Avant Tecno
liikevaihto oli 194,6 miljoonaa euroa (2024)
Henkilöstö: 367 henkilöä.
Uutishuone / Maakuntien Veturit
Veturiyritys tuo työtä ja tuloja koko maakuntaan
Rukakeskus ja Avant Tecno ovat maakuntiensa veturiyrityksiä, joiden tuoma taloudellinen hyöty säteilee laajalle. Niitä yhdistää kasvollinen omistajuus ja pitkäjänteinen sitoutuminen alueensa kehittämiseen.
Kuormaajien valmistaja Avant Tecno viihtyy Ylöjärvellä. Ylöjärveläinen kuuluu maakuntansa veturiyrityksiin, jonka taloudellinen vaikutus näkyy Pirkanmaalla elinvoimassa. Perheyritys tunnetaan monitoimikuormaajistaan, joita menee vientiin eri puolille maailmaa.
Avant Tecno perustettiin vuonna 1991. Sen jälkeen yritys on valmistanut maailmalle yli 90 000 kuormaajaa.
"Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Vientimaita on yli viisikymmentä", Avant Tecnon toimitusjohtaja Jani Käkelä sanoo. Hän edustaa perheyrityksen toista sukupolvea.
Avant Tecno on osa Avant-konsernia, johon kuuluu lisäksi henkilönostimia valmistava Leguan Lifts ja akkutuotantoon keskittyvä Avant Power. Ne kaikki sijaitsevat Ylöjärvellä.
”Akkutehdas Avant Power perustettiin vuonna 2022, ja ensimmäiset akut tulivat linjalta vuosi sitten. Akku on olennainen osa koko konetta, ja nyt saamme tehtyä sellaisia akkuja, mitä markkina haluaa", Käkelä kertoo.
Nyt Ylöjärvellä voidaan valmistaa sekä diesel- että sähkökäyttöisiä kuormaajia. Akutkin saadaan omalta tehtaalta.
Osaavan työvoiman saatavuus ratkaisee
Avant Tecno on keskittynyt alle 3500 kilon painoisiin kuormaajiin, joiden voi muun muassa tavaran kuljetuksessa ja siirtämisessä, kiinteistönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa sekä viheralueiden hoitamisessa.
Yrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella 195 miljoonaa euroa ja koko konsernin liikevaihto 230 miljoonaa euroa.
”Olemme investoineet viime vuosina paljon tuotantoon ja saaneet kehitettyä erittäin tehokkaan toimintamallin”, Käkelä toteaa.
Perheyritys on merkittävä työllistäjä Pirkanmaalla. Avant Tecno työllistää 380 työntekijää ja koko konserni yli 450 työntekijää.
”Olemme investoineet tänne paljon, joten olemme hyvin vahvasti paikallinen yritys. Ylöjärvi on hyvä paikka toimia. Alueella on myös paljon osaavaa työvoimaa, mikä on meille se ratkaiseva tekijä”, Käkelä sanoo.
Rohkeita investointeja ja määrätietoista työtä
Ahon perheestä tuli 50 vuotta sitten hiihtokeskusyrittäjiä Kuusamossa, kun luontoon rakastunut Jussi Aho osti konkurssin partaalla horjuneen Rukan rinneyhtiön. Sittemmin perheyhtiö hankki omistukseensa myös Pyhätunturin hiihtokeskuksen.
Liiketoimintaan on mahtunut nousuja ja laskuja, mutta määrätietoisella työllä ja rohkeilla investoinneilla Ruka ja Pyhä ovat nousseet pohjoisen Suomen elinvoimaisimpien matkailukeskusten joukkoon.
Nykyisin Rukaa ja Pyhää operoiva Rukakeskus Oy on osa Aho Groupia, jonka omistavat Jussi Ahon lapset Kari Jussi Aho, Miia Porkkala, Annakaija Lappalainen, Antti Aho ja Ville Aho.
"Hiihtokeskuksia on tarkoitus kehittää perheyrityksenä myös seuraavat 50 vuotta", Rukakeskuksen osakas ja hallituksen puheenjohtaja Ville Aho sanoo.
Rukalla 150 yrityksen keskittymä
Rukakeskus omistaa Rukalla itse rinnehissit, välinevuokraamot ja valtaosan liiketiloista, joissa toimii muun muassa muiden pyörittämiä ravintoloita. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 43 miljoonaa euroa. Palkkalistoilla on noin 350 työntekijää, joista 70 on töissä ympäri vuoden.
Lisäksi Rukalla toimii noin 150 muuta yritystä Scandic-hotellista aina erilaisia palveluja tarjoaviin yksinyrittäjiin.
Matkailijan tarvitsemat palvelut ovat alueella muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Keskeinen valtti ovat rinteiden välittömään läheisyyteen rakennetut loma-asunnot. Aho arvioi, että Rukakeskus on rakennuttanut alueelle 120 miljoonan euron arvosta yksityisille ostajille myytyjä huoneistoja.
Isoja investointeja uusiin palveluihin
Ville Aho uskoo Rukan ripeän kasvun jatkuvan tulevaisuudessa. Tätä vauhdittavat Rukakeskuksen omat suurhankkeet. Hiljattain saatiin valmiiksi muun muassa 14 miljoonan euron investointi Maston rinnealueen uuteen tuolihissiin ja lumetusjärjestelmän laajennukseen.
"Olemme nyt aloittamassa uuden kävelykylän rakentamisen tunturin toiselle puolelle Saaruaan. Se on noin 50 miljoonan euron hanke seuraavan 5–8 vuoden aikana", Aho arvioi.
Rukan matkailukeskittymän taloudelliset vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle. Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan matkailun työllistävä vaikutus oli 835 henkilötyövuotta 15 000 asukkaan Kuusamossa.
"Esimerkiksi loma-asuntojen rakentaminen ja remontointi ovat isoja työllistäjiä. Matkailu tuo myös tuloja paikalliselle elintarvikealalle kalastajista poronhoitajiin. Myös päivittäistavarakauppa on iso hyötyjä."
Matkailijoiden ansiosta Kuusamossa on kattava palveluinfra, josta hyötyvät myös paikalliset asukkaat. Kunnalle matkailualalta saatavat kiinteistö- ja kunnallisverot ovat puolestaan merkittävä tulonlähde.
Ville Aho uskoo pohjoisen Suomen matkailun kasvuun, kunhan se toteutetaan kestävällä ja vastuullisella tavalla. Rukakeskuksen liikevaihdosta noin neljä viidesosaa ja käytännössä koko tulos saadaan talvikaudelta. Ahon tavoitteena on nostaa kesän osuus liikevaihdosta lähelle kolmannesta. Kesän suurin kasvupotentiaali tulee ulkomailta, etenkin Keski-Euroopasta.
Veturiyrityksiä yhdistää kasvollinen omistus
Pellervon taloustutkimus PTT selvitti hiljattain alueellisten ankkuri-instituutioiden merkitystä maaseudun elinvoimalle ja Suomen huoltovarmuudelle. Veturiyritysten lisäksi niitä voivat olla esimerkiksi paikalliset osuuskunnat ja oppilaitokset.
"Veturiyritysten sijaan puhun itse mieluummin ankkuriyrityksistä, sillä se kuvastaa vieläkin paremmin yrityksen pitkäaikaista sitoutumista alueeseen", PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo.
Lahtisen mukaan ankkuriyrityksen synnylle on ratkaisevan tärkeää omistajarakenne. Omistajasukujen kaltaiset kasvolliset omistajat tunnistavat yleensä hyvin alueensa voimavarat ja mahdollisuudet.
"Niiden liiketoimintastrategiaan on kirjattu halu panostaa oman liiketoiminnan ohella myös alueen kehittämiseen. Ankkuriyritys ei lähde kilpailuttamaan globaalisti alueita ja päätä sen perusteella siirtää tuotantoaan vaikkapa Argentiinaan."
Lahtisen mukaan yrityksen pitkäjänteinen sitoutuminen toimipaikkaansa saa parhaimmillaan aikaan positiivisen kierteen, josta kaikki hyötyvät. Kannattavan yrityksen kasvu lisää verotuloja ja paikkakunnan elinvoimaa, mikä mahdollistaa uudet investoinnit julkisen sektorin palveluihin ja infraan.
"Kun kunnan päättäjät pystyvät luottamaan yrityksen sitoutumiseen ja jatkuvuuteen, heidän on paljon helpompi tehdä investointipäätöksiä vaikkapa liikenneväyliin tai ammatilliseen koulutukseen."
Ankkuriyritysten merkitys kasvaa
Kyse on Markus Lahtisen mielestä symbioosista. Jos alueen elinvoima yrityksen ympärillä alkaa hiipua, se todennäköisesti haittaa myös yrityksen liiketoimintaa. Esimerkiksi osaavan työvoiman saanti voi vaikeutua, jos koulutustarjontaa joudutaan karsimaan ja nuoret muuttavat muualle.
"Siksi yhteistyön on oltava aidosti konkreettista tekemistä yhteiseksi hyväksi, ei vain juhlapuheita."
Lahtinen arvioi, että kansainvälisen kilpailun kiristyessä ankkuriyritysten arvostus kasvaa. Erityisen tärkeää niiden merkitys on pienemmillä paikkakunnilla kasvukeskusten ulkopuolella.
"Monipuolinen yrityskenttä on tärkeää. Globaalien pörssiyritysten lisäksi Suomi tarvitsee toisenlaistakin yritystoimintaa ja omistajuutta."
Lahtinen huomauttaa, että ankkuriyrityksillä on oma roolinsa myös yhteisöllisyyden ja paikkakunnan me-hengen luomisessa.
"Ankkuriyritykset tunnetaan myös esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja urheiluseurojen sponsoreina. Se näkyy vaikkapa pesäpallo-otteluissa, joissa paikallisen ankkuriyrityksen logo on usein näyttävästi esillä."
Asiasanat
