Miksi, miksi, miksi?

Miksi tänään on torstai? Miksi meillä on puuroa aamupalaksi? Miksi suklaa on niin hyvää? Miksi Fazerin suklaa on niin erityisen hyvää? Miksi tänään mennään päiväkotiin? Tyypillinen aamu meillä. Poikani Luca, 2 v. äänessä. Totuuden kuulee usein lapsen suusta, niin tässäkin tapauksessa. Miksi, miksi, miksi? Onko sen yksinkertaisempaa kysymystä, mutta toisaalta sellaista, johon yksiselitteisen ja ytimekkään vastauksen antamiseen ei ole oikotietä.

Poikani etsii maailman ja arjen merkityksiä ja riippuvuuksia, ja mikä olisikaan parempi tapa näiden selvittämiseen kuin sarja miksi-kysymyksiä. Usein mietimme kyllä-vastauksia mitä- ja miten-kysymyksiin, mutta ne perimmäisten merkitysten pohtimiset jäävät myös helposti perheyritystemme arjessa akuutimpien operatiivisten asioiden pyörittämisen alle. Siitäkin huolimatta, että näihin kysymyksiin ensin vastaamalla voisi myös operatiiviseen toimintaa liittyvät kysymykset tulla helpommin vastatuiksi.

Samalla lailla kuin Perheyritysten liiton tekeminen kumpusi alkuun noin 20 ensimmäisestä jäsenestä, niin myös meistä monen perheyrityksissä, yhtiön perustajan aikana yhtiön arvot ja oikeastaan yrityskulttuurikin on henkilöitynyt ja lihallistunut yhtiön perustajaan tai omistajayrittäjään itseensä. Nyt meidän, seuraajapolven tullessa yrityksiemme vetovastuuseen, on tärkeää ja todella tarpeellista onnistua kommunikoimaan henkilöstöllemme selkeästi, mutta samalla innostavasti yritystemme tulevasta matkasta ja miksi kyseistä matkaa ylipäänsä teemme.

Toimintaympäristön muutos ja haasteet

Perheyritysten liitto on kasvanut kaksikymmenvuotisen toimintansa aikana 20 jäsenestä 450 jäsenen koko Suomen ja laajasti eri toimialat ja yrityskoot kattavaksi kokonaisuudeksi. Nyt liiton 20-vuotisjuhlavuotta vietettäessä onkin otollista miettiä toimintamme peruskysymyksiä siitä, mikä saa meidät liikkeelle. Ajoitus on muutenkin varsin hyvä, koska tänä vuonna toteutetut PL:n ja muutkin nuorisokyselyt ovat osoittaneet, että suomalainen nuoriso (15-25 -vuotiaat) näkee ja kokee yrittäjyyden positiivisemmin kuin aikoihin. Suomalaiset nuoret ovat jopa ruotsalaisia ikätovereitaan positiivisempia suhtautumisessaan yrittäjyyteen.

Samaan aikaan perheyrityksiin luotetaan ja niiden tuotteista halutaan maksaa enemmän kuin muiden, kunhan vain tiedetään ensin, keitä nämä perheyritykset ovat. Tämä käy ilmi muutama kuukausi sitten julkaistusta kansainvälisestä Edelmanin luottamusbarometrista. Barometrin mukaan perheyrityksiä ei kansainvälisesti tarkastellen pidetä kovinkaan avoimina, vaan jopa salailevina. Tästä on haittaa yhtiöiden julkisuuskuvalle, mutta myös henkilöstön motivoinnille, kun tulevasta ja siihen liittyvistä suunnitelmista ei keskustella riittävästi. Parannettavaakin siis löytyy.

EK:n omistajuusraportti tuli myös ulos muutama kuukausi sitten ja siinä puolestaan peräänkuulutettiin kaikenlaisen omistajuuden merkitystä Suomen hyvinvoinnille ja merkitykselle jatkossa. Nyt meillä olisi hyvä mahdollisuus tehdä EK:n kanssa tiivistä yhteistyötä omistajuuskulttuurin rakentamiseksi Suomessa. Aika tuntuu olevan siihen otollinen ja toisaalta saisimme suuremman painoarvon viestillemme, kun veisimme sitä yhdessä eteenpäin. Olkoon ydinviestimme jatkossa omistajuus tai joku muu, niin mielestäni olisi tärkeää valita vuosittainen viestintäteema tai -teemat huolella, jotta voisimme rakentaa kaiken toimintamme ja viestintämme kyseisen teeman ympärille. Näin kykenisimme paremmin viestimään suunnastamme ja tavoitteistamme. Tällaista selkeyttä peräänkuulutti myös entinen keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J Penttilä, joka kyseli Perheyritysten Liiton mission perään muutama kuukausi sitten julkaistussa kirjoituksessaan. Varainhoitoyhtiö Taalerin sijoitusjohtaja, omistajuustutkija Tero Luoma puolestaan arvosteli 1.11.2017 Aamulehdessä, että kolmas sukupolvi tuhoaa perheyritykset perintöveroakin varmemmin. Haasteita meillä siis riittää edelleen mielipideilmastossa sekä jatkajapolvien onnistumismahdollisuuksien parantamisessa.

Nykyään media itse kuin sen kulutuskin ovat entistä monimuotoisempia ja meillä olisi hyvä mahdollisuus päästä paremmin kuuluville ja tulla kuulluksi, jos saisimme jäsenkunnastamme sopivan määrän aktiivisia jäseniä kertomaan perheyrittäjille tärkeistä asioista medialle sopivien tilaisuuksien tullen. Jotta nämä kasvolliset perheyrittäjät onnistuisivat mediassa, tulisi liiton järjestää heille parhaat onnistumisen mahdollisuudet vaikuttaja- ja mediakoulutuksen avulla. Tämä, jos mikä, toisi kulloisellekin agendallemme perheyrittäjän kasvot sukupolvesta toiseen. Tällainen pitkäjänteisyys on meille ainutlaatuista ja se erottaa meidät muista. Käännetään se siis hyödyksemme yhteiskunnan hyvinvoinnin jatkuvuutta rakennettaessa.

Yhteinen tahtotila, polut vain vaihtelevat

Muutama asia tuli nopeasti selväksi johtamani PL:n eetostyöryhmän työn käynnistyttyä: Me jatkajat olemme erityisen kiinnostuneita vaikuttamaan hyvinvointiin niin alueellisesti ja kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toisaalta meistä jokainen halusi kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa rohkeasti, uutta kokeillen, mutta yritystemme kulttuuria ja perinteitä kunnioittaen. Oli myös aivan selvää, että ilman läpinäkyvää ja selvää kommunikointia yhtiön tarinasta ja tulevasta matkasta ei nykyisiä, eikä varsinkaan tulevia z-sukupolven työntekijöitä tulla saamaan innostettua.

Omistaminen on välittämistä ja välittäminen on vastuunottoa

Toivottavasti eetostyöryhmän syyskokouksessa esitetty ensimmäinen version eetos-tekstistä ja -kuvasta herättää keskustelua ja vauhdittaa samalla liittomme muuttumista vielä voimakkaammin osiemme summaksi: entistä ketterämmäksi alustaksi, joka helpottaa omistajavaihdoksia, innostaa hakemaan kasvua ja kehitystä sekä yhdistää meidät jäsenet rakentamaan Suomesta entistä parempaa paikkaa elää ja yrittää.

Omistaminen on välittämistä ja välittäminen on vastuunottoa. Se on vastuunottoa työntekijöistä, yrityksen menestymisestä ja näiden avulla laajemmin suomalaisesta hyvinvoinnista.