Noin neljännesvuosisata perheyrittäjyyttä yhden tutkijan silmin
Julkaistu 08.04.2022
Siirryin syksyllä 1992 perheomisteisesta pk-yrityksestä tutkijaksi Turun kauppakorkeakouluun. Ensimmäinen hankkeeni tuotti seuraavana vuonna tutkijanurani ensimmäisen julkaisun ”Perheyrittäjyys Suomessa”. Enteellistäkö?
Nimestään huolimatta teos käsitteli pikemminkin pk-yritystoimintaa kuin perheyrittäjyyttä. Teoksen kustantaja oli sitä mieltä, että perheyrittäjyys on puhuttelevampi kuin pk-yritys, ja siksi päädyimme valittuun otsikkoon. Tämän jälkeen kosketukseni perheyrittäjyyteen ja –yrityksiin on kuitenkin tiivistynyt – hyvä niin – ja kiitos siitä joitakin vuosia myöhemmin perustetulle Perheyritysten liitolle (PL), jonka tutkimustyöryhmässä olen saanut toimia ja vaikuttaa vuosien aikana.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana tutkimusorientaationi alkoi suuntautua voimakkaammin nimenomaan perheyrityksiin. Liikesivistysrahasto vakuuttui suunnitelmastamme, jossa halusimme tarkastella perheyrittäjyyttä ja sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimusryhmämme yhteisen ponnistelun tuloksena julkaisimme vuonna 2003 ”Quo vadis, suomalainen perheyritys?”-teoksen, jossa ensimmäistä kertaa haarukoimme perheyritysten roolia Suomessa, perheyritysten menestystekijöitä sekä liiketoiminnan ja perheen yhdistämistä. Päädyimme toteamaan, että perheyrityksessä harmoninen perhe takoo tulosta. Mukana oli myös uutta tietoa perheyritysten sukupolven vaihdoksista, koska olimme kauppakorkeakoulussa toteuttaneet jo tuolloin useita sukupolvenvaihdokseen tähtääviä koulutusohjelmia.
Uskallan väittää, että Quo vadis -kokoamateos oli omanlaisensa uranuurtaja suomalaisessa perheyritystutkimuksessa. Teos perustui akateemiseen tutkimukseen, mutta policy-orientoituneena se oli suunnattu myös päätöksentekijöille. Ajallisesti tutkimus sijoittui samoihin hetkiin, kun PL alkoi järjestää vuosittaisia tutkijatapaamisia. Kuvaavaa on, että vuoden 2004 tapaamisen teemana Naantalissa oli ”Tiede, elinkeinoelämä, päättäjät”. Tapaamisen abstraktikoosteen saatesanoissa koulutus- ja tutkimustyöryhmän pj Timo Parmasuo toteaakin, että ”yhteiskuntamme päättäjät, virkamiehet ja poliitikot voivat tehdä yhteiskuntamme kannalta oikeita päätöksiä vain, jos heillä on käytössään oikeaa ja todellisuuteen perustuvaa tutkittua tietoa”.
Perheyritykset välittävät perheen arvoja ja traditiota, mutta ennen kaikkea niiden tekemisessä on tunnetta ja swengiä, joista ponnistaen ne uudistuvat. Perheyritysten liitolla on tärkeä rooli tämän viestin sanan saattajana ja suomalaisen yhteiskunnan uudistajana.
PL:n perustamisen ja erityisesti tutkijatapaamisten myötä PL loi aiempaa paremmat mahdollisuudet tutkijoiden ja perheyritysten väliseen vuoropuheluun ja tutkimuksen edistämiseen. PL on ansiokkaasti avannut tutkijoille ovia päästä käsiksi mielenkiintoisiin perheyrityksiin. PL:n avustuksella oma ryhmäni keräsi aineiston tutkimukseensa ”Perheyrityksen uusi kuva – pehmeän kuoren alla kova ydin?”, jossa jatkona Quo vadis –tutkimuksellemme tarkastelimme esimerkiksi perheyrityksen pehmeämmäksi koettuja, arvoja, omistajuutta ja naisten roolia sekä kovemmiksi miellettyjä kasvua, innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä. Myöhemmin yhteistyössä historoitsijoiden kanssa tarkastelimme lähemmin naisen roolia perheen liiketoiminnassa aina modernilta keskiajalta nykyaikaan saakka – nykyaikaa jälleen PL:n avustuksella identifioimissamme perheyrityksissä. Pääsimme käsiksi kiintoisiin tarinoihin naisista, jotka usein ovat jääneet näkymättömiin, vaikka heidän roolinsa perheessä ja liiketoiminnassa on ollut keskeinen.
On luonnollista, että tekemäni perheyritystutkimus on muotoutunut tutkimusalan ja perheyritysten kehittyessä. Vuonna 2019 pohdimmekin Krista Elo-Pärssisen kanssa, kuinka ”Uudistuva perheyritys” hallitusti omistaen uudistuu ja kasvattaa arvoa yli sukupolven. Siitähän perheyrittäjyydessä lopulta on kyse.
25 vuoden kuluessa myös PL on muuttunut. Nuoren aikuisen iän saavuttaneella Perheyritysten liitolla on tulevaisuus edessään. Olen vakuuttunut, että myös PL pohtii, kuinka se uudistuu ja kasvattaa arvoa jäsenilleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. PL:n toiminnalle on eduksi, että perheyrittäjyys puhuttaa ja kiinnostaa, kuten ensimmäisen tutkimukseni julkaissut kustantaja arveli. Perheyritykset välittävät perheen arvoja ja traditiota, mutta ennen kaikkea niiden tekemisessä on tunnetta ja swengiä, joista ponnistaen ne uudistuvat. Perheyritysten liitolla on tärkeä rooli tämän viestin sanan saattajana ja suomalaisen yhteiskunnan uudistajana.
______________________
Kirjoittaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Perheyritysten liiton tutkimustyöryhmän jäsen
Opi Omistajuus
