Perheyritykset tukevat säätiöiden kautta yhteistä hyvää
Suomalaiset perheyritykset työllistävät ja investoivat, mutta vaikuttavat monin tavoin myös perustamiensa säätiöiden kautta. Ne tukevat pitkäjänteisesti tutkimusta, koulutusta, kulttuuria sekä muuta toimintaa, joka liittyy yritysten arvoihin ja lähtökohtiin.
Perheyritystaustaiset säätiöt ovat piilevä voima suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä fakta nousi vahvasti esiin Perheyritysten liiton ja Säätiöt ja rahastot ry:n järjestämässä tilaisuudessa, joka pidettiin Helsingin Musiikkitalolla tiistaina. Tapahtumassa julkistettiin Perheyritysten liiton selvitys Perheyritystaustaiset säätiöt – vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Julkaisun tekemistä ovat tukeneet Liikesivistysrahasto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Paikalla oli lukuisia perheyritysten edustajia, jotka ovat jo toiminnassa mukana omien säätiöidensä kautta tai harkitsevat oman säätiön perustamista. Selvitystä esitteli sen kirjoittaja, Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen. Tilaisuuden moderaattorina toimi toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä.
Sukujensa säätiöistä ja niiden toiminnasta olivat kertomassa Anna Herlin Tiina ja Antti Herlinin säätiöstä, Tuomas Lang Läpimurtosäätiöstä, Kalvin Karttunen Saastamoisen säätiöstä ja Kristiina Paasikivi Erkki Paasikiven säätiöstä.
Säätiöt ja rahastot ry:n lähes 250 jäsentä tukivat vuonna 2024 tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallisia hankkeita yhteensä lähes 600 miljoonalla eurolla. Selvitykseen osallistuneiden perheyritystaustaisten säätiöiden osuus oli tästä summasta 85 miljoonaa euroa. Suurimmat tukijat olivat Koneen säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Tärkein syy perustaa perheyritystaustainen säätiö on halu toimia yhteiseksi hyväksi. Näin omistajayritys voi viedä hyvää eteenpäin. Samalla se saa mahdollisuuden kunnioittaa perheyrityksen omaa DNA:ta, sen lähtökohtia ja arvoja. Monet perheyritystaustaiset säätiöt haluavat tukea oman toimialueensa kulttuuria, mutta edistää myös globaalien haasteiden ratkaisemista.
Toimia ympäristön hyväksi
Anna Herlin kertoo, että hän on oppinut paljon jo suvussa aiemmin perustetuilta säätiöiltä. Hän on itse jäsenenä TAH-säätiössä, jonka on perustanut vuonna 2014 hänen vanhempansa Tiina ja Antti Herlin. TAH-säätiö tekee työtä ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Sen tavoitteena on nopeuttaa siirtymää kestävään tulevaisuuteen merkittävillä päästövähennyksillä, systeemisillä ratkaisuilla ja ihmisten toiminnan muutoksilla. ”Olen taustaltani humanisti ja oma kiinnostukseni säätiön toimintaan ja ympäristöasioihin heräsi silloin, kun suppailin leväpuurossa merellä. Ajattelen, että kun on mahdollisuus saada aikaan jotain, niin siihen täytyy tarttua. Pitää miettiä, mihin halutaan muutosta”, Herlin sanoo.
”Kasvoin itse maaseutuympäristössä, joten siinä on tullut ymmärrystä siitä, miten riippuvainen ihmiskunta on luonnonvaroista ja ekosysteemeistä. Ilmastokriisi ja muut globaalit haasteet vaativat toimia. Hankerahoituksessamme olemme keskittyneet erityisesti terästuotannon globaalien päästöjen vähentämiseen.” Herlin muistuttaa, että säätiökvartaali on 25 vuotta. Asioita kannattaa suunnitella pitkäjännitteisesti ja laatia säätiön säännöt riittävän väljästi, jotta säätiö pystyy uudistumaan ja mukautumaan ajan haasteisiin.
Tukea nuorten liikuntaan
Tuomas Lang, Läpimurto-säätiön hallituksen puheenjohtaja, kertoo, että ajatus säätiön perustamisesta syntyi koronasulun aikana, ja se perustettiin virallisesti syksyllä 2022.
Läpimurto on Tuomas Langin ja hänen tyttärensä Julia Langin yhteinen unelma tukea lapsia ja nuoria sekä kilpaurheilussa että liikuntaharrastuksissa.”Näemme, kuinka hienoilla kokemuksilla ja onnistumisilla on iso vaikutus nuorten elämään. Ne voimaannuttavat ja vahvistavat itsetuntoa”, Lang toteaa. ”Olen tehnyt koko ikäni työtä kasvuyritysten kanssa, rakentanut kasvua. Nyt teemme samaa kasvusäätiönä. Tämä ei ole vain Langin suvun projekti. Laitoimme säätiöön aluksi omaa rahaa, mutta summa on jo monikertaistunut, kun mukaan on tullut muita yrityksiä ja perheitä.” ”Tämä on yhteenliittymä, jonka tavoitteena on se, että säätiöllä olisi vuonna 2050 sadan miljoonan euron pääoma, josta riittäisi sitten enemmän jakoon.”
Puhdasta vettä kaikille
”Meillä on säätiössä sellainen hieno tavoite, että puhdasta vettä riittäisi tulevaisuudessa kaikille. Tuemme siksi sitä koskevaa tutkimusta Suomessa, sekä yliopistoja että yksittäisiä tutkijoita. Olemme itse aktiivisia siinä, että löydämme hyviä tuettavia kohteita”, toteaa Kristiina Paasikivi. Hän toimii Erkki Paasikiven säätiön hallituksen puheenjohtajana ja edustaa kolmatta sukupolvea Oras Invest -perheyrityksessä, joka pitää pääpaikkaansa Raumalla. ”Olemme tukeneet myös jo pitkään raumalaista kulttuuria ja tahoja, jotka mahdollistavat paikallisten taiteilijoiden työskentelyä.”
”Verkostoituminen on tärkeää yrityksille, mutta myös säätiöille. Esimerkiksi viime syksynä me järjestimme vesiseminaarin, jonne kutsuttiin paikalle alan asiantuntijoita.” Paasikivi haluaa muistuttaa siitä, että säätiöiden pitää pystyä uudistumaan ja seuraamaan aikaansa. On myös hyvä saada säätiöihin mukaan nuoria jo varhaisessa vaiheessa. Monissa säätiöissä toimiikin useita sukupolvia, mikä antaa toiminnalle jatkuvuutta.
Säätiöiden merkitys kasvaa
Kalvin Karttunen edustaa säätiötoiminnassa nuorempaa sukupolvea. Hän kiittää monista opeistaan isäänsä. 1960-luvulla perustetun Saastamoisen säätiön juuret ovat Kuopiossa. Säätiö tukee tieteitä ja taiteita sekä yhteiskunnallisia hankkeita. ”Teemme yhteistyötä muun muassa Itä-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Espoon modernin taiteen museon EMMAn kanssa”, Karttunen sanoo. Kolmannen sukupolven edustajana Kalvin keskittyy erityisesti säätiön sijoitustoiminnan kehittämiseen sekä kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen. ”Koen, että tässä on isot mahdollisuudet lähteä edistämään työtä eteenpäin. Säätiöiden merkitys tulee vielä kasvamaan tulevaisuudessa.”
Perheyritysten liitto järjestää 29.9.2026 tilaisuuden, jossa kerrotaan jäsenille tarkemmin säätiön perustamisesta.
