Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Perheyritysten liiton tuoreen Kasvubarometrin mukaan yli 50 henkilöä työllistävissä perheyrityksissä kasvuyritysten osuus on suurempi kuin vastaavan kokoisissa ei-perheyrityksissä. Myös investointiaikomukset ovat niissä yleisempiä.
”Kasvubarometri näyttää selvästi, että 50 henkilöä työllistävissä perheyrityksissä kasvuyritysten osuus on suurempi kuin vastaavan kokoisissa ei-perheyrityksissä, ja ne myös hakevat investointeja ahkerammin. Perheyritykset ovat avainasemassa Suomen kasvukäänteessä. Niistä löytyy rohkeutta ja kunnianhimoa”, korostaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Niin sanotuilla Mittelstand-perheyhtiöillä (50–499 henkeä työllistävät yritykset) on keskeinen rooli talouskasvun vahvistamisessa ja kasvutahdon levittämisessä koko yrityskenttään. ”Keskisuurissa perheyrityksissä näkyy erittäin vahvaa kasvuhakuisuutta. Juuri nämä yritykset ovat ratkaisevassa roolissa Suomen kasvun vauhdittamisessa”, arvioi Kasvubarometrin toteuttaja, EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
Perheyritysten kasvukuva kaksijakoinen
Perheyritykset muodostavat noin 63 prosenttia suomalaisista työnantajayrityksistä. Niitä on arviolta noin 47 000. Perheyritykset ovat merkittävä osa kansantaloutta, mutta ne eivät ole yhtenäinen joukko. Valtaosa perheyrityksistä on pieniä ja niiden kasvuprofiili on kaksijakoinen. Pienten perheyritysten yhteenlaskettu vaikutus esimerkiksi työllisyyteen tai alueelliseen elinvoimaan on kuitenkin merkittävä. Ilman näitä perheyrityksiä työllisyyskehitys olisi todennäköisesti nykyistä synkempi.
Huovisen mukaan perheyrityksissä on keskimäärin vähemmän kasvuyrityksiä kuin muissa yrityksissä, mutta kokonaiskuva ei ole mustavalkoinen. Tätä selittää osaltaan se, että selvä enemmistö perheyrityksistä on mikro- ja pienyrityksiä, joiden ensisijainen tavoite ei välttämättä ole kasvu vaan pikemminkin perheen toimeentulon varmistaminen ja yrityksen jatkuvuuden turvaaminen.
”Kasvuyrityksiä, eli yrityksiä, jotka tavoittelevat ja saavuttavat vähintään 10 prosentin vuosikasvun, on perheyrityksissä keskimäärin vähemmän kuin ei-perheyrityksissä. Erot tasoittuvat, kun yrityskoko kasvaa”, Huovinen selventää. Vanhala-Harmanen täydentää: ”On hienoa, että nyt kun perheyrityksiä on alettu tutkia, on vihdoin ymmärretty perheyritysten merkitys Suomen talouden selkärankana. Keskisuurten perheyritysten kasvupotentiaali pitää nyt saada täysimääräisesti käyttöön.”
Kasvubarometrissa yritysten näkymät ovat edelleen melko varovaisia. Perheyrityksistä neljännes arvioi liiketoiminnan vahvistuvan seuraavan vuoden aikana, ja niiden investointiaikomukset ovat vaisumpia kuin ei-perheyrityksissä. Kannattavuuskehitys on ollut viimeisen vuoden aikana monilla yrityksillä haastavaa. Valoa on kuitenkin tunnelin päässä, sillä useampi perheyritys arvioi kannattavuuden hieman vahvistuvan kuin heikentyvän seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kasvubarometri perustuu lähes tuhannen yrityksen kyselyyn keväällä 2026. Se kuvaa yritysten kasvutavoitteita, toteutunutta kasvua sekä investointiaikomuksia seuraavan 12 kuukauden aikana.
Lisätiedot
Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto, toimitusjohtaja, minna.vanhala-harmanen@perheyritys.fi, 040 051 1786
Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtava asiantuntija, KTT, jari.huovinen@ek.fi, 040 861 4582
Tiina Tikander, Perheyritysten liitto, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, tiina.tikander@perheyritys.fi, 050 589 0185
Tutustu Kasvubarometriin
Linkki
