Perheyritykset ovat kannattavampia ja vakavaraisempia ja ne investoivat enemmän kuin yritykset keskimäärin. Silti varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä olisi paljon potentiaalia menestyä vielä paremmin. Generatiivinen tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa työtä kustannustehokkaasti, mutta miksi erityisesti pk-yrityksissä koetaan, ettei tekoälystä ole hyötyä omassa liiketoiminnassa eivätkä kokeilut ja pilotoinnit etene käytännöiksi?
Kansainvälisestikin tarkastellen perheyritykset ovat ottaneet tekoälyn hyvin haltuun ja tekoälyn hyödyntämisessä ollaan pikkuhiljaa etenemässä kokeiluista ja piloteista kohti yrityksen arvon tuotantoa, päätöksen tekoa ja toimintaprosesseja (Moore ym. 2026; Deloitte 2025). Myös Perheyritysten liiton ja Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan perheyritykset ovat investoineet rohkeasti uusiin teknologioihin (Elo-Pärssinen ym. 2026; Knüpfer 2026). Silti erityisesti pienissä perheyrityksissä on yhä haasteita asenteissa, osaamisessa ja resursseissa (Heinänen 2026; Moore ym. 2026).
Perheyrityksistä noin puolet on pk-yrityksiä, joilla on sekä kiinnostusta että erityisen hyvät mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja kansainvälistyä. (Elo-Pärssinen ym. 2026; Tikander 2026). Jopa 60 prosenttia perheyritysten henkilöstöstä työskentelee pk-yrityksissä, joissa samanaikaisesti koetaan eniten puutteita tekoälyosaamisessa (AI Finland 2026).
Kevään 2026 pk-yritysbarometrinkin mukaan jopa lähes joka neljäs yrittäjä on yhä epävarma tekoälyn käytön hyödyistä ja mahdollisuuksista. Myös huolet tietoturvasta, yksityisyydestä ja eettisyydestä koetaan haasteena. Sen sijaan vain noin 20 prosenttia pk-yrittäjistä koki ajanpuutteen olevan ongelma. Tekoälyn hintakaan ei ole enää kynnyskysymys, sillä sovellusten hinnat ovat laskeneet merkittävästi.
Perheyritysten rooli keskeinen tekoälyn haltuunotossa
Perheyritysten rooli Suomen tekoälymurroksessa on merkittävä, sillä enemmistö suomalaisista yrityksistä on perheyrityksiä, jotka kantavat merkittävää vastuuta työpaikoista, investoinneista ja paikallisesta elinvoimasta eri puolilla maata.
Vaikka valtaosa perheyrityksestä on pieniä, niin yhdessä niiden merkitys kansantaloudessa on iso. Perheyritysten liiton ja EK:n (23.6.2026) tutkimuksen mukaan keskisuurten perheyritysten rooli on keskeinen talouskasvun vahvistamisessa ja kasvutahdon levittämisessä koko Suomen yrityskenttään.
Tekoälyosaamista jokaiselle
Perheyrityksille on tyypillistä jatkuva ja pitkäjänteinen kehittäminen. Myös tekoälyosaaminen on nähtävä työelämän uutena perustaitona, joka on tarpeen jokaiselle pomosta palkanlaskijaan. Johdon rooli korostuu erityisesti perheyrityksissä ja matalahierarkkisissa pk-yrityksissä, joissa tekoälymuutosta johdetaan pitkälti esimerkin kautta. Parhaimmillaan johtaja ei vain hyödynnä tekoälyä aktiivisesti omassa työssään, vaan myös jakaa kokemuksiaan avoimesti henkilöstölle. Näin hän paitsi madaltaa kynnystä uusien työkalujen käyttöönottoon, myös kannustaa muita kokeilemaan, oppimaan ja jakamaan omia havaintojaan.
Osaamisen kehittämisessä tiiviit koulutukset ovat tehokkaita tekoälyn toimintalogiikan ymmärtämisessä ja keskeisimpien haasteiden ja riskien tunnistamisessa, mutta työn kehittämisessä arjen kokeilut ja vertaistuki ovat koulutuksia tehokkaampia. Tekoälyä kannattaa kokeilla matalalla kynnyksellä kaikenlaisten työtehtävien helpottamisessa.
Verkostoituminen, kokemusten ja ideoiden jakaminen kollegojen, yhteistyökumppanin tai asiakkaan kanssa kannattaa. Yhdessä voidaan tunnistaa tekoälyn parhaita hyödyntämiskohteita ja löytää konkreettisia ratkaisuja isompiinkin haasteisiin.
Yhteiset pelisäännöt lisäävät rohkeutta ja resilienssiä
Ehkä vastoin yleistä ajatusta perheyritykset ovat keskimääräistä rohkeampia investoimaan uuteen, mutta samalla toiminta on vastuullista ja kannattavaa (Knüpfer 2026). Myös tekoälyn soveltamisessa tarvitaan yhteisesti sovittuja, vastuullisia toimintatapoja, jotka lisäävät muutoskyvykkyyttä ja rohkeutta käyttää tekoälyä turvallisesti.
Toimintatapoja pitää tarkistaa ja päivittää aika-ajoin, koska tekoälysovellukset kehittyvät nopeasti ja sitä mukaa myös esimerkiksi tietoturvahaasteet voivat muuttua. Varjo-AI voi olla haaste, jos työntekijät käyttävät sovelluksia, jotka poikkeavat työnantajan hyväksymistä tai virallisesti hankituista työkaluista.
Luottamuksellisessa ilmapiirissä uskalletaan esittää kysymyksiä ja tuoda esiin omia pelkoja esimerkiksi uudistumista estävistä tietoturvariskeistä. Turvallisuuden ja reiluuden kokemus tekoälyn käytössä mahdollistaa luovuuden ja uudet innovatiiviset ehdotukset kehittävät työtä ja liiketoimintaa.
Kun organisaatiossa on selkeät pelisäännöt tekoälyn käytölle, työntekijöiden ei tarvitse kokea, että vastuu tekoälyn käytöstä – tai sen käyttämättä jättämisestä – on siirretty heidän harteilleen. Sen sijaan yritys luo edellytykset ja asettaa raamit, joiden puitteissa tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Tekoälyassistentit ja -agentit työn muutoksessa
Generatiivisen tekoälyassistentin voi matalalla kynnyksellä ottaa käyttöönsä tehostamaan työtä ja parantamaan työn laatua. Tekoälyä hyödynnetään yleisimmin tiedonhaussa ja ideoinnissa, kielikäännöksissä, tekstin ja kuvien tuottamisessa sekä datan, tiedon ja tekstin analysoinnissa. Tekoälyä voi hyödyntää myös luovuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten markkinoinnissa tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
Tekoäly tukee myös yrityksen kansainvälistymistä ja monikulttuurisuuden hyödyntämistä, sillä se auttaa tiedonhaussa, kielihaasteissa ja voi mahdollistaa maahanmuuttajien, osatyökykyisten tai marginaalisissa ryhmissä olevien henkilöiden potentiaalin paremman hyödyntämisen.
Tekoälyagentit voivat suorittaa itsenäisesti kokonaisia yksikkörajat ylittäviä työprosesseja esimerkiksi liittyen asiakaspalveluun, rekrytointiin, tuotesuunnitteluun, tilauksiin, toimituksiin tai laskutukseen. Agentit voivat tukea laajojakin tuotantoprosesseja, projekteja tai dokumenttien hallintaa, mutta niille ei voi delegoida sellaisenaan kokonaisia työtehtäviä. Ihmisten rooli on yhä keskeinen esimerkiksi agentin suunnittelussa ja seurannassa, tekoälyn ohjeistamisessa, päätöksenteossa, tulosten arvioinnissa ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisessä (ks. esim. Bornet ym. 2025; 2026; 2026; Dalal ym. 2026).
Tekoälyagenttien luominen on melko helppoa ja voi onnistua ilman koodaustaitoja. Verkossa on tarjolla ilmaisia ratkaisuja ja erilaisia valmiita sovelluspohjia. Agentteihin liittyviä tietoturvariskejä ollaan täysimittaisesti vasta tunnistamassa, joten tietoturvariskien hallintaan tarvitaan hyvä suunnitelma, jota kaikki yrityksessä noudattavat. Esimerkiksi Traficomin, Huoltovarmuuskeskuksen ja Solitan (2026) ohjeistus voi toimia hyvänä tukena agenttien tietoturvallisessa käyttöönotossa.
Perheyritykset mukaan tekoälytutkimukseen ja kehitykseen
Tekoäly tarjoaa yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja menestyä. Kehitykseen voi päästä mukaan tehokkaasti ja turvallisesti yhdessä suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa maailmalla menestymiseen tarvittavan laadun, eettisyyden ja vastuullisuuden.
Haaga-Helia kutsuu perheyrityksiä mukaan yhteistyöhön. Kokemusta on kertynyt jo useista kymmenistä tekoälyyn liittyvistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista. Tämä blogi liittyy Työsuojelurahaston tukemaan hankkeeseen ReiluAI Linkki, jossa näitä tärkeitä näkökulmia on edistetty monin tavoin. Kokeile esimerkiksi Reilu AI työkalua, jonka avulla voit helposti arvioida työyhteisösi tekoälyn hyödyntämisen reiluuden tilaa: Linkki
Lähteet :
AI Finland 2026. Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026. Ladattavissa: https://aifinland.fi/wp-content/uploads/2026/04/Nain-Suomi-hyodyntaa-tekoalya-2026-7.pdf
Bornet, P., Wirtz, J., Davenport, T.H., De Cremer, D., Evergreen, B., Fersht, P., Gohel, R., Khiyara, S., Sund, P. & Mullakara, N., 2025. Agentic Artificial Intelligence: Harnessing AI Agents to Reinvent Business, Work and Life. Irreplaceable Publishing.
Bornet, P., Wirtz, J., Stephens, T., Corbett, F. C., Yamaguchi, S., Wood, R., Gohel, R., Yu, H., Schei, N. & Goldsmith, M (Foreword). 2026. The Human-Agent Orchestrator: Leading and Scaling AI-Driven Organizations. ISBN 979-8-9928336-9-0
Dalal, J., Rost, M., Zanger, J., Mirchandani, R., Ammanath, B., Rowan, J., Perricos, C., & Mittal, N. 2026. State of AI in the enterprise: 2026 report. Deloitte. https://www.deloitte.com/content/dam/assets-zone3/us/en/docs/services/consulting/2026/state-of-ai-2026.pdf
Deloitte 2025. Family business technology transformation 2026. March 31, 2025. Deloitte Global. https://www.deloitte.com/content/dam/assets-shared/docs/services/deloitte-private/2026/family-business-technology-transformation-updated-report.pdf
Elo-Pärssinen, K., Remes, M., Tikander, T. & Vanhala-Harmanen, M. 2026. Perheyritykset Suomessa – Työllisyyttä, investointeja ja kasvua. Perheyritysten liitto. Perheyritykset-Suomessa-2026 (1).pdf
Heinänen, R. 2026. Agenttisella tekoälyllä merkittävää kilpailuetua – Tekoälyn käyttö muuttuu kokeiluista liiketoiminnan perustaksi. KPMG. https://kpmg.com/fi/fi/ajankohtaista/tekoaly-ja-teknologia/kpmg-global-tech-report-2026-kasvu-ja-perheyritykset.html
Knüpfer, S. 11.2.2026. Suomalaisten perheyritysten anatomia. Tutkimusesittely. Aalto. https://www.aalto.fi/en/aalto-ownership-lab/anatomy-of-family-firms-in-finland
Moore, C., Oliveira, C., Harrison, D. & Jayaraman, P.2026. KPMG Global tech report 2026: Private company Leading with confidence in the Intelligence Age. KPMG. KPMG Global tech report 2026: Private company
Perheyritysten liitto 11.2.2026. Uusi tutkimus paljastaa: Suomen talous tukeutuu perheyrityksiin paljon luultua enemmän. Uutinen. Perheyritysten liitto. Uusi tutkimus paljastaa: Suomen talous tukeutuu perheyrityksiin paljon luultua enemmän – Perheyritysten liitto
Perheyritysten liitto 23.6.2026. Kasvubarometri: Suomen talouden kasvun kärki löytyy keskisuurista perheyrityksistä. Tiedote. Perheyritysten liitto. Kasvubarometri: Suomen talouden kasvun kärki löytyy keskisuurista perheyrityksistä – Perheyritysten liitto
Pk-yritysbarometri kevät 2026. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Suomen Yrittäjät. SY_pk_barometri_kevat2026_valmis.pdf
Tikander, T. 2026. PerhePULSSI: Perheyritysten investoinneissa vahva kasvupiikki. Perhepulssi 2/2026. Perheyritysten liitto.
Traficom, Huoltovarmuuskeskus & Solita, 2026. Tekoälyagenttien kyberturvallisuus: ohjeistus tekoälyagenttien turvalliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Helsinki: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/TRAFICOM_Teko%C3%A4lyagenttien_kyberturvallisuus.pdf
Eija Kärnä ja Anna Lahtinen
Haaga-Helia
