Business Finlandin Afrikan johtaja Esa Rantanen näki 2000-luvun alussa Kiinan talousloikan ja vertaa sen kehityspolkua Afrikan nouseviin talouksiin. Afrikasta löytyvät nyt maailman nopeimmin kasvavat taloudet.
Kuuden miljoonan asukkaan Nairobi kasvaa kohisten. Sen huomaa, kun katsoo ikkunasta ulos rakennuksesta, jossa Business Finlandin tilat sijaitsevat. Nostokurkia näkyy joka suunnassa.
”Toista oli silloin, kun tulin kaupunkiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Omakin Afrikka-kuva oli silloin peräisin enemmän Tarzan-kirjoista ja Afrikan tähti -pelistä. Kehitys täällä on kuitenkin ollut huimaa viime vuosina, mikä on yllättänyt minut”, toteaa Esa Rantanen, 63, joka on tehnyt pitkän uran Business Finlandin palveluksessa, sekä Aasiassa että Afrikassa.
Viimeiset kaksi vuotta Rantanen on toiminut Business Finland Afrikan johtajana. Nairobin lisäksi Business Finlandilla on toimistoja kolmessa muussa maassa: Nigerian Lagosissa, Marokon Casablancassa sekä Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Työntekijöitä on yhteensä kymmenkunta.
Kehitys alkaa kaupungeista
Rantanen ei voi olla vertaamatta Afrikan kehitystä Kiinan kehitykseen. Sen hän näki läheltä, kun työskenteli vuosina 1996–2010 Kiinassa ja matkusti paljon eri puolella valtavaa maata.
”Kehitys alkoi Kiinassa kaupungeista. Samansuuntainen kehitys on menossa nyt täällä.Alueiden ja maiden välillä on toki isoja eroja niin Kiinassa kuin Afrikassa. Shanghain metropolin bruttokansantuote on aivan eri tasolla kuin Sisä-Mongolian bruttokansantuote”, Rantanen toteaa.
”Kiina oli vielä 1970–1980-luvulla köyhä maa. Suurin osa Afrikan maista oli silloin rikkaampia kuin Kiina, kun vertaillaan bruttokansantuotetta asukasta kohden maiden välillä.”
Kiina alkoi muuttua varsinaisesti 1990-luvulla, vaikka sitä ei aina liiketoiminnassakaan ymmärretty alkuaikoina. 2000-luvulla se meni ohi miltei kaikista Afrikan maista.
”Suomalaisissa lehdissä kirjoitettiin ja poliitikotkin puhuivat vielä 2000-luvun alussa, että ei sinne Kiinaan kannata lähteä, koska markkinatalouden ja kommunistihallinnon yhdistäminen ei voi mitenkään onnistua”, Rantanen muistelee.
”Kävin Suomessa ja sanoin, että nyt kannattaisi tulla Kiinaan. Moni ajatteli niihin aikoihin, että kaikki ovat Kiinassa kommunisteja ja ajavat fillarilla ja että mitään muuta siellä ei tapahdukaan, mikä ei pitänyt paikkaansa.”
Suomalaisista yrityksistä Kiinaan lähti etujoukoissa Nokia. Kiinasta tulikin myöhemminNokian suurin tuotanto- ja myyntimaa.
Monikasvoinen manner
Rantasen mukaan ihmisillä on Afrikan suhteen vähän samanlainen ajatushaaste kuin aikoinaan Kiinan kanssa. Manner nähdään stereotyyppisellä tavalla vain yhden tarinan kautta. Afrikasta tulevat mieleen sodat, slummit, kirahvit ja elefantit.
”Ei nähdä sitä kehitystä, mikä näkyy täällä ikkunoista. Ja tämä on juuri se asia, joka pitäisi nähdä ja ymmärtää. Afrikalla on monet kasvot”, Rantanen muistuttaa.
”Maailman nopeimmin kasvavat taloudet ovat tällä hetkellä Afrikassa. Afrikassa on myös maailman nuorin väestö ja koulutettua, kielitaitoista työvoimaa, mikä tarjoaa laajan osaamispohjan tulevaisuuden liiketoimintatarpeisiin.”
”Keskiluokan osuus väestössä kasvaa nopeasti, erityisesti kaupungeissa. Afrikka urbanisoituu vauhdilla, ja nuoret kaupunkilaiset ovat globaaleja kuluttajia. He tarvitsevat ruokaa, asuntoja, koulutusta, terveydenhoitoa, kulutustuotteita, energiaa sekä digitaalista infrastruktuuria, internetiä ja mobiililaitteita”, Rantanen luettelee.
Afrikan yli viisikymmentä maata eroavat toisistaan suuresti bruttokansantuotteen osalta, sillä kymmenen suurimman maan osuus muodostaa 60 prosenttia koko mantereen bruttokansantuotteesta. Niitä maita, joissa BKT on kasvanut viime vuosina 5–8 prosenttia vuodessa, on kuitenkin paljon.
Investoinnit kohdistuvat pitkälti infrastruktuurin parantamiseen ja energiatuotantoon. Monissa maissa on menossa laajoja rakennus-, tie-, satama-, sekä tietoliikennehankkeita. Panostukset logistiikkaan ja teknologiaan ovat kasvaneet.
Terveysteknologia vetää
Tällä hetkellä Suomen vienti Afrikan maihin on 1,8 miljardin euron luokkaa ja tuonti 0,5 miljardia euroa.
”Tärkeimpiä vientimaita ovat Etelä-Afrikka, Egypti ja Algeria, Marokko ja Kenia. Todellisuudessa suomalaisten yritysten rooli on vielä vähän kokoaan suurempi, sillä osaniiden Afrikkaan viemistä tuotteista ja palveluista tuotetaan muualla kuin Suomessa.”
Suomi vie Afrikkaan muun muassa metsä, rakennus- ja kemianteollisuuden tuotteita sekä terveys- ja kaivosteknologiaa.
Suomalaisia tuotteita voi nähdä Afrikassa yllättävissäkin paikoissa. Kenialaisessa rautakaupassa voi törmätä vaikka Kekkilän turpeeseen. Kekkilä-BVB toimittaa tuotteitaanja palveluitaan yli sataan maahan. On myös monia muita vientiyrityksiä.
”Terveysteknologian puolella merkittävimpiä on suomalainen Planmeca, joka vie tuotteitaan, kuten hammashoitoon ja kuvantamiseen liittyviä koneita ja laitteita kaikkialle Afrikkaan. Lojer Group taas vie Lojer & Merivaara -tuotteita, kuten sairaala- ja hoitokalusteita. Muita tämän alan aktiivisia yrityksiä ovat Optomed, Revvity, Vamed ja Wellpro”, mainitsee Rantanen esimerkkeinä.
”Myös Kone, Nokia, Wärtsila ja Peikko vievät tuotteitaan Afrikan maihin. Mittauslaitteistaan tunnettu Vaisala rakentaa Afrikkaan muun muassa ilmatieteen laitoksia sekä säähavaintojärjestelmiä lentokentille.”