
Perintöveron poistosta piristysruisketta
Perintövero on ollut yksi alkaneen vuoden kuumista puheenaiheita. Siihen pureuduttiin pintaa syvemmältä myös Perheyritysten liiton seminaarissa Helsingin kulttuurikasarmilla. Asiantuntijoiden mielipiteet sen poistosta jakaantuivat odotetusti puolesta ja vastaan.
Perintöverotus puhuttaa ja asian ajankohtaisuudesta saatiin selvä esimerkki myös Perheyritysten liiton järjestämässä seminaarissa. Kampin kulttuurikasarmin istumapaikat näet täyttyivät tiistaina 28. tammikuuta viimeistä sijaa myöten.
Seminaarissa julkistettiin liiton teettämä selvitys, jonka mukaan perintö- ja lahjaveroon varautuminen jarruttaa perheyritysten investointeja ja kasvua. Tämän pahan päivän varalle säästetyn potin arvioidaan olevan perheyrityksissä noin viisi miljardia euroa.
Jos perintövero korvattaisiin luovutusvoittoverolla, tämä säästötarve poistuisi ja rahat voitaisiin käyttää yrityksen kasvattamiseen – käytännössä investointeihin ja työllistämiseen. Samalla myös ylisuuret osingot kävisivät tarpeettomiksi.
Perheyritysten liiton ja Aho Groupin hallituksen puheenjohtajan Miia Porkkalan mukaan verouudistuksen kerrannaisvaikutukset Suomen kansantalouteen olisivat huomattavia, sillä perheyritykset työllistävät noin 70 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Perintöveron poiston myötä moni tuleva omistaja saisi hartioiltaan massiivisen taloustaakan.
”Perheyritys on voinut kasvaa vuosikymmenten saatossa pienyrityksestä keskisuuren kokoluokkaan. Samalla perintöveron määrä on voinut nousta perillisille ylivoimaiseksi. Esimerkiksi meillä Aho Groupissa se on jo arviolta 15 miljoonaa euroa”, Porkkala totesi.
Aika kokeilla jotain uutta
Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista valtaosa (70%) toteaa, että perintöveroon varautuminen jarruttaa yksiselitteisesti yrityksen kehittämistä. Kolikon toisena puolena on se, että noin neljännes ei ole varautunut sukupolvenvaihdosten taloudellisiin seurauksiin juuri mitenkään.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmasen mukaan ongelmaan on lopultakin aika reagoida
”Suomen talous ei ole kasvanut pian 20 vuoteen, eikä vanhoilla konsteilla enää päästä eteenpäin. Tässä olisi tarjolla viisi miljardia kasvurahaa”, Vanhala-Harmanen totesi.
Samalla hän muistutti, että Suomi kuuluu alati harvenevaan joukkoon maita, joissa perintöveroa ylipäätään kerätään yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Muun muassa Norja ja Ruotsi ovat luopuneet siitä jo vuosia sitten.
”Kyse on tässä kohtaa pienestä, mutta tärkeästä yrittäjä- ja omistajajoukosta, joka pyörittää Suomea ja hankkii tänne vientituloja. Tutkimukset osoittavat, että perintövero kiihdyttää yritysten myyntiä ulkomaille sekä jarruttaa investointeja ja kasvuhaluja”, Vanhala-Harmanen muistutti.
Kannustusta kasvuun ja investointeihin
Toimitusjohtaja sai näkemyksilleen taustatukea ruotsalaisen IFN:n (Institutet för Näringslivsforskning) professorilta Daniel Waldenströmiltä.
Hänen mukaansa Ruotsin taannoinen perintöverouudistus on helpottanut omaisuuden siirtoa seuraavalle polvelle, vauhdittanut yritysten liiketoimintaa ja vankistanut ruotsalaisten yleistä varallisuutta.
”Perintövero sen sijaan jarruttaa kasvua, investointeja ja vie osaavat yrittäjät ulkomaille. Samalla se tietää menetettyjä työpaikkoja ja verotuloja”, hän totesi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan perintö- ja lahjaveroselvitystä esitellyt tutkimuspäällikkö Olli Ropponen oli omassa puheenvuorossaan samoilla linjoilla.
Ropposen mukaan hyvä verojärjestelmä on tehokas, oikeudenmukainen, neutraali ja yksinkertainen. Epäreilulta tuntuva laskentatapa lisää houkutusta verojen kiertämiseen, latistaa motivaatiota perinnön arvon kasvattamiseen ja voi tehdä yrityskaupasta houkuttelevamman vaihtoehdon.
”Perintöveron kiristäminen näkyy nopeasti myös lahjojen määrässä. Lahjoja annetaan sitä enemmän, mitä korkeampi perintövero on”, Ropponen totesi.
Kommenttipuheenvuoron pitäneen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan Lauri Finérin mielestä perintövero on edelleen toimiva ja yleisesti hyväksytyin tapa jakaa varallisuutta.
”Siirtyminen luovutusvoittoveroon olisi hyppy palkintopallilta allikkoon. Lisäksi on mietittävä myös sitä, kuinka Suomessa pidetään kaikki mukana. Taakanjako on koettava yleisesti oikeudenmukaiseksi”, Finer muistutti.
Panelistit puolesta ja vastaan
Seminaarin päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa moderaattori Katri Makkonen kysyi suoraan, takaisiko luovutusvoittovero Suomen talouskasvun.
Algolin toimitusjohtaja Alexander Bargumin, Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan ja yrittäjä-sijoittaja Kim Väisäsen mielipiteet jakaantuivat.
”Perintöveron poistamisen edut ovat yleisesti tiedossa. Eri asia kuitenkin on, kannattaako sitä tehdä nyt, sillä tuloksena on helposti muuta sotkua. Jos jotain veroa vähennetään, on jossain kiristettävä vyötä ja leikattava menoja”, Kangasharju muistutti.
SAK:n Kaukoranta muistutti samasta yhtälöstä.
”Mielikuvitusmaailmassa veroja voi poistaa tuomatta mitään muuta tilalle. Minusta parempi keino olisi keventää työnverotusta tai yhteisöveroa”, hän totesi.
Alexander Bargum tunnusti hänkin, ettei perintöveron poisto vuorenvarmasti ratkaise Suomen kasvuongelmia.
”Investointien ja talouskasvun moottoreita ovat kuitenkin yritykset, joista merkittävä osa on perheyrityksiä”, Bargum muistutti.
Myös Kim Väisäsen mukaan kyse on nollasummapelistä. Jos jotain veroa lasketaan, se tietää veronkiristyksiä jossain muualla.
”Minun nähdäkseni tällä ei luoda talouskasvua. Yhteisöveron pudottaminen 13 prosenttiin olisi paljon tehokkaampi keino, joka houkuttelisi tänne myös pääomia. Tärkeintä olisi saada Suomi pysyvästi parin prosentin talouskasvu-uralle. Samalla katoaisivat monet muutkin ongelmat”, Väisänen visioi.
Aikataulu avoin kysymys
Mielipiteet jakaantuivat odotetusti myös arvioissa siitä, minkä verran tuo 5 miljardin euron rahapotti lopulta piristäisi Suomen taloutta.
SAK:n Kaukorannan mielestä yksittäisten perheyritysten investoinneilla ei vielä paikata koko kansantaloutta. Yhtenä jarruna on myös investointien myötä niukentuva työntarjonta. Alexander Bargumin mukaan kyse ei olisi kertasykäyksestä, vaan positiivisesta kierteestä, jossa kasvu ruokkii uutta kasvua. ”Pääomien pitäisi liikkua paitsi rajojen yli myös vapaasti perheen sisällä. Nyt ne ovat siellä jumissa”, muistutti.
Kangasharjun mielestä ratkaisevaa olisi lopulta se, kuinka säästöeurot jakautuisivat uusien sijoituskohteiden ja investointien kesken. Jos vaaka painuisi investointien puolelle, siinä olisi kasvupotentiaalia.
Paneelin päätteeksi saatiin vielä ennusteet siitä, mitä istuva hallitus aikoo perintöverolle tehdä.
Alexander Bargum uskoi, että perintövero poistuu vielä tällä hallituskaudella. Aki Kangasharju arveli päätöksen tulevan aikaisintaan hallituskauden loppumetreillä. Ilkka Kaukoranta ja Kim Väisänen uskoivat perintöveron pysyvän ennallaan.