Hallittu kestävyyssiirtymä vahvistaa perheyrityksen perintöä

Parhaillaan käynnissä on vähintään vastaavan mittaluokan murros, jonka vaikutukset liiketoimintaympäristöön ovat perustavanlaatuisia. Luontokadon pysäyttäminen ja ilmastokriisin ratkaiseminen vaativat kestävyyssiirtymää – perinpohjaista muutosta tuotannon ja kulutuksen rakenteissa. Sen toteuttamiseen ei tosin ole aikaa vuosikymmeniä, sillä olemme jo nyt takamatkalla: seitsemän yhdeksästä planetaarisesta riskirajasta on jo ylitetty.

Koska kaikki liiketoiminta nojaa alasta riippumatta luontoon, on kestävyyssiirtymä välttämätön myös yritysten pitkäaikaisen menestyksen näkökulmasta. Kestävyyssiirtymä ei kuitenkaan etene toiveiden varassa, vaan edellyttää suunnitelmallisuutta. Käytännön tasolla asia kiteytyy siirtymäsuunnitelmaan (transition plan). Sen avulla yritykset voivat konkretisoida ne keinot, joilla kestävyysmurroksen mukanaan tuomat liiketoiminnan riskit kääntyvät mahdollisuuksiksi. Siirtymäsuunnitelman rakentaminen on järkevää aloittaa kysymyksistä, joita jokaisen perheyrityksen johdon tulisi tarkastella vakavasti:

• Onko yrityksenne kartoittanut, miten liiketoimintanne ja arvoketjunne ovat riippuvaisia luonnosta – ja miten ne vaikuttavat siihen?
• Onko yrityksellänne käsitys siitä, miten luontokadon ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää liiketoimintanne kannattavuutta tai toimintakykyä?
• Onko kestävyyssiirtymä sisällytetty strategisiin tavoitteisiinne, eikä jätetty erillisiksi hankkeiksi?
• Miten johto ja hallitus varmistavat, että yrityksellä on kykyä ja osaamista johtaa muutosta, eikä vain seurata sitä sivusta?

WWF:n analyysin mukaan OECD-maiden luonnonvarojen kulutus ylittää kestävän tason keskimäärin noin 70 prosentilla. YK:n luontosopimuksen mukaan ylikulutusta tulisi vähentää niin, että jo vuonna 2030 oltaisiin kestävällä tasolla. Yhteiskunnan ja siten myös yritysten menestymisen kannalta olisi kohtalokasta todeta, ettei tavoitteita pystytä saavuttamaan, ja tyytyä vain ottamaan nykytilanteesta hyöty irti. Ilman luonnonvarojen ylikulutusta purkavaa kestävyysmurrosta hyvinvointiamme ylläpitävät ekosysteemit heikkenevät edelleen ja ilmastojärjestelmä muuttuu entistä epävakaammaksi. Tuoreehko valtioneuvoston tulevaisuusselonteko esittelee tämän kaltaisen synkän skenaarion, joka on nimetty murtuvaksi maailmaksi.

Maapallon rajojen huomiotta jättäminen yrityksen strategiassa on omiaan edistämään murtuvan maailman kehityskulkua. Se tuskin kantaa myöskään hedelmää liiketoiminnan kannalta. Vaikka vielä tänään voi olla mahdollista saada rahoitusta hyvillä ehdoilla luonnonvarojen ylikulutuksen jatkamiseen perustuvaan investointiin, voi tilanne olla täysin toisenlainen jo muutaman vuoden päästä, kun luotonannon yhteydessä tehtävät luonto- ja ilmastoriskien arviot kehittyvät tunnistamaan riskikohteita. Jo nyt Euroopan keskuspankki priorisoi pankkivalvonnassaan ilmasto- ja luontoriskien riittävää huomiointia. Myös edelläkävijäyritysten ääni voimistuu. Esimerkiksi helmikuun alussa julkistetun suomalaisen Nature Business Networkin jäsenet korostavat, ettei ratkaisu piile sääntelyn vähentämisessä, vaan sen parantamisessa ja vahvistamisessa. Ja kun suuret yritykset pyytävät vahvempaa sääntelyä kaikille yhteisen pelikentän tasoittamiseksi, löytyy myös poliittisilta päättäjiltä yhä todennäköisemmin rohkeutta tehdä taloutta merkittävästi uudistavia päätöksiä.

Kestävyyssiirtymän perusteet ja niiden vaikutukset omaan ydinliiketoimintaan on ymmärrettävä jo tänään – muuten investoinnit voivat osua rosvosektorille. Siirtymää ei yrityksissä kannata kuitenkaan nähdä pelkkänä pakkoon perustuvana mukautumisena tai ulkoisen sääntelyn sanelemana velvoitteena. Se on ennen kaikkea liiketoimintariskien hallintaa. Samalla se avaa mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaiseksi toimintaympäristö muotoutuu.

Hyvin rakennettu siirtymäsuunnitelma auttaa vastaamaan vahvistuvaan ympäristösääntelyyn ja sidosryhmien odotuksiin, mutta ennen kaikkea se tuo hallitukselle ja johdolle työkalun, joka tekee tavoitteista mitattavia, päätöksenteosta johdonmukaista ja muutoksesta hallittavaa. Samalla se vahvistaa yrityksen resilienssiä ja sopeutumiskykyä. Siirtymäsuunnitelman avulla perheyritykset voivat varmistaa, että myös seuraavilla sukupolvilla on toimintaympäristö, jossa menestyä.