Kestävää liikejuridiikkaa - Yritysvastuu EU:ssa

Kestävää liikejuridiikkaa -seminaarissamme Castrèn & Snellmanin  asiantuntijat  Anna Kuusniemi-Laine, Heidi Lumme, Oona Fromholdt-Nyman, Marika Sand Kirk, Tiina Orre ja Touko Hakahuhta purkavat tärkeimpiä yritysvastuusäädöksiä ja kertoivat esimerkkejä siitä, miten yritysvastuun oikeudellistuminen näkyy tuomioistuimissa ja markkinointiin puuttumisessa:
 
✔ Tuleva yritysvastuudirektiivi vaatii yrityksiltä asianmukaista huolellisuutta eli due diligence -prosessia ihmisoikeus- ja ympäristöasioissa. ”Asianmukainen huolellisuus” ei tarkoita kertaluonteista dd-tarkastusta yrityskaupan malliin, vaan jatkuvaa omien vaikutusten tunnistamista, ehkäisemistä ja korjaamista.
 
✔ Taksonomia- eli luokitusasetuksen tavoitteena on määrittää EU:n tasolla, mitä toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä, jotta sijoittajien on helppoa löytää kestävät sijoituskohteet myös kansainvälisillä markkinoilla. Sijoitustuotteita tarjoavien yritysten on kerrottava tarkasti, mikä niiden tuotteissa täyttää taksonomian vaatimukset ja mikä ei.
 
✔ Yritysvastuudirektiivi, kestävyysraportointidirektiivi ja taksonomia-asetus nostavat esiin yritysten ihmisoikeusvaikutukset. Asianmukainen huolellisuus ihmisoikeuskysymyksissä kannattaakin ottaa osaksi yrityksen päätöksentekoa ja riskienhallintaa.
 
✔ Kestävyysraportointidirektiivi tuo tullessaan uudet eurooppalaiset raportointistandardit. Kaikkien raportointivelvollisten yritysten on kerrottava esimerkiksi johdon osallistumisesta yritysvastuutyöhön ja johdon yritysvastuuosaamisesta.
 
✔ Vastuullisuusväittämät markkinoinnissa tulee muotoilla täsmällisesti ja ne tulee pystyä näyttämään toteen. Markkinoinnissa pitää myös tehdä selväksi, mitä yritys on tehnyt ja mitä se vasta tavoittelee.
 
✔ Tuomioistuimissa kiinnostava kansainvälinen ilmiö ovat strategiset yritysvastuuoikeudenkäynnit, joilla kansalaisjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan muun muassa ilmastokysymysten huomioimiseen yritystoiminnassa. Yritystoiminnan vaikutusten huolellinen selvittäminen koko arvoketjussa auttaa hallitsemaan oikeudenkäyntiriskejä.