin. Toiseksi, uudistuminen edellyttää kykyä auttaa yrityksen henkilöstöä pois vanhoista toimintatavoista. Kolmanneksi on vielä kyettävä hallinnoimaan vuosien saatossa syntynyttä omaisuutta. Sitäkin, joka ei ole enää tuottavaa tai uudistumisen kannalta tarpeellista.
Näiden kaikkien haasteiden edessä kolmannen sukupolven yrittäjän elämä ei useinkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista tai edellisten sukupolvien kasvattamista hedelmistä nauttimista.
Juuri tällä hetkellä maailma on isommassa murroksessa kuin vuosikymmeniin. Ilmastonmuutoksen seuraukset muuttavat ihmisten käyttäytymistä ja yritysten toimintaa. Muutosdynamiikkaa voisi verrata Titanicin uppoamiseen yli vuosisata sitten. Kuten James Cameronin Titanicista ohjaamasta elokuvasta käy ilmi, laivan uppoaminen oli seurausta tosiasioiden kieltämisestä: laivanvarustajan sokea usko laivan haavoittumattomuuteen johti kohtalokkaaseen vauhtisokeuteen. Ja vaikka laiva edusti teknologisesti uusinta uutta, se ankkuroitui vanhaan luokkayhteiskuntaan, jossa nöyryys oli lähinnä laivan pohjakerroksessa matkustaneiden hyve. Paniikin puhjetessa yläkannen matkustajien omaama status ei taannut heidän pelastumistaan. Sen sijaan kyky lukea tilannetta ja kyky hyväksyä tilanteen seuraukset nousivat arvoon arvaamattomaan.
Monipuolinen ja laaja näkemys uudistumisen ehto
Olemme johtajina ja yrityksinä tilanteessa, jossa ison kuvan hahmottaminen on kaiken A & O. Meidän pitää pyrkiä systeemiseen ajatteluun eli ymmärtää, miten toimia oikeassa suhteessa planeetan kantokykyyn. Esimerkiksi auton ominaisuuksien hienosäätämisen sijaan on keskityttävä ratkomaan, kuinka minimoidaan liikkumisen tarve. Tämä taas johtaa kysymykseen siitä, kuinka asuminen ja palvelut pitäisi järjestää. Kaikki linkittyy kaikkeen. Tarvitaan monipuolista näkemystä ja laajaa ymmärrystä. Kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen tapahtuukin tehokkaimmin erilaisten yritysten ja eri teollisuudenalojen yhteistyönä.
Systeeminen ajattelu keskittyy siis pohtimaan kriittisesti sitä, miten koko maapallon ekosysteemin eri palaset linkittyvät toisiinsa ja miten kokonaisuutta voidaan kehittää ja hallita siten, että hiilijalanjälkemme pienenee merkittävästi nykyisestä. Kysymys on syy-seuraussuhteiden tarkastelusta isossa mittakaavassa.
Käsite ”kogniitiivinen dissonanssi” on psykologiassa paljon tutkittu käsite. Kognitiivinen dissonanssi syntyy, kun ihmisen tiedot ja asenteet ovat ristiriidassa keskenään. Yritystoiminnassa se voi viitata meidän johtajien taipumukseen perustella itsellemme sellaisia toimintoja, jotka tiedämme kestämättömiksi, mutta joita olemme syystä tai toisesta päätyneet toteuttamaan.
Keskitymme esimerkiksi valmistamiemme tuotteiden lyhyen aikavälin hyötyjen markkinoimiseen tai markkinan vaatimien näennäisten parannusten toteuttamiseen, vaikka todellinen uudistuminen edellyttäisi koko tuotteen tai palvelun kyseenalaistamista ja systeemisen ajattelun näkökulmasta pätevämmän vaihtoehdon kehittämistä.
Se on kuitenkin vaikeaa.
Tosiasioiden tunnustaminen ja systeeminen ajattelu vaativat valtavia henkisiä ja taloudellisia ponnisteluja. Kuitenkin todennäköisimmin tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka nyt hiljentävät vauhtia, kiikaroivat horisonttiin ja hakeutuvat reitille, joka johtaa siniselle merelle. Sisun lisäksi tarvitaan näkemyksellisyyttä, malttia ja nöyryyttä.
