Painopisteet

Sukupolvenvaihdos

Perinteikkäät perheyritykset ovat olemassa siksi, että ne ovat onnistuneet keksimään itsensä uudelleen jokaisen sukupolvenvaihdoksen myötä.

Perheyrityksen tavoitteena on jatkuvuus eli yritystoiminnan siirtyminen sukupolvelta toiselle. Omistajavaihdosbarometrin (2018) mukaan yli 40 % yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä suunnittelee sukupolvenvaihdosta. Sukupolvenvaihdos on perheyritykselle sekä haaste että mahdollisuus.

Sukupolvenvaihdos voi tapahtua samanaikaisesti tai eri aikaan omistuksessa ja johdossa. Sukupolvenvaihdos on prosessi, joka vaatii aikaa ja jolle pitää antaa aikaa. Sukupolvenvaihdos vaikuttaa luopujan ja jatkajan lisäksi myös muihin sidosryhmiin: perheeseen, henkilöstöön, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.

Viestintä ja avoin keskustelu sukupolvenvaihdoksen eri vaiheissa on ensiarvoisen tärkeää. Sukupolvenvaihdos on erilainen perheyrityksen eri vaiheissa. Jokaisen perheyrityksen jokainen sukupolvenvaihdos on ainutlaatuinen. Sukupolvenvaihdos on onnistunut, kun sekä perhe että yritys voivat sen jälkeen hyvin.

Onnistunut sukupolvenvaihdos

Sukupolvenvaihdos kannattaa aloittaa rehellisellä keskustelulla sekä luopujan että jatkajan toiveista. Hyvät välit perheen kesken ja mahdollisuus pyytää apua asiantuntijoilta auttavat prosessissa.

Usein sukupolvenvaihdos tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksen omistus vaihtuu perheen tai lähisukulaisten kesken. Toisaalta sukupolvenvaihdos voi tapahtua myös perheyrityksen johdossa, tai samaan aikaan sekä omistuksessa että johdossa.

 Sukupolvenvaihdos voi tapahtua kerralla tai vähitellen ­– joissain yrityksissä se on hiljalleen käynnissä kaiken aikaa. Osakkeita voidaan siirtää nuoremmalle polvelle vähän kerrallaan, ja vastuuta annetaan sopiva osa kerrallaan.

Melko tyypillinen sukupolvenvaihdos on sellainen, jossa toimitusjohtaja-omistaja siirtyy operatiivisesta toiminnasta esimerkiksi yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.

Milloin sukupolvenvaihdos tulee aloittaa?

 Usein suositellaan, että jälkikasvun perehdyttäminen ja osallistaminen perheyrityksen toimintaan kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. Altistamista perheyrittäjyydelle voi tehdä alkuun hyvin kevyesti ja lähinnä luoda maaperää mahdollisesti heräävälle kiinnostukselle.

Kun toinen sukupolvi suunnittelee opiskeluita, kannattaa käydä keskusteluja siitä, miten he näkevät oman tulevaisuutensa: onko heillä halua tulla jossain vaiheessa mukaan perheyritykseen? Millainen koulutus ja toisaalta millainen työkokemus muualla olisi hyödyksi? Lasten toiveiden ja suunnitelmien mukaan voi miettiä, millaisia vaihtoehtoja perheyrityksen tulevaisuudelle voisi olla. 

Miten perheessä kannattaa käsitellä sukupolvenvaihdosta? 

Tärkeintä on ymmärtää, ettei sukupolvenvaihdos ole vain sopimuksia, veroja ja byrokratiaa. Sukupolvenvaihdos on usein enemmän henkinen kuin tekninen prosessi.

 Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii paljon rehellistä keskustelua. Millaiset ovat sekä luopujan että jatkajan odotukset, toiveet ja ehdot? Millainen tavoite voidaan yhdessä laatia? Onko jatkajalla aito halu luotsata yritystä? Pelkästä velvollisuudentunnosta jatkava yrittäjä harvoin menestyy.

Vaikka verotustekniset asiat ovat tärkeitä, sukupolvenvaihdosta ei kannata tehdä verotus edellä. Olennaista on löytää yhteisymmärrys osallisten välille. Erityisen vaikeaa sukupolvenvaihdosta on tehdä, jos luopujan ja jatkajan välit ovat riitaisat.

Mitä onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen tarvitaan?

 Jatkaja saa usein vahvemman itsetunnon yrityksen luotsaamiseen, jos hakee ensin kokemusta muualta. Perheyrityksessä henkilöstön kesken jatkajapolvi on aina erityisasemassa, eikä suhtautuminen välttämättä ole mutkatonta. Siksi on hyvä saada kokemusta työelämästä ensin muualta.

 Sukupolvenvaihdoksen käytännön asioissa, kuten verohuojennusten varmistamisessa tai osakassopimuksissa kannattaa hyödyntää ulkopuolista osaamista. Apua saa muun muassa Perheyritysten liitolta, tilintarkastajilta, kirjanpitäjiltä ja yritysjuristeilta. Perheyritysten liitolta saa erityisesti vertaistukea ja mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan. On hyödyllistä kuulla muilta vastaavassa tilanteessa olleilta, mikä on toiminut hyvin tai minkä olisi voinut tehdä toisin.

 Mikä sukupolvenvaihdoksessa voi mennä vikaan? 

Vaikka vastuu muodollisesti siirtyisi jatkajalle, osalle luopujista on hyvin vaikeaa päästää irti hallituksen puheenjohtajan tai toimitusjohtajan roolista. Osalla luopujista voi tulla esimerkiksi kiusaus kommunikoida suoraan henkilöstölle uuden johtajan ohitse. Sukupolvenvaihdosta tehdessä luopujan täytyy pystyä antamaan tilaa tuleville polville.

Jatkajapolven tulee toki kehittää yritystä oman näköisekseen, mutta edellisen sukupolven työtä täytyy silti kunnioittaa. Kaiken muuttaminen heti on yritykselle riski.

Ongelmia tulee varmasti, jos ei ole valmis kysymään apua, kun sitä tarvitsee. Kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan tärkeintä jatkajalle on koota ympärilleen hallitus, johtoryhmä ja muu tukiverkko, jolta saa tarvittaessa apuja ja neuvoja.

Myös sukupolvenvaihdoksesta viestiminen kannattaa suunnitella ja hoitaa harkitusti. Kun sukupolvenvaihdos on virallinen, siitä kannattaa viestiä selkeästi, etteivät esimerkiksi asiakkaat jatka yhteydenpitoa edelliseen toimitusjohtajaan.

Haluatko tietoa ja tukea perheyrittäjyyteen ja sukupolvenvaihdokseen liittyen? Tutustu Perheyritysten liiton tapahtumiin ja valmennuksiin täällä.

Haluatko lukea lisää aiheesta? Voit lukea ja ladata Sukupolvenvaihdos -oppaan täältä

Lue lisää

Tarina
Julkaistu 02.01.2019

Ecorum: Rohkeat edelläkävijät

Tarina
Julkaistu 20.12.2018

Asoma - suunnistavan tähden ohjaamana

Tarina
Julkaistu 02.01.2019

Ecorum: Rohkeat edelläkävijät

Tarina
Julkaistu 20.12.2018

Asoma - suunnistavan tähden ohjaamana

Tilaa uutiskirjeemme tästä