EU ymmärtää perheyritysten merkityksen kriisin selättämisessä
Olin Berliinissä Euroopan perheyritysten edunvalvontajärjestön EFB:n seminaarissa. Videotervehdyksessään Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että perheyritykset ovat ”Euroopan talouden selkäranka”.
Se on totta. Noin 60 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä on perheyrityksiä, joista suurella osalla on riittävästi kokemusta ja kokoa vallata vientimarkkinoita myös Euroopan ulkopuolelta.
Syyttä von der Leyen ja komissio eivät ole suunnanneet katseitaan perheyritysten puoleen. Niiden kykyyn kasvaa ja työllistää luotetaan Euroopan johdossa.
Turbulentteina aikoina pidemmälle tulevaisuuteen katsovat ja omistajien kotimaahan investoivat perheyritykset ovat selkäranka, jonka varaan Euroopan talouskasvu kannattaa rakentaa.
Kun EU:n komissiossa perheyritysten merkitys on tunnistettu ja tunnustettu, niiden tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla. Von der Leyen lupasi olla kuulolla, kun perheyritykset kertovat tarpeistaan ja raportoivat kasvun pullonkauloista.
Kaikki ideat yritysten kasvun vauhdittamiseksi eivät tietenkään ole helppoja, tai saati omassa kädessä, mutta osaan niistä voidaan suoraan EU:nkin päätöksillä vaikuttaa.
Ursula von der Leyen lupasi, että ainakaan lisää yritysten arkea hankaloittavia ja turhaan tehokasta työaikaa syöviä hallinnollisia velvoitteita ei ole luvassa yrityksille.
Komission vakaa aikomus on päinvastoin pyrkiä keventämään hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistaa ja helpottaa olemassa oleviakin velvoitteita. Kun otetaan käyttöön välttämätöntä uutta sääntelyä, samalla vähennetään järjestelmällisesti ja ennakoivasti vanhaa one-in, one-out -periaatteella. Eli jos joku velvoite nyt erityisesti harmittaa, kannattaa siitä aukaista suunsa, koska viestille löytyy juuri nyt auliita kuulijoita.
Eurooppaa vaivaa myös työvoimapula. Tämä on tuttu pulma myös suomalaisille perheyrityksille, jotka raportoivat jatkuvasti pahenevasta työvoimapulasta. Liiton joka kolmas kuukausi tehtävien jäsenkyselyiden mukaan viime vuoden syyskuun jälkeen yli 80 prosenttia perheyritysten liiton jäsenistä on jatkuvasti raportoinut vaikeuksista osaavien työntekijöiden löytämisessä.
Myös työvoiman saatavuudessa jäämme lähtötelineisiin verrattuna esimerkiksi Aasiaan. Siksi Euroopassa pitää kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden osaamistason nostamiseen ja työn tehokkuuden kasvun varmistamiseen.
Innovaatiotoiminnan ohella osaavat ja tehokkaasti toimivat työyhteisöt ovat myös vastaus kansainväliseen kilpailuun maailmanmarkkinoilla. Vastuu tehokkuusvaatimuksista sälyttyy pääasiassa yrityksille, mutta työntekijöiden osaamistason noususta ja innovaatiotoiminnan kannattavuudesta on vastuussa myös julkinen sektori.
Nyt katse Suomessakin perheyritysten hyvinvointiin. Siinä tulevalle hallitukselle iso avain Suomen talousongelmien ratkaisemiseksi.
Turbulentteina aikoina pidemmälle tulevaisuuteen katsovat ja omistajien kotimaahan investoivat perheyritykset ovat selkäranka, jonka varaan Euroopan talouskasvu kannattaa rakentaa.
