Uutishuone / Asiantuntija-artikkelit
Suomessa pitäisi rohkeammin ihailla pitkäjänteistä yritystoimintaa
Kun valtion kassa on alkanut kyykätä, verotulojen julkaisupäivään on alkanut kasvaa pelkän kateusaspektin lisäksi kiitollisuuskulma. Nyt ymmärretään, että velkaantumalla ei valtion menoja hoideta. Kaikki yrityskauppamiljonäärien tahkoamat verotulot ovat enemmän kuin tervetulleita paikkaamaan valtion pohjatonta kassaa.
HS nosti pääkirjoituksessaan 9.11.2023 esille viime vuoden yrityskauppamiljonäärit ja toivoi, että he olisivat saaneet yritykset myydessään vieläkin enemmänkin tuloja eli olisivat malttaneet myydä yrityksensä myöhemmin ja arvokkaampina.
Pääkirjoituksessa kiinnitettiin osuvasti huomio siihen, että Suomessa pääomamarkkinat ovat heppoiset, eikä niitä, jotka tarjoaisivat uskoa, rahaa ja osaamista nuorten yritysten kansainvälistymispyrkimyksiin ole riittävästi. Vaikka vaurautta yrityskaupoista syntyykin, ei oppi kansainvälistymisestä ja omistajaosaamista yritykset alkuvaiheessa myymällä lisäänny.
Tässä Suomella on peiliin katsomisen paikka. Siinä missä Suomessa on keskitytty tuloerojen kaventamiseen, Ruotsissa on ymmärretty pääomien kasaantumisen kansantaloutta vahvistava vaikutus. Ruotsissa on merkittävästi enemmän heitä, joilta riittää vaurautta sijoitettavaksi aloittelevaan yritystoimintaan ja omistamisen oppeja ammennettavaksi untuvikoille.
Suomessa pitäisi rohkeammin ihailla pitkäjänteistä yritystoimintaa, josta verotulot kertyvät vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen saatossa maamme hyvinvoinnin hyväksi. Näissä yrityksissä opit maailmanvalloituksistakin on erilaisissa suhdanteissa koeteltu.
Yrityksen myyminen ulkomaille ei saisi olla houkuttelevampaa kuin sen liiketoiminnan kasvattaminen suomalaisessa omistuksessa sukupolvelta toiselle. Tällä hallituskaudella on lupa odottaa, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kotimaisen omistajuuden vahvistamisesta toteutetaan ja tunnistetut epäkohdat korjataan.
