Huolellisuusvelvoite haastaa – näin suomalaisyritykset etsivät suuntaa vastuullisuustyöhön

Suomalaisyritykset kohtaavat yhä enemmän kysymyksiä arvoketjujensa vastuullisuudesta. Asiakkaat ja muut sidosryhmät haluavat ymmärtää, miten yritykset tunnistavat ja hallitsevat ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä omassa toiminnassaan ja liikesuhteissaan. Monille perheyrityksille ja muille suomalaisille yrityksille huolellisuusvelvoite näyttäytyykin ennen kaikkea asiakas- ja sidosryhmävuorovaikutuksessa, riippumatta siitä, kuuluvatko ne itse suoraan yritysvastuusääntelyn soveltamisalaan.

Miltton toteutti joulu–tammikuussa yrityskyselyn saadakseen kokonaisvaltaisemman kuvan suomalaisten yritysten vastuullisuusriskien hallinnan nykytilanteesta, sekä siihen liittyvistä haasteista. Anonyymiin kyselyyn vastasi 52 organisaatiota eri toimialoilta, erityisesti valmistavasta teollisuudesta ja elintarvikesektorilta. Suurin osa vastaajista edustivat keskisuuria ja suuria yrityksiä, joilla on monitasoisia arvoketjuja.

Arvoketjujen vastuullisuus on noussut keskeiseksi odotukseksi asiakas- ja sidosryhmäsuhteissa

Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi, että asiakkaat tai muut sidosryhmät kysyvät heiltä säännöllisesti tai ajoittain yrityksen arvoketjuun liittyvistä ihmisoikeus- ja ympäristökäytännöistä. Kysymykset sidosryhmiltä kohdistuvat erityisesti yrityksen omiin ilmastotoimiin ja päästölaskentaan (83 %), ihmisoikeuksiin ja työoloihin arvoketjussa (70 %), yrityksen omiin työoloihin (64 %) sekä ilmastoriskeihin ja niiden hallintaan arvoketjussa (53 %). Myös eettiset toimintatavat ja hyvä hallinto nousivat esiin (49 %) tärkeinä aiheina yritysten sidosryhmille.Huolellisuusvelvoite näkyykin yrityksille ennen kaikkea asiakas- ja sidosryhmäkysymyksinä. Suurimpia yrityksiä tulee velvoittamaan EU:n yritysvastuusääntely, ml. Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD), jonka vaatimukset heijastuvat myös muihin arvoketjun toimijoihin. Sääntelyn ohella tarve arvoketjujen vastuullisuustyöhön kumpuaa myös riskien- ja maineenhallinnasta.

Työ on käynnissä, mutta kokonaisuus on vaikea hallita

Kyselyn perusteella valtaosa vastaajista (84 %) on jo käynnistänyt huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä toimia. Heillä on ainakin joitakin prosesseja haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja vähentämiseen. Samalla vain noin neljännes vastaajista (23 %) kokee toimintamallinsa vakiintuneiksi.

Haasteet eivät vastausten perusteella liity haluun edistää vastuullisuustyötä, vaan ennen kaikkea käytännön toteutukseen. Vastauksissa toistuivat erityisesti neljä teemaa.

1. Selkeys ja priorisointi
Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) koki epävarmuutta sen suhteen, mistä huolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa kannattaa aloittaa. Epävarmuutta aiheuttivat erityisesti asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotukset (59 %) sekä epäselvyys siitä, mitä sääntely käytännössä edellyttää (39 %).

2. Näkyvyys arvoketjussa
Vaikka suorat toimittajat ovat usein hyvin tunnistettuja, lähes 40 prosenttia vastaajista nosti esiin rajallisen näkyvyyden pidemmälle arvoketjuun. Arvoketjujen monimutkaisuus vaikeuttaa riskien tunnistamista, priorisointia ja seurantaa sekä hallintaa, erityisesti kansainvälisissä toimitusketjuissa.

3. Resurssit ja osaaminen
Noin neljännes vastaajista (27 %) mainitsi resurssien ja sisäisen osaamisen puutteen keskeiseksi haasteeksi. Avoimissa vastauksissa korostui tarve konkreettisille työkaluille, valmiille malleille ja vertailutiedolle siitä, miten muut samankokoiset ja samalla toimialalla toimivat yritykset ovat edenneet huolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa.

4. Dokumentointi ja viestintä
Vastauksissa nousi esiin tarve pystyä kokoamaan ja esittämään tehtyä työtä johdonmukaisesti. Haasteiden ratkaisemiseksi moni yritys kaipaa kyselyn perusteella vertaisoppimista, käytännönläheisesti ja yritysten realiteetit huomioiden. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös tarve konkreettisille työkaluille, joilla vastaajat tarkoittivat erityisesti selkeitä prosesseja, riskienarviointia tukevia käytäntöjä sekä dokumentointiin liittyviä ratkaisuja. Yli puolet vastaajista (55 %) toivoi tukea vaikutusten tunnistamiseen arvoketjussa, ja 41 % piti erityisen hyödyllisenä tukea, joka auttaa viestimään tehdystä työstä asiakkaille ja sidosryhmille.

Huolellisuusvelvoite on jatkuvaa työtä

Huolellisuusvelvoite ei ole kertaluonteinen projekti. Yritykset joutuvat vastaamaan kysymyksiin, tekemään valintoja, päivittämään toimintatapojaan ja perustelemaan ratkaisujaan tilanteessa, jossa odotukset kohdistuvat yhä useammin koko arvoketjuun.

Kyselyn tulokset osoittavat, että huolellisuusvelvoitteen edellyttämä työ on monissa organisaatioissa jo käynnissä, mutta yritykset kaipaavat tukea erityisesti työn jäsentämiseen, arvoketjun näkyvyyden parantamiseen sekä siihen, miten tehtyä työtä dokumentoidaan ja perustellaan asiakkaille ja muille sidosryhmille.

Keskeinen kysymys ei ole täydellisen mallin rakentaminen, vaan se, mikä on kunkin yrityksen toimintaan sopiva ja riittävä taso huolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa.

Seuraavat askeleet ja tuki perheyrityksille

Jos haluat keskustella huolellisuusvelvoitteen käytännön ratkaisuista juuri teidän yrityksenne näkökulmasta, Miltton tarjoaa mahdollisuuden maksuttomaan 45 minuutin sparrauskeskusteluun. Voit olla meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Rita Azar
Senior Advisor, Sustainability
rita.azar@miltton.com