Kun suku kasvaa, tarvitaan rakenteita

Kevät porotti huhtikuisena iltapäivänä hurmaavan Villa Humlevikin ikkunoista Taka-Töölössä, kun Perheyritysten liiton sukuyhtiö-tilaisuus kokosi yhteen yli 40 eri-ikäistä sukuyritysten omistajaa. Tunnelma oli avoin ja lämminhenkinen: sali täyttyi vilkkaasta puheensorinasta jo ennen ohjelman alkua, ja keskustelu jatkui luontevasti läpi illan. Monisukupolvisuus sekä omistajuuden hajaantuminen heijastuivat myös keskusteluihin. 

Teemana tilaisuudessa olivat vuorovaikutus ja rakenteet – eli se, miten perheyrityksen omistajuutta johdetaan niin, että sekä liiketoiminta että suku pysyvät koossa myös sukupolvien vaihtuessa. Kokemuksia ja näkemyksiä kuultiin Helkaman ja Pauligin sukuyrityksistä.  

Yhteisissä keskusteluissa nousi esiin tuttu havainto monesta perheyrityksestä: sääntöjen puute on otollinen maaperä konflikteille. Kun suku kasvaa ja omistajien määrä lisääntyy, myös tarpeet ja odotukset moninaistuvat – ja silloin tarvitaan entistä tietoisempaa omistajaohjausta sekä yhteisiä rakenteita tiedonkululle ja päätöksenteolle. 
 
Uusi työryhmä keskittyy pitkän historian perheyritysten erityiskysymyksiin 

Sukuyhtiöt-työryhmä on PL:n uusin työryhmä. “Se on syntynyt tarpeesta keskittyä pitkän historian perheyritysten erityiskysymyksiin. Sukuyhtiötilaisuus Villa Humlevikissa on työryhmän toinen varsinainen tapahtuma”, työryhmän puheenjohtaja Pekka Suominen kertoo. ”Kun omistajia tulee lisää, yhteinen tahto ei synny vahingossa. Se pitää sanoittaa ja kirjata niin, että kaikilla on sama käsitys siitä, mitä omistetaan ja miksi. Hyvät rakenteet eivät ole byrokratiaa, vaan tapa varmistaa tiedonkulku: omistajat, hallitus ja johto tarvitsevat yhdessä sovitut käytännöt ja selkeät kanavat”, hän jatkaa. 
 

Hallintorakenteet tukevat omistajan tahtoa 

Omistajaperheen kannattaa rakentaa mekanismeja selkeän omistajatahdon ilmaisemiseen ja varmistaa, että tieto liikkuu sujuvasti omistajien, hallituksen ja johdon välillä. Samalla tarvitaan käytäntöjä avainhenkilöiden valitsemiseen: ketkä edustavat omistajia eri foorumeissa, miten heidät valitaan ja millä mandaateilla he toimivat. 

Kuka omistaa tulevaisuudessa – ja miten se näkyy arjessa? 

Yksi keskeinen kysymys on, millaista omistajuutta suku tavoittelee tulevaisuudessa – ja miten tahtotila tehdään näkyväksi hallitukselle ja johdolle. Kun omistajat pystyvät sanoittamaan pitkän aikavälin tavoitteensa, hallitus voi tehdä strategisia linjauksia johdonmukaisesti ja tukea perheen pitkäaikaista omistajuutta. 

Tilaisuudessa korostui ajatus, että hyvä omistajaosaaminen on usein tärkeämpää kuin se, ovatko suvun jäsenet operatiivisissa rooleissa. Selkeä omistajatahto antaa johdolle suuntaviivat – ja sen ilmaiseminen on omistajan keskeisimpiä tehtäviä. Omistajaohjaus vaatii osaamista, jota kannattaa kehittää järjestelmällisesti. Samalla muistutettiin, että mikään hallintorakenne ei auta, jos yhteistä arvopohjaa ja hyvää tahtoa ei ole. 

Perheyrityksissä perinteet ovat voimavara, mutta niiden ei pidä muodostua esteeksi uudistumiselle. Kun pelisäännöt, roolit ja foorumit ovat sovitut, perhe voi keskittyä olennaiseen: omistajuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen ja yrityksen menestykseen myös seuraaville sukupolville. 
 
Tilaisuus oli kyllä lähes täysi kymppi: jo palautteidenkin keskiarvon perusteella (9,7). Eniten suitsutusta osallistujilta saatiin avoimesta keskustelusta, case-puheenvuoroista ja tiloista. Lämmin ja välitön tunnelma. keskustelut ja kohtaamiset nostivat tunnelman huippuunsa upeasti remontoidussa Villa Humlevikissa. Kiitos Pauligin suvulle, kun saimme tulla kylään! 
 
Seuraava tapaaminen on onneksi jo kalenteroituna. Seuraava sukuyhtiö-tapahtuma järjestetään 7.10. https://tapahtumat.perheyritys.fi/pl-sukuyhtioilta