Perhesäätiö yhteiseksi hyväksi

Maailma tuntee Rockefellerit, Carnegiet ja Gettyt monista syistä. Historiankirjoihin he ovat jääneet hyväntekijöinä yleishyödyllisten säätiöidensä vuoksi. Suomessa tunnemme muiden muassa Wihurit, Aaltoset ja Serlachiukset samoista syistä – ensin oli liiketoimintaa, sitten tahtoa tehdä karttuneella varallisuudella jotain yhteiseksi hyväksi.  

Suomessa on 2 700 rekisteröityä säätiötä, joilla kaikilla on erilainen perustamishistoria, tavoitteet ja toimintatavat. Kaikkia yhdistää kuitenkin hyödyllinen tarkoitus: toiminta yhteiseksi hyväksi, eikä jonkin tahon omaksi eduksi.  

Jaamme säätiöt karkeasti toiminnallisiin ja apurahasäätiöihin. Näistä ensimmäiset toteuttavat tarkoitustaan toimintansa kautta kuten ylläpitämällä vanhainkoteja. Jälkimmäiset puolestaan toteuttavat tarkoitustaan tukemalla erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita kuten (apu)rahoittamalla tieteen- ja taiteentekijöitä tai kansalaistoimintaa.  

Lahjoittajan tahto on ikuinen 

USA:ssa arvioidaan, että  jopa puolet maan säätiöistä ovat perhesäätiöitä (family foundation). Käsite ei ole juridinen. Perhesäätiön alkupääoman on lahjoittanut tietty suku tai yksi tai useampi sen jäsenistä. Lisäksi vähintään yksi perheenjäsen on säätiön johtajana, hallituksen jäsenenä tai muussa luottamustehtävässä. Tyypillisesti säätiössä toimii alkuperäisen lahjoittajan jälkeläisiä toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.  

Vastaavilla kriteereillä Suomessakin on lukuisia perhesäätiöitä, mutta meillä perheen sijaan korostuvat säätiön säännöt. Niissä määrätään säätiön nimen ohella mihin ja miten säätiön rahat on käytettävä sekä miten säätiön hallitus nimitetään. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyy säätiön säännöt, ja verottaja määrittelee toiminnan yleishyödyllisyyden.   

Oman säätiön saa perustaa lain mukaan 50 000 euron pääomalla, mutta sen tuotoilla ei kovin kestävää toimintaa synnytetä. Oman uuden säätiön perustamispääoman kannattaisikin olla useampia miljoonia euroja, jotta toiminnalla olisi vaikuttavuutta.  

Toinen  lahjoittamisen malli on oma nimikkorahasto. Lahjoittajan tai tämän perheenjäsenen nimeä kantava rahasto toimii emosäätiön alla, jolloin suuruuden ekonomia tuo monia etuja. Jo olemassa olevat säätiöt saavatkin vuosittain lahjoituksina kymmeniä miljoonia euroja kohdennettavaksi monenlaisiin tarkoituksiin. 

Miksi lahjoittaa tai perustaa oma säätiö? 

Yksi suomalaisista perhesäätiöistä on vuonna 2014 perustettu Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kiteyttää säätiön perustamisen syyt osuvasti: ”Säätiössä suvun ja perheen perinne yhdistyy lainsäädännöllisesti ja verotuksellisesti tarkoituksenmukaiseen tapaan osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Suomessa säätiön kautta pystyy toimimaan fiksulla tavalla tärkeitten asioiden hyväksi.”  

Tutkimusten mukaan anteliaisuuden vahvin motiivi on lahjoittamisesta seuraava lisääntynyt onnellisuus. Säätiöt ovat ainoita omistajia, joiden sijoitustoiminnasta saadut tuotot hyödyttävät muita kuin sijoittajaa itseään. Yksityisten säätiöiden tuki lisää tieteen, taiteen ja kansalaistoiminnan rahoituksen määrää ja vaihtoehtoja. Säätiö on hyvä tapa osallistaa myös perheenjäseniä: toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat asiantuntijoina aikaansa ja osaamistaan. 

Ikuisiksi perustetut säätiöt ja nimikkorahastot takaavat lahjoittajiensa tahdon toteutuvan niin tänään kuin huomenna. Tuhansiin säätiötarinoihin kiteytyy kaikki inhimillinen kauneus – kertovathan ne ihmisen pohjattomasta halusta tehdä maailmasta parempi paikka elää. 

Kirjoittaja on Säätiöt ja rahasto ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. Järjestö on apurahajakajien etujärjestö, jonka  207 jäsentä tukee yli 0,5 mrd € yhteistä hyvää vuosittain. 

. 

10 esimerkkiä kotimaisista ”perhesäätiöistä” 

• August Ludvig Hartwallin Säätiö 

• Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö 

• Erkki Paasikiven säätiö 

• Eva Ahlströmin Säätiö 

• Marjatta ja Eino Kollin säätiö 

• Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö 

• Tiina ja Antti Herlinin säätiö 

• Waldemar von Frenckells stiftelse 

• Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiö 

• Weisell-säätiö 

Faktoja säätiöistä Suomessa 

• Vanhimmat edelleen toimivat rahastot jo 1700-luvulta. 

• Suomessa 2 700 rekisteröityä säätiötä (sr), joista noin 800 apurahasäätiötä. 

• 2010–2019 perustettu 355 uutta säätiötä. 

• Tietyillä tieteen- ja taiteenaloilla säätiörahoituksella on jo ratkaiseva merkitys, erityisesti lääketieteessä. 

• Säätiön hyvä hallinto ja Hyvä säätiötapa ohjaavat toimintaa. 

• Säätiölaki uudistettiin 2015 tavoitteena parantaa säätiöiden toimintaedellytyksiä. 

• Säätiöiden arvioitu tasevarallisuus on yli 20 mrd €.