Uutishuone / Asiantuntija-artikkelit
Korkeakouluyhteistyö täsmälääkkeeksi osaaja- ja osaamispulaan
Tulevina vuosina työvoimastamme eläköityy suuri määrä osaamista ja samalla meidän perheyritysten kuin myös muidenkin yritysten tarpeet työvoiman osalta muuttuvat. Useampi meistä kertoo kyselyissä yhdeksi tulevan kasvunsa suureksi rajoitteeksi osaajapulan. Mikä neuvoksi?
Mielestäni yhtenä mahdollisena täsmälääkkeenä voisi toimia syvenevä korkeakouluyhteistyö. Laajasti ajateltuna tämä voisi tarkoittaa ja on jo onneksi alkanutkin tarkoittamaan yrityselämän ja korkeakoulujen läheisempää yhteistyötä nykyisen osaamiskuvanhahmottamiseksi, mutta myös tulevaisuuden osaamis- ja osaajatarpeiden kartoittamiseksi. Yhteisen tavoitekuvan avulla voitaisiin jatkossa saada korkeakoulujen koulutusohjelmat entistä paremmin tulevaisuuden työelämää palveleviksi kotimaisia ja kasvavassa määrin ulkomaalaisia opiskelijoita varten. Samalla voitaisiin myös suunnata markkinointitoimenpiteet sellaisiin maihin, joiden kulttuuri- ja kieliosaamista tarvitsisimme kaikista kipeämmin yritystemme kasvun vauhdittamiseksi.
Perheyrityskohtaisemmin tämä voisi tarkoittaa omien kehityspanostusten toteuttamista korkeakouluyhteistyössä esimerkiksi opinnäytetöiden, harjoitteluiden, kehityspalveluiden ja rekrytointien muodossa. Näin olemme toimineet jo pitkään Tampereen Tiivisteteollisuudessakin. Meille luontevin tapa tehdä korkeakouluyhteistyötä on ollut teettää opinnäytetöitä. Näitä on teetetty vuosittain kahdesta neljään. Opinnäytetyöt Tampereen yliopistoyhteisöstä, Vaasan yliopistosta ja eri amkeista ovat toimineet erinomaisina kehitysideoiden jatkojalostustapoina, joissa kohtuullista stipendiä vastaan opinnäytetyöntekijä on työstänyt ideaamme toimintamalliksi tai myytäväksi tuotteeksi. Viime vuonna saimme opinnäytetöiden avulla alulle tuotantomme joustavan esimiestyömallin rakentamisen, joka johti myös yhtiön oman sisäisen johtamisakatemian perustamiseen. Toisen opinnäytetyön aiheena oli uudenlaisen tuoteportfolion valmistusteknologian mallintaminen ja käyttöönotto. Saimme opinnäytetyön pohjalta rakennettua uutta osaamista ja aloitettua uudenlaisten tuotteiden valmistamisen. Opinnäytetyöt ovat meillä palvelleet myös tahtotilaamme kehittyä entistä enemmän tuotevalmistajasta palveluiden tarjoajaksi. Mikä parasta, opinnäytetyöt ovat myös toimineet myös erinomaisina rekrytointikanavina. Varsinainen win-win-win-malli, kun korkeakoulukin on vielä saanut opiskelijansavalmistumaan.
Korkeakouluyhteistyöstä ja sen tarjoamista asiantuntijapalveluista on myös ollut perheyrityksellemme merkittävä apu hyödyntäessämme mm. Tampereen korkeakouluyhteisön valmistustekniikan osaamista suunnitellessamme viime vuonna toteutettua tehdaslaajennusta mahdollisimman virtaviivaisesti ja arvioidessamme kannattavuuden johtamismallejamme. Korkeakouluyhteistyö on ollut siis tärkeässä roolissa toimintamme kehityksen moottorina, joka on mahdollistanut hyvin ennakkoluulottomia ideoita etenkin, jos hankkeissa on ollut mukana kansainvälisiä opiskelijoita.
Mikä parasta, opinnäytetyöt ovat myös toimineet myös erinomaisina rekrytointikanavina. Varsinainen win-win-win-malli, kun korkeakoulukin on vielä saanut opiskelijansavalmistumaan.
Viimeisimpänä korkeakouluyhteistyön muotona on ollut vaikuttavuuden löytäminen laajemmalle joukolle pirkanmaalaisia teollisuusyrityksiä. Olemme yhdessä Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa hahmottaneet yhdeksi merkittäväksi tulevaisuuden osaamistarpeista kansainvälisen teollisen myynnin kehittämisen. Tähän kehitettiin tarvelähtöisesti täysin uusi koulutusohjelma, jonka avulla tavoitellaan myynnistä kilpailuetua suunnittelu- ja valmistusosaamisen rinnalle. Tämä ohjelma on hyvä esimerkki siitä, kuinka joustavasti ja nopeasti joukko yrityksiä voi korkeakoulun kanssa yhdessä tehdä tänä päivänä osaamistarpeiden ennakointia ja kehittää mahdollisen täsmälääkkeen.
Korkeakouluyhteistyö on meille perheyrityksille suuri ja usein hyvin kustannustehokas mahdollisuus täsmälääkkeeksi osaajapulaan. Lisäksi se tarjoaa tilaisuuden tuoda yhtiöihimme uudenlaista ajatuksia, joihin avoimesti suhtautumalla voimme keksiä uusia tapoja kehittää toimintaa ja uusiutua.
Yliopistoyhteistyön aloittaminen ja tekeminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Jos kokemusta tämän tekemisestä ei ole, niin oikean tutkinto-ohjelman tai yhteyshenkilön löytäminen voi olla vaikeaa, korkeakoulun tarjontaa ei ole selkeää hahmottaa, opinnäytetöiden ohjaamisen voi ajatella vievän liikaa aikaa ja tutkimuspalveluiden ostaminen voi olla kallista. Onneksi viime aikoina korkeakoulut ovat havahtuneet yhteistyön haasteisiin ja ainakin Tampereella on korkeakouluyhteisön palveluiden keskittäminen ja paketointi ottanut harppauksia eteenpäin. Opinnäytetöiden ohjaus-ta kannattaa ajatella laajempana panostuksena, jos uskoo sen kehitysja rekrytointimahdollisuuksiin. Se on parhaimmillaan myös erinomainen mahdollisuus uudenlaiseen johtamiskokemukseen ja tavallista pidempään työhaastatteluun.
Tuotekehityksen ja palveluiden hinnoittelu on nykyisten hinnoittelumallien mukaisena minusta kallista, ja tässä ainakin meille on tullut avuksiainoastaan kustannusten jakaminen. Tässä hyvänä tukena ovat Business Finlandin ja ELY-keskusten kehitysohjelmat. Korkeakouluilla itsellään on usein erittäin hyvää osaamista avustushakemusten tekemisestä ja tätä kannattaa hyödyntää.
Korkeakouluyhteistyön monipuoliset mahdollisuudet ovat meille perheyrityksille suuri ja usein hyvin kustannustehokaskin mahdollisuus täsmälääkkeeksi syvenevään osaaja- ja osaamispulaan. Se on myös erinomainen mahdollisuus tuoda yhtiöihimme uudenlaista ajatuksia, joihin avoimesti suhtautumalla voimme keksiä uusia tapoja kehittää toimintaamme ja uusiutua.
_________________________________
Kirjoittaja Aleksi Arpiainen on Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n
toimitusjohtaja. Lisäksi hän on Perheyritysten liiton
hallituksen jäsen ja OPI- työryhmän puheenjohtaja.
Opi
