
Puoliväliriihi toi perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin vain vähän helpotuksia
Julkaistu 23.04.2025
Perheyritysten liitolta tulee tukea hallituksen puoliväliriihen veronkevennyksille. Puoliväliriihen päätöksissä ei nähty perheyritysten toivomaa perintö- ja lahjaveron poistoa, mikä olisi vahvistanut kotimaisen omistajuuden säilymistä perheyrityksissä. Sukupolvenvaihdoshuojennuksiin tarvitaan Suomessa isompaa uudistusta.
Hallitus on puoliväliriihen päätöksillä vahvistanut talouden kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä. Perheyritysten liitto arvostaa hallituksen veronkevennyksiä talouskasvun vauhdittamiseksi.
”Hallitus on puoliväliriiheen mennessä toteuttanut myönteisiä työmarkkinauudistuksia ja tehnyt julkista taloutta vakauttavia toimia. Puoliväliriihessä hallitukselta löytyi tarmoa ruotia kasvuun liittyviä kysymyksiä perusteellisesti. Luonnollisesti olemme pettyneitä siihen, että Perheyritysten liiton jo pitkään ajamaa perintö- ja lahjaveron poistamista ei pystytty toteuttamaan, vaikka Risto Murronkin Kasvuriihi-työryhmä sitä ehdotti”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.
”Perintö- ja lahjaveron korvautuminen luovutusvoittoverotuksella olisi selvitystemme mukaan vapauttanut perheyrityksistä viiden miljardin kasvupanoksen talouden elvyttämiseksi. Suomessa on jo tunnistettu kasvuyritysten merkitys, mutta meiltä puuttuu niiden kasvun rahoittamiseen tarvittavia pääomia. Hienoa on, että Tesin mahdollisuuksia sijoittaa kasvuyrityksiin parannetaan. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan vakaiden perheyritysten ja family officeiden varoja. Perintö- ja lahjaverotuksen poisto olisi vapauttanut perheyrityksistä perintöverojen maksuun varattuja pääomia”, hän painottaa.
Puoliväliriihessä päätettiin, että perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja maksuajalta perittävää korkoa lasketaan. Lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026. Lisäksi perintöveron maksuajan viivästyskorkoa laskettiin hieman. ”Näistä toimista ei juurikaan ole apua perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa”, Vanhala-Harmanen toteaa. “Erityisen harmillista on se, että kun perintöveron maksuajan korkoa laskettiin, ei lahjaveroa saatu edelleenkään tämän maksuajan piiriin. Maksuaika olisi helpottanut yrityksen uuden vastuunkantajan rahoitustilannetta”, hän jatkaa.
Vanhala-Harmanen on tyytyväinen siihen, että perheyritysten alaikäiset jatkajat saatiin nyt sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin. ”Nykytilanne on johtanut yrityksissä kohtuuttomuuksiin, kun alaikäinen on perinyt yhtiön osakkeita vanhempansa kuollessa eikä ole voinut saada verohuojennusta eikä siihen liittyvää maksuaikaa. Hallituksen uudistus tässä kohtaa on tärkeä parannus nykytilanteeseen”, hän kertoo.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksiin tarvitaan Suomessa isompaa uudistusta. ”Kun kotimaiset yritykset ikääntyvät, ja niiden liiketoiminnot monipuolistuvat, yhä useampi perheyritys putoaa sukupolvenvaihdoshuojennusten ulkopuolelle. Tähän tulisi saada korjaus kotimaisen omistamisen säilymisen varmistamiseksi”, Vanhala-Harmanen korostaa.
Perheyritysten liitto toivoo, että perintö- ja lahjaverosta luopumiseen palataan tulevaisuudessa. ”Ruotsissa tehtiin suuri muutos – ja poistettiin perintö- ja lahjavero – demarihallituksen aikana vuonna 2004. Ruotsin esimerkki on osoittanut, että perintö- ja lahjaveron poistaminen ja luovutusvoittoveroon siirtyminen voi parantaa taloudellista toimeliaisuutta ja estää pääomien pakoa ulkomaille. Se vahvistaisi myös suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kasvunäkymiä.”