Perheyritysten liiton eduskuntavaaliviestit 2027
Kohti maailman nopeinta Suomea!
Työtä, osaamista ja investointeja
Suomen tulevaisuus rakentuu pitkäjänteisen kotimaisen omistajuuden, yritysten investointikyvyn ja vahvan yksityisen sektorin varaan. Kun yritykset uskaltavat kasvaa ja investoida Suomeen, syntyy työpaikkoja, osaamista ja taloudellista vakautta koko maahan.
Perheyritykset ovat suomalaisen talouden selkäranka. Ne työllistävät yli 500 000 ihmistä eri puolilla Suomea, investoivat pitkäjänteisesti yli suhdanteiden ja kantavat vastuuta sukupolvelta toiselle. Perheyritysten kasvu näkyy suoraan työpaikkoina, vientinä ja kansainvälisenä kilpailukykynä.
Tulevaisuuden Suomi ei synny pikavoitoista, vaan pitkäjänteisistä kotimaisista omistajista, jotka sitoutuvat Suomeen yli sukupolvien. Siksi omistamisen on oltava palkitsevaa, yritystoiminnan vetovoimaista ja työn tekemisen kannattavaa. Ilman kannustavaa toimintaympäristöä investoinnit, osaajat ja työpaikat karkaavat muualle.
Kun kasvu tapahtuu Suomessa, hyöty koituu koko yhteiskunnalle. Meillä on yhteinen vastuu saada vastuullinen, kestävä kasvu tapahtumaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni perheyritys kasvamaan yli 50 henkeä työllistäväksi, sillä se vauhdittaa tutkitusti niiden kasvua ja kansainvälistymistä. Koko Suomen elinvoima rakentuu vahvoista alueellisista kasvukeskuksista, joissa yksityinen sektori luo työpaikkoja ja verotuloja yhteisten palvelujen rahoittamiseksi.
Perheyritysten liiton eduskuntavaaliviestit vuodelle 2027 tarjoavat kokonaisuuden, jolla Suomi voi siirtyä talouden pysähtyneisyydestä kohti kestävää kasvua ja toimivampaa yhteiskuntaa.
Tavoitteenamme on Suomi, jossa työ, osaaminen ja investoinnit vahvistavat toisiaan.
1. Kotimaisesta omistajuudesta kasvua
“Kun omistaminen kantaa ja kannattaa, Suomi kasvaa.”
2. Osaamisesta kilpailuetua
”Vahva ja uudistuva osaaminen – Suomen supervoima.”
3. Sääntely ja luvitukset – nopeutta ja ennakoitavuutta
”Aika on meille kaikille ainutkertaista – tehdään Suomesta maailman nopein.”
4. Maakunnista elinvoimaa
“Kasvua ja elinvoimaa – koko Suomi mukana.”
Otetaan yhdessä suunta kohti maailman nopeinta Suomea – toimivaa, ennakoitavaa ja kestävää!
1. Kotimaisesta omistajuudesta kasvua
“Kun omistaminen kantaa ja kannattaa, Suomi kasvaa.”
Kotimainen omistajuus on kestävän kasvun ja toimivan, suomalaisen yhteiskunnan perusta. Hyvinvointiyhteiskunnan perusta syntyy pitkäjänteisestä omistamisesta ja investoinneista Suomeen. Kasvollinen omistaja luo työpaikkoja, investointeja ja vakautta. Keskisuurissa perheyrityksissä on kasvuhalukkuutta. Sitä tarvitaan lisää, jotta pienet yritykset tekevät ns. Mittelstand -kasvuloikan, eli kasvavat yli 50 henkilöä työllistäviksi yrityksiksi. Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat tutkitusti pieniä yrityksiä nopeammin ja harjoittavat muita todennäköisemmin vientiä.
Perheyritysten ylisukupolviset ja kestävät investoinnit ovat ratkaisevia Suomen huoltovarmuuden, talouskasvun, tuottavuuden ja tulevien työpaikkojen kannalta.Siksi omistamisen edellytyksistä on pidettävä kiinni. Yritysten, omistajien ja yrittäjien verotusta tulee tarkastella kasvun näkökulmasta. Verotus ei saa asettaa perhe- ja sukuomisteisia yhtiöitä kilpailijoitaan heikompaan asemaan. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvän perintö- ja lahjaverotuksen muuttaminen luovutusvoittoveroksi parantaisi perheyritysten mahdollisuuksia kasvattaa investointejaan ja työllisyyttä. Verotuksella voidaan suoraan vaikuttaa siihen, kasvaako perheyritys Suomessa vai muualla. Perheyrityksistä tulevat tulot kanavoituvat usein kasvuliiketoimintaan.
Tavoite
Suomi, jossa omistaminen kannattaa, yritykset uskaltavat investoida ja sukupolvenvaihdokset ovat sujuvia. Kasvollinen omistajuus nostaa tutkitusti yritysten kasvuhalukkuutta ja se on lisäksi Suomelle huoltovarmuustekijä. Kotimainen, Suomeen sitoutunut omistaja työllistää ympäri Suomea, investoi yli suhdanteiden ja kantaa vastuuta sukupolvelta toiselle.
Ratkaisut
- Yritysten, omistajien ja yrittäjien kokonaisverotuksen tulee olla ennakoitavaa ja kasvuun kannustavaa.
- Perintö- ja lahjaveron muuttaminen luovutusvoittoveroksi.
- Rahoituksen saatavuuden varmistaminen yrityksille viennissä, innovaatiotoiminnassa ja vihreässä siirtymässä.
- Kasvun mahdollistaminen yrityksille kohti Mittelstand-kokoluokkaa (50–500 työllistävät yritykset).
Ratkaisut
- Yritysten, omistajien ja yrittäjien kokonaisverotuksen tulee olla ennakoitavaa ja kasvuun kannustavaa.
- Perintö- ja lahjaveron muuttaminen luovutusvoittoveroksi.
- Rahoituksen saatavuuden varmistaminen yrityksille viennissä, innovaatiotoiminnassa ja vihreässä siirtymässä.
- Kasvun mahdollistaminen yrityksille kohti Mittelstand-kokoluokkaa (50–500 työllistävät yritykset).
2. Osaamisesta kilpailuetua
”Vahva ja uudistuva osaaminen – Suomen supervoima.”
Osaaminen on Suomen supervoima. Vahvat perustaidot, työelämärelevanssi ja joustavat väylät osaajille ovat kasvun edellytys. Osaavan työvoiman saatavuus ratkaisee, syntyykö Suomeen uusia työpaikkoja.
Perheyritykset tarvitsevat osaajia nyt ja tulevaisuudessa – ilman osaamista ei synny kasvua. Seuraavalla vaalikaudella koulutuspolitiikan painopistettä on siirrettävä entistä vahvemmin koulutuksen vaikuttavuuteen, osaamistason vahvistamiseen ja työelämän tarpeiden parempaan huomioimiseen. Väestönkehityksen heikkeneminen, alueiden erilaistuminen sekä lisääntyvä työperäisen maahanmuuton tarve korostavat tarvetta vahvalle osaamisperustalle koko koulutusjärjestelmässä.
Tavoite
Suomi, jossa osaaminen tekee meistä kilpailukykyisiä. Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja osaajia – ja työpaikkoja, joista on varaa maksaa. Mutta myös ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää. Oppimisen laatu, työelämätaidot ja toimivat maahanmuuttopolut ovat välttämättömiä kaikilla koulutusasteilla. Ammatin notkea vaihtaminen tulee olla mahdollista.
Ratkaisut
- Peruskouluun perustaidot, työrauha ja selkeät vaatimustasot.
- Nostetaan suomalaisen koulutuksen tavoitetasoa ja tiivistetään toisen asteen opetusta sekä työelämäyhteyttä.
- Ammatillisen koulutuksen reformi: läsnäolo, työelämärelevanssi ja oppisopimuksia lisää. Tiivistetään opetusta ja täytetään tyhjät tunnit. Vahvistetaan ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun välistä polkua.
- Korkeakoulujen rahoitus sidottava vahvemmin työllistymiseen ja työelämävastaavuuteen.
- Työurien pidentäminen molemmista päistä.
- Työperäisen maahanmuuton byrokratian puolittaminen: nopeammat oleskeluluvat, selkeä polku pysyvään oleskeluun.
- Kielikoulutuksen vahvistaminen – “työ ensin, kieli rinnalla”.
3. Sääntely ja luvitukset – nopeutta ja ennakoitavuutta
”Aika on meille kaikille ainutkertaista – tehdään Suomesta maailman nopein.”
Suomen supernopeuden ydin on jo olemassa: yhteiskunnassamme on korkea digitalisaatioaste, luottamusyhteiskunta ja vakaa demokratia. Nämä luontaiset vahvuutemme pitää vihdoin kääntää tavoitteellisesti Suomen kilpailueduksi.
Nopea ja ennakoitava päätöksenteko on perheyritysten talouskasvun ja investointien keskeinen edellytys. Yrityksille aika on rahaa: jokainen viivästynyt lupapäätös, pitkittynyt valitusprosessi tai epäselvä sääntely lisää kustannuksia, sitoo pääomia ja lykkää investointeja. Epävarmuus on perheyritysten investointien suurin vihollinen. Kun toimintaympäristö on ennakoitava ja viranomaisprosessit sujuvia, yritykset uskaltavat investoida, kasvaa ja työllistää.
Suomessa keskustelu keskittyy usein päätösten sisältöön, vaikka yhtä tärkeää on päätöksenteon nopeus. Hidas hallinto heikentää yritysten kilpailukykyä aivan samalla tavalla kuin korkea verotus tai puutteellinen infrastruktuuri. Kansainvälisessä kilpailussa investoinnit ohjautuvat maihin, joissa päätöksenteko on tehokasta, johdonmukaista ja ennakoitavaa. Jos hankkeet seisovat kuukausia tai jopa vuosia lupajonoissa, suomalaiset yritykset putoavat kilpailusta.
Valtion keskeisiin ydintehtäviin kuuluu oikeuden jakaminen ja viranomaispäätösten tekeminen tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Hallinnon nopeus ei ole vain talouskysymys, vaan myös oikeusturvakysymys. Kansalaisen näkökulmasta kohtuuttoman pitkä oikeusprosessi, verovalitus tai lupakäsittely heikentää luottamusta yhteiskuntaan. Odottamiseen käytettyä aikaa ei saada koskaan takaisin — siksi viivästyksiä ei pidä hyväksyä normaalitilana.
Tavoite
Suomen tulee tehdä hallinnollisesta tehokkuudesta kansallinen kilpailuetu. Tavoitteena on maailman nopein ja ennakoitavin toimintaympäristö, jossa perheyrittäjyys ja investoinnit eivät pysähdy tarpeettomaan byrokratiaan. Tämä edellyttää sääntelyn sujuvoittamista, viranomaisprosessien digitalisointia ja selkeitä määräaikoja päätöksenteolle.
Kaikki investointeihin vaikuttavat prosessit tulee arvioida kasvun näkökulmasta ja virtaviivaistaa. Lupajonot, päällekkäiset käsittelyt ja hallinnollinen epäselvyys eivät saa estää investointeja Suomeen. Nopeus ja ennakoitavuus eivät heikennä oikeusturvaa tai ympäristönsuojelua — selkeä ja tehokas järjestelmä palvelee paremmin sekä yrityksiä että kansalaisia.
Ratkaisut
- Kansallisen lisäsääntelyn (“gold-plating”) arviointi ja tarkastelu – tulkinnat EU-sääntöjen tasolle.
- “Yksi sisään – kaksi ulos” -malli sääntelyyn. Jos tehdään lisäsääntelyä, samalla karsitaan olemassa olevaa sääntelyä.
- Oikeuslaitoksen rahoituksen turvaaminen ja käsittelyaikojen nopeuttaminen.
- Pitkiin käsittelyaikoihin ja valitusten tuomien epävarmuuksien hidastamiseen puuttuminen. Tulkinnanvaraisen asian nostaminen esiin veroilmoituksella ilman sanktioriskiä tai käsittelymaksua tulee mahdollistaa.
- Tekoäly vauhdittamaan puhdasta siirtymää ja kilpailukykyä: avoimet dataratkaisut, selkeä sääntely. Raivataan pois turhia tekoälyn käytön esteitä.
4. Maakunnista elinvoimaa
“Kasvua ja elinvoimaa – koko Suomi mukana.”
Perheyritykset ovat maakuntien elinvoiman selkäranka: ne työllistävät laajasti, investoivat pitkäjänteisesti ja ylläpitävät alueiden elinvoimaa sukupolvesta toiseen. Koko Suomen pitäminen elinvoimaisena edellyttää vahvoja alueellisia kasvukeskuksia, joissa syntyy yksityisen sektorin työpaikkoja ja verotuloja palveluiden rahoittamiseen. Samalla väestörakenteen muutos ja muuttoliike edellyttävät realistista aluepolitiikkaa.
Suomen palvelusektori on kansainvälisesti vertailtuna alikehittynyt – siitä löytyy merkittävää kasvupotentiaalia. Kun päätöksiä tehdään, tulee arvioida, tukevatko ratkaisut palvelusektorin kehittymistä. Esimerkiksi matkailu ja uudet palveluekosysteemit voivat luoda työpaikkoja eri puolille maata. Myös julkiset hankinnat ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö voi synnyttää tehokkaita palveluja, innovaatioita ja uusia vientimahdollisuuksia.
Tavoite
Suomi, jossa koko maan elinvoima rakentuu vahvojen maakuntien, kasvavien yritysten ja toimivien palveluiden varaan. Perheyritysten investoinneille, työllistämiselle ja pitkäjänteiselle omistajuudelle luodaan edellytykset kaikkialla Suomessa.
Alueiden omia vahvuuksia, palvelusektorin kasvupotentiaalia sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä hyödynnetään nykyistä tehokkaammin uusien työpaikkojen, innovaatioiden ja kestävän kasvun synnyttämiseksi.
Ratkaisut
- Vahvistetaan liikenne-, energia- ja tietoliikenneyhteyksiä erityisesti maakuntakeskuksissa.
- Turvataan harvaan asutuilla alueilla toimivat digitaaliset ja liikkuvat palvelut perinteisten rakenteiden sijaan.
- Kehitetään palvelusektoria ja sen ympärivuotisuutta investoimalla saavutettavuuteen, tapahtumiin ja kansainväliseen markkinointiin esimerkiksi Visit Finland –rahoitusta lisäämällä ja tarkastelemalla koulujen kesälomien ajankohtaa.
- Lisätään palvelusetelien ja monituottajamallien käyttöä.
- Julkiset hankinnat tukemaan kotimaista tuotantokykyä ja osaamista osana huoltovarmuutta. Julkisten hankintojen pilkkominen pienempiin osiin, jotta myös pienemmät yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin.
- Kotitalousvähennysten soveltamisalan laajentaminen. Julkisten palvelujen kustannusten läpinäkyvyys.
