Uutishuone / Maakuntien Veturit
Laitex kuljettaa Etelä-Karjalan kasvua – 80 maahan ja yhä eteenpäin
Lappeenrannassa pääpaikkaansa pitävä Laitex suunnittelee ja toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä ympäri maailmaa.
Laitexin kuljettimia, pneumaattisia kuljetinjärjestelmiä, murskaimia sekä syöttö- ja seulontalaitteita käytetään energia-, sellu- ja paperi-, kaivos- ja prosessiteollisuudessa. Yrityksen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Stora Enso, UPM, Outokumpu, Valmet ja Metso.
”Yhtenä viime vuosien suurimmista hankkeista voi mainita voimalaitoksen polttoaineen käsittelyjärjestelmän toimittamisen Stora Enson kartonkitehtaalle Ouluun”, toteaa Lasse Kurronen, joka on toiminut Laitexin toimitusjohtajana vuodesta 2016 lähtien.
”Teemme hankkeita usein avaimet käteen -periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että meidän pitää hallita hyvin toimitusketjut eri maissa. Laitex vastaa suunnittelusta, valmistuksesta, asennuksesta ja automaatiosta sekä tehtaan operaattoreiden kouluttamisesta. Tavarat pitää saadaan ajallaan ja niin, että kaikki laatuvaatimukset täyttyvät.”
Vuonna 1986 perustettu Laitex on Lasse Kurrosen mukaan pitkälti hänen isänsä luomus.
”Isäni Kari Kurronen, joka perusti yrityksen, on koulutukseltaan koneinsinööri. Hän on keksijä ja tuotekehittäjä, joka lähti luomaan kansainvälisiä yhteyksiä yrityksessä heti alusta pitäen”, sanoo Lasse Kurronen, joka on itse viittä vaille diplomi-insinööri tuotantotalouden puolelta.
”Minä taas olen keskittynyt enemmän ihmisten johtamiseen, mihin vaikuttaa myös kokemukseni urheiluvalmennuksen puolella.”
”Toimin huippusalibandyssa valmentajana viidentoista vuoden ajan, joista viimeiset kahdeksan vuotta naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajana. Huomasin siinä, että liike-elämässä tarvitaan yllättävän paljon samoja asioita kuin huippu-urheilussa: suunnitelmallisuutta, kunnianhimoa, tavoitteellisuutta ja ihmisten motivointia.”
Tänä syksynä Laitex sai merkittävän tilauksen biomassan käsittelyjärjestelmän toimittamisesta Espanjaan. Järjestelmä tulee biopolttoainetta hyödyntävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, joka tuottaa jatkossa uusiutuvaa energiaa. Tämä hanke vahvistaa yrityksen asemaa energia-alalla.
”Olemme toimittaneet koneita vuosien mittaan yli 80 maahan. Viennin pääpaino on kuitenkin Euroopassa. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Pohjoismaat, Ranska, Espanja ja Keski-Eurooppa. Asiakkaillamme on myös ympäri maailmaa omia tehdashankkeita, joissa me toimimme alihankkijana”, kertoo Kurronen.
”Tämä on oma erikoisala, jolla on rajallinen määrä toimijoita. Asiakkaita täytyy silti hakea maailmalta, käydä messuilla ja tapaamisissa. Olen toimitusjohtajana firman päämyyjä, ja omistajan rooli on käydä näyttäytymässä asiakkaille. Perheyrityksen kasvollisella omistajuudella on merkitystä Euroopassa, mutta myös muualla.”
Myynti- ja toimitussyklit ovat vuosien pituisia, toimitusajatkin usein vuodesta kahteen.
”Uusia asiakkaita tulee yleensä hyvien referenssien kautta. Taustalla ovat luotettavuus ja onnistuneet toimitukset.”
Menestys vaatii kovaa työtä
Tätä nykyä Laitexilla on kaksi konepajaa Lappeenrannassa, minkä lisäksi sillä on toimipisteet Sastamalassa ja Vantaalla. Sastamalan tuotantotiloissa, jotka otettiin käyttöön keväällä 2024, valmistetaan pääasiassa pneumaattisia kuljetinlaitteita.
”Yrityksellä on Suomessa 130 työntekijää, joista sata työskentelee Lappeenrannassa. Tuotannon puolella on nelisenkymmentä työntekijää ja loput ovat toimihenkilöitä. Yli puolet joukostamme on koneinsinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Työntekijöiden työurat ovat meillä tosi pitkiä ja vaihtuvuus pientä. Meillä on myös paljon alihankintaa, erityisesti Baltiassa, Puolassa ja Espanjassa.”
Laitexin liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna 30 miljoonan euron luokkaa. Liikevaihto sekä työntekijöiden määrä ovat molemmat kasvaneet huomattavasti viime vuosina.
”Liikevaihto oli silloin, kun aloitin toimitusjohtajana, 8 miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä alle 50. Vuonna 2021 liikevaihto oli 14 miljoonaa euroa ja nyt on jo neljäs kasvuvuosi peräkkäin”, Kurronen toteaa.
”Menestyminen vaatii kovaa työtä ja rohkeutta. On uskallettava lähteä merta edemmäs kalaan. Kasvua on haettava maailmalta.”
Viime vuonna Laitex sai Suomen Yrittäjien myöntämän valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
”Se lämmitti mieltä ja ajattelen, että olemme tehneet oikeita asioita sekä perheenä että työntekijöinä. Projektit ratkaisevat, mutta palkinto toi huomiota.”
Lappeenranta hakee uutta kasvua
Etelä-Karjala on kärsinyt enemmän kuin monet muut Suomen maakunnat koronaepidemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sillä Lappeenranta sijaitsee vain kahdenkymmenen kilometrin päässä Nuijamaan raja-asemalta.
Lappeenrannan työttömyysluvut ovat yli 14 prosenttia, ja näkymiä varjostaa muun muassa UPM:n Kaukaan paperitehtaan sulkeutuminen vuoden lopussa. Samoin Etelä-Karjalan hyvinvointialue vähentää työntekijöitä.
”Ennen pandemiaa ja sotaa rajan ylitti vuosittain noin viisi miljoonaa venäläistä matkailijaa, ja heidän ostovoimansa arvioidaan tuoneen alueelle yli 300 miljoonan vuotuiset tulot”, kiteyttää muutoksen Lappeenrannan elinvoimajohtaja Ma Ding.
”Vaikutukset ovat näkyneet erityisesti vähittäiskaupassa ja matkailussa. Teollisuus on selvinnyt sektorina paremmin. Yrityksillä on ollut myös aikaa sopeutua muutoksiin”, Ding sanoo.
Vientiin nojaava Laitex on jatkanut kasvuaan, vaikka raaka-aineiden hinnannousu on koetellut alan kustannuksia.
Samoin lappeenrantalainen KT-Shelter on laajentanut toimintaansa ja on perustamassa Lappeenrannan lentoaseman viereen tuotekehitys- ja kokoonpanokeskusta. Yritys valmistaa liikuteltavia helikopteri- ja lentokonesuojia, joiden kysyntä maailmalla on kasvanut maailmantilanteen kiristyessä.
”Meneillään on myös hankkeita, jotka toteutuessaan lisäisivät alueen elinvoimaa. Tavoittelemme kasvua erityisesti puhtaan siirtymän investoinneilla. Kaupunki käy aktiivista keskustelua työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja odottaa pian ratkaisuja datakeskusten sijoittumisesta sekä Solar Foodsin suurhankkeesta”, toteaa Ma Ding.
Suomalainen Solar Foods on kehittänyt aivan uuden, vähäpäästöisen tavan tuottaa ravintoproteiinia sähkön ja ilman avulla, mikä tarjoaa ratkaisua globaaliin ruuantuotantoon. Vuonna 2017 perustettu yritys pilotoi teknologiaa, jolla hiilidioksidista tuotetaan sähköenergian avulla mikrobimassaa, jota voidaan hyödyntää ravintoproteiinina.
”Kaupunki pystyy tarjoamaan Solar Foodsille tontin ja infran tarvittavine sähkö- ja vesiliittymineen. Kyse on kolmen tehtaan kokonaisuudesta, joka voisi työllistää jatkossa satoja työntekijöitä. Solar Foodsin on määrä tehdä päätös tuotantolaitoksen sijainnista vielä tässä kuussa”, Ma Ding sanoo.
”Keskeisessä roolissa monien innovaatioiden ja uusien yritysten synnyssä ovat LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Esimerkkinä voi mainita vaikka Visma Solutions -yrityksen.”
Lappeenrannan lentokentän kohtalo on ratkeamassa myös lähiaikoina. Ding näkee kentällä suuren potentiaalin erityisesti sähköisen ilmailun keskuksena, jossa LUTin osaaminen ja tulevaisuuden infrastruktuuri voisivat nostaa Lappeenrannan alan edelläkävijäksi.
Vaikka haasteet ovat mittavia, Ding uskoo Lappeenrannan mahdollisuuksiin. Alueella toimii vahvoja metsäjättejä, kasvuhakuisia konepajayrityksiä ja yliopiston ympärille rakentuva teknologiakeskittymä. Avainasemassa ovat PK-yritysten innovaatiot, kansainväliset hankkeet ja valmistuvien osaajien pitäminen paikkakunnalla.
