Nihkeys kestävään kehitykseen johtuu ymmärryksen puutteesta
Mistä johtuu se johdon vastahankaisuus, jota monissa suomalaisissa yrityksissä yhä koetaan kestävää kehitystä kohtaan? Mielestäni kyse ei ole tiedon puutteesta – vaan ymmärryksen asteesta. Kun yritysten johtoportaassa kestävä kehitys nähdään yhä joko uhkana tai turhanpäiväisenä, ymmärrys aiheesta ei ole tarpeeksi syvällä.
Olen tarkkaillut erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten asenteiden muutosta kestävän kehityksen suhteen pidemmän aikaa. Vielä alle kymmenen vuotta sitten muistan keskusteluja, joissa yrityksen edustaja on suorasanaisesti ilmaissut esimerkiksi ympäristöön keskittyvät investoinnit lähinnä pakolliseksi kulueräksi.
Ajat ovat muuttuneet nopeasti. Yhä useampi isomman ja pienemmänkin yrityksen johtaja ymmärtää jo, että investoinnit ja kehitystyö, jotka edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa, ovat strategisia valintoja. Nämä yritysten johtajien tekemät valinnat voivat mahdollistaa yrityksen toimintaedellytykset ja kilpailutekijät tulevaisuudessa.
Esimerkki. Ilmanvaihto- ja suodatinlaitteistot teollisessa laitoksessa. Kyse on yksinkertaisesta investoinnista, joka vielä kymmenen vuotta sitten olisi voitu tulkita pääasiassa kulueräksi, mutta joka sosiaalisen kestävän kehityksen puitteissa tarjoaa kilpailuetuja.
Työergonomian näkökulmasta hyötyjen pitäisi olla ilmeisiä. Parempi ilmanlaatu vähentää työperäisiä sairaspoissaoloja, tekee työskentelyolosuhteista miellyttävämpiä ja parantaa viihtyvyyttä. Nämä tekijät yhdessä voivat parantaa työskentelymotivaatiota, muuttaa mielikuvaa työn laadusta/rasittavuudesta ja siten houkutella myös ammattitaitoisempaa työvoimaa edistykselliselle ja esimerkilliselle työpaikalle.
Sosiaalisesti kestävä teollinen laitos voi heijastua asiakkaan käsityksiin tuotteiden laadusta. Sosiaalisesti kestävä työpaikka tukee myös työvoimaan liittyviä strategisia tavoitteita. Myös tehtaasta aiheutuvat häiriöt lähiympäristöön ja luontoon voivat pienentyä.
Asiakkaat ratkaisevat
Yrityksen toiminnan rakentaminen suuntaan, jossa yrityksen tuoteportfolio, palvelut ja muut toiminnot kestävät kriittistäkin tarkastelua, tulee yhä tärkeämmäksi. Pysyvä tulokulman vaihtaminen kestävän kehityksen mukaiseksi voi avata täysin uusia näköaloja tuttuihinkin asioihin, uusiin tuotteisiin ja palveluihin sekä avata strategisia polkuja, joita ei ehkä tulisi muuten edes mieleen. Kestävän kehityksen valitseminen koko liiketoiminnan lähtökohdaksi ei ole uhka.
Todellinen uhka on, että kun kuluttajat alkavat kysellä alati yksityiskohtaisempia kriittisiä kysymyksiä yritysten toiminnasta, tuotteen hinta tai menneisyyden vakiintunut asiakaskunta eivät enää takaa menestystä.
"Kestävän kehityksen valitseminen koko liiketoiminnan lähtökohdaksi ei ole uhka.
Todellinen uhka on, että kun kuluttajat alkavat kysellä alati yksityiskohtaisempia kriittisiä kysymyksiä yritysten toiminnasta, tuotteen hinta tai menneisyyden vakiintunut asiakaskunta eivät enää takaa menestystä. "
Korvaamaton kilpailuetu
On todennäköistä, että elinkeinoelämän säätely lisääntyy, asiakkaat painottavat ympäristö- ja sosiaalisia muuttujia entistä enemmän. Vaarana, että jos yritys ei ole ajan tasalla, jokin edelläkävijäyritys tulee ja vie asiakkaat uudella liiketoimintamallillaan, tuotteellaan tai palvelullaan. Kuluttajat ovat entistä herkempiä muuttamaan kuluttajakäyttäytymistään pois heikomman vastuullisuuden asteen yrityksen tuotteista- Lopulta säätely saattaa rajoittaa yrityksen toimintaa niin, että se kuristuu pois markkinoilta.
Hyvissä ajoin tehdyt, strategisesti viisaat ja kestävät päätökset voivat tehdä mistä vain yrityksestä edelläkävijän, joka saavuttaa korvaamatonta kilpailuetua tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Karri Lehtonen on mukana Kamupak nimisessä startupissa, joka pyrkii panttijärjestelmän avulla korvaamaan kertakäyttöisiä take away-pakkauksia uudelleenkäytettävällä ratkaisulla. Hän kuuluu Perheyritysten liiton kestävän kehityksen työryhmään.
Vastuullisuus
