Mitä kaikkea vastuullinen sijoittaminen on - rautalangasta väännettynä

Olen työni kautta seurannut vastuullisen sijoittamisen kehitystä jo yli 20 vuotta. Vastasin pitkään SEB:n varainhoidon instituutioasiakkaista ja asiakkainani oli Suomen vaativimpia asiakkaita, jotka monet olivat myös vastuullisen sijoittamisen eturintamassa. Ruotsalaisomisteisen SEB:n yrityskulttuurissa vastuullisuus oli myös vahvasti läsnä ja juuri vastuullisen sijoittamisen puolella jonkin verran Suomea edellä. Nyttemmin ero on kyllä kaventunut. Olen myös pyrkinyt edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä muissa rooleissani - sekä säätiösektorin hallitustyöskentelyssä ja sijoitustoiminnassa että sukuyhtiö Ahlström Capitalin luottamustehtävissä.

Periaatteet 
Vastuullisen sijoittamisen periaatteet saivat määritelmänsä vuonna 2006, kun YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet julkistettiin. Samalla syntyi myös pohja terminologialle, joka ankkuroitiin kirjainyhdistelmän ESG:n ympärille (Environment, Social, Governance).

ESG -sijoittamiselle ei ole luotu yhtä yleispätevää määritelmää, mikä toisaalta vaikeuttaa vertailtavuutta ja luo tarpeen vastuullisuustarkasteluun erikoistuneille asiantuntijoille ja konsulteille. Tässä mielestäni tärkeimmät asiat, jotka vastuullisesti sijoittavan tai sitä suunnittelevan pitäisi hallita.

Ympäristövastuu käsitetään hyvin laajasti. Mittareita on monia. Voidaan esimerkiksi mitata yrityksen hiilidioksidipäästöjä tai tuotantoprosessin vaikutuksia vesistöön, kaatopaikkajätteisiin ja ilmastoon. Näitä tuloksia voidaan verrata saman toimialan muihin toimijoihin. 
Mittareilla voidaan selvittää, kuinka yritys aikoo pienentää ympäristövaikutuksia joko tuotannossa tai tuotteiden kierrätyksessä. 

Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu laaja kirjo asioita kansainvälisoikeudellisista ihmisoikeuksien määritelmistä aina työtapaturmiin, palkkaukseen, henkilökunnan hyvinvointiin ja tasa-arvoon. 

Hyvän hallintotavan toimivuus ja oikeudenmukaisuus on kolmas ESG-kriteeri, jossa erityisesti naisten ja miesten tasavahva edustus yrityksen hallinnossa on korostunut viime vuosina.

Aktiivinen omistajuus
Sijoittaja tai omistaja voi myös toteuttaa vastuullisuuttaan vaikuttamalla ja osallistumalla yhtiökokouksiin, vaikuttamalla yrityksen hallituksessa tai nimitysvaliokunnassa. Puhutaan aktiivisesta omistajuudesta, jossa omistaja tuo esille omat vastuullisuusnäkemyksensä. Aktivismin tavoitteena on vaikuttaa yrityksen strategiaan ja viime kädessä operatiiviseen toimintaan. 

Vastuulliset osakerahastot 
ESG-sijoittaminen on vaikuttanut erityisesti osakesijoittamiseen. Sijoittajan tarpeisiin on luotu kirjava joukko vastuullisen sijoittamisen rahastoja, joita on sekä aktiivista osakevalintaa tekeviä että passiivisia.

Poissulkeva valinta ja positiivinen seulonta
Poissulkemisella tarkoitetaan tiettyjen toimialojen yritysten poissulkemista osakesalkusta. Ei-toivottuja voivat olla esimerkiksi alkoholi- ja tupakkateollisuus, aseteollisuus, uhkapelit, fossiilinen energiantuotanto tai aikuisviihde.
Positiivisessa seulonnassa valituilla kriteereillä suoritetaan vastuullisuusarviointi ja sijoitukset ohjataan valikoituneisiin yrityksiin. 
Käytännössä monet sijoittajat ja salkunhoitajat yhdistävät sekä poissulkevaa valintaa että positiivista seulontaa.

ESG-sijoittaminen ei ole sama kuin eettinen valinta
Useimmiten ESG-sijoittaminen on sijoittamista hyvän vastuullisuuspisteytyksen saaneisiin yrityksiin. Siinä ei ole kuitenkaan kysymys eettisestä valinnasta, vaan yrityksen arvonmuodostuksen laajemmasta tarkastelusta. ESG-tarkastelu tuo sijoituspäätöksen tekoon uuden ulottuvuuden, joka ei tuijota pelkästään tilinpäätöksiin ja kassavirtoihin. Parhaimmillaan ESG -tarkastelu testaa yrityksen toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn tulevaisuuden toimintaympäristössä. ESG -näkökulmien huomioiminen on siis viime kädessä myös riskien hallintaa. Pitkällä aikavälillä vastuullisuus laskee riskiä.

Moni sijoittaja haluaa myös katsoa ’kulman taakse’ ja yrittää löytää ne kriittiset kilpailutekijät, jotka eivät vielä näy yrityksen arvostuksessa. Esimerkiksi: 
* Kestääkö yrityksen toimintamalli tai toimiala tulevaisuuden odotukset ja paineet?
* Onko olemassa vaara, että osa yrityksen toiminnasta ei enää tulevaisuudessa ole sijoittajia kiinnostavaa?
* Vaikuttaako tulevaisuuden ympäristölainsäädäntö yrityksen toimintaedellytyksiin? 
* Miten kuluttajien/ asiakkaiden käyttäytyminen mahdollisesti muuttuu? 
* Onko covid-19 vaikuttanut yrityksen toimintaympäristöön pysyvästi? 
* Mitä uusia mahdollisuuksia vastuullisuus ja kestävä kehitys tarjoavat yritykselle?

Tuntuu luontevalta, että sekä sijoittaja että yksittäinen yritys tai yrittäjä tavoittelevat tilannetta, jossa yhdistyy vastuullisuus, vahva tulevaisuuteen katsova toimintamalli ja liiketoiminta. 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (UN Sustainable Development Goals, SDG) on alun perin luotu valtiollisten tavoitteiden työkaluksi. Yritykset ovat kuitenkin ottaneet nämä 17 tavoitetta omakseen. Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta – ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. 

Monet yritykset raportoivatkin jo nyt talouslukujensa lisäksi ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta tärkeitä tunnuslukuja. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tuovat tavoitteenasetteluun konkretiaa ja selkeyttävät viestintää. Tavoitteet ovat vahvasti linkittyneet toisiinsa. Esimerkiksi hyvä koulutus (SDG 4) lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa (SDG 5) ja hyvää terveyttä ja hyvinvointia (SDG 3). Vastaavia yhteyksiä löytyy myös ympäristötavoitteista ja taloudellisen kestävyyden puolelta. Vain kannattava yritys voi pitkässä juoksussa olla vastuullinen ja panostaa kestävään kehitykseen.

Miten sitten valita mihin sijoittaa? 
Luontevalta tuntuva lähestymistapa on riippuvainen toimijasta. Yksittäinen sijoittaja voi vapaasti valita ”mihin uskoo” ja siitä lähteä rakentamaan omaa vastuullisen sijoittamisen strategiaansa ja sen mukaista sijoitussalkkua. Oma lähestymistapani lähtee siitä, että salkunhoitajan tai rahastonhoitajan pitää olla UN PRI -allekirjoittaja eli sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (ESG). Tämä on ikään kuin hygieniatekijä. 

Suosin ns. ”core-satelliitti -strategiaa”, jossa salkun ydin muodostuu hyvin hajautetuista rahastosijoituksista ja vähälukuisesta määrästä yksittäisiä yrityksiä. Salkun ytimen tehtävä on tarjota riittävän ennustettava tuottokehitys suhteessa salkun vertailuindeksiin ja strategiaan. Strategiaan lisättävät satelliittisijoitukset toimivat ikään kuin keihään kärkinä, joilla toteutetaan haluttua sijoitustyyliä, teemaa tai megatrendeihin perustuvaa osakevalintaa. Satelliittisijoitukset voivat olla esim. teemapohjaisia rahastoja (Clean Energy, Clean Tech tai Biotech), pieniin yrityksiin erikoistuneita rahastoja (Small Cap) tai vaikuttavuuteen pyrkiviä rahastoja (Impact Fund). Maailman megatrendejä kannattaa miettiä itse ja toteuttaa sitten omaa näkemystään satelliittisijoituksissa valittaessa. On hyvä muistaa, että hyvin hajautetun sijoitussalkun riski on pienempi ja tässä riskillä tarkoitan yleisen markkinan mukaisesta tuottokehityksestä poikkeamista. Erittäin konsentroitunut sijoitussalkku onkin sitten korostetusti riippuvainen yksittäisten yhtiöiden menestyksestä. Perhe yritysten omistajilla on monesti juuri tämä tilanne, mikä toisaalta kannustaa muussa sijoitustoiminnassa riittävän hajautuksen tavoitteluun.

Vertailuindeksit
Mikäli sijoittaja raportoi myös muille kuin itselleen esimerkiksi sijoitusyhtiön tai vaikka säätiön tapauksessa, miettisin ensin vertailuindeksiä eli salkun pitkän aikavälin rakennetta ja sitä myötä tuotto/riski -suhdetta. Suosin alueellisia yleisindeksejä, vaikka salkku olisikin rakennettu pitkälti valitulla vastuullisuus- tai kestävän kehityksen teemalla. 
Joku voi olla sitä mieltä, että näin verrataan ”omenoita päärynöihin”, mutta toisaalta saadaan myös vahvistusta sille, tuottavatko valitun vastuullisuusstrategian mukaiset sijoitukset yleisindeksiä paremmin. Tämä ei ole ehkä niin puhdasoppista, mutta toimii.

Vastuullisuus ja poissulkeva valinta
Poissulkeminen on mahdollista jo rahastovalintaa tehtäessä sekä valittaessa suoria osakesijoituksia. Vastuullinen sijoittaja voi sulkea pois esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tai tupakan ja alkoholin tuotannon. Sataprosenttista poissulkemista ei ehkä kannata lähteä hakemaan, vaan lähestyä asiaa pragmaattisesti. 

Hiilijalanjälkeä voi nykyään seurata salkunhoitajien raportoinnin avulla varsin helposti. Seuranta ja raportointi kehittyvät koko ajan ja kärsivällisyys useimmiten palkitaan. Tärkeintä on vastuullisuuteen sitoutuminen ja sen vaiheittainen toteuttaminen omassa sijoitustoiminnassa.

Osakesijoittamisen kultaisia sääntöjä 
Pitkän aikavälin riskitason valitseminen on sijoittajan ensimmäinen tehtävä myös vastuullisessa sijoittamisessa. Sijoittajan suurin riski on pitkän aikavälin strategiasta poikkeaminen. Tämä pätee erityisesti osakesijoittamiseen, joka tilastollisesti tuo pitkässä juoksussa parhaan tuoton.

Vastaavasti osakeriskin voimakas hetkellinen keventäminen voi johtaa merkittäviin osaketuottojen menetyksiin, jos ajoitus ei osu oikeaan ja kurssiliikkeet ovat isoja. Monesti myydyt osakkeet ostetaan myöhemmin kalliimmalla takaisin, kun huomataan, että osakemarkkina onkin vahvempi kuin odotettu. Tämä lienee monelle sijoittajalle tuttu tilanne koronaepävarmuuden vallitessa ja osakekurssien jatkaessa nousuaan.