Perintöverokeskustelu paljastaa syvän jakolinjan – mitä voimme oppia Vaisalan tapauksesta?
Vaisalan hallituksen puheenjohtaja
Perheyritysten liiton hallituksen jäsen
Julkaistu 14.01.2026
Ylen uutisartikkelin* (11.1.) kommenttiketju Vaisalan perintöverotapauksesta on kuin ikkuna suomalaiseen yhteiskuntaan: se paljastaa, kuinka syvä aatteellinen kahtiajako meillä vallitsee varallisuuden, omistamisen ja valtion roolin suhteen. Kommentteja tuli yllättävänkin paljon, yli 800 kappaletta.
Koska kommenttiketju tarjoaa varsin ainutlaatuisen materiaalin, analysoin keskustelua sen ymmärtämiseksi, mitä suomalaiset ajattelevat yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvästä verotuksesta. Nimettömillä keskustelupalstoilla keskustelu helposti polarisoitu. Laaja materiaali on kuitenkin arvokas ja tuo erilaiset ideologiset argumentit näkyviin.
Kommenttiketjujen tykkäyksistä ei välttämättä voi päätellä kovin paljon, koska niihin vaikuttaa moni asia. Siitä huolimatta varovaisen myönteisenä huomiona voisi toimia se, että suosituin kommentti (1 140 tykkäystä) vahvisti artikkelin viestiä perintöverosta kasvun esteenä.
Alla oleva yhteenvetoni on luonteeltaan kvalitatiivista. Siitä löytyneet huomiot nostavat esiin, mitkä asiat ovat aidosti arvoerimielisyyksiä, ja missä on yhteisen ymmärryksen puutetta.
Kärjistynyttä keskustelua ja filosofinen ero
Keskustelu perintö- ja lahjaverosta ei rajoitu veroprosentteihin – kyse on paljon perustavanlaatuisemmasta kysymyksestä. Vastakkain on kaksi ajatusta, dynaaminen pääoman kasautumista ja kasvua korostava yhteiskunta ja toisaalta tasa-arvoa ja vakautta korostava maa. Nämä kaksi erilaista näkökulmaa nähdään usein toisensa poissulkevina erityisesti nykytilannetta puolustavissa kommenteissa.
Sävyn perusteella keskustelu menee ajoittain tunteisiin, termejä ”riistokapitalismi” ja ”kommunismi” viljeltiin. Tästä huolimatta on positiivista, että itse pääteesiä ei juuri haastettu. Se ymmärrettiin, että verotus ajaa kasvuyrityksen pakkomyyntiin, joten erimielisyys koski lähinnä sitä, onko tämä ongelma, tai onko ongelma siedettävissä.
Maksuvalmius vastaan arvostus – tekninen mutta ratkaiseva ristiriita
Yksi keskustelun ydinkysymyksistä liittyy siihen, miten perintöveron maksaminen käytännössä onnistuu. Kasvuyrityksillä, kuten Vaisalalla, osakkeiden arvo voi olla korkea, mutta osinkotuotto matala. Tämä johtaa likviditeettiloukkuun: veron maksaminen pelkillä osingoilla voi kestää enemmän kuin sukupolvien välin. Vaikka omistaja säästää kaikki osingot, raha ei riitä sukupolvenvaihdoksen kustannuksiin.
Vastaväite on, että omaisuus on varallisuutta – jos omistaa paljon, on myös maksukykyinen, ja käteisen puutteesta valittaminen nähdään epärehellisenä ja turhana valituksena.
Kansallinen etu ja pelko "banaanivaltiosta"
Moni keskustelija pelkää, että nykyinen veropolitiikka pakottaa suomalaiset perheet myymään yrityksensä ulkomaisille sijoittajille. Näin Suomi ajautuu tytäryhtiötaloudeksi, jossa päätökset tehdään muualla ja voitot valuvat pois. Toisaalta osa pitää hajautettua omistusta tehokkaampana ja näkee, että markkinat löytävät pätevimmän omistajan, jos perilliset eivät pysty maksamaan veroja. Tähän sisältyvää ristiriitaa - pelikenttä ei todellisuudessa ole tasainen, jos yhtä omistajatahoa verotetaan enemmän - ei tunnisteta.
Ruotsi toimii YLEn uutisen avoimissa kommenteissa sekä ihanteena että varoittavana esimerkkinä. Oikeisto korostaa, että perintöveron poisto johti Ruotsissa pääomien kotiutumiseen ja vahvempaan teolliseen omistajuuteen. Vasemmisto taas varoittaa Ruotsin kasvaneesta eriarvoisuudesta ja segregaatiosta.
Mikä oikeuttaa varallisuuteen?
Keskustelun tunnepitoisin osa liittyy perityn varallisuuden oikeutukseen. Uudistuksen kannattajat näkevät vastustuksen "suomalaisena kateutena", kun taas vastustajat pitävät perintöä meritokratian vastaisena ja veroa ainoana keinona estää pysyvän aateliston muodostuminen. Omistamista ei nähdä työnä, vaan työläisten työpanoksella rikastumisena.
Keskustelussa esitetään myös kompromisseja, kuten realisointimalli (vero maksetaan vasta omaisuuden myynnin yhteydessä), kannustinperusteinen verotus (huojennuksia, jos työpaikat säilyvät Suomessa) ja henkilöstöomistus.
Ajatuksia keskustelusta
Keskustelun pinnallinen lukeminen voi olla turhauttavaa. Argumentit korvautuvat usein huutelulla. Mutta kun pinnan alle pääsee, kuva on monivivahteisempi. Iso osa kommentoijistakin tuntuu ymmärtävän problematiikan, mistä seuraa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen pohdintaa. Yllättävänkin moni päätyy esittämään ratkaisua, jossa vero kannetaan vasta yrityksen myynnin yhteydessä, siis nimenomaan Ruotsin mallia.
Perintöverokeskustelun kannalta erittäin tärkeää on se, että yritystoiminnalle koituvat haasteet tunnustetaan laajasti. Tätä kautta myös veron haitallisuus kasvun kannalta ymmärretään. Siitä kuitenkin on erimielisyyttä, onko ilmiö kansallinen tragedia vai kohtuullinen hinta tasa-arvosta.
Vaisalan tapauksessa kyse ei ole vain yhden perheen veroista, vaan laajemmasta pohdinnasta ja valinnoista siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Perheyritysten näkökulmasta on tärkeää, että keskustelua käydään avoimesti ja ratkaisuvaihtoehtoja pohditaan rakentavasti. Tavoitteena on kuitenkin sekä tasa-arvoinen että elinvoimainen Suomi.
Lisää aiheesta:
