2021 jääköön vuodeksi, jolloin toivo voittaa pelon
Viime vuonna olisin vielä kirjoittanut tässä vaiheessa tammikuuta, että olemme palanneet työpaikoille. Mutta tänä vuonna moni ei ole palannut. Etätyöt jatkuvat, usealla jo maaliskuusta saakka.
Toivoa tälle vuodelle tuo se, että kauan kaivatut rokotukset ovat jo käynnissä. Julkisen terveydenhuollon varaan rakennetun rokotusprosessin ja EU:n varaan rakennetun rokotteiden hankkimisen on pakko onnistua.
Koska väestö pitää saada rokotettua riittävän kattavasti ja mahdollisimman nopeasti, tarvitsemme rokottamiseen mukaan myös työterveyshuollon. Siitä syntyvät kulut pitää korvata yrityksille, jotka hoitavat työntekijöidensä rokotukset työterveyden kautta.
Jokainen päivä ennen riittävää laumaimmuniteettia on hukkaan heitetty. Kun korona hellittää, käynnistyy koronan takia patoutunut kasvu. Sitä tarvitsevat yritykset mutta ennen kaikkea Suomen hyvinvointi.
Iso-Britanniasta levinnyt, helposti tarttuva virusmuunnos ja muut muunnokset pelottavat. Matkustamista Iso-Britanniasta Suomeen on rajoitettu. Siitä huolimatta variantti on päässyt leviämään. Siksi Suomessa pohditaan taas koronarajoituksia, erityisesti Virosta tulevien matkustajien testaamista satamissa. Muitakin tiukennuksia voi olla tulossa. Myös virusmuunnoksiin rokotukset ovat avainasemassa, koska rokotukset näyttäisivät tehoavan myös niihin.
Suomi on reagoinut epidemiaan suojaamalla työpaikkoja. Eduskunta teki konkurssilainsäädäntöön viime vuonna väliaikaisia muutoksia, joilla velkoja-aloitteiset konkurssit estettiin tammikuun 2021 loppuun saakka. Ensi kuun alusta velkoja-aloitteinen konkurssi tulee siis jälleen mahdolliseksi.
Juridisin termein helpotukset ovat tarkoittaneet seuraavaa: kun konkurssiuhkainen jättää maksukehotuksen noudattamatta, muodostuu maksukyvyttömyysolettama, ellei velallinen ole 30 päivän kuluessa maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Ennen koronahelpotuksia velallisella oli vastaavasti viikko maksuaikaa.
On normaalia, että yrityksiä menee konkurssiin ja uusia yrityksiä syntyy. Ilman koronan aiheuttamaa poikkeustilannetta konkursseja olisi tullut viime vuonna enemmän kuin niitä nyt korona-aikana tuli. Alkuvuodesta näemme siten myös niitä konkursseja, jotka olisivat tapahtuneet ilman koronaa jo viime vunna.
Suomi voi tässä tilanteessa menettää paljon myös yrityksiä, joilla on potentiaalia palata elinvoimaisiksi kriisin jälkeen. Velkojan ja velallisen välinen vuoropuhelu on siksi säilytettävä. Tavoitteena on, että konkurssi vältetään koronan väistymiseen asti, kun yritys on taas elinkelpoinen ja tuottava.
Myös valtiolla on tärkeä rooli. Sen on valmistauduttava tekemään nopea päätös kustannustuen uudesta hakukierroksesta ja sen jälkeen avata haku joutuisasti.
Vuosi 2021 näyttää meille siis toivoa ja pelkoa. Pelkkä toivominen ei riitä. Toiveiden tueksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Tässä kriittisimmät:
- Riittävä määrä rokotteita
- Sujuva rokottamisprosessi: julkisen terveydenhuollon ja työterveyden resurssit yhdistettävä
- Käsihygienian, kokoontumisrajoitusten ja maskisuositusten noudattaminen – ja jäämme kotiin, kun lieviäkin flunssan oireita.
- Toimiva vuoropuhelu velallisen ja velkojan välillä. Kaikille paras lopputulos on elinkelpoisten yritysten auttaminen koronan yli
- Tarvittavat koronatukipäätökset tehdään ja laitetaan täytäntöön tarvittaessa nopeasti.
Korona