Perheyritysten liiton ensimmäinen Future Gen -leiri kokosi kesäkuun alussa 13 jäsenperheidemme nuorta viettämään ikimuistoiset kaksi päivää Ilorannassa Hauholla.
Yhteishenki löytyi nopeasti ja nuoret lähtivät rohkeasti mukaan kaikkiin leiripuuhiin heti alusta alkaen. Leirin tavoitteena oli tarjota nuorille kokemus siitä, että perheyrittäjyys voi yhdistää. Samalla syntyi uusia ystävyyssuhteita ja turvallinen tila, jossa omia ajatuksia oli helppo jakaa.
Ohjelmassa yhdistyivät luonnossa liikkuminen, yhteiset aktiviteetit, keskustelut, uinti ja saunominen (nämä olivat monille leirin ykkösjuttu), sekä rento yhdessäolo.
Yksi leirin kohokohdista oli Jarno Laasalan kanssa käyty keskustelu, joka innosti nuoria tunnistamaan omaa potentiaaliaan ja katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen. Leirin lämmin ilmapiiri ja osallistujien vahva yhteishenki näkyivät myös palautteessa: monen mielestä leirin ainoa huono puoli oli se, että se oli liian lyhyt.
Future Gen -leiri osoitti, kuinka merkityksellistä on tarjota perheyritysten seuraavalle sukupolvelle mahdollisuuksia kohdata toisiaan, vahvistaa omaa suhdettaan omistajuuteen ja löytää yhteisö, johon kuulua.
Lämmin kiitos jäsenyrityksellemme Ilorannalle upeista puitteista ja erinomaisesta ympäristöstä leirin toteutukselle.
Kiinnostaako Future Gen -leiri 2027? Liity postituslistalle tästä.
Pauliina Tornberg
Tapahtumatuottaja, Perheyritysten liitto
Future Gen –vierailu Kouvolan Lakritsille 15.9.2026
Syyskuussa suuntaamme porukalla Kouvolaan tutustumaan perheyritykseen, joka on onnistunut tekemään lakritsista paljon enemmän kuin makeisen.
Lue myös:
Ilorannan matkailutila tarjoaa tähtitaivasta ja arjen luksusta
Future Gen -kesäleiri järjestettiin Hämeen sydämessä sijaitseva Ilorannan matkailutilalla, joka on tarjonnut lepoa ja virkistystä vieraille jo pian yhdeksän vuosikymmenen ajan. Tänä päivänä siellä vierailee lomavieraiden lisäksi leirikoululaisia ja yritysasiakkaita. Rauha ja aidot elämykset kiinnostavat myös ulkomaisia matkailijoita.
Ilorannan isäntä, toimitusjohtaja Samu Lescelius, 52, edustaa perheyrityksen neljättä sukupolvea. Hän luottaa aitouteen, jota löytyy tästä maaseutumatkailuyrityksestä ihan luonnostaan.
Hauholla, puhdasvetisen Iso-Roineen rannalla oleva Iloranta kutsuu vieraita valmiiseen ruokapöytään, saunomaan ja uimaan hiekkarannoille, retkille luontoon, liikkumaan ja pelaamaan. Tekemistä riittää, mutta halutessaan voi olla myös tekemättä mitään.
”Aika samanlaiset asiat kiinnostavat sekä suomalaisia että ulkomaisia asiakkaita. Ulkomaalaiset osaavat ehkä arvostaa enemmän luontoa ja rauhaa”, Samu toteaa.
Jo Samun mummu Annikki Iloranta totesi Avotakan lehtihaastattelussa 1978 menestyksen salaisuuden: kun lapset viihtyvät, niin aikuiset viihtyvät. Tänä päivänä Iloranta tarjoaa toimintaa, jolla lapset ja aikuiset saadaan pois älylaitteiden ja ruutujen äärestä.
Ohjelmassa on perinteistä yhdessäoloa, pihapelejä, leikkejä, ohjattua liikuntaa sekä kesäisin saunomista päivittäin lämpiävissä rantasaunoissa. Rientoja riittää lettukesteistä savusaunaan ja suppailusta opastettuihin metsäretkiin. Pihapiirissä vieraita ilahduttavat lampaat, kanit, kanat sekä kaikkien kaverina viihtyvä Naksu-koira, jolla on jopa oma Instagram-tili.
Asiakkaita monessa polvessa
Samu on toiminut Ilorannan toimitusjohtajana nyt kolmentoista vuoden ajan. Sukupolvenvaihdoksen myötä Samun äiti Leena Haavisto ja tämän puoliso Mikko Haavisto jäivät pois yrityksen johdosta.
Samun aikana Ilorannan liikevaihto on noussut noin miljoonaan euroon. Vaikka hän kantaa nykyisin päävastuun, ovat Leena ja Mikko edelleen mukana auttelemassa arjessa. Myös viides sukupolvi tekee tuloaan. Samun poika on ehtinyt työskennellä yrityksessä puoli vuotta, ja tytär on mukana kesätöissä.
”Iloranta on aito paikka. Se on minun lapsuudenkotini, jolla on oma historia ja perinteet”, Samu kuvailee kotitilaansa. Vaikka toiminta on laajentunut eikä Samu enää asu tilalla, on yrityksen arki läsnä, sillä Ilorantaan on Samun kotoa edelleen näköyhteys.
Ilorannan toiminta nojaa vahvasti vankkaan kanta-asiakaspohjaan. Kesäaikaan –toukokuusta syyskuuhun – vakioasiakkaiden osuus on huikeat 75–80 prosenttia. Tilalla lomailee kymmenkunta sukua, jotka ovat käyneet Ilorannassa täysihoidossa jo neljässä polvessa.
Mikä saa ihmiset palaamaan vuosi toisensa jälkeen? Vastaus piilee yksinkertaisuudessa ja valmiissa pöydässä.
”Ihmiset kaipaavat sitä, että asiat on tehty valmiiksi. Halutaan täysihoitoa, eräänlaista kotimaista all inclusive -lomaa, jossa ruoka odottaa valmiina pöydässä ja on ohjattua ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille”, Samu selittää.
Niskavuoren maisemissa
Ilorannan toiminnan alku kytkeytyy vahvasti suomalaisen elokuvan kulta-aikoihin. Ilorantaa ei ehkä olisi olemassa ilman Niskavuoren naisia.
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmien ja niihin pohjautuvien elokuvien voi sanoa olevan osa suomalaista mielenmaisemaa. Niissä kiteytyvät hämäläinen elämänmeno, ihmiset ja luonto.
Keväällä 1937 Hauhon Rukkoilassa kuvattiin legendaarista Niskavuoren naiset -elokuvaa. Filmituotanto työllisti koko kylän, ja näyttelijöitä majoitettiin alueen taloissa. Myös Ilorannan tiloihin majoittui elokuvaväkeä perheineen.
Vieraat olivat täysihoidossa, ja Elin-isomummun ruuat hurmasivat elokuvaväen. Elokuvasta saadut tulot olivat korvaamattomia, sillä Elin pyöritti tilaa ja huolehti perheestään yksin jäätyään leskeksi edellisenä kesänä. Filmiväki viihtyi niin hyvin, että seuraavana vuonna pääkuvaajan perhe palasi ystävineen lomalle.
Siitä alkoi Ilorannan taival täysihoitolana. Elinin jälkeen toimintaa jatkoivat Annikki ja Armas Iloranta, jotka ottivat vastuun maatilasta ja täysihoitolasta vuonna 1945. Kolmannelle polvelle, Leena ja Mikko Haavistolle Iloranta siirtyi 1978 ja Samu Lesceliukselle vuonna 2013.
Aasialaiset arvostavat
Ilorannan asiakkaat jakautuvat neljään selkeään ryhmään: lomavieraisiin, kymmeniin leirikouluihin, yritysasiakkaisiin sekä tasaisesti kasvavaan kansainväliseen matkailuun.
Iloranta kiinnostaa erityisesti aasialaisia asiakasryhmiä. Intiasta, Thaimaasta, Etelä-Koreasta ja Japanista tulevat vieraat hakevat Ilorannasta jotain sellaista, mitä heillä itsellään ei ole: tilaa, puhtautta ja turvallisuutta. Suomen turvallisuus onkin noussut maailmantilanteen valossa yhdeksi suurimmista vetovoimatekijöistä.
”Vain 17 prosenttia maailman väestöstä asuu alueella, jossa ei ole valosaasteetta. Kun ulkomaalainen vieras tulee tänne, hämmästyy hän kirkasta tähtitaivasta ja täydellistä pimeyttä. He osaavat arvostaa luonnonrauhaa ja yksinkertaisia asioita, kuten tulen sytyttämistä tai saunan lämmitystä”, Samu kertoo.
Kausi on nykyään ympärivuotinen. Toukokuusta syyskuuhun talossa ei ole montaa tyhjää päivää. Keväisin ja syksyisin Ilorannan täyttävät kansainväliset leirikoulut, koulutukset ja yritysten tyky-päivät. Myös joulu on nykyään erittäin kysytty sesonki.
Palautuminen elintärkeää
Samun oma tausta on liikunta- ja hyvinvointialalla. Hän on kouluttautunut myös palautumisvalmentajaksi. Tätä osaamista hän pystyy hyödyntämään yritysasiakkaiden palveluissa.
Iloranta tarjoaa yrityksille parin kuukauden mittaisia palautumiskokonaisuuksia sekä palauttavia viikonloppuja.
”Se vaatii perusasioiden äärelle pysähtymistä. Rauhoitutaan, otetaan kierrokset alas ja panostetaan uneen, joka kärsii usein ensimmäisenä”, Samu sanoo.
Iloranta liittyi Perheyritysten liiton jäseneksi viime syksynä. Odotukset jäsenyyttä kohtaan ovat Samun mukaan täyttyneet hyvin ja jopa ylittyneet.
”On hienoa kohdata kollegoita, joilla on samat haasteet ja pitkän linjan kokemus perheyrittäjyydestä”, kiittää Samu.
Samu Lescelius. Kuva: Antti Mannermaa
