Hallitusohjelmassa myös työperäistä maahanmuuttoa palvelevia uudistuksia
Hallitusohjelman mukaan työperäisesti maassa oleskeleva EU-alueen ulkopuolinen henkilö voi vastaisuudessa olla enintään kolme kuukautta työttömänä. Mikäli tämä ajanjakso täyttyy, tulee maasta poistua. Kirjauksen on arveltu vaikuttavan korkeasti koulutettujen erityisosaajien ajatuksiin Suomeen asettumisesta.
Erityisosaajien työllistämistä ei saatavuusharkinta rajoita. Vähintään yhtä kipeästi Suomeen tarvitaan kuitenkin lisää sellaisten alojen työntekijöitä, joiden rekrytointia Suomeen rajoitetaan saatavuusharkinnalla. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että oleskelulupa voidaan myöntää EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle ainoastaan, jos tehtävään ei ole saatavilla tekijöitä Suomesta tai muista unionimaista.
Esimerkiksi kokit, siivoojat, lähi- ja sairaanhoitajat, kuljettajat, hitsaajat ja koneistajat eli ammattilaiset, jotka mahdollistavat tavallisen arjen ja palveluiden toimimisen ja vientiteollisuuden pyörien pyörimisen, kuuluvat kaikki saatavuusharkinnan piiriin.
Saatavuusharkinnasta ei tälläkään hallituskaudella valitettavasti luovuta, mutta on mahdollista, että muutamasta isosta epäkohdasta päästään eroon. Hallitusohjelmaan on nimittäin kirjattu, että työntekijä voisi vaihtaa työtehtävää saman alan sisällä tai jopa toiselle työvoimapula-alalle.
Hyvin toteutettuna tämä voi korjata ongelmat, jotka nykyinen säännöstö aiheuttaa. Nykytulkinnan mukaan työlupa oikeuttaa työskentelyn vain tietyssä tehtävässä, tietyllä maantieteellisellä alueella vuoden kerrallaan.
Työlupien tiukkarajaisuus on estänyt monen uutterankin työntekijän sosiaalisen nousun, koska työntekijää ei ole voitu ylentää kokista keittiömestariksi, tarjoilijasta vuoropäälliköksi eikä koneistajasta työnjohtajaksi vuosienkaan työskentelyn jälkeen.
Myöskin mahdollisuus siirtyä kokonaan toiselle työvoimapulalle esimerkiksi lisäkouluttautumisen turvin, on ollut epävarmaa.
Hallitusohjelman kirjaukset voivat hyvin taitavasti ja fiksusti toteutettuna tarjota ratkaisun näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että ulkomaalainen työntekijä voisi hyödyntää koko potentiaalinsa itsensä, perheensä ja koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Kun lisäksi työlupien käsittelyaikoja lyhennetään ja muuttokustannusten korvaamista työntekijälle helpotetaan, sujuvoituu Suomeen toivottavasti nykyisestä.
Suomeen muuttaneiden puolesta toivon, että keskustelua käydään myös näistä parannuksista. Uskon, että Suomeen työn perässä muuttaneita kiinnostaa enemmän Suomen tarjoamat mahdollisuudet kuin mitä työttömyys pelottaa.
Työelämä Verotus Yrittäjyys
