Uutishuone / Blogit

Miksi joulurauha pitää julistaa joka vuosi uudelleen?

Kirjoittanut Jussi Lehtinen Partner, Head of Dispute Powerhouse, Dittmar & Indrenius

Julkaistu 12.12.2018

Meistä jotkut riitelevät työkseen. Me joudumme päivittäin todistamaan liike-elämän sopimussuhteissa ja yhteistyökuvioissa syntyviä konflikteja. Me näemme joka päivä, miten paljon liike-elämän erimielisyydet sitovat yhtiön resursseja.

Ne vievät fokuksen tuottavasta liiketoiminnasta, vievät valtavasti aikaa ja kuormittavat organisaatiota taloudellisesti. Lisäksi ne usein henkilöityvät organisaation sisällä, luovat mukana oleville kohtuutonta stressiä ja saattavat joskus jättää pysyvän jäljen myrskyn silmään joutuneiden elämään.

Miksi joulurauha siitä huolimatta pitää joka vuosi julistaa uudelleen? Miksei ihmisten ja yritysten välejä onnistuta pitämään kunnossa läpi vuoden?

Konfliktien takana on usein epäselvä tai tulkinnanvarainen sopimus. Joskus jo sopimusneuvotteluissa on onnistuttu kylvämään luottamusvaje osapuolten välille. Empatian puute neuvottelupöydässä lisää merkittävästi riidan syntymisen todennäköisyyttä. Omien etujen näkyvä ajaminen toisen osapuolen tarpeista piittaamatta ruokkii epäluottamusta osapuolten välille.

Luottamuspulan takana on yleensä pelko siitä, että meille tehdään vääryyttä. Jos luottamusta sopimusneuvottelujen aikana olisi rakennettu, yhtä sanaa koskeva myöhempi tulkintaerimielisyys ei automaattisesti tuottaisi sellaista ajatusta, että meille tehdään vääryyttä.

Erimielisyyksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa jo varhaisessa vaiheessa sopimusta tehtäessä. Jotta riitoja voidaan ennaltaehkäistä, on ensin kuitenkin ymmärrettävä, mistä niitä tyypillisesti syntyy. Kun niitä aina kuitenkin kaikesta huolimatta syntyy, ne on otettava hallintaan ammattimaisesti alusta alkaen. Näin pystytään maksimoimaan menestysmahdollisuudet myöhemmässä välienselvittelyssä.

Vaarallisimpia ovat herrasmiessopimukset. Herrasmiessopimus kun edellyttäisi, että paikalla olisi vähintään kaksi herrasmiestä. Muussa tapauksessa herrasmiessopimus on vain kahden sellaisen henkilön välinen järjestely, joista kumpikaan ei ole herrasmies ja joista kumpikin olettaa toisen noudattavan sopimusta ilman, että itsellä on aikomustakaan toimia sen mukaisesti.

Usein riitelyn takana on ylpeys ja kyvyttömyys antaa periksi ilman, että tuntee hävinneensä. Tällöin välit helposti tulehtuvat, ja asia eskaloituu välienselvittelyksi oikeudenkäynnissä.

Vihonviimeistä on oikeudenkäynnin käyttäminen koston välineenä. Siitä huolimatta, että varmuudella tiedetään oikeudenkäynnin vievän valtavasti aikaa ja resursseja kummankin osapuolen tuottavalta liiketoiminnalta, aiheuttavan suurta stressiä ja unettomia öitä, tuhoavan ihmissuhteita, traumatisoivan perheyhteisöjä ja aiheuttavan suurten kulujen lisäksi merkittäviä kansantaloudellisia tappioita, niin ei harmainkaan kivi ole liian tiivis läpimentäväksi silloin kun sydän janoaa kostoa. Tällöin on hyvä muistuttaa mieliin vanha kiinalainen viisaus: "Ennen kuin lähdet kostamaan, kaiva kaksi hautaa."

Joulunaika on sopivaa aikaa panostaa erimielisyyksien ennaltaehkäisyyn; antaa ajatus sille, miten laadin sopimukseni, vaalin kumppanuuksia ja kirjoitan yhteisiä voitonpuheita selvitellessämme välejämme tulevana vuonna.

Tämä ei yleensä tapahdu automaattisesti, vaan useimmiten vaatii aktiivisia toimia riitojen ennalta ehkäisemiseksi. Kuten vanha viisaus kuuluu: Si vis pacem, para bellum – Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Näiden sanojen myötä toivotan rauhaisaa joulunaikaa ja uutta vuotta 2019!

 

Kirjoittaja:

Jussi Lehtinen
Partner, Head of Dispute Resolution
DITTMAR & INDRENIUS

Asiasanat
Työelämä

Lue myös nämä

Tilaa uutiskirjeemme tästä