Uutishuone / Blogit

Onneksi olkoon uusi kuntapäättäjä! Tässä ilmaiset vinkit yhteistyöhön yritysten kanssa

Kirjoittanut Raine Tiessalo Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Perheyritysten liitto

Julkaistu 17.06.2021

Onneksi olkoon valintasi johdosta, uusi valtuutettu!
Keräsimme avuksesi jäsentemme viimeaikaisia havaintoja hyvin toimivista kuntakäytännöistä eri puolilta Suomea. Nämä esimerkit todistavat, että kuntien ja yritysten yhteistyö luo vaurautta ja elinvoimaa kaikille kuntalaisille ja laajemmin koko Suomelle.

Pirkanmaa: Tampere osaa tehdä kauaskantoisia infrahankkeita

Tavarataxin toimitusjohtaja Ville Mäkinen kertoo Tamperelaisessakuinka Tampere on onnistunut tekemään päätöksiä suurista infrahankkeista vaalikausien yli. 

”Raitiovaunuverkosto vähentää henkilöliikennettä ja vapauttaa siten autokaistoja esimerkiksi tavarankuljetukseen. Myös Rantatunnelin rakentaminen on menestystekijä, jonka arvo realisoituu tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana. Läntinen kehätie on myös onnistunut osa Pirkanmaan talouden ekosysteemin palapeliä.”

 
Mäkinen ehdottaa seuraavaksi suureksi, puoluerajat ylittäväksi hankkeeksi strategisten allianssien rakentamisenmuiden kaupunkien kanssa. Esimerkkiä Mäkinen hakisi käytännöistä, joiden avulla Göteborgista, Malmösta ja Kööpenhaminasta on tullut kansainvälisesti tunnettu kukoistava talousalue.

 

Lue kirjoitushttps://www.tamperelainen.fi/paakirjoitus-mielipide/4172839

Pohjois-Pohjanmaa: Oulu takaa asukkaiden mahdollisuudet liikuntaan kriisiaikana

Latuverkostojen hyvä hoito on mainio esimerkki Oulun suorituskyvystä kriisin aikana, kirjoittaa Antellintoimitusjohtaja Tomi Lantto Kalevassa julkaistussa kirjoituksessaan. 

 ”Talveen osuneen pahimman korona-aallon vaikutukset henkiseen hyvinvointiin olisivat olleet Oulun seudulla paljon pahemmat, jos asukkailla ei olisi ollut mahdollista harrastaa hiihtoa. Kuntosalit olivat kiinni ja sisäliikunta aikuisilta kielletty. Moni tutustuikin hiihtoon aivan erityisellä tavalla”, Lantto kirjoittaa.

  

Lanton mukaan latuverkoston hyvä ylläpito on vaikuttanut positiivisesti myös alueen yritysten toimintaan. Samalla kun viranomaiset määräsivät esimerkiksi ravintoloihin aukiolorajoituksia, lomautettu henkilöstö on voinut ylläpitää ja vahvistaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttään ulkona liikkuen.

”Latuverkostoa on ylläpidetty koko alueella ammattitaidolla. Latuja on ajettu usein ja laajasti, mistä kiitos kaupungin liikuntapalveluille ja päättäjille.”

Lue kirjoitus: https://www.kaleva.fi/latuverkostojen-hyva-hoito-esimerkki-oulun-suoritu/3602327

 

Päijät-Häme: Lahti onnistui nousemaan ympäristökaupungiksi – yritykset ja tutkimus tarvitaan nyt mukaan

Lahti on vuosikausia edennyt määrätietoisesti noustakseen ympäristökaupunkien kansainväliseen etujoukkoon, kirjoittavat Pär-Gustaf RelanderPolttimo Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Teresa Kemppi-VasamaKemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Etelä-Suomen Sanomissa.

Lahti saa suitsutusta kunnianhimostaan.

”Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025 – vuosikymmenen ennen hallituksen koko Suomea koskevaa vastaavaa tavoitetta. Lahti aikoo leikata kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta, tulla jätteettömäksi kiertotalouskaupungiksi 2050 mennessä, suojella luontoa ja arvokkaita pinta- ja pohjavesialueita ja kannustaa kestäviin liikkumismuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn, hiihtoon ja joukkoliikenteeseen”, kirjoittajat kertovat.

Kemppi-Vasaman ja Relanderin mukaan Lahden poliitinen johto ja osaavat hallintoammattilaiset ovat osoittaneet vahvaa kunnianhimoa ja yhteistyökykyä. 

”Vaikka ajatustenvaihto on välillä kiivastakin, isoja päätöksiä on lopulta saatu aikaiseksi.” 


Kirjoittajat haluavat positiivisen kierteen jatkuvan. 

”Seuraavassa vaiheessa pitää ottaa alueelle sitoutuneet yritykset vahvemmin mukaan ympäristöpääkaupunkihankkeisiin.  Innovaatioiden synnyttämiseen tarvitaan myös tiedettä, tutkimusta ja tuote- sekä palvelukehitystä, jota tarjoavat LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Lahden alueesta voi tulla kestävän tulevaisuuden mahdollistaja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.”

Kemppi-Vasaman ja Relanderin mukaan pidemmällä tähtäyksellä Lahteen voi muodostua vihreän talouden klusteri, joka tunnetaan ulkomaita myöten.

Lue kirjoitus: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4171084

 

Uusimaa: Finnoon 80 miljoonan euron innovaatiohankke esimerkki muulle Suomelle


Espoon kaupungin asenne ja osaaminen saa suitsutusta A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajalta Peter Ahlströmiltä Länsiväylä -lehdessä.

Finnooseen nousee noin 80 miljoonan euron kokonaisuus, jossa noin 50 000 neliömetrin maa-alueelle on kaavoitettu merkittävä määrä asuin- ja toimistotilaa. Samalla Finnoon alueesta on tulossa noin 17 000 asukkaan energiatehokas kaupunginosa Länsimetron varrelle. Vuonna 2024 alueelle nousee Green Chemistry Park, jonka ankkurivuokralainen on uusi Kemiran tutkimuskeskus. 

Investointi on Kemiran, Ahlström Capitalin, Kirkon Eläkerahaston ja Aktia Henkivakuutuksen yhteinen.


” Alusta asti Espoon kaupunki on visioinut aktiivisesti projektiorganisaatioiden kanssa. Monisyiset kaavoituskysymykset on ratkaistu nopeasti ja asiallisesti. Sekä asuminen että toimitilakysymykset ovat menneet samassa kaavassa, käsi kädessä. Pysäköintinormeissa löydettiin nopeasti yhteinen kieli: parkkipaikkojen sijaan on puhuttu ajan vaatimusten mukaan liikkumisratkaisuista”, Peter Ahlström kirjoittaa.

Ahlströmin mukaan tapaus kuvastaa, kuinka suomalaiset yritykset toimialaan katsomatta tarvitsevat kaupungeissa ja kunnissa ympäri maan julkishallinnon osaamista ja tukea.

Lue kirjoitushttps://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/4167001

 

Varsinais-Suomi: Kunnan koolla on vain vähän väliä yritysten houkuttelussa – asenne ja kyky toimia ratkaisevat  



”Meillä on aina uskottu yrittäjyyteen ja rohjettu ajatella isosti. Yritysten kasvu ja menestyminen vaikuttavat positiivisesti yli kunta- ja maakuntarajojen”, kirjoittaa HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen IlkkaPohjalaisessa

Ylinen pitää brittiyhtiö Johnson Mattheyn ja Vaasan aiesopimusta akkumateriaalitehtaan rakentamisesta Vaasaan kaupungin poliittisen ja elinkeinoelämän johdon yhteistyön ”tyylipuhtaana onnistumisena”. Hänen mukaansa hanke tarkoittaa työpaikkoja, veroeuroja ja uutta kasvua laajalle alueelle. Akkutehdas lisännee myös Centrian insinöörikoulutusta Kokkolassa.

”Kuntien ja kuntapäättäjien tärkeänä tehtävänä on luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Se tarkoittaa esimerkiksi pitkäjänteistä maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta sekä panostuksia koulutukseen, jolla varmistetaan yrityksille ammattitaitoinen työvoima. Sen lisäksi pitää huolehtia vetovoimasta, johon kuuluvat niin asuntotarjonta kuin kaupan palvelut sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut.”

Ylinen kertoo kirjoituksessa, että pohjalaismaakuntien vahva vire voi jatkua, jos yhteistyö poliittisten päättäjien ja yritysten välillä jatkuu. 

”Kannustammekin tulevia kuntapäättäjiä jatkamaan työtä, jolla luodaan puitteet maakuntiemme elinvoimalle myös tulevaisuudessa. Kun yksi onnistuu, siitä on iloa monelle muullekin.”

https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-akkutehdas-oli-vaasalta-nappisuoritus-menestysresepti-turvattava-kuntavaalien-jalkeen-1.14393202

 

Varsinais-Suomi: Kunnan koolla on vain vähän väliä yritysten houkuttelussa – asenne ja kyky toimia ratkaisevat

 

Kovanen Oy päätti sijoittaa Varsinais-Suomen logistiikkaterminaalinsa noin 20 000 asukkaan Lietoon, koska se veti pisimmän korren ammattitaidolla ja yrittäjämyönteisellä asenteella. 


”Syitä Liedon onnistumiseen on monia. Tunnustelimme terminaalille paikkaa eri puolilta Varsinais-Suomea, pienemmistä kunnista ja suuremmista kaupungeista.  Lieto teki heti alkuun vaikutuksen. Kunnan henkilöstö ja johto osoittivat heti aktiivisuutta”, Kovanen Capital Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Kovanen kirjoittaa Turun Sanomissa

Kovasen mukaan vain muutama päivä yhteydenotton jälkeen pästiin jo maastoon katsomaan sopivia paikkoja. 

”Löysimme nopeasti sopivan tontin. Koska tontti oli yksityisen omistuksessa, kaupunki kätilöi meidät yhteen omistajan kanssa. Kaupat tuli. Tärkeintä oli ripeys rakentamisen kanssa. Yhden luukun palvelun ansiosta pääsimme aloittamaan rakennustyöt todella joutuisasti, kun rakennusluvan kanssa ei viivytelty. Myös kunnan ja yrityksen yhteistyötä vaatinut rakennustyö itsessään oli teknisesti ja ajallisesti yhteistyön nappisuoritus.” 

Kovasen mukaan Liedon esimerkki kertoo, että tie menestykseen kunnissa ei koostu sankariteoista vaan laadukkaasta arjen tekemisestä. 
”Jos kunnalla on halua saada alueelleen yrityksiä, pienet asiat, kuten ammattitaito ja ongelmanratkaisuun keskittyvä ote on yrityksille ratkaisevia. Palkinto tulee verotulojen ja työpaikkojen muodossa”, Kovanen kirjoittaa. 

 

https://www.ts.fi/lukijoilta/5338967/Yritykselle+kunnan+kyky+toimia+ratkaisee++Liedosta+saimme+positiivisen+kokemuksen

 

Satakunta: Satakuntalainen liikuntainfra vahvistaa alueen yritysten elinvoimaa koronan jälkeen

Eurassa ja Raumalla toimivan Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere kirjoittaa Alasatakunnassa, kuinka esimerkilliset panostukset liikuntainfraan vahvistavat satakuntalaisten yritysten vetovoimaa ja koko kuntien elinvoimaa väestömäärään katsomatta. 

”Esimerkisi Raumalla ja Eurassa toimivalla Pintoksella työhyvinvointipäiviä on vietetty Euran urheilutalossa ja alueen harjureiteillä. Talvisin työntekijöille on oma jääaika kerran viikossa Säkylän jäähallissa”, Pere sanoo.

Euran Urheilutalossa voi harrastaa kori- ja lentopalloa ja futsalia. Siinä missä Euran urheilukeskuksen jalkapallokenttä palvelee ulkokaudella, Euran Panelian jäähalli palvelee sisäkaudella. 

”Kun noin 12 000 asukkaan Eurassa on liikuntainfra kunnossa, voidaan puhua todellisesta kilpailutekijästä. Perheet voivat hyvin, kun hyvinvointia hoidetaan liikunnan ja kulttuurin avulla”, Pere kirjoittaa.

Hänen mukaansa Satakunnan yritysten näkökulmasta liikunta pitäisi nähdä tuotannon tekijänä. Terveet ja liikkuvat ihmiset ovat hyviä työntekijöitä ja tuottavat vaurautta ja hyvinvointia koko maakunnalle.

Peren mukaan liikkuvan elämäntavan tärkeys nousee ”uuteen arvoon” pandemian jälkeen. 
”Silloin maakunnan pienempienkin paikkakuntien on helpompi houkutella alueelle niin yrityksiä kuin yksittäisiä osaajiakin – perheineen.”

 

_________________________

Kirjoitukset on julkaistu alueellisissa sanomalehdissä kevään aikana. Kirjoituksissa toisena allekirjoittajana on ollut Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen tai hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum

Asiasanat
Vaikuta Työelämä Yrittäjyys
Tilaa uutiskirjeemme tästä