Lottokansan on aika siirtyä fiksumpiin vaurastumisen tapoihin
Suomalainen pitää edelleen todennäköisimpänä keinonaan rikastua lottovoittoa (39 %). Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kysely* tehdään vuosittain, eikä lottovoiton asema kyselyn kärjessä näytä horjuvan.
Usko lottoamiseen kertoo, kuinka todennäköisenä suomalaiset pitävät vaurastumista omalta kohdaltaan ja kuinka huonosti keinoja varallisuuden hankkimiseksi tunnetaan. Jos tähän ajatteluun ei saada muutosta, näyttää suomalaisten vaurastuminen kansakuntana varsin epätodennäköiseltä.
Onneksi uskoa ja tietoa vaurastumisen mahdollisuudesta voidaan muuttaa.
Osaamisvaje voi olla yksi syy, miksi niin moni suomalainen luottaa edelleen lottoamisen kaltaisiin epävarmoihin mahdollisuuksiin. Oikeusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaiden taloustaidot ovat heikoimmat. Lisäksi talousosaamista vertailevat kyselyt osoittavat, että suomalaisten talousosaaminen on selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Aalto-yliopiston omistajuuden professori Samuli Knüpfer on ryhtynyt opettamaan nuorille uudella Personal finance -kurssilla omien raha-asioiden hallintaa. Kurssin sisältöön kuuluvat esimerkiksi kuluttaminen, säästäminen, sijoittaminen, lainanotto, asunnon hankinta ja vakuuttaminen.
Suomalaisten on jo korkea aika päivittää sekä talousosaamisensa että talousajattelunsa vastaamaan nykyaikaa. Sijoittaminen osakkeisiin, rahastoihin tai jopa yrittäjyys ovat tutkitusti tehokkaampia tapoja kasvattaa vaurautta kuin sattumanvarainen lottoaminen. Edelleenkin suomalaisten rahoitusvarallisuudesta huomattava osa makaa matalakorkoisilla tileillä, kun naapurimaissamme sijoittaminen on jo arkipäivää.
Positiivista on, että nuoremmat sukupolvet ovat jo kääntäneet katseensa järkevämpiin keinoihin vaurastua. Alle 34-vuotiaista suomalaisista lähes puolet sijoittaa aktiivisesti osakkeisiin tai arvopapereihin, ja yrittäjyyden arvostus on vahvassa nousussa nuorten keskuudessa.
Jos Aalto-yliopiston opiskelijat kokevat henkilökohtaisen talouden kurssit tarpeellisiksi, niin mitä se kertoo talousoppien tarpeellisuudesta muulle väestölle? Peruskoulun, lukion, järjestöjen ja perheiden tulee panostaa nuorten henkilökohtaisten taloustaitojen kehittämiseen, jotta Suomen nuorista kasvaa fiksuja vaurastujia. On aika jättää hyvästit keltaisten numeropallojen tuomaan toivoon ja suunnata kohti kestävämpää taloudellista menestystä.
