Uutishuone / Asiantuntija-artikkelit

Resilienssin avulla ratkaisuja kriisitilanteeseen

Kirjoittanut Lotta Mäki-Punto

Julkaistu 05.08.2020

Muutoskyvykkyys eli resilienssi on kykyä kohdata muutoksia ja selvitä niistä. Koronakevään myötä resilienssi on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Yrityksiä valmentava Eva Wathén purkaa muutoskyvykkyyden ominaisuuksiin, joita jokainen voi omassa työssään soveltaa.

Korona on asettanut yrittäjille uuden, ennennäkemättömän haasteen. Samaan aikaan kun liiketoimintaa yritetään viedä eteenpäin, epävarmuus kuormittaa yrityksiä. Muutoksen keskellä punnitaan sekä yrityksen että omistajan resilienssi.

”Resilienssi on kykyä kohdata muutos ja ponnahtaa mahdollisimman nopeasti takaisin tuottavaan normaalitilaan. Resilienssin avulla voi selviytyä vastoinkäymisistä tai jopa hyödyntää ne uutena liiketoimintana tai henkilökohtaisena kasvuna”, kertoo Bravemotionin Eva Wathén.

Eva Wathén valmentaa ja muutosjohtaa yrityksiä, organisaatioita ja yksityishenkilöitä yhdessä yrityskumppaninsa Tuija Janakan kanssa. He perustivat Bravemotionin vuonna 2018. Wathénin ja Janakan kantava ajatus oli jo silloin, että muutos on status quo – asia, johon kaikkien olisi hyvä varautua.

Seuraavaksi Eva Wathén purkaa resilienssin ominaisuuksiin, joita jokainen perheyrittäjä voi soveltaa kriisitilanteessa. Näitä ominaisuuksia Eva kutsuu muutosmuskeleiksi.

Positiivisuus – lasi täynnä -ajattelu avaa oven mahdollisuuksille

 Jos yrityksen johtaja ei luota omiin kykyihinsä tai siihen, että muutoksesta selvitään, ajattelu heijastuu pian koko lähiyhteisöön.

”Johtajana on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa työntekijöiden on helppo tulla kuulluksi, ymmärtää roolinsa ja hyödyntää vahvuuksiaan. Etenkin muutoksen hetkellä tulee luottaa omiin kykyihin ja valaa luottamusta koko organisaatioon.”

Resilienssiin vaikuttavat olennaisesti luontaiset persoonallisuuspiirteet, kuten taipumus positiivisuuteen. Näitä ominaisuuksia voi ja kannattaakin pyrkiä kehittämään.

”Kaikki lähtee omasta lasi täynnä -ajattelusta. Jos kriisitilanteessakin keskittyy tilanteen hyviin puoliin, alkaa mahdollisuuksia nähdä eri tavalla”, Wathén sanoo.

Wathénin mielestä koronan aikana on ollut mielenkiintoista nähdä, miten toiset yritykset hyödyntävät kriisin uusien liiketoimintamallien avaamiseen ja toiset lamaantuvat.

 Keskittyneisyys – hiljennä häly ja keskity tavoitteisiin

Resilientillä yrityksellä on koko ajan käsi pulssilla eli ymmärrys siitä, mitä yrityksessä parhaillaan tapahtuu ja mihin maailma on menossa. Keneen pitäisi vaikuttaa ja ketä kuunnella?

”Johtaja-asemassa, on se sitten politiikassa tai yritysjohdossa, kohtaa aina arvostelua. Silloin kannattaa pitää kirkkaasti mielessä juuri sen hetken omat prioriteetit ja fokusalueet, ja viestiä niistä selkeästi koko henkilöstölle.”

Ihan jokainen työntekijä voi hyödyntää priorisointia arjessaan ja vaikka konkreettisesti kirjoittaa tavoitteet ylös: nämä tehtävät minun tulee tehdä tänään, jotta voin hyvin.

Joustavuus – punnitse sudenkuopat ja luota tukiverkostoon

 Resilienttiin ajatteluun liittyy tiiviisti riskienhallinta. Joko tai -ajattelun sijaan kannattaisi suosia mitä jos -kulmaa: mitä yrityksessä tehdään, jos jokin asia menee pieleen?

Eva Wathénilla on strategioiden miettimiseen yllättävä vinkki.

”Voi kannustaa jotakuta yrityksestä olemaan se tuomiopäivän pasuuna, joka rohkeasti kyseenalaistaa ja kysyy, mitä tehdään, jos kaikki menee pieleen. Kysymykset tulisi ottaa rakentavalla tavalla vastaan, jotta riskejä voidaan ennakoida”, Wathén ehdottaa.

Lisäksi kannattaa ottaa monipuolisesti kaikki hyöty irti saatavilla olevasta avusta ja verkostoista.

”Hyvät hallitukset ja perheyrityksen ulkopuoliset avainhenkilöt ovat tällä hetkellä todella tärkeitä. Kannustan kuuntelemaan näitä tukiverkostoja ja olemaan yhteydessä hyvin monenlaisiin tahoihin, kuten Perheyritysten liittoon tai EK:on. Apua on tällä hetkellä saatavilla paljon”, Wathén sanoo.

 Järjestelmällisyys – selkeällä suunnitelmalla takaisin normaalitilaan 

”Järjestelmällisyys koronatilanteessa on käytännössä sitä, että mietitään miten yrityksen toimintaa lähdetään käynnistämään uudelleen”, Wathén kertoo.

Rajoitusten purkua mietittäessä tulisi päättää ainakin, missä järjestyksessä, keitä hyödyntäen ja millä nopeudella suunnitelma toteutetaan. Omasta suunnitelmasta pitää viestiä selkeästi muillekin.

”Suunnitelmaan tulisi aina palata silloin, kun on edetty jotenkin. On tärkeää kertoa, että suunnitelma toimii – ja jos ei toimi, niin kertoa sekin ja sen syyt.”

Proaktiivisuus – rohkeasti liikkeelle!

Yrityksillä, jotka pystyvät ketterästi kohtaamaan muutoksen, on paremmat mahdollisuudet selvitä kriisistä kuin heillä, jotka jäävät tuleen makaamaan. Wathénin mukaan perheyrityksissä päätöksenteko on monesti nopeaa, sillä omistaja on lähellä. Läheisyys tekee niistä luontaisesti ketteriä ja resilienttejä.

”Muutostilanne vaatii nopeaa reagointia. Yrityksen kannattaa miettiä vaihtoehtoisia toimintamalleja, punnita niihin liittyvät riskit ja sitten lähteä ripeästi liikkeelle. Tekeminen opettaa!”, Wathén rohkaisee.

 

Kirjoitus on julkaistu Perheyritys-lehden 2/2020 numerossa

Tuija Janakka (vas.) ja Eva Wathén valmentavat yrityksiä valmistautumaan muutokseen resilienssin avulla.

Asiasanat
Työelämä Yrittäjyys Korona
Tilaa uutiskirjeemme tästä