Tutkittu tieto todentaa – Suomalaiset perheyritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat
”Perheyritykset ovat pieniä ja merkityksettömiä.”
”Perheyritykset työllistävät vain harvoja.”
”Perheyritykset eivät kasva ja kansainvälisty.”
”Perheyritykset pelaavat varman päälle eivätkä tee investointeja.”
Nämä neljä uskomusta yhdistyvät yhä sitkeästi perheyrityksiin. Aalto-yliopiston omistajuuden professori Samuli Knüpfer romuttaa uudessa perheyritystutkimuksessaan edellä mainitut myytit yksi kerrallaan.
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer myhäilee syystäkin tyytyväisenä työhuoneessaan Espoon Otaniemessä. Tuore perheyritysten anatomiaa avannut tutkimus on herättänyt keskustelua niin päättäjien kuin perheyritystenkin piirissä. ”Kyllä kaikesta julkisuudessa esiin nousseesta positiivisesta nosteesta voi todeta, että perheyrityksiin tunnutaan suhtauduttavan myönteisesti”, Knüpfer kiteyttää. ”Tutkimukseni piirtää tarkan kuvan perheyrityksistä ja osoittaa monet perheyrityksiin liitetyt harhakuvat vääriksi.”
Tässä haastattelussa professori on luvannut syventyä vielä kertaalleen tutkimuksensa keskeisimpiin havaintoihin ja oikaista harhakuvat perheyrityksistä.
Perheyrityksillä on painoarvoa – yhteenlaskettuna vahva taloudellinen merkitys
Perheyritykset ovat suomalaisen yrityskentän selkäranka. Knüpferintutkimuksen mukaan jopa 73 prosenttia suomalaisista aktiivisista osakeyhtiöistä on perheyrityksiä.
”Tämä luku osoittaa, että perheyritykset muodostavat merkittävän osan Suomen yrityskentästä”, Aallon professori painottaa. ”Vaikka moni perheyritys on pieni, niiden yhteenlaskettu vaikutus, esimerkiksi alueelliseen elinvoimaan, on huomattava. Ja kyllä perheyrityksiä on myös paljon suurten yritysten joukossa: yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin viidesosa on perheyrityksiä”, hän jatkaa.
Knüpfer on tarkastellut tutkimusaineistossaan perheyrityksiä rekisteripohjaisesti, jolloin yksikään yritys ei jää käsittelemättä. ”Määritelmä on herättänyt jonkin verran keskustelua. Toinen tapa olisi ollut kysyä yrityksiltä kokevatko ne olevansa perheyrityksiä. Tutkimukseni perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta. Se sisältää kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä.”
Perheyrityksissä työskentelee yli puoli miljoonaa suomalaista
Knüpferin mukaan perheyritysten merkittävä rooli työllistäjinä ympäri Suomea on tutkimuksen toinen keskeinen havainto. ”Yritysten työllisyydestä 42 prosenttia syntyy perheyrityksissä, ja erityisesti maakunnissa niiden rooli työpaikkojen mahdollistajana on erityisen merkittävä. Monella pienemmällä paikkakunnalla perheyritys voi olla suurin tai jopa ainoa merkittävä yksityinen työnantaja. Perheyritykset ovat usein juurtuneet muita yrityksiä tiukemmin paikkakunnalle, jonne ne on aikanaan perustettu”, hän sanoo.
Perheyritykset ovat erityisen suuria työllistäjiä alkutuotannossa (83 prosenttia henkilöstöstä), rakentamisessa (65 prosenttia), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (52 prosenttia) ja kaupan alalla (49 prosenttia). Maakunnissa perheyritysten osuus työllistäjinä on erityisen suurta Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
”Pienet, alle 50 hengen perheyritykset, tarjosivat runsaat 333 000 työpaikkaa ja yli 50 työntekijän perheyritykset reilut 200 000 työpaikkaa”, Knüpfer huomioi.
Perheyritykset kasvavat nopeammin kuin muut
Kolmas perheyritystutkimuksen ”pointeista” liittyy keskisuurten ja suurten perheyritysten kasvuun – ne kasvavat nopeammin kuin muut vastaavan kokoluokan yritykset, mikä haastaa käsitystä perheyrityksistä varovaisina toimijoina.
”Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat tutkimukseni mukaan nopeammin ja niillä on myös useammin kansainvälistä vientiä kuin muilla samankokoisilla yrityksillä”, Knüpfer sanoo.
Pienemmissä perheyrityksissä kasvu on muita yrityksiä vaisumpaa. ”Osalla pienemmistä perheyrityksistä tuntuu olevan jonkinlainen kasvua hidastava jarru päällä. Tulisi pohtia, josko niitä voisi jotenkin avittaa tekemään kasvuloikka.”
Perheyrityksistä löytyy investointihalua ja -kykyä
Yksi sitkeimmistä perheyrityksiin yhdistyvistä myyteistä on se, että perheyritykset olisivat erityisen varovaisia ja välttelisivät riskejä. Knüpferin mukaan tutkimusdata ei tue tätä oletusta. Perheyritysten omavaraisuusaste on kyllä muita yrityksiä korkeampi, mutta ne kuitenkin investoivat enemmän kuin muut yritykset.
”Perheyritysten investointiaste on 5,6 prosenttia, kun muiden yritysten investointiaste jää 4,5 prosenttiin. Perheyritykset investoivat aktiivisesti ja osoittavat rohkeutta kasvaa ja kansainvälistyä. Investointihalukkuus näkyy kaikenkokoisissa perheyrityksissä, mikä jossain mielessä ehkä yllätti itsenikin”, hän kertoo.
Tutkittavaa riittää, tarinoita tarvitaan
Perheyrityksistä löytyy hyviä uutisia ja upeaa kerrottavaa. Miksi professorin mielestä perheyritysten hienous ei sitten ole noussut yhtä hehkuttaviin uutisosumiin ja julkiseen keskustelun kuin startup-yritykset?
”Perheyritykset sijaitsevat usein pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jolloin ne eivät välttämättä tavoita kehän eteläpuolelle sijoittunutta valtamediaa yhtä tehokkaasti. Mutta toki perheyrityksillä itsellään on peiliin katsomisen paikka. Tarinoiden esiintuomisessa tarvitaan myös perheyritysyhteisön omaa aktiivisuutta ja energisyyttä kertoa toimittajia ja suurta yleisöä kiinnostavia tarinoita”, hän sanoo.
Omistajuuden professori suuntaisi mielellään tutkimusluuppinsa seuraavaksi perheyritysten sukupolvenvaihdosten tutkimiseen.
Tiina Tikander
Perheyritysten liitto, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
