Kuumankin raudan voi jättää takomatta
Uupuminen ei välttämättä vaadi addiktiota. Hellstén sanoo, että monet yrittäjät pyrkivät usein huonoina kausina, oli taustalla sitten suhdanne tai mikä muu syy hyvänsä, parantamaan tilannetta tekemällä aina vain vähän enemmän töitä. Silloin syntyy oravanpyörä, jossa pitenevät päivät muuttuvat piteneviksi viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi.
Välillä kuulee vitsailtavan, että yrittäjä tekee 80-tuntista työviikkoa siksi, ettei tarvitsisi tehdä 40:ää työtuntia. Kaltiainen uskoo joidenkin ikään kuin olettavan, että valtavat työmäärät ovat vääjäämätön osa yrittäjyyttä.
“Jos motivaation lähde on se, että yrittäjän nyt vain kuuluu tehdä 80 tunnin työviikkoa, mutta työ ei tuota iloa, intoa tai energisyyttä, on aika pysähtyä pohtimaan tilannetta.”
Uusitalo-Arola huomauttaa joidenkin uuvuttavan itsensä työnteolla ajatellen, että rautaa on toimeentulon vuoksi taottava silloin, kun se on kuuma. Hän korostaakin liiketoimintaosaamisen ja ennakoinnin tärkeyttä. Kun suvantovaiheisiin voi varautua etukäteen ja yrityksen taloutta voi suunnitella, epävarmuuden aiheuttamaa stressiä voi lieventää faktoilla eikä kahmimalla kaikkia mahdollisia töitä.
“Yrittäjän on johdettava erikseen itseään ja yritystä ja muistettava, että itse ihmisenä on eri asia kuin yritys. Jos yritys kaatuu, se ei tarkoita, että itsekin kaatuu. Jos taas yrityksellä menee hyvin, itsellä ei välttämättä automaattisesti mene hyvin.
Perheyritys voi olla voima tai taakka
Työuupumuksen oireet ovat yrittäjillä toki samat kuin kenellä tahansa: kireys, ärtyisyys, elämänilon menettäminen, väsymys, työn ajatteleminen taukoamatta sekä kognitiivinen ja tunne-elämän kapeutuminen. Palkkatöissä käyvän oireet saatetaan huomata ensin kotona, mutta perheyrityksissä koti ja työ ovat tavallista läheisemmissä tekemisissä.
Perheyrityksessä uupumus voi olla helpompi ottaa esiin – tai sitten ei. Uusitalo-Arola sanoo, että perheen kanssa työskentely voi olla yhtä lailla voimavara kuin kuormitustekijäkin.
“Voi olla, että perheenjäsenet huomaavat käytöksen muutokset nopeammin, mutta voi olla niinkin, että perheen kulttuuri on sellainen, että töitä tehdään aina eikä oireita tunnusteta, vaikka ne huomattaisiinkin.”
Hellsténkin painottaa, että perheitä on monenlaisia. Jos välit perheenjäsenten kesken ovat mutkattomat, lähipiiri huomaa muutokset käytöksessä todennäköisesti nopeammin ja voi puuttua asiaan ennen kuin tilanne äityy pahaksi.
Kaltiaisen mukaan ulkopuolisen voi joskus olla vaikea erottaa, milloin kyse on työholismista ja milloin työn imusta. Esimerkiksi työtehtävästä irtautumisen vaikeus voi olla pakkomielteisyyttä tai yksinkertaisesti intoa. Työholismin kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin selkeä varoitusmerkki.
“Työn imussakin olevan hyvinvoinnille on tärkeää elää kokonaista elämää, jossa on onnea tuottavia asioita myös työn ulkopuolella ja jota on syytä vaalia sekä oman että läheisten hyvinvoinnin takia.”
Kuuntelevat korvat ovat kullanarvoiset
Oli lähellä sitten perheenjäseniä, työkavereita tai vaikkapa ystäviä, Hellsténin mielestä tärkeintä on se, että yrittäjällä on joku taho, jolle puhua luottamuksellisesti yritykseen liittyvistä asioista. Siksi Suomen Yrittäjillä on tarjolla matalan kynnyksen apua ja vertaistukea jaksamisongelmien kanssa painiville yrittäjille. Esimerkiksi Helsingin Yrittäjien Vahva yrittäjyys -hankkeessa panostetaan talousosaamiseen hyvinvoinnin osana.
Myös Uusitalo-Arola kannustaa vertaistuen pariin. Hänen mielestään yrittäjäjärjestöillä on olennainen rooli vertaiskokemusten tarjoajina ja ratkaisuvaihtoehtojen tuojana. Jos ihmisen pää on huolesta jumissa ja töitä on liikaa tai liian vähän, hädän keskellä hyvää tarkoittavat neuvot eivät välttämättä vakuuta.
“Uupunut ei välttämättä ole vastaanottavaisimmassa tilassa. Ajattelen, että vertainen on kaikista uskottavin taho”, Uusitalo-Arola sanoo.
Yrittäjien uupumisriskiä kasvattaa asiantuntijoiden mukaan sekin, että toisin kuin palkansaajilla, yrittäjillä ei välttämättä ole työterveyshuoltoa ja sen ennaltaehkäisevää voimaa. Hellstén toivoisikin, että yrittäjät sairauksien hoitamisen ohella muistaisivat myös ennaltaehkäisyn tärkeyden. Näin myös työstä tulee terveyttä edistävä, ei sitä haittaava tekijä.
Kirjoitus on julkaistu Perheyritys-lehdessä 2/2020