Tänään 8.3. vietetään naistenpäivää. Kansainvälisesti naistenpäivää vietettiin ensimmäisiä kertoja 1900-luvun alkuvuosina. Vuodesta 1975 sitä on vietetty YK:n tunnustamana kansainvälisenä teemapäivänä.
Meillä Suomessa ensimmäinen merkittävä naisliitto oli naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys, joka perustettiin vuonna 1884. Sen nimi oli aluksi ”Yhdistys naisen aseman parantamiseksi”.
Yhdistyksen tarkoituksena oli "työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen".
Yhdistys harjoitti julkaisutoimintaa, esitelmiä, neuvontaa ja naisten yhteistyötä edistävää toimintaa. Lisäksi se jakoi stipendejä ja palkintoja.
Naisten innostunut toiminta ei kuitenkaan käynyt kaikkien pirtaan. Oli niitä, jotka ihmettelivät ”minkä tähden naiset työskentelisivät yksin ilman herrojen apua” tai ”naisten ei pidä juosta vaivaishoidon asioilla, vaan istua kiltisti kotona neulomuksensa ja puuronsa ääressä”.
Fredrika Runeberg, kansallisrunoilijamme puoliso – kertoi vastustuksesta, jota rouvasväenyhdistykset saivat kokea myös toisten naisten suunnalta, jotka pitivät näitä ”turhina, tyhjänpäiväisinä ja liian emansipeerattuina.”
Näistä ajoista on kuljettu pitkä matka nykyaikaan. Onko naistenpäivän teemana tänään enemmän hemmottelu kuin taistelu?
Naiset perheyrityksessä
Perheyritys määritelmällisesti on yritys, jossa perheellä tai läheisillä sukulaisilla on pääosa osakkeista hallussaan. Perheeseen kuuluu määritelmällisestikin useampia sukupuolia ja onkin oletettavaa, että kaikki perheenjäsenet joutuvat ottamaan kantaa omaan suhteeseensa perheyrityksessä. Naiset ovatkin olleet vahvoissa rooleissa perheyritysten historiassa.
Yrityksen tulevaisuuteen ylisukupolvisesti sitoutunut perhe, kasvollinen omistajuus, tekee yrityksestä perheyrityksen.
Perheyrityksen ajassa muuttuva muoto ei poista kasvollista vastuunkantajaa, eikä muuta sitä, että perheyritysten omistajat ovat erityisen isänmaallisia ja paikkakuntaan sitoutuneita. Vastuun siirtyessä sukupolvelta toiselle, vastuuta kantaa koko perhe, niin miehet kuin naiset.
Naiset yritysten hallituksissa
Uusien EU:n säännösten mukaan listattujen yritysten hallitusten ei-toimeenpanevien jäsenten paikoista vähintään 40 % tai kaikista hallituksen jäsenpaikoista vähintään 33 % on oltava aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2026 mennessä.
Ranskassa naisten osuus hallituksen jäsenistä on 46,3 % ja Virossa 8,3 %. Suomessa osuus on 36 %
Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä 37 prosenttiin. Keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus kasvoi prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin ja pienissä pörssiyhtiöissä peräti kolmella prosenttiyksiköllä 28 prosenttiin. Naisten osuus uusista hallitusnimityksistä oli peräti 44 prosenttia.
Valitettavasti perheyrityksissä naisten osuus hallituspaikoista ei ole sen suurempi kuin muissakaan yrityksissä - se on itse asiassa pienempi.
Perusteluna tähän on sanottu, että se johtuu perheyritysten toimialajakaumasta. Tyypillinen perheyritys edustaa maakunnan valmistavaa vahvasti työllistävää teollisuutta, eikä tyttöjä kiinnosta teknologia yhtä paljon kuin poikia.
Tasa-arvossa totta toinen puoli
Suomi tunnetaan maailmalla tasa-arvon mallimaana. Suomalaiset naiset ovat olleet pitkään työelämän ja koulutuksen kärjessä.
Mutta. Suomessa työmarkkinat ovat itse asiassa poikkeuksellisen sukupuolittuneet. Tytöistä tulee edelleen sairaanhoitajia ja pojista insinöörejä.
Tätä eroa kurotaan umpeen. Viime vuonna teknisille aloille 36% ensisijaisista hakijoista oli naisia. Vaikka naisten osuus keskijohdossa ja asiantuntijatehtävissä on kasvanut, ylimmän johdon paikoilla ja hallituspaikoilla naisten osuus on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin miesten. Tämä yhdistelmä kumuloituu harvemmiksi hallituspaikoiksi.
Yrityksissä tarvitaan kuitenkin toimialasta riippumatta monenlaista osaamista; myyntiä, markkinointia, kansainvälistymistä, HR-osaajia, vastuullisuutta ja taloutta. Pelkällä insinööriosaamisella yritys ei menesty. Epäilenkin naisten puuttumisen yritysten hallituksista ja ylimmästä johdosta johtuvan rekrytoinnin yksisilmäisyydestä.
Meidän on kysyttävä itseltämme, miksi näin on ja mitä voimme tehdä asian korjaamiseksi. Ovatko kyseessä rakenteelliset esteet, kuten uran ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet, vai onko kyse enemmänkin kulttuurisista asenteista ja stereotypioista, jotka rajoittavat naisten etenemismahdollisuuksia?
On rohkaisevaa nähdä, että Suomessa on tehty useita aloitteita ja toimenpiteitä, jotka pyrkivät edistämään sukupuolten tasa-arvoa yritysmaailmassa. Nämä sisältävät mentorointiohjelmat, verkostoitumismahdollisuudet sekä lainsäädännölliset toimet, jotka tähtäävät sukupuolten tasapuolisempaan edustukseen yritysten hallituksissa.
Naisten roolin vahvistaminen yritysjohdossa ja pörssiyrityksissä on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös taloudellinen välttämättömyys. Sukupuolten monimuotoisuus johtotehtävissä rikastuttaa päätöksentekoa, edistää luovuutta ja parantaa yritysten suorituskykyä.
Palatkaamme alkuun ja Suomen Naisyhdistykseen jonka Kuopion osaston sihteerinä toimi Minna Canth. Hän lausui:
”Kun naiset ovat suljetut riveistä pois, on silloin toinen puoli ihmiskuntaa lamassa, ja luonnollisesti toinenkin puoli semmoisesta epäsuhtaisesta tilasta kärsii.”
Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.
Kirjoitus on ote Minna Vanhala-Harmasen puheesta Nasdaq Helsingin, Global Compactin ja UN Womenin kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi järjestettävässä Ring the Bell for Gender Equality -tilaisuudessa 8.3.2024.