Lottokansan sukupolvenvaihdos olisi tervetullut 

Tutkimusta on tehty vuodesta 2018 alkaen. Lottoamista todennäköisempänä keinona vaurastua vastaajat ovat pitäneet säännöllistä säästämistä ja kulukuria. Lottoamista epätodennäköisempänä tienä vaurauteen sen sijaan pidetään kuukausitason sijoittamista rahastoihin ja osakkeisiin, yrittäjyyttä ja aktiivista kaupankäyntiä osakkeilla tai muilla arvopapereilla.  
Omistajuuden professori Samuli Knüpferin lista omistajuuden haasteista Suomessa sisältää tärkeitä havaintoja suomalaisten kotitalouksien varallisuusasemasta suhteessa muihin pohjoismaalaisiin. Selityksiä suomalaisten hitaampaan vaurastumiseen Knüpfer löytää useita, mutta yhdestä niistä voisi löytyä selitys sille, miksi lottoamiseen luotetaan näinkin paljon: usko keltaisiin numeropalloihin saattaa perustua silkkaan tietämättömyyteen.  
  
Knüpfer nostaa esiin, että talousosaamista mittaavalla kansainvälisellä indeksillä mitattuna talousosaaminen on Suomessa pohjoismaalaisittain heikkoa. Varallisuudessa Suomea edellä olevat Norja, Ruotsi ja Tanska ovat maailman huippua, kun taas Suomi sijoittuu sijalle kymmenen. Jokin osaamisen taso todennäköisyyksien laskennassa ja korkoa korolle -ilmiössä on suomalaisilla jäänyt opinnoissa saavuttamatta.  
  
Knüpfer nostaa listassaan esille myös sen, että suomalaisten rahoitusvarallisuudesta 39 prosenttia makaa tileillä pankkitalletuksina, kun vastaava luku Ruotsissa ja Tanskassa on vain puolet tästä. Kun tietoa vaurauden karttumisesta ei ole, ei myöskään keinoja sen saavuttamiseksi osata käyttää. Tuntemattomia ilmiöitä helposti vieroksuu, ja ehkä siksi suomalaiset suhtautuvat markkinatalouteen varauksellisemmin kuin muut pohjoismaalaiset.  
  
Toivonpilkahdus on, että nuorista lottoamisen ihmeen varaan uskoo vain neljännes. Nuoret ovat kiinnostuneet yhä enemmän muista varallisuuden kerryttämiskeinoista.   
 
Yrittäjyys on ollut Talous ja Nuoret TAT -järjestön tutkimusten perusteella nosteessa jo useamman vuoden. Taloudellinen mielenrauha –tutkimuksen mukaan puolestaan alle 34-vuotiaista suomalaisista jo 44 prosenttia sijoittaa osakkeisiin, arvopapereihin tai vastaaviin – kahdessa vuodessa nousua on noin kymmenen prosenttiyksikköä.  
  
Nuorissa on myös nähtävissä polarisaatiota. Samalla kun osa ymmärtää talouden perusteet ja osaa sijoittaa ja kerryttää varallisuuttaan, osalle nuorista oman talouden hallinnasta on tullut paheneva ongelma.   
  
Takuusäätiö kertoo vuoden 2022 katsauksessaan, että alle 30-vuotiaiden osuus velkaongelmaisista oli lisääntynyt yli 30 prosenttia kahden viimeisen vuoden aikana.   

Talouden lainalaisuuksien ymmärtämiseen pitäisikin kiinnittää selvästi enemmän huomiota niin koulussa, viranomaisten taholta, järjestöissä kuin perheissäkin.   
  
Toivottavasti vaurastumisen ja talousosaamisen sukupolvenvaihdos tapahtuu pian – niin, että lottouskovaiset joutuvat antamaan tietä fiksuille vaurastujille.