Haluamme jättää jälkeemme hyvää
Perheyritykset ovat rakentaneet tätä maata ja sen hyvinvointia monella tavoin. Omistajat ovat halunneet jättää yrityksen hyvässä kunnossa seuraavalle polvelle. Moni on myös halunnut vaikuttaa muulla tavoin edistääkseen lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Nykyisin puhutaan vaikutusten, impactien, tuottamisesta, kun kuvataan samaa asiaa.
YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta (Sustainable Development Goals) on myös yritysten laajasti käyttämä viitekehys omien vaikutusten arviointiin. Tavoitteet ovat maailmanlaajuisia sekä tarkoitettu valtioille, mutta myös iso joukko yrityksiä on omaksunut ne. Tavoitteiden värikkäät logot koristavatkin nykyisin monia vastuullisuusraportteja ja verkkosivuja.
Niiden huomioon ottaminen liiketoiminnassa on FIBS ry:n yritysvastuututkimuksen (2019) mukaan edelleen kasvussa: kahden vuoden takainen prosenttiosuus 1000:n suurimman yrityksen joukossa oli 32 prosenttia, tänä vuonna jo 52 prosenttia. Perheyrityksistä yli 80 prosentilla on saman selvityksen mukaan kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan.
Laajemman yhteiskunnallisen vaikutuksen mieltäminen osaksi perheyritysten toimintaa kumpuaa monessa tapauksessa omistajien tahdosta. Kun yritys on perheen ja suvun perustama ja eteenpäin luotsaama, myös mukana tuleva kehittämisvastuu tuntuu henkilökohtaiselta. Se ajaa eteenpäin miettimään, mitä minä ja yritykseni voisivat tehdä, ja mikä on se asia, mistä voin liiketoiminnan kehittämisen lisäksi tuntea henkilökohtaista ylpeyttä.
Perheyrityksille maine ja brändi ovat vahvin vastuullisuustoiminnan ajuri. Seuraavina tulevat asiakastyytyväisyyden lisääminen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistaminen. On ilahduttavaa huomata, että samaan aikaan kun halutaan ymmärtää liiketoiminnan laajemmatkin vaikutukset, vastuullisuudella nähdään olevan merkitystä myös yrityksen kilpailukykytekijänä. Tähän uskon itsekin.
Näen sen myös olevan vahvistumassa EU:n uuden Green Deal-ohjelman myötä: se tulee konkreettisilla askeleilla ohjaamaan kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuonna 2050. Poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännön muutoksilla halutaan antaa selkeä suunta myös yritysten kehittämis- ja investointipäätöksille, joiden rahoittamista puolestaan tullaa tukemaan esimerkiksi Sustainable Finance-ohjelmaan liittyvillä EU-asetuksilla.
Näyttää siltä, että 2020-luku tulee luomaan monenlaisia edellytyksiä kestävän kehityksen mukaiselle liiketoiminnalle. Näin täytyykin olla, sillä ilmastonmuutos on aikamme suuri uhka, joka käsistä riistäytyessään on jotakin sellaista, mitä emme edes halua ajatella. Paljon siteerattu lause ”There are no jobs on a dead planet” kuvannee tilannetta osuvasti. Silti en halua vaipua toivottomuuteen.
Toivon hartaasti, että työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tehdään edelleen. Toivon myös, että yritykset siinä tarkoituksessa uudistavat liiketoimintaansa ja tuottavat ratkaisuja aikamme polttavimpaan ongelmaan. Tällöin liiketoiminnalla on vahva merkitys, tällöin sillä on suuri vaikutus ja tällöin tulemme jättämään arvokkaan perinnön seuraaville polville.
Vaikutusten mittaaminen on usein hankalaa. Silti meistä jokainen sisimmässään tuntee, minkälaisen yhteiskunnallisen jäljen on jättämässä. Toivotan teille kaikille uutta menestyksen vuotta 2020 Eino Leinon sanoin:
Min verran meissä on lempeä, sen verran meissä on ikuista
sen verran meistä myös jälelle jää kun päättyvi päivä tää.
(Eino Leino: Hymyilevä Apollo)
