Perheyritykset investoivat, työllistävät ja tuovat elinvoimaa alueille
Suomen talous tukeutuu perheyrityksiin paljon luultua enemmän. Tämä nousi esiin vahvasti Aalto-yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa, jossa on ensimmäisen kerran selvitetty perheyritysten merkitystä Suomen taloudessa.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin keskiviikkona Espoossa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla, jonne oli kokoontunut laaja joukko perheyritysten edustajia ja muita kiinnostuneita kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta.
Tutkimusta avasi omistajuuden professori Samuli Knüpfer, joka on tehnyt suomalaisista perheyrityksistä laajan rekisteriaineistoihin perustuvan kartoituksen vuosilta 2006–2022. Aiheesta ei ole tehty aiemmin näin kattavaa tutkimusta.
Perheyritykset edustavat valtaosaa suomalaisista yrityksistä, sillä 73 prosenttia kaikista yrityksistä on perheomisteisia. Tutkimuksen mukaan perheyritykset eivät ole ainoastaan keskimäärin kannattavampia, vaan myös vakavaraisempia kuin muut yritykset. Lisäksi ne myös investoivat muita yrityksiä enemmän.
Vaikka suuri osa perheyrityksistä on pieniä, on niiden osuus viidennes suurista, yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Kaikkiaan perheyritykset vastaavat 42 prosenttia työllisyydestä.
Erityisen merkittävä vaikutus niillä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ne työllistävät ja luovat elinvoimaa omilla alueillaan.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen korosti tilaisuudessa sitä, kuinka tuore tutkimus nostaa nyt esiin perheyritysten todellisen arvon.
”Kasvollinen kotimainen omistajuus on tämänkin tutkimuksen perusteella tekijä, jonka auttaa yritystä kasvamaan ja menestymään”, totesi Vanhala-Harmanen.
Matkailun uranuurtaja
Tilaisuudessa omien yritystensä tarinoita olivat kertomassa Miia Porkkala, joka on Aho Groupin toisen polven omistaja-yrittäjä sekä hallituksen jäsen, sekä Jaakko Heikonen, joka toimii loimaalaisen Pemamekin hallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi keskusteluun osallistui SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Aho Groupin omistukseen kuuluvat matkailuyritykset Rukakeskus ja Pyhätunturi, minkä lisäksi emoyhtiöön kuuluu useampia terveydenhuollon yrityksiä. Ahon perhettä voidaan pitää matkailun uranuurtajana pohjoisessa. Rukan esimerkki Kuusamossa kuvaa sitä, kuinka kansallisesta hiihtokeskuksesta kehittyi vuosikymmenten myötä kansainväkinen matkailukeskus.
”Tarina alkoi 1970-luvulla, kun isämme teki kaupat Rukan hiihtokeskuksesta, jota alettiin sitten kehittämään matkailukohteena. Olemme halunneet investoida ja kehittää kohdetta koko ajan ja panostaa asiakkaisiin, palveluihin ja kansainvälisyyteen kokonaisuutena. Olemme hakeneet oppia myös muualta, erityisesti ekologiseen matkailurakentamiseen”, kertoo Miia Porkkala.
”Elimme1980-luvulla huikeaa kasvun aikaa, mutta 1990-luvulla olimme todella tiukoilla, sillä meillä oli mittavien investointien vuoksi suuret valuuttalainat. Vältyimme kuitenkin konkurssilta.”
”Kehitimme Kuusamon matkailua aluksi yhdessä muutaman yrityksen ja kunnan kanssa. Teimme siinä yhteistyötä. Tänä päivänä meitä on 150 yritystä, jotka tarjoavat palveluja matkailijoille.
”Yksin voi edetä nopeasti, mutta yhdessä kauas. Aina meillä on löytynyt se yhteinen tahto ja olemme päässeet kauas ja pitkälle yhdessä. Haluamme ajatella ja toteuttaa isosti ja uudistua yrityksenä jatkuvasti.”
Tuotekehitys keskiössä
Loimaalainen Pemamek valittiin viime vuoden lopulla vuoden 2025 perheyritykseksi. Pemamek on toimittanut hitsausautomaatioratkaisuja maailmalle yli viiden vuosikymmenen ajan.
Pemamekin hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen tuli yritykseen alun perin työntekijäksi nuorena insinöörinä. Yritys kasvoi ja vaihtoi omistajia. ”Kun Amer sitten päätti luopua yrityksestä, tuli minusta velkainen mies. Ymmärsin kuitenkin olla ottamatta valuuttalainaa siinä vaiheessa. Tavoitteenamme oli saada uusia tuotteita uusille markkinoille nopeasti”, Heikonen toteaa.
”Ratkaisevaa oli uuden tehtaan rakentaminen vuonna 2005. Olemme panostaneet myös vahvasti tuotekehitykseen. Koneiden rinnalla olemme kehittäneet palveluosaamista. Asiakkaat eivät tule hakemaan meitä kotoa. Bisnes on kumppanuuksia. Vientiä lähdimme edistämään jo vuosikymmeniä sitten, aluksi pieni askelin. Haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden isoon tuotantoloikkaan.”
Muutaman viime vuoden aikana Pemamekin liikevaihto on noussut 60 miljoonasta eurosta yli 150 miljoonaan euroon. Tuotannosta menee vientiin yli 90 prosenttia.
”Toimiala ei ole helppo. Pitää erikoistua ja panostaa asioihin rohkeasti. Tarvitsemme fiksua uuden teknologian soveltamista. Parasta on päästä kehittämään asioita työntekijöiden kanssa yhdessä.”
Elinvoimaa ympärille
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkee perheyritysten merkityksen erityisesti tärkeinä työllistäjinä, mikä nousi voimakkaasti esiin tutkimuksessa,
”Perheyritysten alueellista merkitystä ei voi myöskään korostaa liikaa Suomessa, joka on laaja ja harvaanasuttu maa. Perheyritykset eivät vain työllistä, vaan tuovat elinvoimaa ympärilleen, mikä täytyy huomioida”, Eloranta sanoo.
”Kasvolliseen omistajuuteen liittyy se, että SAK on muutaman viime vuoden ajan palkinnut esimerkillisiä yrityksiä ympäri Suomea. Olin viime viikolla Lappeenrannassa palkitsemassa erinomaisena työnantajana perheyritys Laitexia. Hieno tarina perheyrityksenä myös heillä ja kasvukäyrät ylöspäin. Palkituksi tulleista vajaasta kymmenestä yrityksestä puolet oli perheyrityksiä.”
Työelämä on muutoksessa, mikä nostaa esiin henkilöstökysymyksiä. Mistä esimerkiksi löytyy osaavaa työvoimaa ja kuinka kouluttaa työntekijöitä?
”Yhteiskunnassa on myös paljon vastakkainasettelua, missä näen perheyrityksillä tietynlaisen vakauttajan roolin. Kuulimme, että työsuhteet ovat perheyrityksissä pitempiä ja että sekä työnantajien ja työntekijöiden sitoutuminen puolin ja toisin on vahvempaa.”
”Suomen vientituotteena voisi olla työntekijöiden ja työnantajien yhteistyö, joka pohjautuu sopimuksiin. Sitä kannattaa vaalia.”
